KIRJASTON KULISSEISSA OSA 2: lehtien havinaa ja muutoksen tuulia

Kirjastossa tapahtuu vaivihkaa monia asioita: uutuuskirjoja on ilmestynyt hyllyihin ja kirjanäyttely uudella teemalla on vaihtunut aulatilaan. Tuoreet, päivän sanomalehdet odottavat hyllyssä lukijaansa. Kuka kirjastossa hyörii ja pitää kaiken materiaalin ajan tasalla?  

Nyt raotamme verhoa kirjaston lehtien maailmaan ja Tuulan työhön.

lehdet_paakuvaTuulan suosikkeja ovat kissa-, musiikki- ja puutarha-aiheiset lehdet.

Lappeenrannan tiedekirjasto palvelee sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) että Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) väkeä. Kirjasto on myös avoin kirjasto ja asiakkaaksi pääsee kuka tahansa. Kirjaston lehdet ovat luettavissa kirjaston tiloissa ja niitä ei lainata. Artikkeleita saa käyttöönsä skannaamalla tai kopioimalla.

Vyönkiristystä niukkoina aikoina
Viime vuonna koko Suomen korkeakoulusektorilla aloitettiin ennennäkemätön vyönkiristys ja erilaisia säästötoimenpiteitä tehtiin kaikkialla. Lappeenrannan tiedekirjasto osallistui myös talkoisiin ja eräs asiakkaille näkyvä toimenpide oli lehtitilausmäärien väheneminen. Ennen kulukuuria kirjastoon tuli yhteensä 600 lehteä, joista yliopistolle tulevien lehtien osuus oli noin 400. LUT luopui kaikista lehtitilauksistaan ja Saimialle jäi tilauksia reilu viitisenkymmentä aiemmasta kahdesta sadasta.

Lehtitilauksista vastaava Tuula pitää tilannetta harmillisena ja on pahoillaan, että asiakaspalvelu on tältä osin heikentynyt. Lehtiä tulee edelleen kirjastoon, ja vaikka uusia numeroita ei joistain lehdistä tule, löytyvät vanhat numerot edelleen tuttuun tapaan kirjaston pohjakerroksen arkistosta.

lehdet

Paperilehdet
Kirjastoon tulee edelleen noin 50 ilmaislehteä, joita ovat muun muassa liittojen jäsenlehdet. Lisäksi lehtiä tulee eri aihealueilta liittyen esimerkiksi kaivosteollisuuteen, terveyteen tai luonnonsuojeluun.

Niin sanottuja viihteellisempiä lehtiä tulee kirjastoon pieni valikoima. Näistä lehdistä musiikkilehti Soundi on Tuulan ehdoton suosikki. ”Lisäksi luen Suomen kuvalehden, Hyvä Terveys ja Meidän Talo lehdet sekä tietysti Urheilusanomista vakiovihjeet. Joskus tulee napattua hyllystä myös Aku Ankka, joka on LUT:n ylioppilaskunnan tilaama”, kertoo Tuula.

E-lehdet
Digitaaliset e-lehdet tulevat kirjaston käyttöön pääasiassa eri tietokantojen myötä. Näiden lisäksi tilataan joskus yksittäisiä e-lehtiä, joihin tietokantojen kautta ei ole pääsyä. Tuulan vastuulla ovat nämä erillisten e-lehtien tilaukset. Tyypillisesti esimerkiksi yliopiston schooleissa on tarvetta jollekin erikoisalan lehdelle, jolloin Tuula hoitaa lehtitilauksen.

Kysytyimpiä lehtiä Nature ja Science
Tuula sekä muut asiakaspalvelussa työskentelevät pitivät vuoden alusta lähtien kirjaa siitä, mitä lehtiä kysytään ja kaivataan eniten. Ykkössijaa pitivät lehdet Nature ja Science. Lisäksi kysyttyjä olivat myös Financial Times, Economist, Spiegel ja Kamera-lehti. Suosituimmista lehdistä Nature on edelleen saatavissa e-lehtenä.

Saimian lehdistä eniten kysyttyjä ja käytettyjä ovat Hoitotiede, Tutkiva hoitotyö ja Janus. Nämä lehdet tulevat kirjastoon edelleen ja opiskelijat käyttävät usein niiden artikkeleita harjoitustöissään.

Mitä tapahtuu, kun lehti tulee kirjastoon?
Painetut lehdet tulevat kirjastoon postin mukana. Tuula merkitsee lehden tiedot kirjaston sähköiseen tietokantaan, jotta se tulee luetteloiduksi. Sen jälkeen lehti merkitään kirjaston omalla tarralla ja viedään lehtihyllyyn. Lehden vanha numero siirretään hyllystä alakerran arkistoon.

Kesäisin tehdään inventaariota ja käydään läpi lehtiarkistoa. Esimerkiksi jos kirjaston arkistossa on vain muutamia numeroita jonkin lehden vuosikertaa, voidaan lehdet poistaa jos Varastokirjastosta löytyvät vastaavat numerot. Pieniä sarjoja ei kannata säilyttää, koska Varastokirjaston aineisto on myös lainattavissa.

Suosikkilehtiä ja paperiversioina
Tuula listaa suosikeikseen musiikkiin, eläinsuojeluun ja kissoihin liittyvät lehdet.  Lisäksi hän lukee erilaisia puutarhalehtiä sekä Kodin Kuvalehteä. ”Lehtiä tuleekin luettua tosi paljon”, yllättyy Tuula.

Painettujen lehtien väheneminen on yleinen suuntaus Suomessa, mutta lukijana ja kirjastoammattilaisena tilanne harmittaa. ”Lehdet ovat tarpeellisia ja opiskelijat käyttävät niitä paljon. Ei ole myöskään kiva, että kaikkien oletetaan lukevan lehdistä mieluummin sähköisiä versioita”, Tuula huomauttaa.

Sanomalehtien suhteen mielipide on erityisen tiukka: ”Helsingin Sanomat ja Etelä-Saimaa on luettava ainoastaan painettuna versiona, digilehdet eivät innosta.” Ja tosiaan: kesäinen sunnuntaiaamu terassilla, kahvikuppi ja paperinen sanomalehti – mikäs sen mukavampi tapa aloittaa päivä kuunnellen linnunlaulua ja selaillen aamun uutisia.

kahvikuppi

Lisätietoja: Wilma-luettelotietokanta (sisältää mm. kirjaston lehdet)

 

Elämäntapamatkailijoita ja vapauden filosofiaa

Kesän kynnyksellä suunnitellaan lomareissuja ja irtiottoja arjesta. Jos ei pääse itse matkustamaan, voi kirjoja lukemalla reissata vaikka ympäri maailmaa. Erityisesti elämäntapamatkailijoiden tarinoissa pääsee tutustumaan muihin kulttuureihin turistikohteiden ulkopuolella.

Päivi ja Santeri Kannisto ottivat kesälomareissua ratkaisevasti suuremman askeleen. He myivät koko omaisuutensa ja lähtivät päättymättömälle matkalle kiertämään maailmaa. Heidän matkansa on jatkunut nyt jo kaksitoista vuotta. Reissaamisen lomassa he ovat kirjoittaneet aiheesta muun muassa nämä kaksi kirjaa:

Päivi Kannisto: Elämäni nomadina – Irtolaisia, seikkailijoita ja elämäntapamatkailijoita

Päivi ja Santeri Kannisto: Vapaana elämisen taito

Matkakirjat

Kirjoissaan Kannistot pohtivat vapauden filosofiaa, kertovat matkastaan ja haastattelevat muita nomadeja eli maailmankiertäjiä. Kirjoissa lainataan suurten ajattelijoiden pohdintoja ja herätellään myös laajempia kysymyksiä vapaudesta kuin vain yksittäisten ihmisten hyppäämistä oravanpyörästä. Itse jäin silti ensimmäistä kirjaa lukiessani kaipaamaan vielä enemmän Kannistojen omia kokemuksia ja tarinoita paikoista, joissa he ovat matkustaneet. Elämäni nomadina on sen vuoksi hieman harhaanjohtava nimi ensimmäiselle kirjalle. Vapaana elämisen taito sen sijaan on osuva nimi toiselle kirjalle. Siinä annetaan vinkkejä vapaampaan elämään myös paikallaan pysyville, joten se on kiinnostavaa luettavaa vaikka ei aikoisikaan lähteä maailmankiertäjäksi. Jos on aikaa lukea vain toinen näistä kirjoista, suosittelen Vapaana elämisen taitoa.

Kannistojen määritelmä vapaudesta eroaa merkittävästi keskivertosuomalaisen vapauskäsityksestä. Kannistoille vapautta on olla maaton ja kansallisaatteeton. Heille vakituinen asuinpaikka merkitsee kahletta, velasta ja verojen maksusta puhumattakaan. Vakuutukset, sosiaaliturva, aikataulut ja rutiinit, jotka suurimmalle osalle ihmisistä tuovat turvaa, ovat Kannistoille vankeutta. Aika on heille tärkeämpää kuin materia.

Päivi Kanniston teksti on kärkevää, mutta ajatteluun innostavaa. Minut se sai muun muassa pohtimaan mitä tapahtuisi, jos kaikki eläisivät kuten Kannistot. Jos kaikki matkailisivat maailmalla eivätkä maksaisi veroja, yhteiskunnat eivät toimisi. Paikallaan oloon tyytyviä ja kuuliaisia veronmaksajia tarvitaan pyörittämään yhteiskuntaa. Ilman toimivia yhteiskuntia ja infrastruktuureja Kannistojenkin olisi mahdotonta elää vapaina ja liikkua vapaasti. He poimivat ”rusinat pullasta” kun eivät maksa veroja mihinkään maahan. Sen vuoksi uskon heidän saavan ihailun lisäksi myös arvostelua osakseen.

Päivi Kannisto ei kumartele ketään, vaan kirjoittaa suorasti ja vahvaa persoonaansa esiintuoden. En ihmettele jos tyytyväisellä veronmaksajalla menee kahvit väärään kurkkuun joistakin Kanniston mielipiteistä. Kaikkea on silti hyvä välillä kyseenalaistaa, joten suosittelen Kannistojen kirjoja erilaisena matkakirjakokemuksena, joka saa katsomaan asuntolainaa, autoja ja titteleitä eri silmällä… Ja kuka ties kirjojen innoittamana tulee varattua kesälomalle perinteisen pakettimatkan sijaan omatoimireissu rinkka selässä.

Lainaus kirjasta Vapaana elämisen taito:

Me teimme ratkaisumme vuonna 2004. Lunastimme vapautemme irrottautumalla suomalaisesta hyvinvointivaltiosta. Syrjäydyimme: jätimme työn, omistusasumisen, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan. Lähdimme tien päälle, elämän armoille, emmekä tiedä tämän mielekkäämpää tapaa olla olemassa. Emme elä missään maassa tai yhteiskunnassa, joka ohjaisi elämäämme. Ammennamme arvomme eri kulttuureista, ja etiikkamme rakentuu yksilöllisyyden ja yhteisen maapallomme kunnioitukselle.

 

KITT ja tilastoässä: tiedekirjaston aikajanaa

”Suomen tieteelliset kirjastot ottivat vuonna 2003 käyttöön kirjastotilastotietokannan (KITT), johon kerätään maamme tieteellisten kirjastojen vuositilastot kansanvälisen kirjastotilastostandardin ISO 2789 (Information and documentation – International library statistics) mukaisesti.”

Markku Laitinen

Tieteellisten kirjastojen yhteistilaston on tarkoitus antaa kokonaiskuva Suomen tieteellisten kirjastojen voimavaroista, kokoelmista ja palveluista. Lappeenrannan tiedekirjaston toimintaa on kuvattu luvuin KITT:iin vuodesta 2012 alkaen, joka oli ensimmäinen yhteinen toimintavuosi Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjaston ja Saimaan ammattikorkeakoulun kirjaston yhdistyttyä tiedekirjastoksi. Tätä aiemmat tilastotiedot löytyvät organisaatioiden omina aikasarjoinaan KITT:stä.

tilastotPaperilomakkeet ja korput toimivat 1990-luvulla tilastointivälineinä.

Mitä tietoa tilastoista löytyykään? Kirjaston toiminnan mittareita ovat mm. aukioloajat ja tilat, aineistot ja niiden käyttö, asiakkaat, kirjaston käyttäjäkoulutus. Tilastojen tulkinta vaatii aina pohjatietoa kirjaston toiminnasta ja toimintaympäristöstä. Simppeli esimerkki on aukiolopäivien määrä, johon vaikuttaa mm. yleiset pyhäpäivät ja kirjaston tiloissa tapahtuvat remontit (remontti Skinnarilassa v. 2012 ja Linnalassa v. 2015). Aukiolopäivien määrä heijastuu kävijämääriin, joka heijastuu lainalukuihin jne.

kaavio-aukiolopaivat

Tilastoista on havaittavissa myös muutokset kirjaston toimintaympäristössä. Vuonna 2013 hankitut RFID-tekniikkaan perustuvat itsepalveluautomaatit vaikuttivat lainaustapahtumaan suuresti: asiakas voi olla nyt omatoimisempi kuin aiemmin. Myös e-kirjojen tulo on vaikuttanut painetun aineiston lainamääriin, mutta toistaiseksi odotettua vähemmän.

kaavio-lainat

Kirjaston perinteistä toimintaa on asiakkaiden opetus kirjastonkäyttäjiksi ja tiedonhakijoiksi. Kaikki fuksit pyritään vihkimään kirjastonkäytön saloihin heti ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana ja puolestaan opinnäytetyövaiheessa olevat tarvitsevat virkistystä hakutaitoihinsa. Verkkokurssin suorittaneiden määrä tullee lisääntymään jatkossa uusien verkkokurssien myötä ja tätä kehitystä voikin seurata tulevaisuuden tilastoista.

kaavio-kayttajakoulutus

Lisää tilastotietoja tiedekirjaston toiminnasta löydät siis KITT:stä Yhteiskirjastot-valinnan alta. Hauskoja tilastohetkiä!

Lisämateriaalia:
Laitinen, Markku (2015). KITT2-käyttäjän käsikirja. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015122225208
Laitinen, Markku (2006). Uusi uljas KITT – yhteistilastotietokannan paluu. http://ojs.tsv.fi/index.php/signum/article/viewFile/3400/3150

Avoin tiede tekee tutkimuksen näkyvämmäksi

”Huh, hellettä”, ajatteli moni kulkiessaan läpi Skinnarilan kampusalueen kohti Lappeenrannan teknillistä yliopistoa (LUT) tiistaina 10.5.2016. Aamu alkoi poikkeuksellisen helteisenä, mutta hieno sää ei vähentänyt osallistujamäärää Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen koulutuksessa. Aihe oli Tutkimusprosessin avaaminen ja tilaisuuden puhujat tarjosivat näkökulmia avoimeen tieteeseen muun muassa juridiikan, tutkimushankkeiden, avoimen datan ja yritysyhteistyön kannalta.

keskusteluEsitykset herättivät keskustelua ja puheenvuoroja jaettiin runsaasti.

Älä piilottele aarteitasi!
Tilaisuuden alussa oli Maria Ruuskan (Kaskas Media) puheenvuoro sosiaalisen median roolista tutkimusprosessin avaamisessa. ”Some-taitoihin kannattaa panostaa”, muistutti Ruuska heti kärkeen ja korosti niiden olevan olennainen osa työelämätaitoja.

Case-esimerkkien kautta käytiin läpi sosiaalisen median hyödyntämistä tutkimuksen eri vaiheissa, kuten tutkimusaineiston keruussa, tutkimusprosessista viestimisessä sekä tulosten julkaisemisessa. Ruuska tarjoili myös hyviä käytännön vinkkejä muun muassa Wikipedian hyödyntämisestä tutkimuksesta kertomiseen. Lisäksi hän muistutti, että tutkijoiden tulisi ottaa haltuun SlideShare sekä ennen kaikkea Twitter, jossa toimittajat ja päättäjät ovat aktiivisesti mukana.

maria_r
”Jokaisen tutkijan pitäisi ottaa haltuun SlideShare”, Maria Ruuska.

Yritysyhteistyön tavoitteena win-win-tilanne
Yritysyhteistyöstä piti puheenvuoron Vesa Karvonen (LUT) kuvaten kattavasti eri toimijoiden, yliopisto – yritys – rahoittajat, tavoitteita yhteistyölle. Karvonen muistutti, että yhteistyöllä tavoitellaan tilannetta, jossa jokainen osapuoli saa jotain: yliopistot rahoitusta ja tutkimusaineistoa, yritykset tutkimuksen tuomaa kilpailuetua ja rahoittajat saavat tukea poliittisille tavoitteilleen.

Kommenttipuheenvuoron aiheeseen antoi Mika Hyrylä (UPM) korostaen avoimuuden ja liiketoiminnan yhteensovittamista.  ”Pelisäännöt kun sovitaan, niin voidaan tehdä hyvin monenlaista yhteistyötä”, tiivisti Hyrylä.

antti_h
Yritys-teemalla jatkoi myös Antti Herala LUT:sta kertoen avoimen datan hyödyntämisestä yritysmaailmassa.

helina_m
Toisenlaista näkökulmaa avoimeen tieteeseen toivat LUT:n Helinä Melkas (vas.) ja Lea Hennala puheenvuorossaan ”Nopeat kokeilut avoimessa tieteessä: lisää kestävyyttä digitalisaatioon?” Esittelyssä oli Lahden kaupungin kanssa tehty tutkimusyhteistyö Zora-palvelurobotin käytöstä.

Opetusmateriaali avoimeksi
Jussi Kasurinen (LUT) piti kattavan puheenvuoron avoimesta tieteestä opetuksen näkökulmasta. Aihetta sivutaan vielä varsin vähän avoimen tieteen tilaisuuksissa, joten puheenvuoro oli sitäkin tarpeellisempi. Kasurinen kannusti siirtämään opetusmateriaalia avoimeksi ja korosti sen mukanaan tuomia hyötyjä: kun materiaali on avoimesti saatavilla, sen tekemiseen panostetaan hieman enemmän ja lopputulos on laadukas. ”Avoimesta materiaalista luotu kurssi on helpompi ja halvempi toteuttaa niin sanotusti laadusta tinkimättä”, summasi Kasurinen.

Näkyvyyttä hän avasi esimerkillä omasta opetusmateriaalista ja sen saavuttamasta suosiosta. Siirrettyään aineiston avoimeksi Kasurinen on laskenut muun muassa sivustojen vierailumääriä sekä aineistojen latauskertoja. Kun hankittu näkyvyys muutetaan euromääräiseksi, voidaan todeta, että Kasurinen on tuonut yliopistolle näkyvyyttä aineistojensa avulla noin 0,5 miljoonan euron edestä kahden vuoden aikana.

Ansiokas puheenvuoro piti sisällään myös hyviä käytännön vinkkejä materiaalin avaamiseen ja muistutuksen Creative Commons -lisenssien käytöstä kurssimateriaaleissa.

jussi_k”Avoin tutkimus on näkyvää ja näkyvään tutkimukseen viitataan herkemmin”, Jussi Kasurinen (LUT)

Kommentteja kuulijoilta

”Tosi hyviä, lyhyitä ja monipuolisia tietoiskuja. Tulin kuulemaan mitä tukea tutkijat tarvitsevat, että osaisin asettua heidän asemaansa ja palvella heitä paremmin.”
Katja Jeulonen, LUT


emilia_l

”Kaikki toivovat, että avoimuus lisääntyisi, mutta siihen taidetaan suhtautua vielä hieman varauksellisesti.”
Emilia Laapio, Saimaan ammattikorkeakoulu


”Todella monipuolinen tilaisuus. Yritysyhteistyöstä kaipaisi vielä lisää esimerkkiä.”
Mikko Salo, LUT


johanna_n

”Tulin sivistymään. Hyvä kokonaisuus ja selkeni mihin kaikkeen avoin tiede vaikuttaa.”
Johanna Naukkarinen, LUT


”Tällaiset tilaisuudet tulisi olla osana tohtorikoulutusta.”
Juuso Marttila, Jyväskylän yliopisto


Lisätietoja:
avointiede.fi
Osaajakoulutusten tallenteet
(LUT:n tilaisuus: Koulutuskokonaisuus 5. Tutkimusprosessin avaaminen, Osaajakoulutus 10.05.2016 Lappeenranta)

Kesäaika tiedekirjastossa

Suomi on siirtynyt kesäaikaan jo viikkoja sitten. Tiedekirjastossa kesäajat astuvat voimaan 16.5.2016. Asiakkaiden ja palvelukysynnän vähentyessä supistamme perinteisesti aukiolo- ja palveluaikojamme kesäkuukausien ajaksi, jotta henkilökunta pääsisi ansaituille kesälomilleen keräämään voimia kevätkiireiden jälkeen syksyn hulabaloota varten.

kesaaika-kirjat2

Aukiolo- ja asiakaspalveluajat

Skinnarilan kampuskirjasto on avoinna kesällä 2016 klo 7:30–15:30 lukuun ottamatta viikkoja 27 ja 28 (4.–17.7.), jolloin kirjasto on kokonaan suljettu. Asiakaspalveluajat Skinnarilassa supistuvat vastaavasti:

16.5.–22.6. Origo-palvelupiste on avoinna klo 10:00–15:30.
Juhannuksen aatonaattona tiedekirjastossa palvellaan asiakkaita klo 10:00–14:00.
27.6.–1.7. ja 18.7.–19.8. Origo-palvelupiste on avoinna klo 10:00–14:00.
22.8.–2.9. palvelua tarjotaan klo 10:00–15:30.

Linnalan kampuskirjasto on avoinna juhannukseen asti ja avautuu uudestaan taas elokuun alussa. 16.5.–22.6. sekä 1.8.–2.9. Linnalassa palvellaan ma-to klo 9:00–15:00, pe klo 9:00–14:30.

Pitkät laina-ajat

Kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa myös laina-aikoihin. Aikaisemmilta kesiltä tutut pidemmät laina-ajat koittavat jälleen!

Saat eräpäiväksi lainoillesi 1.8., kun lainaat tai uusit 28 vuorokauden lainan aikaisintaan pe 27.5. Kurssikirjoille (14 vrk laina-ajalliset) pitkä kesälaina-aika alkaa perjantaista 10.6.

Voit uusia aineistosi Wilma-aineistotietokannassa (wilma.linneanet.fi) tai ottamalla yhteyttä Origo-palvelupisteeseen. Lainojen uusiminen onnistuu, jos aineistoon ei ole varauksia ja kirjastomaksusi ovat alle 20 euroa.

Kirjaston ollessa suljettuna voit palauttaa lainasi palautusluukkuun. Lainasi näkyvät palautettuina vasta kun kampuskirjastosi jälleen aukeaa. Sulkuajalta ei kerry myöhästymismaksuja.

Syksyn tuulahdus

Maanantaista 5.9. alkaen tiedekirjastossa ollaan taas talviajassa ja kaikki palvelut ovat tarjolla normaaliin lukuvuoden tapaan.

Kulloinkin voimassa olevat aukiolo- ja asiakaspalveluajat voit aina tarkistaa osoitteesta http://www.lut.fi/kirjasto/aukiolo-ja-palveluajat

Tervetuloa tiedekirjastoon – kesälläkin!

kesa-taivas3

Summertime in Academic Library

Traditionally opening and service hours in Academic Library are shorter during summer, this year starting from May 16th.

Skinnarila Campus Library is open 7:30–15:30. Notice exception weeks 27 and 28 (4.–17.7.) when the Library is closed.

Service hours in Skinnarila are:

16.5.–22.6.    10:00–15:30
23.6.    10:00–14:00
27.6.–1.7. and 18.7.–19.8.    10:00–14:00
22.8.–2.9.   10:00–15:30

Linnala Campus Library is open and serves Mon–Thu 9:00–15:00, Fri 9:00–14:30 except closing weeks 26–30 (24.6.–31.7.). On June 23rd the Library is closed at 14:00.

When you borrow or renew your 28 days’ loan from May 27th or 14 days’ loan from June 10th, the due date is August 1st. You can renew your loans in Wilma database or by contacting Origo Service Desk. While campus libraries are closed, loans can be returned to the return boxes.

From September 5th Academic Library returns to wintertime schedules.

You can always check opening and service hours on Library’s website.

Visit the Academic Library also in summer!

kesa-kukat

 

Ihanat kirjat EU:n ulkopuolella eli kuinka moninkertaistaa kirjan hinta

”Vau, tää ois tosi hyvä kirja tutkimukseeni, tilautanpa sen kirjastolla.”

Tiedekirjasto hankkii LUT:n ja Saimian henkilökunnan käyttöön painettuja ja sähköisiä kirjoja. Hankintaa säätelee hankintalait ja aineistot tulee tilata kilpailutuksen voittaneelta kirjavälittäjältä.

Joskus vastaan tulee kuitenkin teoksia, joita ei saa kirjavälittäjän kautta, vaan ne tulisi hankkia suoraan kustantajalta. Jos myyjä ei ole EU:sta, voi tilaus tulla kalliiksi.

pic

Tullista, terve!
Esimerkkikirja maksaa EU:n ulkopuolisen kustantajan verkkokaupassa 30.95 US$. Toimitusmaksuksi myyjä määrittää 32,95 US$. Kun kirja saapuu Suomen tulliin, siitä tulee tehdä ”Tulliselvitettävän lähetyksen saapumisilmoitus”, sillä yli 22 euroa maksavat tuotteet tulee tullata.

Kirjasto ei voi itse suorittaa tullausta, joten voimme valtuuttaa Posti Oy:n tekemään tulliselvityksen. Postin hinnaston mukaan tuontitullauksen perusmaksu on 43,58 € + alv. Posti voi periä myös lisäpalveluista maksuja. Jo tässä vaiheessa kirjan hinta on noussut alkuperäisestä noin 30 euron hinnasta yli kolminkertaiseksi.

Tähän tulee lisäksi kirjan arvonlisävero. Kun päälle laskee vielä tullaukseen käytetyn työajan niin kirjastossa, postissa kuin tullissa, tulee tilatusta kirjasta todella arvokas!

Sori, ei tilata!
Toivottavasti yllä oleva esimerkki selventää, miksi kirjaston hankintaväki ei aina tilaa pyytämääsi teosta. Sähköisen aineiston hankinta ratkaisisi monta käytännön ongelmaa, joten kustantajia tulisi pyrkiä kannustamaan e-kustantamiseen.