Tutkimusaineistojen pitkäaikaistallennus (TPAS), Fairdata, onko jotain muuttunut?

Rahoitushakemusten aineistojenhallintasuunnitelmissa (Data Management Plan) kysytään aineistojen jakamisesta ja pitkäaikaistallennuksesta (Data sharing and long-term preservation). Mitä tulemme luvanneeksi, kun kirjoitamme suunnitelmiin, että tutkimusaineistomme tallennetaan CSC:n IDA-tallennuspalveluun ja että IDA on kansallisen pitkäaikaistallennuksen, TPAS, piirissä?

Entä, mitä on Fairdata?

FAIR-periaatteet ovat EU:n komission linjaus kesältä 2017. Ne määrittävät tutkimusaineistojen avoimuuden tavoitteiksi löydettävyyden, saatavuuden, yhteentoimivuuden (standardien mukaisuuden) ja käytettävyyden (Findable, Accessible, Interoperable, and Re-usable). Opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut FAIR-periaatteisiin ja kansallisia CSC:n kehittämiä tutkimusaineistopalveluita (nykyisin Fairdata-palvelut) kehitetään näiden periaatteiden pohjalta.

Alla oleva kuva kertoo parhaiten kokonaisuuden:

Fairdata
Kuva: Anssi Kainulainen, CSC, http://www.doria.fi/handle/10024/154833

Tutkija tallentaa aineistonsa IDA:an ja muokkausten jälkeen merkitsee sen säilytettäväksi (IDA:n uudessa versiossa), tutkija kuvailee aineiston (eli lisää metatiedot) uudessa Qvain-kuvailupalvelussa, josta kuvailutiedot siirtyvät Etsimeen. Tiedot aineistoista löytyvät Etsimestä vaikka Googlella. Tutkimusaineistot säilyvät IDA:ssa jopa vuosia, vaikka itse tutkimus loppuisikin. Organisaatioiden täytyy jatkossa päättää, miten ne hallinnoivat IDA:ssa olevia aineistojaan esimerkiksi tutkijan vaihdettua työpaikkaa. Uudistettu IDA on luvattu loppukäyttäjien käyttöön tämän vuoden keväällä. Nykyiset IDA-projektit migroidaan (kaikki data, projektit ja käyttäjät siirretään) uuteen palveluun.

Organisaatioiden pitää määrittää periaatteet, joilla ne haluavat itselleen merkittävät tutkimusaineistot tallennettavaksi IDA:sta Fairdata-PAS:iin pitkäaikaistallennukseen. Fairdata-PAS:iin voidaan jatkossa siirtää tai haravoida aineistoja myös muista aineistojen tallennuspalveluista sekä myös organisaatioiden omista järjestelmistä.

Jatkossa myös hakupalvelu-Etsimeen voidaan toivottavasti haravoida aineistojen kuvailutietoja eri tallennuspalveluista kuten Zenodosta tai EUDATista.

Kriteerinä pitkäaikaistallennettaville merkittäville aineistoille voi olla esimerkiksi, OKM:n ehdotus täydennettynä LUT:n ehdotuksilla:

– Profiloitumisen kannalta merkittävät aineistot sekä yliopiston profiloitumiseen liittyvät faktatieto
– Merkittävät tutkimusinfrastruktuurit ja –laitteistot sekä niihin liittyvät aineistot
– Huippuyksiköiden kannalta merkittävät aineistot
– Erityisosaamisen kannalta merkittävät aineistot
– Aineistot, joilla tutkimukset voidaan myöhemmin todentaa
– Aineistot, jotka on vaikea tuottaa uudestaan

o haastattelututkimukset
o otetut näytteet

Fairdata-PASissa on organisaatioille alustavasti varattu tilaa 10 TB.

Fairdata-kokonaisuus ja siihen tulevaisuudessa liittyvä EOSC (European Open Science Cloud) hakee vielä muotoaan. Tässä vaiheessa on tärkeintä, että aineistojen ja niiden kuvailutietojen hallintaan kiinnitetään kokonaisuutena erityistä huomiota. Tutkimusrahoittajat hyväksyvät laajasti standardien mukaisia aineistojen tallennuspaikkoja em. edellytyksillä.

AVAA- Avointen tutkimusaineistojen julkaisualusta ei kuulu Fairdata-palveluihin, koska sitä kautta ei pystytä resurssisyistä havainnollistamaan kaikkia IDA-aineistoja. AVAA tulee kuitenkin olemaan käytettävissä erillisenä palveluna.

LUT:ssa keskitettyyn openscience@lut.fi –palvelusähköpostiosoitteeseen voi lähettää avointa tiedettä ja tutkimusaineistoja koskevia kysymyksiä.

Aiheeseen liittyvää tietoa:

Datan elinkaari –seminaarin esitykset

IDA-palvelun uudistus

IDA-yhteyshenkilöt LUT:ssa: Jari Taipale, Ilkka Nokelainen

Avoin tiede –sivut

LUT:n avoimen tieteen materiaali

.

.

Mainokset

TIEDEKIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 2: Kirsin päivä

Tulen yleensä töihin aikaisin aamun ruuhkaisimpia busseja vältelläkseni, niin tänäkin aamuna. Työpäivä alkoi sähköpostien läpikäymisellä. Postia tulee päivittäin aika paljon. Kiireellisiin posteihin yritän tietenkin vastata heti.

sabri-tuzcu-331970-unsplash
Sabri Tuzcu/Unsplash

Tämän helmikuisen työpäivän työlistalla oli kirjojen hankintaa, julkaisujen validointia, e-kirjojen linkitystä Finnaan ja kaukopalvelua. Alkuun tein normityötäni, eli hankin kirjoja, tällä kertaa uusia kirjoja Linnalan kampuskirjastoon. Schooleista oli tullut hankintapyyntöjä osastojen kokoelmiin henkilökunnan käyttöön. Myös eräältä opiskelijalta oli tullut hankintaehdotuksia kirjaston kokoelmaan. Hankittavista kirjoista tehdään hankintatietueet kirjaston hankintaohjelmaan. Tietueet näkyvät Finnassa.

Kello 9:n aikaan kirjaston väki kokoontui aamukahville, jonne minäkin menin. Työpöydän ääreen palattuani kävin läpi avoimet kirjatilaukset ja ostin vielä e-kirjoja. Tehtäviini kuuluu myös julkaisujen validointia eli niiden metatietojen oikeellisuuden tarkastamista. Validointi tehdään Converis-tutkimustietojärjestelmässä, jonne yliopiston henkilökunta syöttää julkaisunsa. Enimmäkseen validoin tänään lehtiartikkeleita, mutta myös muutaman konferenssiartikkelin. Ne ovat vähän työläämpiä validoitavia kuin lehtiartikkelit.

Sijaistin myös kollegaa kirjaston kaukopalvelussa. Tilasin muutaman kirjan ja lehtiartikkelin Kuopion Varastokirjastosta, josta sekä kirjat että artikkelit saadaan tosi nopeasti. Yhden aineiston tilasin Australiasta asti, kun lähempää sitä ei saanut. Kollegani oli sitä jo kysellyt eräästä yliopistokirjastosta. Maksuksi lähetin IFLA-vouchereita. Ne ovat kansainvälisessä kaukopalvelussa käteviä, kun lainoista ei tarvitse lähettää laskuja.

Työpäivän päätteeksi linkitin Sagen e-kirjoja. Lisäsin kirjaston luettelointiohjelmaan kunkin kirjan tietoihin doi-tunnisteen. Tarkastin myös, että linkki varmasti toimii Finnassa. Töiden välillä kävin syömässä ja iltapäivällä kahvitunnilla. Työpäivä meni nopeasti työn touhussa.

VIRTA, Juuli, Vipunen ja Tutkimustietovaranto – Julkaisutietojen päätepisteet nyt ja tulevaisuudessa

Julkaisutietoja kerätään tutkijoilta LUT:ssakin monestakin syystä. Yksi syistä on raportoida ne Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain tapahtuvassa tiedonkeruussa julkista rahoitusta varten. Tässä tiedonkeruussa tutkijoiden LUT Research Portaliin syöttämät ja Lappeenrannan tiedekirjaston validoimat julkaisutiedot raportoidaan kansalliseen VIRTA-julkaisutietopalveluun (https://wiki.eduuni.fi/display/cscvirtajtp/VIRTA-julkaisutietopalvelu), johon kaikki suomalaiset yliopistot, korkeakoulut, yliopistolliset sairaalat ja tutkimusorganisaatiot raportoivat julkaisutietonsa. LUT:ssa tämä siirto tapahtuu käsin kerran vuodessa. VIRTA-julkaisutietopalveluun on kytketty myös muita tietolähteitä, kuten Julkaisufoorumin julkaisukanavatietokanta, josta julkaisuille saadaan ajantasaiset JUFO-luokitukset. VIRTA-julkaisutietopalvelun tiedot ovat hyödynnettävissä organisaatioiden tietojärjestelmissä koneluettavien rajapintojen kautta.

”Juulista löytyvät kaikki suomalaisten yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden raportoimat julkaisut vuodesta 2011 ja ammattikorkeakoulujen julkaisut alkaen vuodesta 2012.”

VIRTA-palvelusta tiedot siirtyvät automaattisesti kansalliseen Juuli-julkaisutietoportaaliin (www.juuli.fi), josta suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisutiedot ovat vapaasti kaikkien selattavissa ja haettavissa. Juulista löytyvät kaikki suomalaisten yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden raportoimat julkaisut vuodesta 2011 ja ammattikorkeakoulujen julkaisut alkaen vuodesta 2012. Valtion tutkimuslaitosten julkaisuja on lisätty Juuliin vuodesta 2014 alkaen. Juulia ylläpitää ja kehittää Kansalliskirjasto yhdessä Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa.

Julkaisutietoja voi siis selata paitsi organisaation omissa järjestelmissä, kuten LUT Research Portalissa (research.lut.fi) ja Juuli-julkaisutietoportaalissa, niin myös Vipunen-raportointiportaalissa (www.vipunen.fi), joka sisältää julkaisutietojen ohella myös muuta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaan liittyvää tietoa. Vipusessa voi selata ja koostaa raportteja eri kriteerein. Vipusesta vastaavat OKM ja Opetushallitus.

”Tutkimustietovarannon tarkoituksena on, että samoja tutkimukseen liittyviä tietoja ei raportoida useaan kertaan moneen eri paikkaan”

Vuonna 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti valtakunnallisen Tutkimustietovaranto-hankkeen (https://tutkimustietovaranto.fi/). Tutkimustietovaranto tulee kokoamaan yhteen kuvailutietoja esimerkiksi julkaisuista, tutkimusaineistoista, tutkimusinfrastruktuureista, tutkijoista, tutkimusryhmistä ja hankkeista. Esimerkiksi Juuli, VIRTA ja organisaatioiden tutkimustietojärjestelmät voivat toimia tutkimustietovarannon tietolähteinä. Tutkimustietovarannon tarkoituksena on, että samoja tutkimukseen liittyviä tietoja ei raportoida useaan kertaan moneen eri paikkaan, vaan tietoja voidaan hyödyntää yhden palvelun kautta kulloinkin haluttuun tarkoitukseen. Tutkimustietovaranto julkaistaan vuonna 2020.

Tutkimustietovaranto
Tutkimustietovaranto. Lähde: https://wiki.eduuni.fi/display/CSCTTV/Tutkimustietovaranto

LUT:ssa tavoitteena on kehittää julkaisutietojen raportointia siten, että tiedot siirtyisivät LUT Research Portalista automaattisesti VIRTAan ja sitä kautta Juuliin useamman kerran vuodessa tai jopa lähes reaaliaikaisesti.

Lähteet:

Origo palvelupiste

Kirjastoon saapuessa ensimmäisenä huomaa Origo palvelupisteen. Siellä istuu yleensä yksi päivystäjä valmiina vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin. Millaisiin kysymyksiin siellä osataankaan vastata? Mitä ihmettä tuon päivystäjän työnkuvaan kuuluu?

Ratkaisu löytyy Origosta

Kirjaston asiakaspalvelun auetessa kymmeneltä, päivystäjä saapuu paikalle. Päivystäjä on kirjastossa asiakkaita varten ja pyrkii parhaan osaamisensa mukaan vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin. Yleisimpiä tapauksia ovat esimerkiksi kirjojen sijainnit, ryhmätyötilavarausten teko ja ongelmat LUT:n opiskelijoiden käyttäjätunnuksissa. Jonkin verran asiakkaat haluavat tehdä varauksia kirjoihin, joihin he eivät itse ole pystyneet tekemään varausta Finnan kautta.

origo_palvelupiste

Asiakaspalvelupiste kirjastossa palvelee opiskelijoita, henkilökuntaa sekä ulkopuolisia käyttäjiä. Jos LUT:lainen ei jostain syystä saa vaihdettua salasanaansa id.lut.fi-sivustolla, löytyy ratkaisu Origosta. Tiskillä voidaan tutkia tunnusta hieman tarkemmin ja selvittää, miksi tunnus ei toimi normaalisti.

Jos kirja on hukassa, on myös hyvä pyytää asiakaspalvelija auttamaan sen löytämisessä. Voi olla, että kirja on tosiaan kadonnut tai joutunut väärään paikkaan hyllyssä, jolloin päivystäjät voivat merkata sen järjestelmiin ja seuraava asiakas ei turhan takia mene kyseistä kirjaa etsimään. Voi tietysti myös olla, että päivystäjän harjaantuneet silmät bongaavatkin tuon kirjan hyllystä ja asiakas saa sen heti lainaan.

Kirjastokortin unohtuessa kotiin löytyy apu myös tiskiltä. Jos mukanasi on henkilöllisyystodistus, saat lainattua sen kanssa kirjan päivystäjältä. Toinen mahdollisuus tällaisessa tilanteessa on tietysti kirjautua mobiililaitteella Finnaan, josta löydät oman kirjastokorttisi viivakoodin, jota voit näyttää lainausautomaatteihin.

Mutta mitä ihmettä tiskillä tehdään silloin kuin siinä ei ole asiakasta?

Päivystäjän tehtäviin kuuluu myös vastata asiakkaiden sähköposteihin ja puhelinsoittoihin. Yleisimpiä tilanteita, joissa asiakas lähestyy Origoa sähköpostitse, on toimimaton tunnus, varauksen tekeminen kirjaan, jota on saatavilla Skinnarilasta tai Imatralta tai sitten ihan vaan lainojen uusinta. Puhelimitse lähestytään samanlaisissa asioissa. Puhelimessa kysytään yleisimmin esimerkiksi ohjeita, miten Finnaan saa liitettyä oman kirjastokorttinsa tai onko mahdollista tehdä varausta johonkin kirjaan.

origo_Emma

Asiakaspalvelun lisäksi päivystäjät tyhjentävät palautusautomaatteja ja siirtävät varatut kirjat niille tarkoitettuun hyllyyn. Myös jokainen sähköpostin kautta tehty ryhmätyötilavaraus on hyväksyttävä. Päivystäjä varmistaa tiskillä, että samalla henkilöllä ei ole muita voimassa olevia ryhmätyötilavarauksia ja tilavaraukseen on liitetty myös muut ryhmätyötilaan menevät opiskelijat.

Päivystäjältä tullaan usein kysymään myös erilaisia kysymyksiä esimerkiksi mistä saa ladattua omalle koneelleen LUT:n opiskelijoiden kotikäyttöön hankittuja ohjelmistoja, sekä mistä mikroluokista löytyy tiettyjä ohjelmistoja. Välillä kysytään päivystäjältä myös apua esimerkiksi Moodlen käyttöön tai Eduroamiin kirjautumiseen. Parhaamme mukaan pyrimme vastaamaan kaikkiin kysymyksiin tai ohjaamaan ainakin eteenpäin sellaiseen paikkaan, josta asiakas saa kysymykseensä vastauksen.