KIRJASTON KULISSEISSA OSA 5: aineistojen sisällöt syyniin

”Se on sellainen sininen kirja, missä on vähän keltaista!”

Näillä tiedoilla varustettuna asiakas tulee kirjastoon kysymään tarvitsemaansa kirjaa. Muistikuvaa kirjan nimestä tai tekijästä ei ole, mutta kirjan aihepiiri on yleensä tiedossa. Asiakas on sitä mieltä, että tietää mitä etsii, ja kirjastossa tiedetään oitis mistä sen löytää. Valveutunut asiakaspalvelija saattaa jopa näinkin vähillä ja epäolennaisilla tiedoilla löytää kirjan, mutta yleensä tarvitaan hieman kättä pidempää kysytyn kirjan löytämiseen.

Tässä kohtaa apuun tulee sisällönkuvailu ja hyllyluokitus. Kun uusi kirja, tai mikä tahansa muu aineisto saapuu kirjastoon, sen matka ei suinkaan heti ala hyllyä kohden, vaan se käy läpi monta toimenpidettä. Yksi niistä on sisällönkuvailu, jolla saadaan selko uudesta aineistosta, mitä se pitää sisällään. Sisällönkuvailun on oltava asiakaslähtöistä eli otetaan huomioon käyttäjäkunnan tiedontarpeet. Yliopistokirjastoissa kunkin yliopiston tieteenaloja käsittelevä aineisto tutkitaan tarkasti ja haetaan oikeat termit kuvaamaan sisältöä.

Tietokantaan asiasanat
Sisällönkuvailulla aineistolle annetut asiasanat luetteloidaan tietokantaan ja tietokannasta voidaan hakea aineistoa eri hakusanoin ja niiden yhdistelmillä. Wilma Finnasta voi hakea tiedekirjaston oman kokoelman aineistoja. LUT Finnasta löytyy yliopistolle lisensoidut e-aineistot ja Saimia Finnasta ammattikorkeakoululle kuuluvat e-aineistot. Tiedekirjaston kaikki painettu aineisto on löydettävissä kunkin Finnan kautta. Hyllyluokituksen perusteella tietokannat näyttävät kirjojen sijainnin kirjaston hyllyssä.

word-cloud-lut
LUT Finna – yleisimmin käytetyt hakutermit viimeiseltä kuukaudelta.

Yhteiset pelisäännöt
Sisällönkuvailu perustuu yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin ja työkaluina hyödynnetään sovittuja luokituksia, asiasanastoja ja ontologioita. Tänä päivänä on käytössä paljon uusia käsitteitä ja ilmiöitä, jotka pitää huomioida sisällönkuvailussa, vaikka ne eivät esiinnykään missään sanastossa. Asiakkaiden tuottamat arvostelut voisivat myös tuoda täydennystä sisällönkuvailuun.

word-cloud-saimia
Saimia Finna – yleisimmin käytetyt hakutermit viimeiseltä kuukaudelta.

Summa summarum: mitä laajemmin ja tarkemmin aineistolle annetaan asiasanoja, sitä paremmin aineisto löytyy tietokannasta ja sitä kautta hyllystä asiakkaiden käyttöön.

Mainokset

Kirjaston säpinäviikot takanapäin

Joka syksy olemme kahden viikon ajan opastaneet uusia opiskelijoita kirjaston käytössä.  Tänä syksynä ajankohta oli 12.9.–23.9. Kahden viikon aikana kirjastossa oli melkoinen ihmisvilinä ja ajoittain jopa ruuhkaa Origo-yhteispalvelupisteen ympärillä.

img_2388

Reilu tuhat opiskelijaa kahdessa viikossa
Kirjasto-oppailla riittikin puhumista ja puuhaa: kahden viikon aikana kirjastoon tutustumassa ja kirjastopassin suorittamassa kävi 691 yliopiston opiskelijaa, Saimialaisia 338 ja nimettömän tai paperin, jossa ei ollut vastattu kysymyksiin palautti 8 opiskelijaa. Yhteensä 1037 opiskelijaa. Viime vuonna passeja palautettiin 1004 kappaletta.

Tänä vuonna meitä ilahdutti erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden yli sadalla kasvanut osallistujamäärä. Saimian opiskelijoista suurin osa kävi ryhmittäin ja eniten kävijöitä oli sosiaali- ja terveysalan opiskelijoissa kuten aikaisempinakin vuosina.

Passin myötä kirjasto tutuksi
Kahden viikon aikana uudet opiskelijat suorittivat kirjastopassin. Passin avulla opiskelija tutustui kirjaston tiloihin ja palveluihin. Vastaukset kysymyksiin löytyivät käymällä jokaisessa kirjaston kolmessa kerroksessa. Vastauksia piti etsiä mm. yleiskokoelman hyllyluokituksesta, aikakauslehtien sijainnista ja käsikirjastokokoelman teippien väristä. Vaikeimmaksi osoittautui löytää vastaus sarjakokoelmaan liittyviin kysymyksiin. Opiskelijoille neuvottiin myös lainaus- ja palautusautomaattien käyttö.

 

img_2392
”Yllättävän selkeä tehdä ja fiksu juttu, että kirjastopassi on pakollinen: näin kirjasto tulee tutuksi heti opintojen alussa. Passi oli helppo ja nopea suorittaa ja oli hyvä, että tehtäviä oli joka kerroksessa, niin kaikissa paikoissa tuli käytyä.” Maria Mäkitie – 1.vuosikurssin opiskelija, LUT Kauppatiede

Kaiken kaikkiaan viikot olivat hyvin kiireistä aikaa, mutta palautteesta ja runsaasta osanotosta päätellen kirjaston käytön opastus koetaan tarpeelliseksi ja kirjasto on edelleenkin tärkeä osa opiskelua. Kirjastossa mietitäänkin jo ensi vuoden uusien opiskelijoiden opastusta; toteutetaanko se ehkä jollain toisella tavalla?

Kiitokset kaikille kävijöille, meistä oli mukavaa että kävitte!

 

Tekijänoikeudet – monessa mukana

laki-kuva-1a

Tekijänoikeus kuuluu Suomen toistaiseksi voimassaolevan lainsäädännön mukaan tekijälle. Pelkistettynä kiteytyksenä asia on toki näin, mutta esimerkiksi tiedekirjastosta katsottuna tekijänoikeuksien maailmaan avautuu useita erilaisia näkökulmia. Kirjaston laatima tekijänoikeusopas kokoaa yhteen perustietoutta ja tietolähteitä tekijänoikeuksista.

Aineistojen käytön oikeudet ja ehdot
Tiedekirjasto hankkii ja tuo asiakkaidensa saataville runsaasti sähköisiä ja painettuja aineistoja, joita koskevat käyttöoikeudet ja -ehdot. Sitaattioikeus ja viittaaminen ovat aineistojen yleisiä käyttöoikeuksia. Digilupa ja valokopiointiluvat mahdollistavat sopimuksen varaisen käytön.

Entä miten määrittyvät kirjaston hankkimien e-aineistojen käyttöehdot? Niiden käyttöä määritellään aineistokohtaisilla lisenssisopimuksilla. Alati lisääntyvät avoimet sisällöt puolestaan voivat sisältää käyttöoikeuksiltaan täysin vapaata sekä osittain rajoitettua aineistoa.

Tekijänoikeudet opetuksessa
Julkaistuja teoksia saa lähtökohtaisesti esittää opetuksen yhteydessä, pois lukien elokuvat ja näytelmät. Digitaalisia teoksia koskevat samat säännöt kuin fyysisiä teoksia. Monet tarkennukset teosten käyttämisessä tulee kuitenkin ottaa opetustehtävissä huomioon. Yleistynyttä verkko-opetusta koskevat vielä omat erityisehtonsa.

verkko-opetus-kuva-1a

Opinnäytetyöt ja väitöskirjat
Opinnäytetyö – kuten pro gradu, diplomityö ja opinnäytetyö AMK:ssa – on tekijänoikeuslaissa tarkoitettu kirjallinen teos, johon sen tekijällä on tekijänoikeus. Korkeakoulun tarkastettavaksi luovutettu opinnäyte on normaalisti julkinen asiakirja.

Väitöskirjoihin liittyy omia erityisiä piirteitä tekijänoikeuksien näkökulmasta. Esimerkiksi artikkeliväitöskirjaan sisältyvien artikkelien julkaisemiseen tarvitaan lupa kustantajalta.

Avoin julkaiseminen
Tieteellisten lehtiartikkeleiden rinnakkaisjulkaiseminen yliopistojen julkaisuarkistoissa, kuten LUTPubissa, on avointa julkaisemista. Tekijänoikeuksiin liittyvät lupa-asiat on syytä ottaa huomioon rinnakkaisjulkaisemisessa. Lehtien suhtautumisen artikkelien avoimeen julkaisemiseen voi alustavasti tarkistaa SHERPA/RoMEO-tietokannasta.

cc-kuva-1a

Creative Commons eli CC soveltuu käytettäväksi lähes kaikkien avointen sisältöjen julkaisemisessa. Teoksen julkaiseminen CC-lisenssillä ei tarkoita tekijänoikeuksista luopumista. Kyse on osittaisesta oikeuksien tarjoamista teoksen käyttäjälle, mutta vain tekijän itse määrittelemillä ehdoilla.

Lisää tietoa tekijänoikeuksista saatavilla kirjaston laatimasta oppaasta.