KIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 3: Kirjastonjohtaja Ullan yhdenlainen arkipäivä

Lähipäivä Skinnarilassa 2.5.2018

Edellisten viikkojen talousennustaminen ja siihen liittyvä seikkailu uuden Planet-järjestelmän parissa ovat nyt hetkeksi takana, samoin mm. edellisen viikon onnistunut Erasmus-vierailu Saksasta Würzburg- Schweinfurtista (Hochschule für angewandte Wissenschaften). Ja tulihan tuo Vappukin vietetyksi ja nyt on uusi viikko alkamassa.

Ullankuva

Kalenterissa on kirjaston henkilöstökokous heti kahdeksan jälkeen, kiirettä vähän pitää kun yrittää ehtiä bussilta. Henkilöstökokouksia pidetään vain muutaman kerran vuodessa, tämän kevään viimeinen siis tänään. Kokouksessa palvelutiimit kertovat kuulumisiaan ja luodaan yleisesti melko tiivis katsaus meneillään oleviin asioihin. Henkilöstökokoukset pyritään järjestämään niin, että päivystystoiminta ei kärsi, joten aikataulu on aina tiukka ja ajankohta ensimmäisenä aamulla ennen palveluajan alkamista.
Kirjaston henkilöstön keskinäisessä tiedonvälityksessä käytämme yhä enemmän O365-työvälineitä kuten Teams’iä ja Yammeria, joten kokoukset tiedonvälityksen kanavina ovat ehkä vähän muuttuneet ja tiivistyneet. Nytkin kokous meni aika napakasti ja lopetimme suunniteltua aikaisemmin. Koska kaikki kirjastolaiset tekevät tätä nykyä myös etätyötä, erilaiset uudet työvälineet on otettu luontevasti käyttöön. Kaikkiin kokouksiin on melkein poikkeuksetta myös etäosallistumismahdollisuus juuri tästä syystä. Tänään kaikki osallistujat olivat paikalla ja hyvin konkreettisesti tuli taas esiin, että todella paljon asioita on tekeillä. Ihmetyksellä totesinkin tämän kokouksessa.

 
Välittömästi kokouksen jälkeen oli sovittu puolentoista tunnin tapaaminen brittikustantajan edustajan kanssa. Toimittajien käynnit ovat harvinaistuneet ja tämäkin käynti peruuntui, joten sain kuin lahjaksi puolitoista tuntia luppoaikaa. Lounaallekin ehti oikein mukavasti. Luppoajalla ehti katsoa, mitä maailmassa on tapahtunut Vapun aikaan ja ainahan jotain mielenkiintoista löytyy, niin tänäänkin. Uusi professor of practice oli näköjään vappujuhlien tiimellyksessä saatu houkutelluksi taloon. Tulokkaan haastattelu oli siis ihan pakko katsoa, joten eipä muuta kuin tervetuloa taloon, Atte Jääskeläinen!

 
Lumikko-projektin ohjausryhmälle on tänään kalenteroitu 2,5 tuntia. Kokous vedetään Turusta ja suuri osa osallistujista on eri puolilla Suomea. Lumikko, korkeakoulukirjastojen yhteisprojekti uuden kirjastojärjestelmän hankkimiseksi kilpailuttamalla, on käynnistynyt keväällä ja melko nopeasti siinä edetään. Ohjausryhmä huolehtii siitä, että aikataulu pitää, kaikkien osallisten näkemykset tulevat otetuksi huomioon prosessissa, sovitusta pidetään kiinni ja tarvittaessa myös linjataan mutkia suoriksi. Vuoden 2019 aikana pitäisi olla uuden järjestelmän käyttöönotto myös meillä LUT-korkeakouluissa ajankohtainen. Sitä ennen tarvitaan kuitenkin roimasti työtä, mm. nykyisten kirjastotietokantojen yhdistämistä. Työllistävä ja jännittäväkin projekti on siis tulossa. Tässä kuten kaikessa muussakin, mitä kirjastossa tehdään, kirjastonjohtajan perushuoli on varmistaa, että asiat sujuvat hyvin ja ajallaan ja edellytykset työn tekemiseen ovat kunnossa. Tietenkin on tärkeää omalla työllään jotenkin reunasta avittaa ja tehdä voitavansa sen eteen, että kaikki tässä pienessä työyhteisössä jaksaisivat uudelleen ja uudelleen innostua työstään ja mentäisiin aina hiukkasen eteenpäin.

 
Yritän orientoitua hiukan henkisesti jo tänään Helsingin yliopiston Kaisa-talossa järjestettävään Friluxtyöpajaan. Ohjelmassa sanottiin, että avoin mieli riittää. En muista kuulleeni ohjelmassa mainitusta lyhenteestä UX ja sen verran tarkistin etukäteen, että se tulee sanoista user experience. Friluxmenetelmä tulee Norjasta ja sen avulla yritetään asiakaskokemuksen kautta tarttua palvelujen kehittämiseen. Positiivisin odotuksin olemme menossa tuohon FUNin (Suomen yliopistokirjastojen verkosto) järjestämään koulutukseen palveluista vastaavan kollegan kanssa eli tämä heti aamuvarhaisella huomenissa. Sähköpostin siivousta ehdin tänään vain ajatella, joten jäi kyllä mahdollisesti junaan tai seuraavaan luppohetkeen. Siivoamisesta on tullut kuitenkin jonkinlainen ”must”, kun muutaman päivän päästä alkaa loma. Sähköposti on alkanut viime aikoina herjata täyttymisestään, mikä vähän stressaa.

 
Normaali arkipäivä Skinnarilassa on julkisten kulkuvälineiden käyttäjälle aina tiukka, kun työmatkaan sopivia busseja ei kulje kuin se yksi. Bussiin ehtiäkseen on pakko pitää joku roti päivän ohjelmassa ja voipa sitä sitten irrottaa myös ajatuksen töistä ainakin jossain vaiheessa päivän päätyttyä. Silloin tällöin töitä tulee jatketuksi jossain muodossa pitkin iltaakin, tänään kuitenkin pääsen irrottautumaan jo heti neljältä muihin harrastuksiin.