Loma ja riippukeinu – mitä lukisin?

Kirjastoammattilainen ei pakene kirjoja lomallakaan. Yksi suosii kevyempää, kesään sopivaa kirjallisuutta, kun taas toinen syventyy mieluummin tietokirjojen syövereihin. Makuja on monia, samoin lukemistapoja. Tässä on kuvaus muutaman kirjastoammattilaisen kesälomalukemisista.

paula

Paula – suunnitelmallinen luontokirjojen kuluttaja

Lomailen mökillä ja vakiolukupaikkani on riippumatto. Luen loma-aikana samanlaisia kirjoja kuin arkenakin, mutta vain enemmän. Loma-ajalle lukemista pitää olla varattuna mieluummin liikaa kuin liian vähän. Alan katsella sopivaa kesälukemista jo hyvissä ajoin ja luen paljon luontoon, retkeilyyn ja terveyteen liittyviä kirjoja.

Lukulistalleni on kertynyt jo monta kirjaa. Aion syventyä muun muassa ”Metsämieli” -kirjoihin, joissa on hyviä vinkkejä metsässä tehtäviin kehon ja mielen harjoituksiin.

Harrastan retkeilyä ja retkeilykirjat ovat kesän vakioluettavaani, sillä lomalla on hyvä etsiä uusia retkikohteita. Luettavaksi tulevat ainakin ”Retkipaikka – Seikkailuja Suomen luonnossa” -kirja, joka on täynnä kiinnostavia kohteita ympäri Suomen! ”Retkeilijän kansallispuistot” on hyvä tietopaketti Suomen kansallispuistoista ja siihen tulee varmasti palattua retkikohteita miettiessäni. ”Selviydy luonnossa” -kirjan pidän puolestani reissussa mukana: siinä on tärkeää tietoa vaativampaan retkeilyyn, mutta se on hyödyllistä luettavaa ihan sunnuntairetkeilijällekin.

Retkieväitä varten tartun ”Viiden tähden vaellus” -kirjaan, kun tarvitsen uusia, herkullisia reseptejä, joita on kiva kokeilla. ”Aarteita Suomen luonnosta” -kirjasta aion etsiä tietoa villivihanneksista, joita voi kerätä salaatteihin. Myös ”Metsäkasvio” -kirjaa tulee varmasti selailtua ja etsittyä tietoa kasveista, joita ei tunnista. Loppukesästä metsään houkuttelee sienet, joten käteeni eksyy varmasti Saimi Hoyerin ”Sieniä ja ihmisiä”.

Lukemieni kirjojen määrä vaihtelee paljon. Ennen luin lähinnä romaaneja, mutta nykyään luen eniten tietokirjoja. Esimerkiksi ennen matkaa saatan lukea kaikki matkakohteesta kertovat matkaoppaat, jotka kirjastoista löydän.

Lähes kaikki lukemani kirjat lainaan kirjastosta, vain joitakin harvoja kirjoja olen ostanut omaksi. En käytä e-kirjoja, sillä haluan tuntea kirjan paperilla ja kääntää sivuja konkreettisesti.

Tänä kesänä odotan eniten heinäkuussa ilmestyvää ”Metsien kätkemä” -kirjaa. Jos saisin suositella kaikille luettavaksi vain yhtä kirjaa, se olisi ”Puiden kansa”, joka kertoo suomalaisten puihin ja metsiin liittyvästä uskomusperinteestä.

sanna

Sanna – matkustelua e-kirja kainalossa

Lukutottumukseni ei muutu kesäaikana ja luen monenlaista kirjallisuutta. Eniten kuluu dekkareita, mutta sci-fiin ja fantasiaan en koske. Pääasiassa luen kaunokirjallisuutta, elämänkertoja ja satunnaisesti tietokirjallisuutta, joko Venäjään tai historiaan liittyvää. Tällä hetkellä luen Svetlana Aleksijevitsin kirjaa ”Tshernobylistä nousee rukous”.

Siskoni työskentelee kirjakaupassa, joten hänen kauttaan saan luettavaksi paljon uutuuskirjoja ja esikoiskirjailijoiden teoksia. Kärsin oikeastaan runsaudenpulasta: saamieni kirjojen lisäksi käytän kirjastoa ja teen myös varauksia mielenkiintoisiin kirjoihin. Usein käy niin, että monet varatut kirjat vapautuvat samanaikaisesti ja äkkiä huomaankin, että lukemattomia kirjoja onkin kotona kokonainen vuori.

Matkustelen lomalla usein ja matkalle en ota mukaan painettuja kirjoja, vaan e-kirjat kulkevat mukana tabletissa. Tavallisesti minulla on valmiina varastossa aiemmin hankittuja e-kirjoja, joista voin valita lomalukemista.

En tee lukulistoja, mutta tänä vuonna kiinnostuin HelMet-kirjastojen lukuhaasteesta. Haasteessa on 50 kohdan lista asioista, joita luettavissa kirjoissa voi olla. En noudata listaa enkä anna sen ohjata lukemisiani, mutta seuraan mielenkiinnosta mihin kaikkiin kategorioihin lukemani kirjat sopivat.

Lomamatkalla luen tyypillisesti kulkuvälineissä, siirtyessäni paikasta toiseen, sillä lomakohteessa on usein paljon tekemistä ja vain siirtymissä on ylimääräistä aikaa. Lukuympäristöllä ei ole minulle väliä: jos kirja on mukaansatempaava, en kuule enkä näe muuta. Tämä onkin oikeastaan hyvän kirjan mittari.

tuula

Tuula – sinnikäs lukija välttelee naisten hömppäkirjallisuutta

Luen lomalla melko lailla samaa kirjallisuutta kuin arkena. Lomalla tosin tulee luettua normaalia enemmän, kun on aikaa. Välttelen hömppää eli niin sanottuja naisten viihderomaaneja, koska niitä tuli nuorempana luettua ihan riittämiin. Muuten skaalani on aika laaja: fantasia, jännärit, historialliset romaanit ja erityisesti musiikkiaiheiset elämänkerrat ovat suosikkejani.

Lempikirjailijoista mainittakoon John Irving, Stephen King ja Terry Pratchett. Harry Potter -sarjaan tartun aina uudelleen ja sarja on tullut luettua jo useasti läpi.

Ostan paljon kirjoja ja sänkyni viereen kertyy usein isot kirjakasat. En ole vuoteen lainannut kirjoja kirjastosta, koska tavoitteena on lukea omat kirjat ensin alta pois.

Luen illalla sängyssä, ennen nukkumaanmenoa ja aina on luettava vähän, vaikka kuinka väsyttäisi. Lukuseurana sängyssä on usein Morri-kissa. Kesällä ja lomalla luen paljon pihalla, riippumatossa. Luonnonäänet eivät haittaa lukurauhaa, mutta sisätiloissa musiikki tai television ääni saa minut ryntäämään kirjan kanssa toiseen huoneeseen. Luen sujuvasti eri paikoissa ja nuorena tuli testattua jopa lukemista suihkussa.

Olen sinnikäs lukija ja en yleensä halua antaa periksi vaan luen kirjan, vaikka se olisi tylsäkin. Tietenkin tylsän kirjan kanssa kuluu aina kauemmin aikaa. Jos vastaan tulee oikein kiinnostavia kirjoja, voi lomalla lukea hujauttaa parikin pokkaria päivässä.

Mainokset

AMK-kirjastopäivät 2016

amk-kirjastopaivat1
Kuva: AMK-kirjastopäivät 2016 -kotisivu. Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

”AMK-kirjastopäivät ovat oppimisen lisäksi sosiaalinen rentoutumistapahtuma,
jossa saa nauttia työpanoksen vastapainoksi vapaammasta elämästä.”

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskirjastona Lappeenrannan tiedekirjaston henkilökunnalla on hyödynnettävissä molempien kirjastosektorien tapaamiset, koulutukset, seminaarit, kesäpäivät ym.  Meillä on siis mahdollisuus poimia rusinat pullasta :). Tänä vuonna tarjolla on niin paljon erilaisia tilaisuuksia ja vaihtoehtoja, että voi valita ketkä osallistuvat mihinkin tapahtumaan. Kaksi meistä pääsi AMK-kirjastopäiville, jotka pyritään järjestämään joka toinen vuosi. Päivillä nähdään ja kuullaan mielenkiintoisia esityksiä, tavataan kollegoita ja rentoudutaan. Tänä vuonna päivien järjestämisestä vastasivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu yhdessä. Päivät pidetiin Jyväskylässä.

Visualisointia koko päivä
Kirjastopäivät alkoivat Viestinnän työpaja -päivällä, johon osallistui parisenkymmentä kirjastolaista ympäri Suomen. Linda Saukko-Rauta Redanredan Oy:stä toimi kouluttajana ja opastajana visualisoinnin maailmaan. Aloitimme päivän piirtämällä kolme asiaa, joista pidämme. Tikku-ukkomaisen lapsellisista tuherruksista huolimatta pöytäkumppanini tunnistivat minulle tärkeät asiat.

amk-kirjastopaivat5
Piirtäminen aloitettu ja valkean paperin kammo voitettu.

Päivän aikana Linda näytti omia töitään esimerkkeinä ja teetti meillä erilaisia tehtäviä. Samalla hän opasti meitä miltei huomaamattamme syvemmälle kuvakielen maailmaan. Harjoittelimme erilaisten muotojen ja symbolien piirtämistä, opettelimme visuaalista sanastoa ja kuulimme esim. iPadille ladattavista ilmaisohjelmista, joita voi visualisoinnissa hyödyntää. Päivän päätteeksi jokainen teki elämästään kuvallisen kertomuksen ja kertoi kuvien pohjalta elämäkertansa jollekulle toiselle, joka kertoi tarinan kuvien pohjalta eteenpäin seuraavalle jne. Kun elämäkerta palasi alkulähteelleen eli elämäkerran tekijän luo, se oli yllättävän alkuperäisen oloinen. Kuvat auttoivat tarinan koossapitämisessä ja rikkinäinen puhelin -efektin välttämisessä.

Ajankohtaisia aiheita ja kurkistusta tulevaisuuteen
Tämän vuoden AMK-kirjastopäivien teemoina olivat Avoin tiede ja tutkimus sekä palvelumuotoilu. Kahden päivän aikana kuulimme mm. tulevaisuustutkijan ajatuksia tulevaisuuden kirjastosta ja asiakaskokemuksesta sekä kokemusvalmentajan esimerkkejä tunnelmamuotoilusta. Opimme uutta, kertasimme jo tiedettyä, vertasimme kokemuksia kollegojen kanssa, laitoimme idean aihioita itämään ja pidimme hauskaa. Kyllä, kirjastolaiset osaavat myös pitää hauskaa!

Päivien aikana viestinnän työpajan vetäjä Linda Saukko-Rauta livekuvitti esitykset eli teki esityksistä kuvalliset muistiinpanot. Livekuvitus toimi hauskana ohjelmanumerona, kun auditorion valkokankaalla oli rinnakkain esittäjän PowerPoint-esitys ja Lindan koko ajan muuttuva canvas, johon hän lisäsi esityksen edetessä uusia muistiinpanoja, kuvina. Välillä Lindan sarjakuvamainen ja humoristinen kuvitus vei huomion aikaansaaden yleisössä spontaaneja nauruntyrskähdyksiä.

Päivien aikana opittua:

Ammattikorkeakouluissa ei pitäisi niinkään puhua avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta vaan avoimesta TKI-toiminnasta / Jaana Latvanen, SeAMK

Theseus on 25. sijalla Web of Repositories-rankingissä Top Portals -listalla / Minna Marjamaa, Laurea ja Tiina Tolonen, OAMK

Informaatikon pitäisi kehittyä perinteisestä tiedonhaun- ja hankinnan asiantuntijasta kohti tietokäytäntöjen kehittäjän roolia / Hanna Lahtinen, Laurea


amk-kirjastopaivat2
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Uusi aikakausi alkamassa, uuden aikakauden asiakas -analogia on Artisti = rakentaa oman elämänsä mittakaavassa jotain merkittävää, haluaa tulla kuulluksi ja kohdatuksi aidosti. Ajattelulle on varattava aikaa! / Ilkka Halava


Euroopan tiedekirjastojen järjestön Liberin visiona on “Reinventing the Library for the Future: Enable Open Science. Lead in Changing Scholarship. Encage in Changing scholarship” / Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto


amk-kirjastopaivat3
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Eettinen kuormittuneisuus työssä johtuu useimmiten siitä, että joutuu tekemään omien arvojensa vastaisia päätöksiä tai tekoja. / Mari Huhtala, Jyväskylän yliopisto


Palvelumuotoilussa on laitettava ihmiset keskiöön ja on keskityttävä vuorovaikutuksen ja asiakassuhteen vahvistamiseen. / Juha Tuulaniemi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu


amk-kirjastopaivat4
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Vaihtoehtoja tarjoamalla voi johdattaa haluamaansa suuntaan, käskyttäminen ja vaihtoehdottomuus aiheuttavat torjuntaa. Asiakkaalle tärkeää ja mieliinpainuvaa on se, mikä tunne jää kohtaamisesta. / Marjo Rantanen

AMK-kirjastopäivät 2016 Jyväskylässä säilyvät pitkään mielessä – kaikessa hyvyydessään, hauskuudessaan, sosiaalisuudessaan ja opettavaisuudessaan.

Seuraavia päiviä odotellessa!


Päivien ohjelma, esityslinkit yms.
Valokuvia päiviltä
Päivien livekuvitus: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy


Lisätietoa esiintyjistä ja aiheista:
Jaana Latvanen: ATT ammattikorkeakouluissa
Minna Marjamaa & Tiina Tolonen: Theseus-wiki, Ranking
Hanna Lahtinen: Tietoasiantuntijoiden roolit ja toiminta koulutuksen ja työelämän kehittämishankkeissa. Tapaustutkimus tietokäytäntöjen ja innovatiivisten tietoyhteisöjen kehittämisestä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. 2016
Ilkka Halava: Tulevaisuuden ammattilaiset -videot
Kristiina Hormia-Poutanen: Kansalliskirjasto, Liber
Mari Huhtala: Eettisesti haastavat tilanteet ja niiden kuormittavuus johtajien työssä: fokusryhmäkeskusteluiden analyysi. Työelämän tutkimus 2010 : 8(1), 13-25.
Juha Tuulaniemi: Palvelumuotoilu. Helsinki : Talentum, 2011.
Marjo Rantanen: Tunnelmamuotoilu. Helsinki : Talentum Pro, 2016.

 

Osaava kirjasto – ovi tulevaisuuteen, ilmiöoppimisesta joukkokukoistukseen

paakuva

Itä-Suomen kirjastopäivät Mikkelissä 7.-8.6.2016
Järjestyksessä toiset Itä-Suomen kirjastopäivät kokosivat Mikkeliin 80 kirjastoammattilaista kaupunkien ja kuntien kirjastoista sekä korkeakoulukirjastoista. Päivien paikkana oli enteellisesti Xamkin Xinno-oppimiskeskus, jossa on panostettu monialaisuuteen, käyttäjälähtöisyyteen ja yritysyhteistyön tukemiseen osana opiskelua ja oppimista. Rahasta ja säästöistä ei näillä päivillä puhuttu mitään, katse oli monipuolisesti tulevaisuudessa, työn, työtapojen ja tilojen muutoksessa sekä koulutuksessa ja oppimisessa.

Kirjastojen tulevaisuudesta ei oltu huolissaan, sillä ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi kirjastolaki korostaa kirjastojen merkitystä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian, omatoimisen tiedontuottamisen, medialukutaitojen sekä osallisuuden ja oppimisen edistäjinä. Seminaarissa oli esillä, että vuonna 2020 tiedon kokonaismäärä olisi 44 zettatavua (44 ZB) eli 44x1021B, jonka louhintaan kirjastotkin osallistuvat ja antavat välineitä asiakkailleen (IFLA Trend Report, 2013). Kirjaston työntekijöiden vastuuta korostettiin: täytyy tietää mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu, ja seurata teknologioiden kehitystä. Uudet teknologiat laajentavat, mutta voivat myös rajoittaa yksilöiden tiedonsaantia. Me olemme kirjastossa tietomassan ”esipureksijoita”. Yksityisyyden suojan ja tietosuojan rajat tullaan määrittelemään uudestaan, koska tekniikka tulee mahdollistamaan henkilöiden helpomman seuraamisen.

Sinun, minun vai heidän työ?
Ajatukset kolmannesta työstä ammattien rajapinnoilla tulee kirjastoissa vastaan mm. nuorisotyön ja kirjaston henkilökunnan kohtaamisissa nuorisoasiakkaiden kanssa: kuka tekee ja vastaa mistäkin, missä menee ammattikuntien rajat, mitä meidän täytyy osata ja mitä toiset ammattilaiset osaavat, ja mitä opimme toisiltamme. Oppilaitoskirjastoissa sama problematiikka tulee vastaan opiskelijoiden opastamisessa, miten kirjasto ja opetushenkilökunta kohtaavat.

Ilmiöoppimista kirjastossa
Oppimiseen ja kirjastoon oli esillä mielenkiintoisiä näkökulmia. Ilmiöoppimista (PhenoBL) mekin tuemme tai teemme tiedekirjastossa siellä, missä tiedonhaun opetuksemme on integroitu opetukseen, jossa tutkitaan todellisia ilmiöitä tai ongelmia projekteissa ja hankkeissa. (Cantell, 2015). Kirjaston ja koulun kohtaamisessa erinomainen esimerkki on Mikkelin Kirjastopolku-hanke. Siinä peruskoululaiset saavat viidessä vaiheessa perusteellisen opastuksen kirjaston käyttöön, tiedonhakuun, lukemisessa edistymiseen sekä lopuksi vielä eväät tutkimusprosessiin, lähteiden käyttöön omassa tutkimuksessa sekä tiedon eettiseen käyttöön. Kirjaston henkilökunta osallistuu myös opetussuunnitelmatyöhön. Muutaman vuoden päästä saamme osaavia opiskelijoita!

IS-kirjastopaivat-kuva

Vain muutos on pysyvä
Muutos on aina esillä siellä, missä kirjastoväki kohtaa. ”Muuttumatonta työtä on vain kuolevilla aloilla, jatkuva työssäoppiminen on elinehto kirjastoammattilaisuudelle”, linjasi Vaarakirjastojen palvelupäällikkö Riitta Kangas esityksessään. Kirjaston perustyö on jossain selvityksessä listattu kuolevaksi, mutta asiantuntijatyötä tarvitaan tulevaisuudessakin. Vanha perustyö muuttuu asiantuntijatyöksi uusien teknologioiden haltuunoton ja esim. e-aineistojen myötä. Oman työn ja työprosessien analysointi on jatkuvaa ja poisoppiminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Uutta uuden päälle – johtaa helposti ylikuormittumiseen. Kaikkea ei voi saada kerralla valmiiksi ja on hyvä suunnitella, millä tasolla uudet asiat täytyy hallita, täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella.

Hyvin konkreettisena työtapojen muutoksena päivillä esiteltiin Aalto-yliopiston peruskorjatussa ja uudistetussa kirjastossa syksyllä käyttöön otettava mobiilityö. Työtä voidaan tehdä kirjastossa, oikeammin oppimiskeskuksessa tai muualla, esimerkiksi schoolien tiloissa. Kiinteitä tietokoneita ja työpisteitä ei ole, vaan niiden sijaan on erilaisia tiloja yhdessä tai yksin tapahtuvaan työskentelyyn, myös etätyötä on mahdollisuus tehdä. Oppimiskeskuksen tiloihin tulee myös kahvila. Sitä lukuun ottamatta meillä tiedekirjastossa on jo osittain toiminnassa hyvin samanlaiset suunnitelmat ja kokemuksistamme oltiinkin kiinnostuneita.

Päivillä kehotettiin Ravisteluun, Innostukseen: innostus voi satakertaistaa työpanoksen – leipääntynyt jää kauas taa ja Joukkokukoistukseen: vapaus – virtaus – vastuu, parempi käännöksenä freedom – flow – responsibility, joka on nobelisti Edward Phelpsin ajatus. Joukkokukoistukseen voimme päästä yhdessä oppimalla, yhdessä kehittäen. Avainsana näyttää olevan ”yhdessä”, siinä on haastetta mobiilityön toteutuksessa.

”Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon.
Harmi, että he ovat valtaosin alle 7- vuotiaita.”
–    Esa Saarinen

Seuraavat Itä-Suomen kirjastopäivät ovat kahden vuoden päästä Kuopiossa.

Seminaarista tarkemmin: http://bit.ly/1U2FoWz

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 3: Tietopalvelu – opastusta tiedonlähteille

Harjoitustyössä tarvittavaa artikkelia ei löydy tietokannoista, opinnäytetyön aiheesta ei löydy tarpeeksi lähteitä, RefWorksin käyttö tuntuu hankalalta… Mikä avuksi? Kirjaston tietopalvelupäivystys auttaa!

Kirjaston tietopalvelussa päivystää informaatikko joka arkipäivä. Päivystävän informaatikon tavoittaa sähköpostitse, puhelimitse ja chatin kautta. Tietopalvelu on sekä opiskelijoiden että henkilökunnan käytettävissä, ja sitä voivat käyttää myös yritykset ja yksityishenkilöt. Opastusta ja neuvontaa on saatavissa suomeksi ja englanniksi.

Kirjaston informaatikkoja ovat Ilkka, Iris, Marja, Sanna, Sari K. ja Sari L. Heistä Marja on ollut kirjastossamme informaatikkona kauimmin ja nähnyt tietopalvelun kehityskulun:

– Asiakkaiden ongelmat eivät ole muuttuneet kovin paljon, mutta välineet ja tietokannat ovat kehittyneet valtavasti. Perimmäinen tavoite on aina löytää tietoa jonkin tietyn ongelman ratkaisemiseksi tai tutkimuksen lähdeaineistoksi. Informaatikon apua on tarvittu ja tarvitaan edelleen varsinkin tiedonhakujen muotoiluun ja tietokantojen toiminnan selittämiseen sekä sopivien tietokantojen valintaan ja erityisesti hakusanojen etsimiseen, kertoo Marja.

Ilkka on työskennellyt tietopalvelussa vuoden verran, joten hän on suhteellisen uusi tulokas. Hän on päässyt hyvin sisälle tietopalvelutyöhön:

– Aluksi oli paljon uuden oppimista, mutta vuoden verran mukana olleena osaan nykyään vastata moneen kysymykseen suoraan tarkistamatta tietoa mistään. Aluksi ajattelin, että päivystysvuorojen aikana ei ehdi juuri muuta tekemään, mutta kyllä muiden töiden teko onnistuu samalla kun päivystää chattia ja sähköpostia. Usein kiireisin aika painottuu iltapäivään. Sisällöllisesti tietopalvelupäivystys on pitkälti sitä mitä ennakkoon ajattelinkin, kertoo Ilkka.

paivystyspuhelin
Päivystyspuhelin – ”vanha sotaratsu”, pahaääninen, mutta toimiva.

 
Sari K. kertoo omia kokemuksiaan tietopalvelupäivystyksestä:

– Tietopalvelun asiakkaista valtaosa on opiskelijoita, jotka saattavat tulla myös ryhmänä kysymään jotakin harjoitustyöhön liittyvää. Henkilökunta-asiakkaat ovat satunnaisempia. LUT:in ja Saimian henkilökunnan soisi hyödyntävän tietopalvelua enemmänkin, vaikkapa varaamalla aika henkilökohtaiseen neuvontaan lomakkeella.
Suurin osa asiakkaiden yhteydenotoista tulee sähköpostin ja chatin kautta. Asiakkaat kertovat pitävänsä chatista erityisesti sen helppouden ja nopeuden vuoksi. Puhelinsoitto on nykyään vähiten käytetty yhteydenottotapa.

– Myös Origo-palvelupiste toimii asiakkaille linkkinä tietopalveluun, sillä jos Origossa ei voida auttaa jossakin tiedonhakua koskevassa asiassa, soitetaan päivystävä informaatikko paikalle. Kiireisinä aikoina käy usein niin, että informaatikon neuvoessa asiakasta tulee muitakin kysyjiä jonoon, kertoo Sari K.

naytto
Entä mitä tapahtuu kun chattiin tulee kysymys?

Tietopalvelupäivystäjällä on Zopim chat -ohjelma päällä päivystysvuoronsa ajan. Kun chattiin tulee kysymys, ohjelma ilmoittaa siitä. Päivystäjä vastaa asiakkaalle reaaliaikaisesti, yhdelle kerrallaan. Päivystysaikojen ulkopuolella chattiin tulevat kysymykset menevät informaatikoille sähköpostiin ja asiakkaalle myös vastataan sähköpostilla. Kaikki chat-keskustelut, sekä reaaliaikaiset että sähköpostilla käydyt, tallentuvat.

Chattiin tulevien kysymysten määrä vaihtelee. Lukukausien aikana kysymyksiä tulee useita päivässä, mutta kesällä vähemmän. Jos jollakin kurssilla on meneillään haastava harjoitustyö, chattiin tulee paljon siihen liittyviä kysymyksiä. Eniten kysytään aukioloajoista ja erilaisista tiedonhaun ongelmista kuten artikkelien saatavuudesta. Jos informaatikko ei voi ratkaista asiakkaan ongelmaa, hän ohjaa kysymyksen eteenpäin. Jos esimerkiksi jokin artikkeli ei ole kirjastossamme saatavilla, asiakas ohjataan kaukopalveluun, joka voi tilata artikkelin muusta kirjastosta.

chatikkuna
Päivystäjän ja asiakkaan chat-keskustelua.

 

Joskus tietopalvelussa tulee esiin tiedontarpeita, joihin ei voida vastata. Sellaista on esimerkiksi opinnäytetyön ohjauksellinen neuvonta muun muassa aiheen rajaukseen. Tietopalvelussa neuvotaan kyllä tiedonlähteille, mutta sisältöön ei voida puuttua. Joskus taas tietotekniset ongelmat ovat sellaisia, että asiakas ohjataan ottamaan yhteyttä HelpDeskiin.