34 vuotta, 85 000 kilometriä työmatkapyöräilyä

Arja Parviaisella on takanaan 34 vuoden ura Lappeenrannan tiedekirjastossa. Vuonna 1982 hän tuli kirjastoon toimistosihteeriksi. Vuosien varrella ammattinimike on vaihdellut ja nyt hän jää eläkkeelle suunnittelusihteerin tehtävästä. Kirjaston nimikin on muuttunut Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjastosta teknillisen yliopiston kirjastoksi ja siitä tiedekirjastoksi.

Arja on nähnyt sekä yliopiston että kirjaston monta muutosta. Näiden vuosien aikana LUT:lla on ollut viisi rehtoria ja kirjastolla kolme kirjastonjohtajaa. Virkasuhteet ovat vaihtuneet työsuhteiksi ja yliopisto on laajentunut valtavasti sekä kansainvälistynyt.
 

Miten työsi kirjastossa on muuttunut vuosien varrella?

– Kehitys kuittilainauksesta lainausautomaatteihin on ollut huima. Alkuaikoina asiakkaat täyttivät jokaisesta lainasta kuitin käsin ja lainaustiskin iltavuorolainen aakkosti kuitit kirjan ja lainaajan mukaan aakkosiin. Nykyään lainaus hoituu automaatilla nopeasti ja asiakas voi tehdä sen kokonaan itse. Urani alkuaikoina työhöni kuului paljon asiakaspalvelutyötä lainauksessa ja myöhemmin työ muuttui enemmän julkaisujen parissa työskentelyksi. Henkilökunnan julkaisut ja LUTPubin aineistot ovat olleet tärkeimmät työmaani, sanoo Arja.

– Muutenkin tietotekniikan kehitys on siivittänyt kirjastotyön kehitystä. Korpuista, lerpuista, mikrokorteista tai telexistä ei nykypäivän kirjaston asiakas ole välttämättä kuullutkaan. Sähköiset tietoaineistot ovat tulleet koko ajan tärkeämmiksi, kertoo Arja.

ArjaPmustavalk
Arja Parviainen työssään 1990-luvun alussa.

 

Mikä on ollut parasta työssäsi?

– Parasta työssäni ovat olleet koko LUT:n työyhteisö ja opiskelijat. Julkaisujen parissa työskentelyn kautta tutkijat eri puolilta taloa ovat tulleet tutuiksi. Yliopiston kansainvälistymisen myötä on päässyt kehittämään kielitaitoa, sanoo Arja.

– LUT:n työyhteisön huumoria kuvastaa hyvin juttu, joka sattui hoitaessani kaukopalvelua. Henkilökunnan jäsenellä olevassa kirjassa oli eräpäivä mennyt ja karhusin kirjaa useamman kerran. Kun kirja sitten palautui, siihen oli laitettu kanteen lappu, johon oli piirretty suu ja pitkät hampaat. Asiakas siis luopui kirjasta pitkin hampain, nauraa Arja.

Olet kulkenut työmatkasi aina pyöräillen tai muuten lihasvoimin. Millä eri tavoin olet työmatkojasi taittanut?

– Suurimmaksi osaksi pyöräilemällä. Työmatkapyöräilyä kertyy päivässä 12 kilometriä, joten pikaisella laskutoimituksella koko työurani aikana kilometrejä on kertynyt hyvinkin 85 000. Lisäksi pyöräilen myös vapaa-aikana. Töihin olen kulkenut myös luistellen, hiihtäen ja soutaen Korkkitehtaanrannasta Skinnarilaan! Saimaan läheistä sijaintia voi siis hyödyntää työmatkoihinkin, iloitsee Arja.

– Liikunnasta on erityisesti jäänyt mieleen vuoden 1999 Suomi juoksee –tapahtuma, jolloin yliopiston henkilökuntaa oli siinä mukana ja itsekin osallistuin juoksemiseen, Arja kertoo.

Kirjastossa työskentelevältä pitää tietenkin kysyä, mitä itse luet tai mitä kirjaa voisit erityisesti suositella?

– Eniten olen lukenut venäjän kielen oppikirjoja ja sanakirjoja venäjän opiskelun myötä. Viimeisin lukemani kirja on LUT:sta kauppatieteiden maisteriksi valmistuneen Tomi Astikaisen Miten elää ilman rahaa. Kirja, joka erityisesti jäi mieleeni, on Kiinan kadotetut tyttäret, Arja muistelee.

Eläkkeelle jääminen on suuri elämänmuutos. Mitä suunnitelmia sinulla on eläkepäivillesi?

– Jatkan edelleen vapaaehtoistyötä sotilaskotisisarena. Pyöräilyä ja liikuntaa eri muodoissaan jatkan myös, sillä se on verissä. Aikeissani on myös elvyttää avantouintiharrastus. Lisäksi suunnitelmissani on kotimaanmatkailua Nurmes-Savonlinna-Helsinki –akselilla ja kaupunkilomailua ulkomailla. Myös ompelu ja maalaaminen kuuluvat eläkepäivien suunnitelmiini, visioi Arja.

IMG_1122
Arja Parviainen matkalla töihin syyskuussa 2015.
Mainokset

Tekijä: Academic Library

Lappeenrannan tiedekirjasto on kaikille avoin monialainen erikoiskirjasto. Se on alueen ainoa tieteellinen kirjasto ja yksi Suomen EU-tallekirjastoista. Lappeenranta Academic library is the only scientific library in the region and one of the European Documentation Centres in Finland. It is open to the public.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s