AMK-kirjastopäivät 2016

amk-kirjastopaivat1
Kuva: AMK-kirjastopäivät 2016 -kotisivu. Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

”AMK-kirjastopäivät ovat oppimisen lisäksi sosiaalinen rentoutumistapahtuma,
jossa saa nauttia työpanoksen vastapainoksi vapaammasta elämästä.”

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskirjastona Lappeenrannan tiedekirjaston henkilökunnalla on hyödynnettävissä molempien kirjastosektorien tapaamiset, koulutukset, seminaarit, kesäpäivät ym.  Meillä on siis mahdollisuus poimia rusinat pullasta :). Tänä vuonna tarjolla on niin paljon erilaisia tilaisuuksia ja vaihtoehtoja, että voi valita ketkä osallistuvat mihinkin tapahtumaan. Kaksi meistä pääsi AMK-kirjastopäiville, jotka pyritään järjestämään joka toinen vuosi. Päivillä nähdään ja kuullaan mielenkiintoisia esityksiä, tavataan kollegoita ja rentoudutaan. Tänä vuonna päivien järjestämisestä vastasivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu yhdessä. Päivät pidetiin Jyväskylässä.

Visualisointia koko päivä
Kirjastopäivät alkoivat Viestinnän työpaja -päivällä, johon osallistui parisenkymmentä kirjastolaista ympäri Suomen. Linda Saukko-Rauta Redanredan Oy:stä toimi kouluttajana ja opastajana visualisoinnin maailmaan. Aloitimme päivän piirtämällä kolme asiaa, joista pidämme. Tikku-ukkomaisen lapsellisista tuherruksista huolimatta pöytäkumppanini tunnistivat minulle tärkeät asiat.

amk-kirjastopaivat5
Piirtäminen aloitettu ja valkean paperin kammo voitettu.

Päivän aikana Linda näytti omia töitään esimerkkeinä ja teetti meillä erilaisia tehtäviä. Samalla hän opasti meitä miltei huomaamattamme syvemmälle kuvakielen maailmaan. Harjoittelimme erilaisten muotojen ja symbolien piirtämistä, opettelimme visuaalista sanastoa ja kuulimme esim. iPadille ladattavista ilmaisohjelmista, joita voi visualisoinnissa hyödyntää. Päivän päätteeksi jokainen teki elämästään kuvallisen kertomuksen ja kertoi kuvien pohjalta elämäkertansa jollekulle toiselle, joka kertoi tarinan kuvien pohjalta eteenpäin seuraavalle jne. Kun elämäkerta palasi alkulähteelleen eli elämäkerran tekijän luo, se oli yllättävän alkuperäisen oloinen. Kuvat auttoivat tarinan koossapitämisessä ja rikkinäinen puhelin -efektin välttämisessä.

Ajankohtaisia aiheita ja kurkistusta tulevaisuuteen
Tämän vuoden AMK-kirjastopäivien teemoina olivat Avoin tiede ja tutkimus sekä palvelumuotoilu. Kahden päivän aikana kuulimme mm. tulevaisuustutkijan ajatuksia tulevaisuuden kirjastosta ja asiakaskokemuksesta sekä kokemusvalmentajan esimerkkejä tunnelmamuotoilusta. Opimme uutta, kertasimme jo tiedettyä, vertasimme kokemuksia kollegojen kanssa, laitoimme idean aihioita itämään ja pidimme hauskaa. Kyllä, kirjastolaiset osaavat myös pitää hauskaa!

Päivien aikana viestinnän työpajan vetäjä Linda Saukko-Rauta livekuvitti esitykset eli teki esityksistä kuvalliset muistiinpanot. Livekuvitus toimi hauskana ohjelmanumerona, kun auditorion valkokankaalla oli rinnakkain esittäjän PowerPoint-esitys ja Lindan koko ajan muuttuva canvas, johon hän lisäsi esityksen edetessä uusia muistiinpanoja, kuvina. Välillä Lindan sarjakuvamainen ja humoristinen kuvitus vei huomion aikaansaaden yleisössä spontaaneja nauruntyrskähdyksiä.

Päivien aikana opittua:

Ammattikorkeakouluissa ei pitäisi niinkään puhua avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta vaan avoimesta TKI-toiminnasta / Jaana Latvanen, SeAMK

Theseus on 25. sijalla Web of Repositories-rankingissä Top Portals -listalla / Minna Marjamaa, Laurea ja Tiina Tolonen, OAMK

Informaatikon pitäisi kehittyä perinteisestä tiedonhaun- ja hankinnan asiantuntijasta kohti tietokäytäntöjen kehittäjän roolia / Hanna Lahtinen, Laurea


amk-kirjastopaivat2
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Uusi aikakausi alkamassa, uuden aikakauden asiakas -analogia on Artisti = rakentaa oman elämänsä mittakaavassa jotain merkittävää, haluaa tulla kuulluksi ja kohdatuksi aidosti. Ajattelulle on varattava aikaa! / Ilkka Halava


Euroopan tiedekirjastojen järjestön Liberin visiona on “Reinventing the Library for the Future: Enable Open Science. Lead in Changing Scholarship. Encage in Changing scholarship” / Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto


amk-kirjastopaivat3
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Eettinen kuormittuneisuus työssä johtuu useimmiten siitä, että joutuu tekemään omien arvojensa vastaisia päätöksiä tai tekoja. / Mari Huhtala, Jyväskylän yliopisto


Palvelumuotoilussa on laitettava ihmiset keskiöön ja on keskityttävä vuorovaikutuksen ja asiakassuhteen vahvistamiseen. / Juha Tuulaniemi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu


amk-kirjastopaivat4
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Vaihtoehtoja tarjoamalla voi johdattaa haluamaansa suuntaan, käskyttäminen ja vaihtoehdottomuus aiheuttavat torjuntaa. Asiakkaalle tärkeää ja mieliinpainuvaa on se, mikä tunne jää kohtaamisesta. / Marjo Rantanen

AMK-kirjastopäivät 2016 Jyväskylässä säilyvät pitkään mielessä – kaikessa hyvyydessään, hauskuudessaan, sosiaalisuudessaan ja opettavaisuudessaan.

Seuraavia päiviä odotellessa!


Päivien ohjelma, esityslinkit yms.
Valokuvia päiviltä
Päivien livekuvitus: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy


Lisätietoa esiintyjistä ja aiheista:
Jaana Latvanen: ATT ammattikorkeakouluissa
Minna Marjamaa & Tiina Tolonen: Theseus-wiki, Ranking
Hanna Lahtinen: Tietoasiantuntijoiden roolit ja toiminta koulutuksen ja työelämän kehittämishankkeissa. Tapaustutkimus tietokäytäntöjen ja innovatiivisten tietoyhteisöjen kehittämisestä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. 2016
Ilkka Halava: Tulevaisuuden ammattilaiset -videot
Kristiina Hormia-Poutanen: Kansalliskirjasto, Liber
Mari Huhtala: Eettisesti haastavat tilanteet ja niiden kuormittavuus johtajien työssä: fokusryhmäkeskusteluiden analyysi. Työelämän tutkimus 2010 : 8(1), 13-25.
Juha Tuulaniemi: Palvelumuotoilu. Helsinki : Talentum, 2011.
Marjo Rantanen: Tunnelmamuotoilu. Helsinki : Talentum Pro, 2016.

 

Mainokset

Osaava kirjasto – ovi tulevaisuuteen, ilmiöoppimisesta joukkokukoistukseen

paakuva

Itä-Suomen kirjastopäivät Mikkelissä 7.-8.6.2016
Järjestyksessä toiset Itä-Suomen kirjastopäivät kokosivat Mikkeliin 80 kirjastoammattilaista kaupunkien ja kuntien kirjastoista sekä korkeakoulukirjastoista. Päivien paikkana oli enteellisesti Xamkin Xinno-oppimiskeskus, jossa on panostettu monialaisuuteen, käyttäjälähtöisyyteen ja yritysyhteistyön tukemiseen osana opiskelua ja oppimista. Rahasta ja säästöistä ei näillä päivillä puhuttu mitään, katse oli monipuolisesti tulevaisuudessa, työn, työtapojen ja tilojen muutoksessa sekä koulutuksessa ja oppimisessa.

Kirjastojen tulevaisuudesta ei oltu huolissaan, sillä ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi kirjastolaki korostaa kirjastojen merkitystä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian, omatoimisen tiedontuottamisen, medialukutaitojen sekä osallisuuden ja oppimisen edistäjinä. Seminaarissa oli esillä, että vuonna 2020 tiedon kokonaismäärä olisi 44 zettatavua (44 ZB) eli 44x1021B, jonka louhintaan kirjastotkin osallistuvat ja antavat välineitä asiakkailleen (IFLA Trend Report, 2013). Kirjaston työntekijöiden vastuuta korostettiin: täytyy tietää mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu, ja seurata teknologioiden kehitystä. Uudet teknologiat laajentavat, mutta voivat myös rajoittaa yksilöiden tiedonsaantia. Me olemme kirjastossa tietomassan ”esipureksijoita”. Yksityisyyden suojan ja tietosuojan rajat tullaan määrittelemään uudestaan, koska tekniikka tulee mahdollistamaan henkilöiden helpomman seuraamisen.

Sinun, minun vai heidän työ?
Ajatukset kolmannesta työstä ammattien rajapinnoilla tulee kirjastoissa vastaan mm. nuorisotyön ja kirjaston henkilökunnan kohtaamisissa nuorisoasiakkaiden kanssa: kuka tekee ja vastaa mistäkin, missä menee ammattikuntien rajat, mitä meidän täytyy osata ja mitä toiset ammattilaiset osaavat, ja mitä opimme toisiltamme. Oppilaitoskirjastoissa sama problematiikka tulee vastaan opiskelijoiden opastamisessa, miten kirjasto ja opetushenkilökunta kohtaavat.

Ilmiöoppimista kirjastossa
Oppimiseen ja kirjastoon oli esillä mielenkiintoisiä näkökulmia. Ilmiöoppimista (PhenoBL) mekin tuemme tai teemme tiedekirjastossa siellä, missä tiedonhaun opetuksemme on integroitu opetukseen, jossa tutkitaan todellisia ilmiöitä tai ongelmia projekteissa ja hankkeissa. (Cantell, 2015). Kirjaston ja koulun kohtaamisessa erinomainen esimerkki on Mikkelin Kirjastopolku-hanke. Siinä peruskoululaiset saavat viidessä vaiheessa perusteellisen opastuksen kirjaston käyttöön, tiedonhakuun, lukemisessa edistymiseen sekä lopuksi vielä eväät tutkimusprosessiin, lähteiden käyttöön omassa tutkimuksessa sekä tiedon eettiseen käyttöön. Kirjaston henkilökunta osallistuu myös opetussuunnitelmatyöhön. Muutaman vuoden päästä saamme osaavia opiskelijoita!

IS-kirjastopaivat-kuva

Vain muutos on pysyvä
Muutos on aina esillä siellä, missä kirjastoväki kohtaa. ”Muuttumatonta työtä on vain kuolevilla aloilla, jatkuva työssäoppiminen on elinehto kirjastoammattilaisuudelle”, linjasi Vaarakirjastojen palvelupäällikkö Riitta Kangas esityksessään. Kirjaston perustyö on jossain selvityksessä listattu kuolevaksi, mutta asiantuntijatyötä tarvitaan tulevaisuudessakin. Vanha perustyö muuttuu asiantuntijatyöksi uusien teknologioiden haltuunoton ja esim. e-aineistojen myötä. Oman työn ja työprosessien analysointi on jatkuvaa ja poisoppiminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Uutta uuden päälle – johtaa helposti ylikuormittumiseen. Kaikkea ei voi saada kerralla valmiiksi ja on hyvä suunnitella, millä tasolla uudet asiat täytyy hallita, täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella.

Hyvin konkreettisena työtapojen muutoksena päivillä esiteltiin Aalto-yliopiston peruskorjatussa ja uudistetussa kirjastossa syksyllä käyttöön otettava mobiilityö. Työtä voidaan tehdä kirjastossa, oikeammin oppimiskeskuksessa tai muualla, esimerkiksi schoolien tiloissa. Kiinteitä tietokoneita ja työpisteitä ei ole, vaan niiden sijaan on erilaisia tiloja yhdessä tai yksin tapahtuvaan työskentelyyn, myös etätyötä on mahdollisuus tehdä. Oppimiskeskuksen tiloihin tulee myös kahvila. Sitä lukuun ottamatta meillä tiedekirjastossa on jo osittain toiminnassa hyvin samanlaiset suunnitelmat ja kokemuksistamme oltiinkin kiinnostuneita.

Päivillä kehotettiin Ravisteluun, Innostukseen: innostus voi satakertaistaa työpanoksen – leipääntynyt jää kauas taa ja Joukkokukoistukseen: vapaus – virtaus – vastuu, parempi käännöksenä freedom – flow – responsibility, joka on nobelisti Edward Phelpsin ajatus. Joukkokukoistukseen voimme päästä yhdessä oppimalla, yhdessä kehittäen. Avainsana näyttää olevan ”yhdessä”, siinä on haastetta mobiilityön toteutuksessa.

”Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon.
Harmi, että he ovat valtaosin alle 7- vuotiaita.”
–    Esa Saarinen

Seuraavat Itä-Suomen kirjastopäivät ovat kahden vuoden päästä Kuopiossa.

Seminaarista tarkemmin: http://bit.ly/1U2FoWz

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 3: Tietopalvelu – opastusta tiedonlähteille

Harjoitustyössä tarvittavaa artikkelia ei löydy tietokannoista, opinnäytetyön aiheesta ei löydy tarpeeksi lähteitä, RefWorksin käyttö tuntuu hankalalta… Mikä avuksi? Kirjaston tietopalvelupäivystys auttaa!

Kirjaston tietopalvelussa päivystää informaatikko joka arkipäivä. Päivystävän informaatikon tavoittaa sähköpostitse, puhelimitse ja chatin kautta. Tietopalvelu on sekä opiskelijoiden että henkilökunnan käytettävissä, ja sitä voivat käyttää myös yritykset ja yksityishenkilöt. Opastusta ja neuvontaa on saatavissa suomeksi ja englanniksi.

Kirjaston informaatikkoja ovat Ilkka, Iris, Marja, Sanna, Sari K. ja Sari L. Heistä Marja on ollut kirjastossamme informaatikkona kauimmin ja nähnyt tietopalvelun kehityskulun:

– Asiakkaiden ongelmat eivät ole muuttuneet kovin paljon, mutta välineet ja tietokannat ovat kehittyneet valtavasti. Perimmäinen tavoite on aina löytää tietoa jonkin tietyn ongelman ratkaisemiseksi tai tutkimuksen lähdeaineistoksi. Informaatikon apua on tarvittu ja tarvitaan edelleen varsinkin tiedonhakujen muotoiluun ja tietokantojen toiminnan selittämiseen sekä sopivien tietokantojen valintaan ja erityisesti hakusanojen etsimiseen, kertoo Marja.

Ilkka on työskennellyt tietopalvelussa vuoden verran, joten hän on suhteellisen uusi tulokas. Hän on päässyt hyvin sisälle tietopalvelutyöhön:

– Aluksi oli paljon uuden oppimista, mutta vuoden verran mukana olleena osaan nykyään vastata moneen kysymykseen suoraan tarkistamatta tietoa mistään. Aluksi ajattelin, että päivystysvuorojen aikana ei ehdi juuri muuta tekemään, mutta kyllä muiden töiden teko onnistuu samalla kun päivystää chattia ja sähköpostia. Usein kiireisin aika painottuu iltapäivään. Sisällöllisesti tietopalvelupäivystys on pitkälti sitä mitä ennakkoon ajattelinkin, kertoo Ilkka.

paivystyspuhelin
Päivystyspuhelin – ”vanha sotaratsu”, pahaääninen, mutta toimiva.

 
Sari K. kertoo omia kokemuksiaan tietopalvelupäivystyksestä:

– Tietopalvelun asiakkaista valtaosa on opiskelijoita, jotka saattavat tulla myös ryhmänä kysymään jotakin harjoitustyöhön liittyvää. Henkilökunta-asiakkaat ovat satunnaisempia. LUT:in ja Saimian henkilökunnan soisi hyödyntävän tietopalvelua enemmänkin, vaikkapa varaamalla aika henkilökohtaiseen neuvontaan lomakkeella.
Suurin osa asiakkaiden yhteydenotoista tulee sähköpostin ja chatin kautta. Asiakkaat kertovat pitävänsä chatista erityisesti sen helppouden ja nopeuden vuoksi. Puhelinsoitto on nykyään vähiten käytetty yhteydenottotapa.

– Myös Origo-palvelupiste toimii asiakkaille linkkinä tietopalveluun, sillä jos Origossa ei voida auttaa jossakin tiedonhakua koskevassa asiassa, soitetaan päivystävä informaatikko paikalle. Kiireisinä aikoina käy usein niin, että informaatikon neuvoessa asiakasta tulee muitakin kysyjiä jonoon, kertoo Sari K.

naytto
Entä mitä tapahtuu kun chattiin tulee kysymys?

Tietopalvelupäivystäjällä on Zopim chat -ohjelma päällä päivystysvuoronsa ajan. Kun chattiin tulee kysymys, ohjelma ilmoittaa siitä. Päivystäjä vastaa asiakkaalle reaaliaikaisesti, yhdelle kerrallaan. Päivystysaikojen ulkopuolella chattiin tulevat kysymykset menevät informaatikoille sähköpostiin ja asiakkaalle myös vastataan sähköpostilla. Kaikki chat-keskustelut, sekä reaaliaikaiset että sähköpostilla käydyt, tallentuvat.

Chattiin tulevien kysymysten määrä vaihtelee. Lukukausien aikana kysymyksiä tulee useita päivässä, mutta kesällä vähemmän. Jos jollakin kurssilla on meneillään haastava harjoitustyö, chattiin tulee paljon siihen liittyviä kysymyksiä. Eniten kysytään aukioloajoista ja erilaisista tiedonhaun ongelmista kuten artikkelien saatavuudesta. Jos informaatikko ei voi ratkaista asiakkaan ongelmaa, hän ohjaa kysymyksen eteenpäin. Jos esimerkiksi jokin artikkeli ei ole kirjastossamme saatavilla, asiakas ohjataan kaukopalveluun, joka voi tilata artikkelin muusta kirjastosta.

chatikkuna
Päivystäjän ja asiakkaan chat-keskustelua.

 

Joskus tietopalvelussa tulee esiin tiedontarpeita, joihin ei voida vastata. Sellaista on esimerkiksi opinnäytetyön ohjauksellinen neuvonta muun muassa aiheen rajaukseen. Tietopalvelussa neuvotaan kyllä tiedonlähteille, mutta sisältöön ei voida puuttua. Joskus taas tietotekniset ongelmat ovat sellaisia, että asiakas ohjataan ottamaan yhteyttä HelpDeskiin.

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 2: lehtien havinaa ja muutoksen tuulia

Kirjastossa tapahtuu vaivihkaa monia asioita: uutuuskirjoja on ilmestynyt hyllyihin ja kirjanäyttely uudella teemalla on vaihtunut aulatilaan. Tuoreet, päivän sanomalehdet odottavat hyllyssä lukijaansa. Kuka kirjastossa hyörii ja pitää kaiken materiaalin ajan tasalla?  

Nyt raotamme verhoa kirjaston lehtien maailmaan ja Tuulan työhön.

lehdet_paakuvaTuulan suosikkeja ovat kissa-, musiikki- ja puutarha-aiheiset lehdet.

Lappeenrannan tiedekirjasto palvelee sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) että Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) väkeä. Kirjasto on myös avoin kirjasto ja asiakkaaksi pääsee kuka tahansa. Kirjaston lehdet ovat luettavissa kirjaston tiloissa ja niitä ei lainata. Artikkeleita saa käyttöönsä skannaamalla tai kopioimalla.

Vyönkiristystä niukkoina aikoina
Viime vuonna koko Suomen korkeakoulusektorilla aloitettiin ennennäkemätön vyönkiristys ja erilaisia säästötoimenpiteitä tehtiin kaikkialla. Lappeenrannan tiedekirjasto osallistui myös talkoisiin ja eräs asiakkaille näkyvä toimenpide oli lehtitilausmäärien väheneminen. Ennen kulukuuria kirjastoon tuli yhteensä 600 lehteä, joista yliopistolle tulevien lehtien osuus oli noin 400. LUT luopui kaikista lehtitilauksistaan ja Saimialle jäi tilauksia reilu viitisenkymmentä aiemmasta kahdesta sadasta.

Lehtitilauksista vastaava Tuula pitää tilannetta harmillisena ja on pahoillaan, että asiakaspalvelu on tältä osin heikentynyt. Lehtiä tulee edelleen kirjastoon, ja vaikka uusia numeroita ei joistain lehdistä tule, löytyvät vanhat numerot edelleen tuttuun tapaan kirjaston pohjakerroksen arkistosta.

lehdet

Paperilehdet
Kirjastoon tulee edelleen noin 50 ilmaislehteä, joita ovat muun muassa liittojen jäsenlehdet. Lisäksi lehtiä tulee eri aihealueilta liittyen esimerkiksi kaivosteollisuuteen, terveyteen tai luonnonsuojeluun.

Niin sanottuja viihteellisempiä lehtiä tulee kirjastoon pieni valikoima. Näistä lehdistä musiikkilehti Soundi on Tuulan ehdoton suosikki. ”Lisäksi luen Suomen kuvalehden, Hyvä Terveys ja Meidän Talo lehdet sekä tietysti Urheilusanomista vakiovihjeet. Joskus tulee napattua hyllystä myös Aku Ankka, joka on LUT:n ylioppilaskunnan tilaama”, kertoo Tuula.

E-lehdet
Digitaaliset e-lehdet tulevat kirjaston käyttöön pääasiassa eri tietokantojen myötä. Näiden lisäksi tilataan joskus yksittäisiä e-lehtiä, joihin tietokantojen kautta ei ole pääsyä. Tuulan vastuulla ovat nämä erillisten e-lehtien tilaukset. Tyypillisesti esimerkiksi yliopiston schooleissa on tarvetta jollekin erikoisalan lehdelle, jolloin Tuula hoitaa lehtitilauksen.

Kysytyimpiä lehtiä Nature ja Science
Tuula sekä muut asiakaspalvelussa työskentelevät pitivät vuoden alusta lähtien kirjaa siitä, mitä lehtiä kysytään ja kaivataan eniten. Ykkössijaa pitivät lehdet Nature ja Science. Lisäksi kysyttyjä olivat myös Financial Times, Economist, Spiegel ja Kamera-lehti. Suosituimmista lehdistä Nature on edelleen saatavissa e-lehtenä.

Saimian lehdistä eniten kysyttyjä ja käytettyjä ovat Hoitotiede, Tutkiva hoitotyö ja Janus. Nämä lehdet tulevat kirjastoon edelleen ja opiskelijat käyttävät usein niiden artikkeleita harjoitustöissään.

Mitä tapahtuu, kun lehti tulee kirjastoon?
Painetut lehdet tulevat kirjastoon postin mukana. Tuula merkitsee lehden tiedot kirjaston sähköiseen tietokantaan, jotta se tulee luetteloiduksi. Sen jälkeen lehti merkitään kirjaston omalla tarralla ja viedään lehtihyllyyn. Lehden vanha numero siirretään hyllystä alakerran arkistoon.

Kesäisin tehdään inventaariota ja käydään läpi lehtiarkistoa. Esimerkiksi jos kirjaston arkistossa on vain muutamia numeroita jonkin lehden vuosikertaa, voidaan lehdet poistaa jos Varastokirjastosta löytyvät vastaavat numerot. Pieniä sarjoja ei kannata säilyttää, koska Varastokirjaston aineisto on myös lainattavissa.

Suosikkilehtiä ja paperiversioina
Tuula listaa suosikeikseen musiikkiin, eläinsuojeluun ja kissoihin liittyvät lehdet.  Lisäksi hän lukee erilaisia puutarhalehtiä sekä Kodin Kuvalehteä. ”Lehtiä tuleekin luettua tosi paljon”, yllättyy Tuula.

Painettujen lehtien väheneminen on yleinen suuntaus Suomessa, mutta lukijana ja kirjastoammattilaisena tilanne harmittaa. ”Lehdet ovat tarpeellisia ja opiskelijat käyttävät niitä paljon. Ei ole myöskään kiva, että kaikkien oletetaan lukevan lehdistä mieluummin sähköisiä versioita”, Tuula huomauttaa.

Sanomalehtien suhteen mielipide on erityisen tiukka: ”Helsingin Sanomat ja Etelä-Saimaa on luettava ainoastaan painettuna versiona, digilehdet eivät innosta.” Ja tosiaan: kesäinen sunnuntaiaamu terassilla, kahvikuppi ja paperinen sanomalehti – mikäs sen mukavampi tapa aloittaa päivä kuunnellen linnunlaulua ja selaillen aamun uutisia.

kahvikuppi

Lisätietoja: Wilma-luettelotietokanta (sisältää mm. kirjaston lehdet)

 

Elämäntapamatkailijoita ja vapauden filosofiaa

Kesän kynnyksellä suunnitellaan lomareissuja ja irtiottoja arjesta. Jos ei pääse itse matkustamaan, voi kirjoja lukemalla reissata vaikka ympäri maailmaa. Erityisesti elämäntapamatkailijoiden tarinoissa pääsee tutustumaan muihin kulttuureihin turistikohteiden ulkopuolella.

Päivi ja Santeri Kannisto ottivat kesälomareissua ratkaisevasti suuremman askeleen. He myivät koko omaisuutensa ja lähtivät päättymättömälle matkalle kiertämään maailmaa. Heidän matkansa on jatkunut nyt jo kaksitoista vuotta. Reissaamisen lomassa he ovat kirjoittaneet aiheesta muun muassa nämä kaksi kirjaa:

Päivi Kannisto: Elämäni nomadina – Irtolaisia, seikkailijoita ja elämäntapamatkailijoita

Päivi ja Santeri Kannisto: Vapaana elämisen taito

Matkakirjat

Kirjoissaan Kannistot pohtivat vapauden filosofiaa, kertovat matkastaan ja haastattelevat muita nomadeja eli maailmankiertäjiä. Kirjoissa lainataan suurten ajattelijoiden pohdintoja ja herätellään myös laajempia kysymyksiä vapaudesta kuin vain yksittäisten ihmisten hyppäämistä oravanpyörästä. Itse jäin silti ensimmäistä kirjaa lukiessani kaipaamaan vielä enemmän Kannistojen omia kokemuksia ja tarinoita paikoista, joissa he ovat matkustaneet. Elämäni nomadina on sen vuoksi hieman harhaanjohtava nimi ensimmäiselle kirjalle. Vapaana elämisen taito sen sijaan on osuva nimi toiselle kirjalle. Siinä annetaan vinkkejä vapaampaan elämään myös paikallaan pysyville, joten se on kiinnostavaa luettavaa vaikka ei aikoisikaan lähteä maailmankiertäjäksi. Jos on aikaa lukea vain toinen näistä kirjoista, suosittelen Vapaana elämisen taitoa.

Kannistojen määritelmä vapaudesta eroaa merkittävästi keskivertosuomalaisen vapauskäsityksestä. Kannistoille vapautta on olla maaton ja kansallisaatteeton. Heille vakituinen asuinpaikka merkitsee kahletta, velasta ja verojen maksusta puhumattakaan. Vakuutukset, sosiaaliturva, aikataulut ja rutiinit, jotka suurimmalle osalle ihmisistä tuovat turvaa, ovat Kannistoille vankeutta. Aika on heille tärkeämpää kuin materia.

Päivi Kanniston teksti on kärkevää, mutta ajatteluun innostavaa. Minut se sai muun muassa pohtimaan mitä tapahtuisi, jos kaikki eläisivät kuten Kannistot. Jos kaikki matkailisivat maailmalla eivätkä maksaisi veroja, yhteiskunnat eivät toimisi. Paikallaan oloon tyytyviä ja kuuliaisia veronmaksajia tarvitaan pyörittämään yhteiskuntaa. Ilman toimivia yhteiskuntia ja infrastruktuureja Kannistojenkin olisi mahdotonta elää vapaina ja liikkua vapaasti. He poimivat ”rusinat pullasta” kun eivät maksa veroja mihinkään maahan. Sen vuoksi uskon heidän saavan ihailun lisäksi myös arvostelua osakseen.

Päivi Kannisto ei kumartele ketään, vaan kirjoittaa suorasti ja vahvaa persoonaansa esiintuoden. En ihmettele jos tyytyväisellä veronmaksajalla menee kahvit väärään kurkkuun joistakin Kanniston mielipiteistä. Kaikkea on silti hyvä välillä kyseenalaistaa, joten suosittelen Kannistojen kirjoja erilaisena matkakirjakokemuksena, joka saa katsomaan asuntolainaa, autoja ja titteleitä eri silmällä… Ja kuka ties kirjojen innoittamana tulee varattua kesälomalle perinteisen pakettimatkan sijaan omatoimireissu rinkka selässä.

Lainaus kirjasta Vapaana elämisen taito:

Me teimme ratkaisumme vuonna 2004. Lunastimme vapautemme irrottautumalla suomalaisesta hyvinvointivaltiosta. Syrjäydyimme: jätimme työn, omistusasumisen, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan. Lähdimme tien päälle, elämän armoille, emmekä tiedä tämän mielekkäämpää tapaa olla olemassa. Emme elä missään maassa tai yhteiskunnassa, joka ohjaisi elämäämme. Ammennamme arvomme eri kulttuureista, ja etiikkamme rakentuu yksilöllisyyden ja yhteisen maapallomme kunnioitukselle.

 

KITT ja tilastoässä: tiedekirjaston aikajanaa

”Suomen tieteelliset kirjastot ottivat vuonna 2003 käyttöön kirjastotilastotietokannan (KITT), johon kerätään maamme tieteellisten kirjastojen vuositilastot kansanvälisen kirjastotilastostandardin ISO 2789 (Information and documentation – International library statistics) mukaisesti.”

Markku Laitinen

Tieteellisten kirjastojen yhteistilaston on tarkoitus antaa kokonaiskuva Suomen tieteellisten kirjastojen voimavaroista, kokoelmista ja palveluista. Lappeenrannan tiedekirjaston toimintaa on kuvattu luvuin KITT:iin vuodesta 2012 alkaen, joka oli ensimmäinen yhteinen toimintavuosi Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjaston ja Saimaan ammattikorkeakoulun kirjaston yhdistyttyä tiedekirjastoksi. Tätä aiemmat tilastotiedot löytyvät organisaatioiden omina aikasarjoinaan KITT:stä.

tilastotPaperilomakkeet ja korput toimivat 1990-luvulla tilastointivälineinä.

Mitä tietoa tilastoista löytyykään? Kirjaston toiminnan mittareita ovat mm. aukioloajat ja tilat, aineistot ja niiden käyttö, asiakkaat, kirjaston käyttäjäkoulutus. Tilastojen tulkinta vaatii aina pohjatietoa kirjaston toiminnasta ja toimintaympäristöstä. Simppeli esimerkki on aukiolopäivien määrä, johon vaikuttaa mm. yleiset pyhäpäivät ja kirjaston tiloissa tapahtuvat remontit (remontti Skinnarilassa v. 2012 ja Linnalassa v. 2015). Aukiolopäivien määrä heijastuu kävijämääriin, joka heijastuu lainalukuihin jne.

kaavio-aukiolopaivat

Tilastoista on havaittavissa myös muutokset kirjaston toimintaympäristössä. Vuonna 2013 hankitut RFID-tekniikkaan perustuvat itsepalveluautomaatit vaikuttivat lainaustapahtumaan suuresti: asiakas voi olla nyt omatoimisempi kuin aiemmin. Myös e-kirjojen tulo on vaikuttanut painetun aineiston lainamääriin, mutta toistaiseksi odotettua vähemmän.

kaavio-lainat

Kirjaston perinteistä toimintaa on asiakkaiden opetus kirjastonkäyttäjiksi ja tiedonhakijoiksi. Kaikki fuksit pyritään vihkimään kirjastonkäytön saloihin heti ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana ja puolestaan opinnäytetyövaiheessa olevat tarvitsevat virkistystä hakutaitoihinsa. Verkkokurssin suorittaneiden määrä tullee lisääntymään jatkossa uusien verkkokurssien myötä ja tätä kehitystä voikin seurata tulevaisuuden tilastoista.

kaavio-kayttajakoulutus

Lisää tilastotietoja tiedekirjaston toiminnasta löydät siis KITT:stä Yhteiskirjastot-valinnan alta. Hauskoja tilastohetkiä!

Lisämateriaalia:
Laitinen, Markku (2015). KITT2-käyttäjän käsikirja. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015122225208
Laitinen, Markku (2006). Uusi uljas KITT – yhteistilastotietokannan paluu. http://ojs.tsv.fi/index.php/signum/article/viewFile/3400/3150

Avoin tiede tekee tutkimuksen näkyvämmäksi

”Huh, hellettä”, ajatteli moni kulkiessaan läpi Skinnarilan kampusalueen kohti Lappeenrannan teknillistä yliopistoa (LUT) tiistaina 10.5.2016. Aamu alkoi poikkeuksellisen helteisenä, mutta hieno sää ei vähentänyt osallistujamäärää Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen koulutuksessa. Aihe oli Tutkimusprosessin avaaminen ja tilaisuuden puhujat tarjosivat näkökulmia avoimeen tieteeseen muun muassa juridiikan, tutkimushankkeiden, avoimen datan ja yritysyhteistyön kannalta.

keskusteluEsitykset herättivät keskustelua ja puheenvuoroja jaettiin runsaasti.

Älä piilottele aarteitasi!
Tilaisuuden alussa oli Maria Ruuskan (Kaskas Media) puheenvuoro sosiaalisen median roolista tutkimusprosessin avaamisessa. ”Some-taitoihin kannattaa panostaa”, muistutti Ruuska heti kärkeen ja korosti niiden olevan olennainen osa työelämätaitoja.

Case-esimerkkien kautta käytiin läpi sosiaalisen median hyödyntämistä tutkimuksen eri vaiheissa, kuten tutkimusaineiston keruussa, tutkimusprosessista viestimisessä sekä tulosten julkaisemisessa. Ruuska tarjoili myös hyviä käytännön vinkkejä muun muassa Wikipedian hyödyntämisestä tutkimuksesta kertomiseen. Lisäksi hän muistutti, että tutkijoiden tulisi ottaa haltuun SlideShare sekä ennen kaikkea Twitter, jossa toimittajat ja päättäjät ovat aktiivisesti mukana.

maria_r
”Jokaisen tutkijan pitäisi ottaa haltuun SlideShare”, Maria Ruuska.

Yritysyhteistyön tavoitteena win-win-tilanne
Yritysyhteistyöstä piti puheenvuoron Vesa Karvonen (LUT) kuvaten kattavasti eri toimijoiden, yliopisto – yritys – rahoittajat, tavoitteita yhteistyölle. Karvonen muistutti, että yhteistyöllä tavoitellaan tilannetta, jossa jokainen osapuoli saa jotain: yliopistot rahoitusta ja tutkimusaineistoa, yritykset tutkimuksen tuomaa kilpailuetua ja rahoittajat saavat tukea poliittisille tavoitteilleen.

Kommenttipuheenvuoron aiheeseen antoi Mika Hyrylä (UPM) korostaen avoimuuden ja liiketoiminnan yhteensovittamista.  ”Pelisäännöt kun sovitaan, niin voidaan tehdä hyvin monenlaista yhteistyötä”, tiivisti Hyrylä.

antti_h
Yritys-teemalla jatkoi myös Antti Herala LUT:sta kertoen avoimen datan hyödyntämisestä yritysmaailmassa.

helina_m
Toisenlaista näkökulmaa avoimeen tieteeseen toivat LUT:n Helinä Melkas (vas.) ja Lea Hennala puheenvuorossaan ”Nopeat kokeilut avoimessa tieteessä: lisää kestävyyttä digitalisaatioon?” Esittelyssä oli Lahden kaupungin kanssa tehty tutkimusyhteistyö Zora-palvelurobotin käytöstä.

Opetusmateriaali avoimeksi
Jussi Kasurinen (LUT) piti kattavan puheenvuoron avoimesta tieteestä opetuksen näkökulmasta. Aihetta sivutaan vielä varsin vähän avoimen tieteen tilaisuuksissa, joten puheenvuoro oli sitäkin tarpeellisempi. Kasurinen kannusti siirtämään opetusmateriaalia avoimeksi ja korosti sen mukanaan tuomia hyötyjä: kun materiaali on avoimesti saatavilla, sen tekemiseen panostetaan hieman enemmän ja lopputulos on laadukas. ”Avoimesta materiaalista luotu kurssi on helpompi ja halvempi toteuttaa niin sanotusti laadusta tinkimättä”, summasi Kasurinen.

Näkyvyyttä hän avasi esimerkillä omasta opetusmateriaalista ja sen saavuttamasta suosiosta. Siirrettyään aineiston avoimeksi Kasurinen on laskenut muun muassa sivustojen vierailumääriä sekä aineistojen latauskertoja. Kun hankittu näkyvyys muutetaan euromääräiseksi, voidaan todeta, että Kasurinen on tuonut yliopistolle näkyvyyttä aineistojensa avulla noin 0,5 miljoonan euron edestä kahden vuoden aikana.

Ansiokas puheenvuoro piti sisällään myös hyviä käytännön vinkkejä materiaalin avaamiseen ja muistutuksen Creative Commons -lisenssien käytöstä kurssimateriaaleissa.

jussi_k”Avoin tutkimus on näkyvää ja näkyvään tutkimukseen viitataan herkemmin”, Jussi Kasurinen (LUT)

Kommentteja kuulijoilta

”Tosi hyviä, lyhyitä ja monipuolisia tietoiskuja. Tulin kuulemaan mitä tukea tutkijat tarvitsevat, että osaisin asettua heidän asemaansa ja palvella heitä paremmin.”
Katja Jeulonen, LUT


emilia_l

”Kaikki toivovat, että avoimuus lisääntyisi, mutta siihen taidetaan suhtautua vielä hieman varauksellisesti.”
Emilia Laapio, Saimaan ammattikorkeakoulu


”Todella monipuolinen tilaisuus. Yritysyhteistyöstä kaipaisi vielä lisää esimerkkiä.”
Mikko Salo, LUT


johanna_n

”Tulin sivistymään. Hyvä kokonaisuus ja selkeni mihin kaikkeen avoin tiede vaikuttaa.”
Johanna Naukkarinen, LUT


”Tällaiset tilaisuudet tulisi olla osana tohtorikoulutusta.”
Juuso Marttila, Jyväskylän yliopisto


Lisätietoja:
avointiede.fi
Osaajakoulutusten tallenteet
(LUT:n tilaisuus: Koulutuskokonaisuus 5. Tutkimusprosessin avaaminen, Osaajakoulutus 10.05.2016 Lappeenranta)