KITT ja tilastoässä: tiedekirjaston aikajanaa

”Suomen tieteelliset kirjastot ottivat vuonna 2003 käyttöön kirjastotilastotietokannan (KITT), johon kerätään maamme tieteellisten kirjastojen vuositilastot kansanvälisen kirjastotilastostandardin ISO 2789 (Information and documentation – International library statistics) mukaisesti.”

Markku Laitinen

Tieteellisten kirjastojen yhteistilaston on tarkoitus antaa kokonaiskuva Suomen tieteellisten kirjastojen voimavaroista, kokoelmista ja palveluista. Lappeenrannan tiedekirjaston toimintaa on kuvattu luvuin KITT:iin vuodesta 2012 alkaen, joka oli ensimmäinen yhteinen toimintavuosi Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjaston ja Saimaan ammattikorkeakoulun kirjaston yhdistyttyä tiedekirjastoksi. Tätä aiemmat tilastotiedot löytyvät organisaatioiden omina aikasarjoinaan KITT:stä.

tilastotPaperilomakkeet ja korput toimivat 1990-luvulla tilastointivälineinä.

Mitä tietoa tilastoista löytyykään? Kirjaston toiminnan mittareita ovat mm. aukioloajat ja tilat, aineistot ja niiden käyttö, asiakkaat, kirjaston käyttäjäkoulutus. Tilastojen tulkinta vaatii aina pohjatietoa kirjaston toiminnasta ja toimintaympäristöstä. Simppeli esimerkki on aukiolopäivien määrä, johon vaikuttaa mm. yleiset pyhäpäivät ja kirjaston tiloissa tapahtuvat remontit (remontti Skinnarilassa v. 2012 ja Linnalassa v. 2015). Aukiolopäivien määrä heijastuu kävijämääriin, joka heijastuu lainalukuihin jne.

kaavio-aukiolopaivat

Tilastoista on havaittavissa myös muutokset kirjaston toimintaympäristössä. Vuonna 2013 hankitut RFID-tekniikkaan perustuvat itsepalveluautomaatit vaikuttivat lainaustapahtumaan suuresti: asiakas voi olla nyt omatoimisempi kuin aiemmin. Myös e-kirjojen tulo on vaikuttanut painetun aineiston lainamääriin, mutta toistaiseksi odotettua vähemmän.

kaavio-lainat

Kirjaston perinteistä toimintaa on asiakkaiden opetus kirjastonkäyttäjiksi ja tiedonhakijoiksi. Kaikki fuksit pyritään vihkimään kirjastonkäytön saloihin heti ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana ja puolestaan opinnäytetyövaiheessa olevat tarvitsevat virkistystä hakutaitoihinsa. Verkkokurssin suorittaneiden määrä tullee lisääntymään jatkossa uusien verkkokurssien myötä ja tätä kehitystä voikin seurata tulevaisuuden tilastoista.

kaavio-kayttajakoulutus

Lisää tilastotietoja tiedekirjaston toiminnasta löydät siis KITT:stä Yhteiskirjastot-valinnan alta. Hauskoja tilastohetkiä!

Lisämateriaalia:
Laitinen, Markku (2015). KITT2-käyttäjän käsikirja. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015122225208
Laitinen, Markku (2006). Uusi uljas KITT – yhteistilastotietokannan paluu. http://ojs.tsv.fi/index.php/signum/article/viewFile/3400/3150

Mainokset

Avoin tiede tekee tutkimuksen näkyvämmäksi

”Huh, hellettä”, ajatteli moni kulkiessaan läpi Skinnarilan kampusalueen kohti Lappeenrannan teknillistä yliopistoa (LUT) tiistaina 10.5.2016. Aamu alkoi poikkeuksellisen helteisenä, mutta hieno sää ei vähentänyt osallistujamäärää Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen koulutuksessa. Aihe oli Tutkimusprosessin avaaminen ja tilaisuuden puhujat tarjosivat näkökulmia avoimeen tieteeseen muun muassa juridiikan, tutkimushankkeiden, avoimen datan ja yritysyhteistyön kannalta.

keskusteluEsitykset herättivät keskustelua ja puheenvuoroja jaettiin runsaasti.

Älä piilottele aarteitasi!
Tilaisuuden alussa oli Maria Ruuskan (Kaskas Media) puheenvuoro sosiaalisen median roolista tutkimusprosessin avaamisessa. ”Some-taitoihin kannattaa panostaa”, muistutti Ruuska heti kärkeen ja korosti niiden olevan olennainen osa työelämätaitoja.

Case-esimerkkien kautta käytiin läpi sosiaalisen median hyödyntämistä tutkimuksen eri vaiheissa, kuten tutkimusaineiston keruussa, tutkimusprosessista viestimisessä sekä tulosten julkaisemisessa. Ruuska tarjoili myös hyviä käytännön vinkkejä muun muassa Wikipedian hyödyntämisestä tutkimuksesta kertomiseen. Lisäksi hän muistutti, että tutkijoiden tulisi ottaa haltuun SlideShare sekä ennen kaikkea Twitter, jossa toimittajat ja päättäjät ovat aktiivisesti mukana.

maria_r
”Jokaisen tutkijan pitäisi ottaa haltuun SlideShare”, Maria Ruuska.

Yritysyhteistyön tavoitteena win-win-tilanne
Yritysyhteistyöstä piti puheenvuoron Vesa Karvonen (LUT) kuvaten kattavasti eri toimijoiden, yliopisto – yritys – rahoittajat, tavoitteita yhteistyölle. Karvonen muistutti, että yhteistyöllä tavoitellaan tilannetta, jossa jokainen osapuoli saa jotain: yliopistot rahoitusta ja tutkimusaineistoa, yritykset tutkimuksen tuomaa kilpailuetua ja rahoittajat saavat tukea poliittisille tavoitteilleen.

Kommenttipuheenvuoron aiheeseen antoi Mika Hyrylä (UPM) korostaen avoimuuden ja liiketoiminnan yhteensovittamista.  ”Pelisäännöt kun sovitaan, niin voidaan tehdä hyvin monenlaista yhteistyötä”, tiivisti Hyrylä.

antti_h
Yritys-teemalla jatkoi myös Antti Herala LUT:sta kertoen avoimen datan hyödyntämisestä yritysmaailmassa.

helina_m
Toisenlaista näkökulmaa avoimeen tieteeseen toivat LUT:n Helinä Melkas (vas.) ja Lea Hennala puheenvuorossaan ”Nopeat kokeilut avoimessa tieteessä: lisää kestävyyttä digitalisaatioon?” Esittelyssä oli Lahden kaupungin kanssa tehty tutkimusyhteistyö Zora-palvelurobotin käytöstä.

Opetusmateriaali avoimeksi
Jussi Kasurinen (LUT) piti kattavan puheenvuoron avoimesta tieteestä opetuksen näkökulmasta. Aihetta sivutaan vielä varsin vähän avoimen tieteen tilaisuuksissa, joten puheenvuoro oli sitäkin tarpeellisempi. Kasurinen kannusti siirtämään opetusmateriaalia avoimeksi ja korosti sen mukanaan tuomia hyötyjä: kun materiaali on avoimesti saatavilla, sen tekemiseen panostetaan hieman enemmän ja lopputulos on laadukas. ”Avoimesta materiaalista luotu kurssi on helpompi ja halvempi toteuttaa niin sanotusti laadusta tinkimättä”, summasi Kasurinen.

Näkyvyyttä hän avasi esimerkillä omasta opetusmateriaalista ja sen saavuttamasta suosiosta. Siirrettyään aineiston avoimeksi Kasurinen on laskenut muun muassa sivustojen vierailumääriä sekä aineistojen latauskertoja. Kun hankittu näkyvyys muutetaan euromääräiseksi, voidaan todeta, että Kasurinen on tuonut yliopistolle näkyvyyttä aineistojensa avulla noin 0,5 miljoonan euron edestä kahden vuoden aikana.

Ansiokas puheenvuoro piti sisällään myös hyviä käytännön vinkkejä materiaalin avaamiseen ja muistutuksen Creative Commons -lisenssien käytöstä kurssimateriaaleissa.

jussi_k”Avoin tutkimus on näkyvää ja näkyvään tutkimukseen viitataan herkemmin”, Jussi Kasurinen (LUT)

Kommentteja kuulijoilta

”Tosi hyviä, lyhyitä ja monipuolisia tietoiskuja. Tulin kuulemaan mitä tukea tutkijat tarvitsevat, että osaisin asettua heidän asemaansa ja palvella heitä paremmin.”
Katja Jeulonen, LUT


emilia_l

”Kaikki toivovat, että avoimuus lisääntyisi, mutta siihen taidetaan suhtautua vielä hieman varauksellisesti.”
Emilia Laapio, Saimaan ammattikorkeakoulu


”Todella monipuolinen tilaisuus. Yritysyhteistyöstä kaipaisi vielä lisää esimerkkiä.”
Mikko Salo, LUT


johanna_n

”Tulin sivistymään. Hyvä kokonaisuus ja selkeni mihin kaikkeen avoin tiede vaikuttaa.”
Johanna Naukkarinen, LUT


”Tällaiset tilaisuudet tulisi olla osana tohtorikoulutusta.”
Juuso Marttila, Jyväskylän yliopisto


Lisätietoja:
avointiede.fi
Osaajakoulutusten tallenteet
(LUT:n tilaisuus: Koulutuskokonaisuus 5. Tutkimusprosessin avaaminen, Osaajakoulutus 10.05.2016 Lappeenranta)

Kesäaika tiedekirjastossa

Suomi on siirtynyt kesäaikaan jo viikkoja sitten. Tiedekirjastossa kesäajat astuvat voimaan 16.5.2016. Asiakkaiden ja palvelukysynnän vähentyessä supistamme perinteisesti aukiolo- ja palveluaikojamme kesäkuukausien ajaksi, jotta henkilökunta pääsisi ansaituille kesälomilleen keräämään voimia kevätkiireiden jälkeen syksyn hulabaloota varten.

kesaaika-kirjat2

Aukiolo- ja asiakaspalveluajat

Skinnarilan kampuskirjasto on avoinna kesällä 2016 klo 7:30–15:30 lukuun ottamatta viikkoja 27 ja 28 (4.–17.7.), jolloin kirjasto on kokonaan suljettu. Asiakaspalveluajat Skinnarilassa supistuvat vastaavasti:

16.5.–22.6. Origo-palvelupiste on avoinna klo 10:00–15:30.
Juhannuksen aatonaattona tiedekirjastossa palvellaan asiakkaita klo 10:00–14:00.
27.6.–1.7. ja 18.7.–19.8. Origo-palvelupiste on avoinna klo 10:00–14:00.
22.8.–2.9. palvelua tarjotaan klo 10:00–15:30.

Linnalan kampuskirjasto on avoinna juhannukseen asti ja avautuu uudestaan taas elokuun alussa. 16.5.–22.6. sekä 1.8.–2.9. Linnalassa palvellaan ma-to klo 9:00–15:00, pe klo 9:00–14:30.

Pitkät laina-ajat

Kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa myös laina-aikoihin. Aikaisemmilta kesiltä tutut pidemmät laina-ajat koittavat jälleen!

Saat eräpäiväksi lainoillesi 1.8., kun lainaat tai uusit 28 vuorokauden lainan aikaisintaan pe 27.5. Kurssikirjoille (14 vrk laina-ajalliset) pitkä kesälaina-aika alkaa perjantaista 10.6.

Voit uusia aineistosi Wilma-aineistotietokannassa (wilma.linneanet.fi) tai ottamalla yhteyttä Origo-palvelupisteeseen. Lainojen uusiminen onnistuu, jos aineistoon ei ole varauksia ja kirjastomaksusi ovat alle 20 euroa.

Kirjaston ollessa suljettuna voit palauttaa lainasi palautusluukkuun. Lainasi näkyvät palautettuina vasta kun kampuskirjastosi jälleen aukeaa. Sulkuajalta ei kerry myöhästymismaksuja.

Syksyn tuulahdus

Maanantaista 5.9. alkaen tiedekirjastossa ollaan taas talviajassa ja kaikki palvelut ovat tarjolla normaaliin lukuvuoden tapaan.

Kulloinkin voimassa olevat aukiolo- ja asiakaspalveluajat voit aina tarkistaa osoitteesta http://www.lut.fi/kirjasto/aukiolo-ja-palveluajat

Tervetuloa tiedekirjastoon – kesälläkin!

kesa-taivas3

Summertime in Academic Library

Traditionally opening and service hours in Academic Library are shorter during summer, this year starting from May 16th.

Skinnarila Campus Library is open 7:30–15:30. Notice exception weeks 27 and 28 (4.–17.7.) when the Library is closed.

Service hours in Skinnarila are:

16.5.–22.6.    10:00–15:30
23.6.    10:00–14:00
27.6.–1.7. and 18.7.–19.8.    10:00–14:00
22.8.–2.9.   10:00–15:30

Linnala Campus Library is open and serves Mon–Thu 9:00–15:00, Fri 9:00–14:30 except closing weeks 26–30 (24.6.–31.7.). On June 23rd the Library is closed at 14:00.

When you borrow or renew your 28 days’ loan from May 27th or 14 days’ loan from June 10th, the due date is August 1st. You can renew your loans in Wilma database or by contacting Origo Service Desk. While campus libraries are closed, loans can be returned to the return boxes.

From September 5th Academic Library returns to wintertime schedules.

You can always check opening and service hours on Library’s website.

Visit the Academic Library also in summer!

kesa-kukat

 

Ihanat kirjat EU:n ulkopuolella eli kuinka moninkertaistaa kirjan hinta

”Vau, tää ois tosi hyvä kirja tutkimukseeni, tilautanpa sen kirjastolla.”

Tiedekirjasto hankkii LUT:n ja Saimian henkilökunnan käyttöön painettuja ja sähköisiä kirjoja. Hankintaa säätelee hankintalait ja aineistot tulee tilata kilpailutuksen voittaneelta kirjavälittäjältä.

Joskus vastaan tulee kuitenkin teoksia, joita ei saa kirjavälittäjän kautta, vaan ne tulisi hankkia suoraan kustantajalta. Jos myyjä ei ole EU:sta, voi tilaus tulla kalliiksi.

pic

Tullista, terve!
Esimerkkikirja maksaa EU:n ulkopuolisen kustantajan verkkokaupassa 30.95 US$. Toimitusmaksuksi myyjä määrittää 32,95 US$. Kun kirja saapuu Suomen tulliin, siitä tulee tehdä ”Tulliselvitettävän lähetyksen saapumisilmoitus”, sillä yli 22 euroa maksavat tuotteet tulee tullata.

Kirjasto ei voi itse suorittaa tullausta, joten voimme valtuuttaa Posti Oy:n tekemään tulliselvityksen. Postin hinnaston mukaan tuontitullauksen perusmaksu on 43,58 € + alv. Posti voi periä myös lisäpalveluista maksuja. Jo tässä vaiheessa kirjan hinta on noussut alkuperäisestä noin 30 euron hinnasta yli kolminkertaiseksi.

Tähän tulee lisäksi kirjan arvonlisävero. Kun päälle laskee vielä tullaukseen käytetyn työajan niin kirjastossa, postissa kuin tullissa, tulee tilatusta kirjasta todella arvokas!

Sori, ei tilata!
Toivottavasti yllä oleva esimerkki selventää, miksi kirjaston hankintaväki ei aina tilaa pyytämääsi teosta. Sähköisen aineiston hankinta ratkaisisi monta käytännön ongelmaa, joten kustantajia tulisi pyrkiä kannustamaan e-kustantamiseen.

34 vuotta, 85 000 kilometriä työmatkapyöräilyä

Arja Parviaisella on takanaan 34 vuoden ura Lappeenrannan tiedekirjastossa. Vuonna 1982 hän tuli kirjastoon toimistosihteeriksi. Vuosien varrella ammattinimike on vaihdellut ja nyt hän jää eläkkeelle suunnittelusihteerin tehtävästä. Kirjaston nimikin on muuttunut Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjastosta teknillisen yliopiston kirjastoksi ja siitä tiedekirjastoksi.

Arja on nähnyt sekä yliopiston että kirjaston monta muutosta. Näiden vuosien aikana LUT:lla on ollut viisi rehtoria ja kirjastolla kolme kirjastonjohtajaa. Virkasuhteet ovat vaihtuneet työsuhteiksi ja yliopisto on laajentunut valtavasti sekä kansainvälistynyt.
 

Miten työsi kirjastossa on muuttunut vuosien varrella?

– Kehitys kuittilainauksesta lainausautomaatteihin on ollut huima. Alkuaikoina asiakkaat täyttivät jokaisesta lainasta kuitin käsin ja lainaustiskin iltavuorolainen aakkosti kuitit kirjan ja lainaajan mukaan aakkosiin. Nykyään lainaus hoituu automaatilla nopeasti ja asiakas voi tehdä sen kokonaan itse. Urani alkuaikoina työhöni kuului paljon asiakaspalvelutyötä lainauksessa ja myöhemmin työ muuttui enemmän julkaisujen parissa työskentelyksi. Henkilökunnan julkaisut ja LUTPubin aineistot ovat olleet tärkeimmät työmaani, sanoo Arja.

– Muutenkin tietotekniikan kehitys on siivittänyt kirjastotyön kehitystä. Korpuista, lerpuista, mikrokorteista tai telexistä ei nykypäivän kirjaston asiakas ole välttämättä kuullutkaan. Sähköiset tietoaineistot ovat tulleet koko ajan tärkeämmiksi, kertoo Arja.

ArjaPmustavalk
Arja Parviainen työssään 1990-luvun alussa.

 

Mikä on ollut parasta työssäsi?

– Parasta työssäni ovat olleet koko LUT:n työyhteisö ja opiskelijat. Julkaisujen parissa työskentelyn kautta tutkijat eri puolilta taloa ovat tulleet tutuiksi. Yliopiston kansainvälistymisen myötä on päässyt kehittämään kielitaitoa, sanoo Arja.

– LUT:n työyhteisön huumoria kuvastaa hyvin juttu, joka sattui hoitaessani kaukopalvelua. Henkilökunnan jäsenellä olevassa kirjassa oli eräpäivä mennyt ja karhusin kirjaa useamman kerran. Kun kirja sitten palautui, siihen oli laitettu kanteen lappu, johon oli piirretty suu ja pitkät hampaat. Asiakas siis luopui kirjasta pitkin hampain, nauraa Arja.

Olet kulkenut työmatkasi aina pyöräillen tai muuten lihasvoimin. Millä eri tavoin olet työmatkojasi taittanut?

– Suurimmaksi osaksi pyöräilemällä. Työmatkapyöräilyä kertyy päivässä 12 kilometriä, joten pikaisella laskutoimituksella koko työurani aikana kilometrejä on kertynyt hyvinkin 85 000. Lisäksi pyöräilen myös vapaa-aikana. Töihin olen kulkenut myös luistellen, hiihtäen ja soutaen Korkkitehtaanrannasta Skinnarilaan! Saimaan läheistä sijaintia voi siis hyödyntää työmatkoihinkin, iloitsee Arja.

– Liikunnasta on erityisesti jäänyt mieleen vuoden 1999 Suomi juoksee –tapahtuma, jolloin yliopiston henkilökuntaa oli siinä mukana ja itsekin osallistuin juoksemiseen, Arja kertoo.

Kirjastossa työskentelevältä pitää tietenkin kysyä, mitä itse luet tai mitä kirjaa voisit erityisesti suositella?

– Eniten olen lukenut venäjän kielen oppikirjoja ja sanakirjoja venäjän opiskelun myötä. Viimeisin lukemani kirja on LUT:sta kauppatieteiden maisteriksi valmistuneen Tomi Astikaisen Miten elää ilman rahaa. Kirja, joka erityisesti jäi mieleeni, on Kiinan kadotetut tyttäret, Arja muistelee.

Eläkkeelle jääminen on suuri elämänmuutos. Mitä suunnitelmia sinulla on eläkepäivillesi?

– Jatkan edelleen vapaaehtoistyötä sotilaskotisisarena. Pyöräilyä ja liikuntaa eri muodoissaan jatkan myös, sillä se on verissä. Aikeissani on myös elvyttää avantouintiharrastus. Lisäksi suunnitelmissani on kotimaanmatkailua Nurmes-Savonlinna-Helsinki –akselilla ja kaupunkilomailua ulkomailla. Myös ompelu ja maalaaminen kuuluvat eläkepäivien suunnitelmiini, visioi Arja.

IMG_1122
Arja Parviainen matkalla töihin syyskuussa 2015.

Origosta Origoon

Kirjastosanasto voi joskus tuntua hyvinkin hankalalta. Mistä on kyse, kun kirjaston työntekijän puheessa vilahtelevat sanat tietokanta, IL-opetus, hyllyluokka tai Origo? Tällä kertaa on tarkoitus selittää Origon syvin olemus.

origo_kyltti3

Lappeenrannan tiedekirjasto täyttää elokuun alussa 5 vuotta. Neljän ja puolen vuoden ajan opiskelijoiden tukena ja turvana toimi LUT Origo -palvelutiski Skinnarilan kampuskirjaston ylimmässä kerroksessa.  LUT Origosta yliopiston opiskelija sai käyttäjätunnuksensa, apua tietoteknisiin ongelmiin ja Saimian opiskelija saattoi varata ryhmätyötilan. Tuollaista Origoa ei enää ole.

Tämän vuoden alusta Origolla on tarkoitettu Skinnarilan kampuskirjaston palvelukerroksessa olevaa asiakaspalvelupistettä. Nykyinen Origo-palvelupiste palvelee KAIKKIA asiakkaita riippumatta siitä, onko opiskelija vai opettaja, LUT:sta vai Saimiasta, koskeeko asia kirjaston vai LUT-tietohallinnon palveluita.

Origo-palvelupiste toimii ”front officena” eli monipalvelupaikkana, jossa päivystäjä – useimmiten opiskelija – hoitaa monia asioita. Tapauskohtaisesti asiakasta neuvotaan oikeaan suuntaan avun tarpeensa kanssa ja tarvittaessa kutsutaan asiantuntija paikalle tapaamaan asiakasta.

origo4

Origo-palvelupisteessä voi

  • lainata ja palauttaa kirjoja
  • maksaa kirjaston maksut
  • noutaa uuden kirjastokortin
  • saada neuvoja tulostamisessa, kopioimisessa ja skannaamisessa
  • varata ryhmätyötiloja opiskelutarkoitukseen
  • lainata laitteita opiskelutarkoitukseen

LUT:n opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva voi myös noutaa käyttäjätunnuksen, saada apua käyttäjätunnus- ja kirjautumisongelmissa sekä rekisteröidä LUT:n kulunvalvonta-avaimen tulostusjärjestelmään.

Origosta saa apua myös tiedonhakuun. Origo-päivystäjä voi auttaa asiakasta Wilma-hauissa ja ohjata tiedontarvitsijan käyttämään Nelli-portaalin tietokantoja. Tarvittaessa kutsutaan päivystävä informaatikko paikalle. Informaatikon tavoittaa myös esim. chatilla kirjaston kotisivujen kautta eli tiedonhakuongelmiin saa apua myös etänä, eikä tarvitse tulla paikan päälle kirjastoon.

origo_kyltti2

Origo-palvelupisteen asiakaspalveluajat ja kirjaston aukioloajat voi tarkistaa osoitteesta http://libguides.lut.fi/aukioloajat.

Kirjaston kotisivut: www.lut.fi/kirjasto

Kirjasto mukana konetekniikan kurssilla

IMG_1429

Kirjaston edustalla, Galleria-aulassa, oli keskiviikkona 13.4. vilskettä: konetekniikan kurssin opiskelijat havainnollistivat aulassa tutkimustöidensä tuloksia postereiden avulla. Esillä olevat posterit eli tutkimuksesta kertovat julisteet perustuivat opiskelijoiden ryhmätöinä tekemään seminaarityöhön.

Selection Criteria of Structural Materials -kurssi toteutettiin konetekniikan, kielikeskuksen ja kirjaston yhteistyönä. Sisältönä kurssilla oli muun muassa kirjaston tarjoama tiedonhaun opetus sekä kielikeskuksen tuottama saksan kielen opetus. Opettajina olivat Harri Eskelinen konetekniikasta sekä Jörg Wunderlich kielikeskuksesta ja Marja Talikka kirjastosta.  Kurssi kuului konetekniikan opintoihin ja vastuuopettajana toimi Eskelinen.

Opetuskielenä kurssilla oli englanti ja englanninkieliseen seminaarityöhön tehtiin lisäksi saksankielinen tiivistelmä. Osanottajia oli perusopiskelijoista aikuisopiskelijoihin ja eri kansallisuuksista. Suurin osa opiskelijoista oli diplomityövaiheessa ja kurssin nuorimmat olivat opiskeluvuosiltaan neljännen vuoden opiskelijoita.

Kysyimme opiskelijoilta mielipiteitä kirjaston tiedonhaun opetuksesta osana kurssia ja tässä muutamia poimintoja:

Pikkujuttuja, paljon hyötyä

Olli Hardén, Juho Syrjänen ja Konsta Lempiäinen painottivat, että tiedonhaun opetus oli tärkeä osa kurssia ja tiedonhaun oppeja pystyy hyödyntämään jatkossa myös muilla kursseilla. Tärkeimpänä asiana kolmikolle jäi mieleen hakutulosten ja tiedon luotettavuuden arvioinnin merkitys ja vasta tässä vaiheessa opintoja he kokivat perehtyneensä asiaan riittävän tarkasti. Opiskelijoilla oli meneillään neljäs vuosikurssi ja kandidaatintyöt ovat palautusta vaille valmiina.

Kurssin myötä tuli paremmin tutuksi yliopiston sähköisten aineistojen arkisto, Nelli-portaali. Erityisen ilahduttavaa oli oppia hyödyntämään Nelli-portaalin hakutoimintoja huomattavasti tehokkaammin kuin aiemmin.

Harjoitustyön tiivistelmän saksan käännöksen tekivät ryhmän saksaa taitavat. Kolmikko pohtikin, että saksankielentaito olisi tekniikan alalla tärkeää, samoin venäjän osaamisesta olisi hyötyä. ”Kurssilla oli monia pieniä juttuja, joista hyötyy jatkossa paljon.” tiivistää Konsta.

IMG_1382
Olli Hardén, Juho Syrjänen ja Konsta Lempiäinen.

Hakusanojen valinnassa harjaantuu

Opiskelijoiden mielestä oikeiden hakusanojen valinta on tyypillisesti hankalin asia tiedonhaussa. Anum Rasheed piti tärkeänä, että tiedonhakua harjoittaa säännöllisesti. Harjoittelun myötä sopivia ja tarkempia hakusanoja keksii ja löytää helpommin ja siten saa myös nopeammin oikeampia hakutuloksia – tiedonhaku tehostuu. Anum piti hyvänä myös sitä, että kurssilla tutustuttiin eri tietokantojen ominaisuuksiin, sillä kaikki tietokannat eivät näytä tuloksia samalla tavalla.

IMG_1378
Anum Rasheed

Tieto näkyväksi

IMG_1390
Niko Niemi ja Kai Perttola.

”Hiljainen tieto lisääntyi ja muistui mieleen asioita, joita en tiennyt tietäväni.” kuvailee Niko Niemi kokemuksiaan tiedonhaun opetuksesta. Niko ja Kai Perttola muistelivat, että ensimmäisen kerran tiedonhaun opetusta oli ollut fuksivuonna eli ensimmäisenä lukukautena. Molemmilla oli tuntuma, että tiedonhaun opeista ei ollut jäänyt mieleen selkeitä muistikuvia. Syynä tähän oli, että ensimmäisenä vuonna opiskeltiin paljon matemaattisia aineita, eikä tiedonhakua tarvinnut aktiivisesti tehdä, joten hakutekniikat unohtuivat.

Kun tiedonhaun opetusta tarjottiin nyt uudemman kerran, muistui mieleen aiemmin opittuja asioita. Molemmat opiskelijat pitivät tärkeänä, että tiedonhaukua opetettiin uudelleen. Kurssista jäi mieleen paljon uusia, yksityiskohtaisia niksejä, joista on jatkossa hyötyä diplomityön tekemisessä. Esimerkiksi vertaisarvioidun aineiston haku tietokannoista oli eräs tärkeä neuvo, jota opiskelijat varmasti hyödyntävät, kun käyvät seuraavaksi diplomityön kimppuun.