ORCID-tutkijatunniste

In English: ORCID Researcher ID, www.orcid.org

orcid

Oletko joskus epäillyt, että sinut ja tutkimuksesi tulokset voidaan sekoittaa toiseen samannimiseen tutkijaan? Ongelma lienee suurin John Smithillä tai Wang Leellä, mutta meillä Suomessakin on runsaasti tutkijakaimoja, jotka ovat voineet julkaista useissa organisaatioissa tutkijan uransa aikana. Yliopistoissa suositellaan ORCID (Open Researcher and Contributor ID) -tutkijatunnisteen käyttöönottoa. Monet kustantajat edellyttävät kirjoittajilta ORCIDia ja julkaisuprosessin myötä tunniste päätyy kirjoittajatiedoissa artikkelin mukana julkaisutietokantoihin.

Jokainen voi luoda yksilöllisen ORCID-tunnisteen osoitteessa www.orcid.org. ORCID on avoin kansainvälinen yhteisöperustainen palvelu, johon on liittynyt yli 2 miljoonaa tutkijaa. ORCID-yhdistys on rekisteröity Yhdysvaltoihin ja tähän on liittynyt kritiikkiä. Tunnisteen tekeminen on vapaaehtoista. Kukaan muu ei voi tehdä eikä ylläpitää tunnistetta tutkijan puolesta. Tutkija voi määrittää ORCID-profiilinsa julkisuustason kolmella eri tasolla (julkinen-luotettavat kumppanit-vain itse). ORCID todettiin OKM:n teettämässä selvityksessä sopivimmaksi kansalliseksi ratkaisuksi: https://confluence.csc.fi/display/tutki/Tutkijan+identifiointi+-esiselvitys.

Tutkija voi myös itse liittää Scopus Author ID:n ja Web of Sciencen Researcher ID:n ORCID-tunnisteeseen (https://orcid.scopusfeedback.com/# ja http://wokinfo.com/researcherid/integration/). Tällöin ORCID ID näkyy tutkijan tiedoissa kyseisissä tietokannoissa. Tutkija voi liittää julkaisutietonsa ORCID-profiiliinsa niin halutessaan ja ORCIDissa voi ylläpitää myös CV-tietojaan. LUT:ssa CV-tiedot suositellaan kuitenkin ylläpitämään pääsääntöisesti LUT Research Portalissa. On suositeltavaa, että tutkija liittää ORCID-tunnisteen omiin tietoihinsa LUT Research Portaalin uudessa versiossa, jossa on kenttä ORCID-tunnisteelle.

Pilottivaiheessa olevassa Haka-ORCID-yhdistämispalvelussa tutkijatunniste voidaan yhdistää Haka-tunnisteeseen. Aikanaan LUT:n tietohallinto tullee tekemään tämän LUT:n tutkijoiden osalta. Jo lähes 200 LUT:n tutkijaa on tehnyt itselleen ORCID-tunnisteen. ORCIDin hyödyt lisääntyvät sitä mukaa, kun sen kattavuus tutkijoiden keskuudessa paranee. Kokonaisuuteen liittyy myös valtakunnallisten palvelujen kehittäminen siten, että tiedonsiirto eri toimijoiden välillä helpottuu ja vältytään samojen tietojen syöttämiseltä yhä uudelleen eri järjestelmiin esim. vuosittaisessa julkaisutiedonkeruussa.

Lisätietoja:
Kansallinen ORCID-työryhmä kehittää ja ylläpitää ohjesivustoa osoitteessa www.tutkijatunniste.fi.
Palvelun osoite / Information in English: www.orcid.org
Lisätietoja LUT:ssa / Something to ask: openscience@lut.fi

Libraries Opening Paths to Knowledge

Liber-logo

Ajatuksia LIBER 2016 -konferenssista, Helsinki 29.6.–1.7.2016

LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries) on yli 400:n tiede- ja tutkimuskirjaston organisaatio yli 40:ssä Euroopan maassa. Lappeenrannan tiedekirjasto on LIBERin jäsen. LIBERillä on tunnustettu asema tieteellisten kirjastojen ja tieteellisen tiedon puolestapuhujana ja alan vaikuttajana, ”lobbarinakin”, tällä hetkellä mm. avoimen tieteen tekijänoikeudellisten esteiden poistamiseksi EU-lainsäädännössä.

Helsingissä järjestetyn LIBER 2016 -konferenssin teema oli ”Libraries Opening Paths to Knowledge”. Konferenssin keskeistä antia oli entistä selkeämpi käsitys siitä, että Open Science ei ole enää mikään valintakysymys. Avoimen tieteen suuntaan mennään, eikä se tarkoita vain Open Access -julkaisemista, rinnakkaisjulkaisemista tai tutkimusdatan avaamista, vaan myös kattavampaa ja tarkempaa tutkimusmenetelmien ja tutkimuksen prosessien avaamista sekä TDM:n (text and data mining) tuloa tieteen käytäntöihin. Yhdistetyn visuaalisen ja tekstianalyysin tuloksista oli hauskana esimerkkinä Vogue-lehden taideartikkeleiden sisällön painopisteet 1900–2000-luvuilla.

kartta

LIBER on tehnyt kannanoton teksti- ja datalouhinnan mahdollistavan poikkeussäännöksen saamiseksi tekijänoikeuslainsäätöön. Poikkeus mahdollistaisi sekä tutkimus- että kaupallisen käytön tietenkin edellyttäen että ko. organisaatiolla on laillinen pääsy louhittaviin aineistoihin. Lisenssit eivät riitä mahdollistamaan tiedonlouhintaa. Euroopan komissio rahoittaa FutureTDM-hanketta edistääkseen teksti- ja datalouhinnan mahdollisuuksia Euroopassa. Hanke on järjestänyt aiheesta ”tietokahvila”-tilaisuuksia eripuolilla Eurooppaa: www.futuretdm.eu.

Kirjastoilla on keskeinen tukijan rooli avoimen tieteen käytäntöjen implementoinnissa. Tästä oli esillä toimintamalleja ja esimerkkejä: “Libraries should be a one stop shop for Open Science training and support”. Edinburghin yliopistossa koottu perusteellinen Mantra-verkkokurssi tutkimusaineistojen hallinnasta on vapaasti luettavissa osoitteessa http://datalib.edina.ac.uk/mantra. Kurssin kohderyhmiä ovat tutkijat, tutkijakoulutettavat ja tietoammattilaiset.

vaitoskirjat

Vastuu avoimuuden edistämistä on yliopistoilla ja organisaatioilla, ei yksittäisillä tutkijoilla tai kirjastoilla. Matkaa avoimeen tieteeseen on edelleen pitkälti, London School of Economics:n datainformaatikon sanoin: ”The Road to Data Sharing is Paved with Good Intentions!”

Näyttelyssä esiteltiin maailman ensimmäinen vertaisarvioitu luonnontieteellinen videojulkaisu (IF1.1), http://www.jove.com. Sellaisesta voisi ajatella olevan iloa opettajille.

Johtaja Ralf Schimmer Max Planck Digital Librarystä esitteli Open Access 2020 -hanketta, http://oa2020.org. Hankkeen tavoitteena on siirtyminen tieteellisten julkaisujen tilauspohjaisesta kustannusmallista Open Access -malliin samaan tapaan kuin Scoap3-konsortiossa tilausmaksuilla on ostettu keskeiset High Energy -lehdet OA-lehdiksi. Tällä tavoin ”rahassa kylpevä” tieteellinen kustannustoiminta olisi tarkoitus saada siirtymään 2000-luvulle. Yliopistojen e-aineistoihin käyttämät rahat riittäisivät tähän reilusti, jos pohjana käytetään keskimääräisiä Open Access -kirjoittajamaksuja (2000 €). Tämä malli myös nopeuttaisi tutkimustulosten saamista julkisuuteen. Schimmerin esityksen pohjana oleva artikkeli “Disrupting the subscription journals’ business model for the necessary large-scale transformation to open access” laskelmineen löytyy osoitteesta: http://dx.doi.org/10.17617/1.3. Yliopistot ovat mukana hankkeessa LERU (League of European Research Universities) -organisaation välityksellä ja kirjastot LIBERin kautta.

Lisätietoja:
Konferenssin ohjelma, lehdistötiedote: http://liber2016.org/press-release-european-libraries-unite-for-open-science
Konferenssin esitykset sisältöineen: http://liber2016.org

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 4: Kaukopalvelu etsii ja löytää

Artikkelia ei löydy tietokannasta, eikä uusinta kirjaa hyllystä – mikä avuksi? Vastaus: kirjaston kaukopalvelu.

kirjat2

Kaukopalvelu on kirjastojen välistä lainaus- ja jäljennepalvelutoimintaa. Lappeenrannan tiedekirjasto tilaa asiakkailleen sellaisia julkaisuja tai niiden jäljenteitä, joita kirjaston omista kokoelmista ei löydy. Vastavuoroisesti kaukopalvelu lähettää tiedekirjastolta pyydettyä aineistoa muille kirjastoille lainaan.

Palvelut paranevat ja kaukopalvelutilaukset vähenevät

Ritva aloitti työn kaukopalvelun parissa vuonna 1995, joten kokemusta aiheeseen löytyy 20 vuoden edestä. Vuonna 1995 kaukopalvelutilausten määrä oli huimat 5000 tilausta vuodessa, mutta viime vuosina määrät ovat pysyneet noin 1500 tilauksen vuositasolla. Kaukopalvelutilausten määrän tippumista selittää sähköisten aineistojen jatkuvasti parempi saatavuus.

kaukopalvelu_posti

Aineisto liikkuu kirjastojen välillä

Lappeenrannan tiedekirjaston kaukopalvelun kautta tilataan eniten yksittäisiä tieteellisiä artikkeleita, jotka ovat tyypillisesti joko hyvin vanhoja tai melko tuoreita. Tietokantojen kautta pääsee hyvin käsiksi viime vuosina ilmestyneisiin aineistoihin. Uusien artikkelien tarve selittyy sillä, että ne eivät ole vielä ehtineet saataville tietokantoihin ja hyvin vanhojen artikkeleiden kohdalla kyse on siitä, etteivät tietokantojen arkistot ole vielä toistaiseksi riittävän kattavia pitkälle menneisyyteen.  ”Välillä tulee myös erikoisempia aineistopyyntöjä: on tilattu esimerkiksi nuotteja tai karttoja Kansallisarkistosta”, muistelee Ritva.

Käytännössä aineisto liikkuu kirjastojen välillä postin avulla. Ritva kuvailee prosessia: ”Kun meidän kirjastosta pyydetään kirjaa lainaksi, niin se merkitään lainatuksi ja laitetaan postilla menemään toiseen kirjastoon. Jos puolestaan pyydetään tilaamaan jokin kirja, tarkistetaan ensin kirjan saatavuus Melindasta (suomalaisten kirjastojen yhteistietokanta), sitten pohjoismaisista kirjastoista ja sitten hakua laajennetaan aina kauemmaksi. Esimerkiksi World Cat -palvelusta voi tarkistaa aineistojen saatavuutta laajalti, melkein koko maailman kattaen.”

Joskus aineistoa on ollut äärimmäisen vaikea saada. ”Muutaman kerran on käynyt niin, että väitöskirjaa tai artikkelia on joutunut tavoittelemaan suoraan tekijältä itseltään, mutta aina tällaisissa tapauksissa aineisto on kyllä saatu käyttöön” muistelee Ritva.

kaukolaina_gradu

Asiakkaat ja opastus

Kaukopalvelun ahkerimpia käyttäjiä ovat LUT:n tutkijat ja Saimian henkilökunta. Kaukopalvelun maksullisuus vähentää opiskelijoiden intoa käyttää palvelua, mutta usein opinnäytetyövaiheessa palveluun turvaudutaan.

Asiakkaita askarruttavat eniten hinnat ja aineistojen eräpäivät, joten niistä tulee usein kysymyksiä. Eräs kummallisuus on myös opinnäytetyöt, jotka ovat määritelty lukusalikappaleiksi ja siten ne on luettava kirjastossa. Esimerkiksi Turun yliopiston graduja saa kaukolainattua, mutta työt ovat lukusalikappaleita, joten ne täytyy lukea kirjaston tiloissa. Aineisto säilytetään kirjaston Origo-palvelupisteessä ja asiakas voi käydä lukemassa työn kirjastosalissa laina-ajan puitteissa. Aineistoa ei saa kuitenkaan viedä pois kirjaston tiloista.

Tyypillisiä kaukopalvelun kohtaamia haasteita ovat asiakkaan kaipaamat aineistot, joita ei yksinkertaisesti ole saatavissa tai ulkomaisista kirjastoista saadaan vastaus, ettei aineistoa lainata. Tänä sähköisenä aikana asiakkaista tuntuu myös oudolta, että osa tilatuista artikkeleista toimitetaan asiakkaalle paperitulosteina. Syynä paperinpyöritykseen ovat lisenssit, jotka rajaavat sähköisen aineiston käyttöä. Esimerkiksi Ruotisista tilatut artikkelit tulevat paperikopioina postin välityksellä.

Kaukopalvelun saama palaute on pääsääntöisesti positiivista, sillä palvelu auttaa tutkijan pois tiedonhaun pinteestä ja kiitoksia saadaan usein. Tämän allekirjoittaa myös väitöskirjaa työstävä Marja: ”Kaukopalvelu on kullanarvoinen väitöskirjan tekijälle.”

Lisätietoja:

http://www.lut.fi/kirjasto/kaukopalvelu

Hinnasto

Kirjavinkki: Reissausta rahatta

Tomi Astikainen kiersi neljässä vuodessa 42 maata ilman rahaa. Reissukokemuksistaan hän kirjoitti kirjan, jonka matkassa lukija pääsee maailmanympärimatkalle ja saa siinä sivussa säästövinkkejä.

ReissaustaRahatta

Astikainen opiskeli Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kauppatieteiden maisteriksi kun vapaaehtoistyö opiskelijajärjestö AIESEC:issa sai hänet kyseenalaistamaan arvojaan ja rahan tärkeyttä. Kyseenalaistaminen meni niin pitkälle, että Astikainen päätti kokeilla millaista on elää ja matkustaa kokonaan ilman rahaa. Seikkailu alkoi liftaamalla Joensuusta Portugaliin.

Neljän vuoden matkasta syntyi kirja Miten elää ilman rahaa?

Luin kirjan lähes yhdeltä istumalta, sillä se on helppolukuinen ja kivasti kirjoitettu. Käytännön vinkit olivat kiinnostavaa luettavaa, vaikka itsellä ei olisikaan pokkaa mennä laivaterminaaliin kyltti kainalossa kokeilemaan lahjoittaisiko joku laivamatkan. Astikaiselle laivamatka järjestyi kun eräs matkustaja lahjoitti tarpeettoman lippunsa hänelle. Monta muutakin Astikaisen tarvitsemaa asiaa järjestyi helpommin kuin voisi olettaa. Hän sai ruokaa, vaatteita ja yösijan milloin mistäkin.

Osa rahattoman matkustamisen vinkeistä käy säästövinkeiksi elämään yleisestikin. Vinkit on luokiteltu hauskasti vaikeusasteen mukaan. Pienet säästövinkit ovat nimeltään maistiaisia. Suurempaa muutosta kaipaaville on tarjolla matkaeväitä ja niille, jotka haluavat heittää kaiken peliin ja katsoa kohtaloa silmästä silmään on oma kategoriansa mahan täydeltä.

Suosittelen kirjaa kaikille matkakuumetta poteville tai rahatalouteen kriittisesti suhtautuville. Mitä jos lähtisi seikkailemaan pyöräillen, liftaten, patikoiden ja sohvasurffaten?

Lainaus kirjasta Miten elää ilman rahaa?:

Kun kaikki tarvitsemasi kulkee mukana, olo on kuin tyytyväisellä etanalla. Ja jos repussa ei ole mitään varastettavaa – pelkkää likapyykkiä – voi suhteellisen huolettomasti liikkua missä vain. En ole koskaan tuntenut oloani uhatuksi. Päinvastoin tiesin että meninpä minne tahansa, löytyy aina avuliaita ihmisiä joihin tukeutua tarpeen vaatiessa.

Vielä ehdit koekäyttämään De Gruyter e-kirjoja!

deGruy

Tiedekirjasto on hankkinut LUT:n ja Saimian opiskelijoille sekä henkilökunnalle koekäyttöön De Gruyter e-kirjakokoelman elokuun loppuun asti. Kokoelmasta löytyy yli 83 000 e-kirjaa, joista suurin osa on humanististen alojen teoksia, mutta mukana on myös lääketieteen, matematiikan, insinööritieteiden ja kemian alojen e-kirjoja.

Palvelusta löytyy niin saksalaisia kustantamoja kuin amerikkalaisia yliopistokustantamoja:

  • Harvard University Press
  • Princeton University Press
  • University of Pennsylvania Press
  • Columbia University Press
  • Verlag Dr. Otto Schmidt
  • Böhlau Verlag
  • De Gruyter Mouton
  • Birkhäuser
  • Sellier European Law Publishers

Tietokanta on etäkäytettävissä kirjautumalla Nelliin (Tietokannat – De Gruyter e-books).
Suoralinkki tietokantaan (toimii LUT:n ja Saimian verkoissa): https://www.degruyter.com/browse

Koekäytön jälkeen?

Kun e-kirjojen koekäyttö päättyy elokuun lopussa, kirjasto ottaa mielellään vastaan hankintaesityksiä kirjoista, jotka soveltuvat LUT:n ja Saimian koulutusalojen opetukseen ja tutkimukseen. Teethän hankintaesityksen, kun löydät palvelusta opiskeluun sopivan teoksen! Kirjasto pyrkii hankkimaan ehdotetun aineiston hankintabudjettinsa raameissa.