Se eka kerta: 3D-tulostusta

3D-tulostus

Kävimme tutustumassa 3D-tulostukseen Lappeenrannan maakuntakirjastossa. Ajanvaraus hoituu kätevästi pääkirjaston neuvonnasta ja ainoa, mitä tarvitset mukaasi, on Heili-kirjastojen voimassa oleva kirjastokortti.

Mallinnusta

Internetistä löytyy ilmaisia mallinnusohjelmia omien 3D-mallien tekoon. Voit myös käyttää muiden tekemiä valmiita 3D-malleja eri palveluista, kuten Thingiverse-palvelusta. Kirjastossa on tietokone, jolla voit käsitellä valitsemaasi mallia ja luoda tulostettavan stl-tiedoston. Kirjaston henkilökunnan apu oli meille noviiseille elintärkeä ja selkeän opastuksen perusteella osasimme tehdä toisen tulostettavan mallisarjan jo itse!

3D-tulostus2

Tulostus tapahtuu Prentan valmistamalla tulostimella, joka käyttää raaka-aineena PLA muovia. Se on biopohjainen ja biohajoava muovi, ja sen tulostuslämpötila on 190-220℃. Muovivärejä on useita, me valitsimme väreiksi turkoosin ja vihreän.

3D-tulostus3

3D-tulostus4

Tulostaminen on kohtalaisen hidasta, näiden kahden kirjan aukipitäjän tulostamiseen meni noin puolitoista tuntia. Vihreät kirjanmerkkilehdykät tulostuivat nopeammin, noin 40 minuutissa. Tulostukseen kannattaakin varata reilusti aikaa.

Kiitämme maakuntakirjastoa tästä hienosta palvelusta, ja Merjaa loistavasta ja kärsivällisestä opastuksesta!

Käyttämämme 3D-mallit:

Thumb book holder by Michael B is licensed under the Creative Commons – Attribution – Share Alike license.

Book marker green by Chloe3D is licensed under the Creative Commons – Attribution – Share Alike license.

Lisätietoa:

Lappeenrannan maakuntakirjasto – Digipaja

3D-tulostus Lappeenrannan maakuntakirjastossa

 

 

Mainokset

Lomalla luetaan – kirjavinkkejä jouluun

Joulukiireiden vaihtuessa pitkiin pyhiin, on aika rauhoittua sohvannurkkaan hyvien kirjojen parissa. Kirjastoammattilaiset Anne, Hanna ja Marja kertovat nyt omista lukutottumuksistaan ja antavat lukuvinkkejä jouluun ja tulevaan vuoteen.

Anne – dekkareita ja historiaa

Ostan melko paljon kirjoja sekä myös lainaan niitä kirjastosta. Mieluiten luen painettuja kirjoja, mutta hätävarana voin lukea e-kirjaa tai kuunnella äänikirjaa. Äänikirjoja kuuntelen pääasiassa neuloessani tai ollessani kävelylenkillä. Internetin syövereistä löydän myös luettavaa. Etsin sieltä yleensä historia-aineistoa, esimerkiksi Finna.fi:n, TAMPubin ja arkistojen digitoituja aineistoja.

Joulun aikaan, kuten yleensä lomien aikaan, luen hankkimiani tai lahjaksi saamiani kirjoja. Enimmäkseen luen dekkareita, mutta välillä vastapainoksi myös muuta kaunokirjallisuutta. Viime vuosina olen lukenut erityisesti ruotsalaisten rikoskirjailijoiden kirjoja, joissa riittää kahlaamista edelleen. Tutuiksi ovat tulleet muun muassa Sjöwall ja Wahlöö, Maria Lang, Camilla Läckberg, Mari Jungstedt ja Henning Mankell. Kotimaisia suosikkejani ovat Outi Pakkanen ja Leena Lehtolainen. Ulkomaisista rikoskirjailijoista yksi suosikkini on italialaistunut amerikkalaisdekkaristi Donna Leon. Yöpöydälläni odottaa hänen kirjansa Earthly remains, jonka hankin syksyllä Helsingin kirjamessuilta. Tapanani on hankkia ja lukea kirjoja myös alkukielellä.

Harrastukseni ja kiinnostukseni erilaisiin asioihin näkyy kirjahyllyssäni, josta löytyy muun muassa neulontaa, virkkausta, puutarhaa, nikkarointia, kokkaamista ja leivontaa käsitteleviä kirjoja sekä eri kielten oppikirjoja, sukututkimusta ja Suomen historiaa käsitteleviä kirjoja. Joulun aikaan on toivottavasti aikaa lukea dekkareiden lisäksi myös historiaa käsitteleviä kirjoja. Syvällisempää paneutumista odottamassa ovat muun muassa Tampereen yliopiston gradu Urjalan Honkolan torppareista, liuta pitäjähistorioita sekä Hannu Narsakan vasta julkaisema kirja Tulimyrsky Kollaalla.

bty

Hanna – käsityökirjoja ja lastenkirjoja

Lukemiseni rajoittuu nykyisin lähinnä lastenkirjoihin ja käsityökirjoihin. Satunnaisesti tulee luettua myös joitakin romaaneja. Vierailemme säännöllisesti kaupunginkirjastossa, josta kotiin kulkeutuu pinoittain lastenkirjoja ja aina myös jokunen käsityökirja tai -lehti. Molemmat lapsetkin ovat jo varsin tottuneita kirjaston käyttäjiä. Lapset saavat lahjoiksi kirjoja, muuten heille ei juuri kirjoja osteta. Itselleni ostan mielenkiintoisimmat käsityökirjat omiksi, koska parhaita tulee käytettyä varsin aktiivisesti vuosia. Lapsille on joitakin äänikirjoja lainattu kirjastosta, mutta perinteisen paperisen kirjan voittanutta ei ole.

Lasten kirjoista suosikkikirjailija on Mauri Kunnas, hänen kirjansa jaksavat ilahduttaa niin aikuisia kuin lapsiakin monikerroksisilla tarinoillaan ja mahtavilla kuvituksilla. Viime aikoina olemme lukeneet myös vanhempia Pekka Töpöhäntä –kirjoja, jotka jaksavat kiinnostaa 6-vuotiasta useammankin lukukerran. Suuren suosion on saavuttanut myös lasten tietokirja, josta löytyy tietoa niin historiasta, eläimistä, urheilusta kuin tieteestäkin.

Käsityökirjoista suosikkini on Pia Ketolan, Eija Bukowakin ja Leena Kokon kirjoittama Sukupolvien silmukat. Kirja on mielenkiintoinen teos myös niille jotka eivät käsitöistä niin välitä, mutta ovat historiasta kiinnostuneita. Myöskin Molla Millsin kirjat ovat minulle kovin mieluisia kauniin ja raikkaan sisältönsä ansiosta. Viime vuosien aikana suomalaisten käsityöläisten kirjat ovat lisääntyneet huomattavasti ja se jos mikä ilahduttaa minua.

Tulevalla joululomalla aion lukea Dmitri Gluhovskin kirjoittaman Metro 2035 –kirjan. Tämä on Metro –sarjan kolmas teos ja joudun luultavasti tekemään lukuvuorot tähän kirjaan mieheni kanssa. Kirjasarja on molempien suosikkeihin kuuluva.

bty

Marja – tutkimusaiheeseen liittyvää lukemista ja sen vastapainoksi dekkareita

Viime vuosina lukemiseni on keskittynyt oman tutkimusaiheen ympärille ja lomalukemisesta ei oikein voi puhua, kun lomakin on ollut lähestulkoon sitä samaa työtä. Kesällä vietin kyllä viikon loman, jonka aikana luin pari dekkaria. Se oli todella hyvää vastapainoa ja rentoutumista.

Meillä on kotona ”kirjanostokielto”, kun hyllyihin ei enää mahdu enempää. Kiellosta huolimatta uusia tuntuu tulevan tasaiseen tahtiin. Toki joskus ostan kirjoja itsekin, mutta lähinnä puolisolle, joka on himolukija. Itselleni löydän lukemista esimerkiksi kirjastomme Book swapista tai joskus divarista. Kirjastosta lainaan mielelläni e-kirjoja, kun niitä ei tarvitse muistaa palauttaa tiettynä päivänä!

E-kirjat ovat hyviä myös reissussa, kun samaan laitteeseen mahtuu niitä monta. Samoin tykkään lukea e-kirjaa sängyssä, sillä valo on silloin optimaalinen. Paperimuotoiset kirjat sopivat laiturilla tai parvekkeella luettaviksi ja äänikirjat pitkille automatkoille. Jos ajatellaan viihdelukemista niin ehdottomasti luen lomalla enemmän kuin muulloin. Tämä johtuu osittain myös siitä, että minun on vaikea laskea käsistäni meneillään olevaa kirjaa.

Lapsena luin mielelläni Anni Polvan ja Hilja Valtosen kirjoja ja tietysti niitä tyttöklassikoita ja Tarzaneita. Teini-ikäisenä olen lukenut paljon kirjallisuuden klassikoita ja sotakirjoja ja kaikkina ikäkausina dekkareita. Olen myös tutustunut suomalaisten eri aikakausien niin nais- kuin mieskirjailijoiden tuotantoon. On hankala nimetä tiettyjä suosikkikirjailijoita. Ketä nyt mainitsisin? Kaari Utrio, Kjell Westö, paljasjalkaisena imatralaisena tietysti Laila Hirvisaaren Imatra-sarja…  Aikuisiällä luettu Seitsemän veljestä oli jotenkin aika paljon merkittävämpi kokemus kuin koululaisena läpi käyty, vaikka en silloinkaan sitä pitänyt pakkopullana. Stieg Larsonin ja muiden ruotsalaisten dekkarikirjailijoiden teoksia olen lukenut alkukielellä, sillä mielestäni siten pääsee paremmin kiinni kirjan syvimpään olemukseen. Käännetty kirja on aina saanut vähän kääntäjän ”makua” itseensä.

Edelliseen viitaten rohkaisisin kaikkia lukemaan ainakin englannin- ja ruotsinkielistä kirjallisuutta alkukielellä, sillä niihin meillä yleensä on mahdollisuus. Myös kaikki muu oma kielitaito kannattaa ottaa käyttöön luettavaa valittaessa.

Kerran lomamatkalla minulla oli mukana Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa, mikä ei ollut todellakaan mitään kevyttä lomalukemista. Erään hotellin terassilla sitä lukiessani luokseni tuli nuori hollantilainen mies, joka oli huomannut, mitä luen. Hän poikkesi huoneeseensa hakemaan oman lomakirjansa, joka oli sama kirja – hollanninkielisenä. Hän kysyi, haluaisinko katsoa hänen kirjastaan kuvia, joita minun pokkariversiossani ei ollut. Koska olin jo loppusivuilla ja tiesin, mitä kirjassa tapahtuu, katsoin mielelläni. Tästä kohtaamisesta syntyi mielenkiintoinen keskustelu ja jäi vahva muisto kyseisestä kirjasta.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!

bdr

.

.

.

Julkaisutiedot tutkimustietojärjestelmästä maailmalle – Publication data from the LUT Research Portal to the world

(In English, see below)

Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuosittain paljon erilaista tietoa yliopistoilta ja korkeakouluilta. Yksi merkittävä tiedonkeruun kohde on julkaisutiedot. Näitä tietoja käytetään hyväksi mm. yliopistoille osoitettavan perusrahoituksen laskennassa ja siksi tutkijoita pyydetään aika ajoin syöttämään julkaisutietonsa tutkimustietojärjestelmään, LUT Research Portaliin, jonka avulla julkaisutiedot LUT:ssa kerätään. Kerätyt julkaisutiedot raportoidaan tutkimustietojärjestelmästä vuosittain kansalliseen VIRTA-julkaisutietopalveluun ja lopulta ne ovat vapaasti tarkasteltavissa julkaisutietoportaali JUULIssa.

Lyhyesti julkaisun tulee täyttää seuraavat kriteerit OKM:n ohjeistuksen mukaisesti:

OKM:n tiedonkeruussa raportoitavien julkaisujen tulee täyttää seuraavat kriteerit:

  • Julkaisun tulee olla julkisesti kenen tahansa saatavilla
  • Julkaisukanavalla tulee olla tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista
  • Julkaisua ei ole aikaisemmin julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa
  • Tekijällä on yhteys organisaatioon
  • Julkaisu perustuu tekijän tutkimus- tai asiantuntijatyöhön

(suora lainaus tutkijan julkaisutiedonkeruun ohjeistuksesta s.3)

Nämä määritelmät koskevat tieteellisiä, ammatillisia ja yleistajuisia julkaisuja. Näiden lisäksi mm. opinnäytteille, patenteille ja taidejulkaisuille on omat määritelmänsä. Julkaisun voidaan katsoa olevan julkinen, kun se on kenen tahansa saatavilla ilmaiseksi tai maksua vastaan. ISSN- tai ISBN -tunnuksen olemassaolon voidaan katsoa olevan merkki siitä, että julkaisu on tarkoitettu julkisesti saatavilla olevaksi. Esimerkiksi konferenssijulkaisuissa pelkkä abstractin julkisuus ei riitä täyttämään ministeriön kriteereitä, vaan julkaisun kokoteksti tulee olla saatavilla. Tärkeää on myös, että julkaisussa näkyy tekijän yhteys yliopistoon ja tämä yhteys todetaan pääsääntöisesti tekijän julkaisussa mainitseman affiliaation perusteella.

Esimerkiksi konferenssijulkaisuissa pelkkä abstractin julkisuus ei riitä täyttämään ministeriön kriteereitä, vaan julkaisun kokoteksti tulee olla saatavilla.

Julkaisuja voidaan jaotella niin julkaisutyypin, tieteellisen laadun kuin sisällönkin mukaan. Julkaisutyypit voidaan jakaa tieteellisiin julkaisuihin, ammatillisiin julkaisuihin, yleistajuisiin julkaisuihin, taiteellisiin julkaisuihin, opinnäytteisiin ja muihin tutkimustoiminnan tuotoksena syntyneisiin julkaisuihin (mm. patentit).

Kirjastossa validoidaan kaikki LUT:n julkaisutiedot

LUT:ssa julkaisutietoja kerätään tutkijoilta pitkin vuotta, vaikka VIRTA-julkaisutietopalveluun ne raportoidaan toistaiseksi vain kerran vuodessa. LUT:n sisäisen raportoinnin ja toiminnanohjauksen kannalta on tärkeää, että julkaisutiedot ovat mahdollisimman reaaliaikaiset. Myös tutkijan oma julkinen profiili tutkimustietojärjestelmässä pysyy näin ajan tasalla, kun julkaisutietoja syöttää pitkin vuotta eikä vain pyydettäessä.

mikhail-pavstyuk-8436
© Photo by Mikhail Pavstyuk on Unsplash

Julkaisutietojen käsittely alkaa siitä, kun tutkija on syöttänyt kaikki ministeriön vaatimat tiedot tutkimustietojärjestelmään ja lähettänyt julkaisutiedot kirjastoon validoitavaksi, eli tallentanut sen tutkimustietojärjestelmässä statukselle ”For validation by library”. Validoidessaan kirjasto etsii alkuperäisen julkaisun, tarkistaa käsin julkaisun tiedot ja täydentää mahdolliset puuttuvat tiedot. Käsin tehtävästä työstä tai mahdollisista puuttuvista tiedoista johtuen validointi ei kuitenkaan tapahdu ihan hetkessä, vaikka validointityötä tällä hetkellä tekee 8 kirjaston työntekijää.

Kun kaikki tiedot ja julkaisun julkisuus on tarkistettu, kirjasto tallentaa julkaisun statukselle ”Validated”. Tämän jälkeen julkaisu näkyy erilaisilla julkaisuraporteilla ja esimerkiksi schoolien maksamat julkaisupalkkiot lähtevät maksuun.

Julkaisutiedot voi syöttää tutkimustietojärjestelmään, kun julkaisun bibliografiset tiedot ovat pääpiirteissään tiedossa. Julkaisutiedot voi tallentaa kirjastoon validoitavaksi, mutta kirjasto ei muuta julkaisua ”Validated” –statukselle ennen kuin julkaisu täyttää edellä mainitut ministeriön asettamat kriteerit.

tutkijan omalla vastuulla on, että kaikki omat julkaisutiedot on raportoitu tutkimustietojärjestelmään ja tiedot pitävät paikkansa

Kirjastossa myös haravoidaan julkaisuja pääsääntöisesti Scopus-tietokannasta ja täydennetään puuttuvia tietoja muutaman kerran vuodessa. Yhteinen tavoitteemme on, että yksikään tehty julkaisu ei jää raportoimatta eteenpäin. Kuitenkin tutkijan omalla vastuulla on, että kaikki omat julkaisutiedot on raportoitu tutkimustietojärjestelmään ja tiedot pitävät paikkansa.

Hyödyllisiä linkkejä:

 


Ministry of Education and Culture collects every year data from universities and other research organizations. One of most the important data collected is the publication data. The Ministry uses the publication data for calculating the basic funding. This is why LUT asks researchers to add their publication data to the LUT Research Portal. From LUT Research Portal publication data is reported to the VIRTA Publication Information Service. Eventually publication data is harvested into the JUULI portal.

The publications reported to the LUT Research Portal for the Ministry of Education and Culture must meet the following criteria:

  • The publication must be publicly available to anyone
  • The publication channel must have an editorial board or a publisher independent of the author, who makes decisions on publications published on the channel
  • The publication has not been previously published in a format which can be reported on in the data collection system
  • The author is linked to the organization
  • The publication is based on research or expert activities carried out by the author

(quoted from Publication data collection instructions for researchers -pdf)

These definitions apply to scientific, professional and popular publications. Other publications (patents, artistic outputs, theses etc.) have their own definitions. The publication is of a public nature if it is available to anyone. One very important sign of a publicly available publication is an ISSN or ISBN identifier. For example, if the conference proceedings contains only abstracts, it is not enough. The full text should be available. It is important that the author is linked to the organization. Usually the author gives the name of the institution as the author’s home organization (aka affiliation) in the publication.

All the publication data is validated in the library

LUT  publication data are gathered throughout the year, although the data are reported to the VIRTA Publication Information Service only once in a year. For schools and research units it is important to have up to date publication data all year around.  Also the researcher’s own public portal profile in the LUT research portal will be up to date this way.

Publication data processing starts when the researcher adds publication information to the LUT Research Portal and sends the information to the library for validation. Library checks all publication data by searching the original publication. If needed, librarian adds the missing information and asks for more information from researchers. Sometimes validation of publication data can be tricky and may take some time. Currently there are 8 people working with publication validation in the Library.

When all information is checked, library changes the publication status to ”Validated”. After this, the publication will be visible on the school’s publication data reports and the researcher can get publication bonus paid by the schools.

Researcher can add publication information to the LUT Research Portal, when bibliographic data for publication is available. The publication cannot be validated before it meets the requirements set by Ministry of Education and Culture. It is the researcher’s responsibility to take care of updating all publication data to the LUT Research Portal.

Useful links:

Finna-palautteen jäljillä – syksyn 2017 satoa

Finna-palaute
(Unmodified photo by freestocks.org on Unsplash)

Lappeenrannan tiedekirjaston kolmen Finna-näkymän, Wilma, LUT ja Saimia Finnan, kautta on mahdollista antaa palautetta Finnan käytettävyydestä ja toimivuudesta. Palauteviestejä tuleekin ja saamme tarpeellista tietoa mikä toimii hyvin, mikä ei toimi lainkaan. 

Maailmassa on virhe (tai ainakin e-aineistohaussa)

Finna-palaute 2

E-aineistojen tekninen toimivuus on tärkeää ja tieto siitä, että johonkin aineistoon ei pääse, on tärkeä saattaa kirjaston henkilökunnan tietoon mahdollisimman nopeasti. Joskus saamamme palaute on kuitenkin liian yleisellä tasolla, kuten yllä olevassa viestissä.

Tiedekirjaston LUT ja Saimia Finnat sisältävät eri e-aineistokokoelmia riippuen siitä mitä kehysorganisaatio, LUT ja Saimaan AMK, ovat hankkineet käyttöönsä. Jotta kirjaston henkilökunta pääsisi selvittämään miksi kansainvälisten e-aineistojen haku ei toimi, pitäisi tietää onko kyseessä LUT:n vai Saimaan AMK:n aineisto. Myös tieto siitä, käytetäänkö Finnaa etänä, korkeakoulun tietoverkossa jne. auttaa jäljittämään vikakohtaa. Palautteen antajan sähköpostiosoite helpottaisi lisätietojen kysymistä ja mahdollisen ongelmatilanteen ratkeamisen kertomisen.

Myös painetut aineistot antavat aihetta palautteeseen. Lähinnä kyse on lainojen uusimisesta: mistä lainoja pääsee uusimaan. Finna-näkymistä löytyy ohjeita tähän, yläreunan valikosta Ohjeet löytyy Kirjautuminen ja oma tili, jossa kirjautuminen opastetaan. Haka-tunnistauminen on kätevä tapa käyttää Finnaa, kunhan ensin liittää kirjastokortin Finna-tiliin!

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin

Yleensä asiakaspalautteen antaminen tapahtuu hetkellä, kun joku ei toimi tai pitäisi saada jonkin asia hoidetuksi. Tämä palaute on tärkeää ja antaa pohjaa palveluiden kehittämiselle. Mutta erityisen mukavaa on palautteen saajana saada palautetta, kun joku on toiminut ja on palautteen antamisen arvoinen asia sen antajan mielestä. Kiitokset siis myös näiden viestin lähettäjille: ”Hei, hienosti toimii nämä yhteydet ja pääsy moniin lähdemateriaaleihin on jouheva” ja ”Paytrail-maksaminen hieno juttu!”.

 

 

.

.

Suomi 100 -kirjanäyttely

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi valitsimme kokoelmistamme Suomi-aiheisia kirjoja näyttelyksi. Halusimme esille mahdollisimman monipuolisen kattauksen Suomi-aiheita, joten näyttelystä löytyykin vähän kaikkea Kalevalasta Tatun ja Patun Suomi -kirjaan.

bty

Perinteiset Tuntematon sotilas ja Seitsemän veljestä olivat itsestään selvät valinnat näyttelyyn. Kirja ”Maamme: itsenäisen Suomen kulttuurihistoria” käsittelee sanoin ja kuvin itsenäisyyden aikamme suuria muutoksia. ”Matkaopas keskiajan Suomeen” vie matkalle 1400-luvulle. ”9000 vuotta Suomen esihistoriaa” valottaa Suomen asutuksen ja kulttuurin kehitystä jääkauden päättymisestä historiallisen ajan alkuun.

Suomalaista yhteiskuntaa katsotaan monesta näkökulmasta muun muassa kirjoissa ”Suomen idea”, ”Sinivalkoinen kirja”, ”Miksi Suomi on Suomi”, ”Suomen turvallisuus”, ”Suomi selviytyy” ja ”Sata innovaatiota Suomesta”. ”Vuosisata: itsenäisen Suomen aika” vie lukijan vuosi vuodelta etenevälle matkalle Suomen itsenäistymisestä meidän päiviimme saakka.

Monille tulee Suomesta ensimmäisenä mieleen sauna, joten valitsimme näyttelyyn myös kirjat ”Savusauna ennen ja nyt”, ”Sauna – pieni perinnekirja” ja ”Kirkosta savusaunaan: puusta rakennettu Suomi”.

Henkilöhistoria-luokasta löytyy monien suomalaisten vaikuttajien elämäkertoja. Jos haluat tutustua tarkemmin esimerkiksi Minna Canthin, Väinö Linnan, Eino Leinon, Tarja Halosen, Juice Leskisen, Pentti Linkolan, Gösta Sundqvistin, Aino Ackteén tai Jörn Donnerin elämään, suuntaa hyllyluokalle 929.

Suomi-aiheisesta näyttelystä ei voisi unohtaa myöskään luontokirjoja. Kokoelmistamme löytyvät esimerkiksi ”Suomen luonto”, ”Kansallispuistot”, ”Vedenalainen Suomi”, ”Suomen luolat”, ”Luontokuvaajan Suomi”, ”Lapinhullu”, ”Northern lights of Finland” ja”Suomalainen maisema: kotomaamme koko kuva”.

bty

Suomen kieleen liittyviä kirjoja näyttelyssä ovat muun muassa ”Suomen murrekirja”, ”Sivistyssanakirja”, ”Urbaani sanakirja” ja ”Suomensuojelija: ohjekirja kielen pelastamiseen”.

Myös e-kirjakokoelmistamme löytyy Suomi-aihetta kuten ”Koivu – Suomen kansallispuu”, ”Suomen synty ja kuohuva Eurooppa” ja ”The lighter side of Finland”.

Näyttelyn kirjoista mainittakoon vielä humoristiset kirjat ”Tuhansien mokien maa: tunaroinnin Suomen historia”, ”How to marry a Finnish girl”, ”Voi maamme, Suomi” ja ”Suomesta, rakkaudella”.

Täydennämme näyttelyyn uusia kirjoja sitä mukaan kun niitä menee lainaan. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!

bty

 

.

.

Kirjastoverkkopäivät asetti askelmerkkejä tulevaisuuteen

Kirjastoverkkopäivät on Kansalliskirjaston vuosittain järjestämä seminaari kirjastoalan ammattilaisille. Tänä vuonna päivät järjestettiin 24.-26.10. Metsätalolla Helsingissä teemalla ”Askelmerkkejä tulevaan”. Tiedekirjastosta paikan päälle matkasi 4 henkilöä ja nykyisen tavan mukaisesti etäyhteydellä rinnakkaissessioita ja esityksiä seurasi myös useampi henkilö.

Askelmerkkejä tulevaan -teeman mukaisesti seminaarin aihepiirit käsittelivät ajankohtaisia asioita liittyen muun muassa avoimeen tieteeseen, tutkimus- ja muiden aineistojen käsittelyyn sekä digitaalisten ja fyysisten kirjastojen tulevaisuuteen. Tiistain työpajapäivänä esimerkiksi kuvailutyöpajassa kilpailtiin robotin kanssa aineiston kuvailussa ja saavutettavuustyöpajassa pohdittiin, miten kirjaston www-sivut, kirjastojärjestelmät tai hakusivustot olisivat mahdollisimman hyvin kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä. Esimerkiksi näkövammaiset tulisi muistaa sivujen värimaailmaa mietittäessä.

FAIR-työpajassa esiteltiin, miten tutkimusdatan tulisi noudattaa FAIR-periaatteita. Datan ja palveluiden tulisi olla löydettävissä (Findable), saavutettavissa (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Re-usable). Työpajassa esiteltiin lisäksi periaatteiden siirtämistä käytäntöön ja miten EUDAT:n (B2SHARE repository) ja FigShare:n datanhallintapalvelut tukevat FAIR-periaatteita. Näihin periaatteisiin pyrimme myös tiedekirjastossamme, kehittäessämme järjestelmiä ja palveluita tukemaan tutkijoiden aineistonhallintaa.

20171024_113510
Tutkimusdatan käsittelyn FAIR-periaatteet

Myös OKM:n julkaisutiedonkeruun prosesseista järjestettiin työpaja. Miten VIRTA-julkaisutietopalvelu, Juuli-julkaisutietoportaali, TSV:n julkaisufoorumi, JUSTUS -julkaisutiedon tallennuspalvelu ja organisaatioiden tutkimustietojärjestelmät kehittyvät yhdessä ja erikseen? LUT:n osalta järjestelmät kehittyvät jatkossa muun muassa rinnakkaistallentamisen suhteen, kun LUT Research Portalin ja LUTPubin välinen rajapinta rakennetaan.

Keskiviikkona ja torstaina oli vuorossa esityksiä kirjaston tulevaisuudesta, ”Kansallinen digitaalinen kirjasto”- ja ”Avoin tiede ja tutkimus” -hankkeiden jatkosta, kansallisesta kirjastojärjestelmän uusimishankkeesta ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoista kirjastoissa. Keynote-puhuja Simeon Warner Cornellin yliopistokirjastosta puhui muun muassa kasvavista kustantajamaksuista ja avoimesta tieteestä. Suomessa FinELib neuvottelee aktiivisesti kustantajien kanssa ja pyrkii saamaan Open Access -käytännöt osaksi kustantajasopimuksia. Warner nosti esille myös ORCID-tutkijatunnisteen hyödyt ja haasteet. ORCID-tunnisteen täysipainoinen hyödyntäminen vaatii, että tutkijat ottavat sen omakseen ja aktiiviseen käyttöön julkaisutoiminnassa.

20171025_103033
Simeon Warner puhui mm. ORCID:n hyödyistä ja levinneisyydestä.

Kaiken kaikkiaan Kirjastoverkkopäivät herätti runsaasti ajatuksia monipuolisella ohjelmallaan. Seminaari antoi näkökulmaa ajankohtaisiin asioihin kirjastomaailmassa sekä ajatuksia päivittäiseen työhön jatkossa. Päivien aikaiset kommentit ja kuvat löytyvät Twitteristä ja Instagramista hashtagilla #kivepa2017. Seminaarin esitykset ja Youtube-esitystallenteet löytyvät tämän sivun kautta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tapahtumat/kirjastoverkkopaivat-2017

 

Sivistyksen kehto – Karjalaa ennen ja nyt

Lakkautetun Etelä-Karjala Instituutin perintö jatkuu kirjastossa. Kirjastoon siirtyneeseen Sivistyksen kehto -kokoelmaan kuuluu kirjoja sekä luovutetun Karjalan alueelta että nykyisestä Etelä-Karjalasta. Mukana on myös koko Suomen historiaa sekä mm. teos Suomen lipun historiasta. Muistojen Karjala elää mm. Terijoen, Kivennavan, Sortavalan, Äyräpään ja Uuraan pitäjäkirjoissa. Karjalan pääkaupungin Viipurin historiaa kerrotaan niin siviilien kokemusten kautta kuin dokumenttiaineistojen pohjalta.  Esimerkiksi ”Aikamatka Viipuriin” tarjoaa vanhojen postikorttikuvien ja samasta paikasta otettujen uusien kuvien välityksellä lukijalle aikamatkan 100 vuotta vanhaan Viipuriin ja takaisin. Lukija pääsee kirjan myötä matkaamaan historialliseen Viipuriin aistimaan menneen elämänmenon makua ja samalla vertaamaan sitä nykyiseen venäläiseen kaupunkiin.

bty

Sotahistoriasta kiinnostuneelle löytyy kokoelmasta tuhdit pikkujättiläiset niin talvi- kuin jatkosodasta, sekä myös muuta sotiin liittyvää kirjallisuutta. ”Hoplaa! Kaskuja Lappeenrannasta” kirjaan on kerätty kaskuja ja muisteluksia kaupungin asukkailta niin kasarmeilta kuin muualta kaupungilta.

Nykyisen Etelä-Karjalan paikkakunnista mm. Lemi, Savitaipale, Imatra ja Taipalsaari ovat mukana, samoin Konnunsuosta on oma kirjansa. Lappeen pitäjähistoriasta kiinnostuneelle löytyy tutkittavaa useamman osan verran, sekä tietysti myös Lappeenrantaan liittyvää aineistoa. Vanhana varuskuntakaupunkina Rakuunamäki ja sotilaiden Lappeenranta ovat mukana. Paikallinen kulttuuripersoona Aimo Vuorinen on kirjoittanut paitsi sotilaista, Lappeenrannan kirkoista ja muistomerkeistä, mutta myös kevyempää luettavaa, jota edustaa ”Psst! Kuiskaajan pakinat, joita on aikoinaan julkaistu Etelä-Saimaassa.

bty

Lopuksi mainittakoon Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistyksen vuonna 2014 julkaisema ”Sukuja kirkkomaalla”, joka käsittelee Lappeenrannan hautahistoriaa 1790-luvulta 1920-luvulle. Olemme kaikki todennäköisesti joskus kulkeneet keskustassa olevan sankarihautausmaan läpi. Tiesitkö, että sankarihautojen vieressä on Lappeenrannan vanhin luterilainen hautausmaa, jonka vanhin säilynyt hauta on vuodelta 1790? Kirja on aikamatka 1800-luvun Lappeenrantaan, jossa lukija tutustuu pikkukaupungin elämään näiden kauniiden hautamuistomerkkien alla lepäävien ihmisten ja heidän sukutarinoidensa kautta.

bty

Sivistyksen kehto –kokoelma löytyy kirjaston pohjakerroksesta. Tervetuloa tutustumaan!

 

.

.