Opetus ja neuvonta opintojen tukena

opetus-800x


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Tiedonhaun opetus hyödyllistä
Asiakaskyselyn palautteissa tuli esille toive järjestää tiedonhaun opetusta niin, että se painottuisi opintojen aiempiin vaiheisiin. Tämä on mahdollista, mikäli asiasta sovitaan tieteenalaopettajien kanssa. Kirjasto ei järjestä erillisiä tiedonhaun kursseja, vaan opetus on aina liitetty johonkin opintojaksoon. Opetusta kannattaa sisällyttää ohjelmaan erityisesti niillä kursseilla, joilla opiskelijat tekevät tiedonhakua vaativia harjoitustöitä.

tilasto

Noin neljännes kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että tiedonhaun opetuksesta oli huomattavasti hyötyä opinnoissa tai työssä ja puolet vastaajista koki, että hyötyä oli jonkin verran. Tästä on hyvä jatkaa opetuksen kehittämistä niin, että viimeisellekin neljännekselle saadaan välitettyä tietoja ja taitoja, jotka auttavat heitä elinikäisessä oppimisessa.

Lappeenrannan tiedekirjaston tiedonhaun opetus on kaikilta osin sisällytetty korkeakoulujen kursseihin, lukuun ottamatta joitakin kirjaston käyttöön perehdyttäviä opastuksia. Tuoreen tutkimuksemme mukaan tällainen lyhytkestoinen integroitu opetus tuottaa hyviä oppimistuloksia ja opiskelijat ovat motivoituneita oppimaan, kun tiedonhaun opetus liittyy meneillään olevaan opintojaksoon. Opetus voidaan toteuttaa joko suomeksi tai englanniksi.

Opetusta järjestetään monella eri tavalla:

  1. Aloittavat opiskelijat perehdytetään kirjaston kokoelmiin ja palveluihin verkkokurssilla ja siihen liittyvällä luennolla. Perehdytykseen liittyy myös käynti kirjastossa siihen liittyvine oppimis- eli kirjastopassitehtävineen. Tulevasta syksystä alkaen kirjastopassitehtäviin vastataan Moodle-verkkoalustalla. LUT:ssa tämä perehdytys on pakollinen osa kaikkia johdatuskursseja. Saimiassa perehdytysopetus hakee vielä paikkaansa opiskelijoiden opintokokonaisuudessa.
  2. Opintojen kuluessa opettajat voivat tilata opintojaksolleen informaatikon kertomaan juuri kyseessä olevaan aiheeseen liittyvästä tiedon hakemisesta ja käyttämisestä. Pyyntö tehdään tätä varten tehdyllä lomakkeella tai sähköpostitse kirjasto.koulutus@lut.fi.
  3. LUT:n kandivaiheessa opiskelijoille tarjotaan seminaarien luento-opetukseen liittyen räätälöityä opetusta sekä luokkaopetuksena että mikroluokkaharjoituksina. Saimiassa opinnäytevaiheessa olevien ryhmien vastuuopettajat voivat tilata vastaavan opetuksen omalle luokalleen.
  4. LUT:n maisterivaiheen ja tohtorikoulun opetukset räätälöidään tilanteen mukaan. Ne voivat olla tiedonhakuasioiden kertausta, jonkin yksittäisen asian tietoiskumaista esittelyä tai kandi-/opinnäytevaiheen tapaista katsausta tiedonhakuasioihin.

”Apua aina saa”
Opetukseksi voidaan katsoa myös tarjolla oleva henkilökohtainen opastus. Sitä varten on mahdollista varata aika kahdenkeskiseen tapaamiseen informaatikon kanssa, käyttää chat-palvelua, pyytää neuvoja sähköpostilla tai vaikka kysäistä apua paikan päällä kirjastossa. Ajanvaraus henkilökohtaista tapaamista varten tapahtuu lomakkeella.

Chat-palvelu pikakysymyksille
Käyttäjäkyselyn mukaan tiedekirjaston chat-palvelua ei koeta tarpeelliseksi, eivätkä vastaajat ole sitä juurikaan käyttäneet. 70 prosenttia vastaajista ei osannut arvioida toimivuutta lainkaan.

Chat-ruutu on näkyvissä kirjaston verkkosivulla. Päivystävä informaatikko on chatissa online virka-aikana. Chat-palveluun lähetetyt kysymykset ohjautuvat kirjaston sähköpostiin, mikäli päivystäjä ei syystä tai toisesta voi vastata reaaliaikaisesti. Chat-viestit, joihin ei välittömästi voida vastata, ohjautuvat informaatikon luettavaksi sähköpostiin ja hän ottaa mahdollisimman pian yhteyttä kysyjään. Chat-palveluamme käyttäneet tuntuvat olevan tyytyväisiä nopeaan tapaan saada yhteys kirjastoon ongelmatilanteissa.

Päivystäjältä voi kysyä myös suoraan sähköpostitse tai puhelimitse kaikkea kirjastoon ja sen toimintaan liittyvää. Ja aina voi tarttua ohi kävelevää informaatikkoa hihasta kirjastossa ja pyytää neuvoa käsillä olevaan ongelmaan.

 

 

 

 

.

.

.

 

Tukea tutkijan aineistonhallintapalveluihin

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) on vararehtori Jari Hämäläisen johdolla kokoontuva avoimen tieteen työryhmä, joka muun muassa linjaa avoimeen tieteeseen liittyviä asioita koko yliopiston tasolla. Yksi tämän ryhmän näkyvistä linjauksista on suositus LUT:ssa käytettäviin aineistonhallintatyökaluihin. Yliopisto tarjoaa tukea ja opastusta sekä levytilaa Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen suosittelemiin kotimaisiin palveluihin, mutta muitakin luotettavia palveluita voi käyttää.

Palveluiden käyttöohjeita ja suosituksia

Jokainen palveluntarjoaja tarjoaa käyttöohjeita ja tukea palveluidensa käyttöön. Tiedekirjastossa näimme kuitenkin tarpeelliseksi koota LUT:n suosittelemien työkalujen ja palveluiden ohjeet yhteen sekä korostaa erityisesti ohjeiden oleellisimpia kohtia. Näin toivomme, että kyseisten työkalujen käyttöönotto tutkijoiden keskuudessa helpottuisi. Ohjeet on tehty yhteistyössä LUT:n tietohallinnon kanssa.

Työn tuloksena syntyi LibGuides-opas (http://libguides.lut.fi/researchdatamanagement), jossa on kuvattu LUT:n suosittelemat palvelut sekä käyttöohjeet IDA-tallennustilan käyttöön, datan metadatan syöttämiseen Etsin-palveluun ja datan avaamisen AVAA-palvelussa.

CSC:n tarjoamien palveluiden (IDA, Etsin, AVAA) lisäksi LUT suosittelee yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston FSD:n käyttöä sekä sinne tallennetun datan avaamista FSD:n Aila-palvelussa.

Aineistonhallintasuunnitelmien teon tueksi LUT suosittelee DMPTuuli-työkalua ja tutkimuksen aikaiseen työskentelyyn eDuuni-alustaa. Lisäksi LUT suosittaa kaikille tutkijoilleen ORCID-tutkijantunnisteen (http://www.tutkijatunniste.fi) hankkimista. Useat kustantajat edellyttävät ORCID-tunnisteen käyttöä jo siinä vaiheessa, kun julkaisua tarjotaan kustantajalle.

Alla olevassa kuvassa on kuvattu kyseiset palvelut sekä lisäksi LUTPub-julkaisuarkisto julkaisujen tallentamiseen ja LUT Research Portal julkaisutietojen metadatan keräämiseen.

rdm-kuva

Lisätietoa palveluiden käytöstä saat LUT:n Tiedekirjastosta openscience@lut.fi ja tietohallinnosta Jari Taipaleelta (jari.taipale(at)lut.fi).

Guidance is made in English

This blog post was in Finnish but the LibGuide to use research data management services are in English. The picture above describes the services recommended by LUT. The LibGuide provides simple guidance to start using these services.

More information about using research data management services from LUT Academic Library openscience@lut.fi and from IT services, Jari Taipale (jari.taipale(at)lut.fi).

 

Kirjaston viestintä – tavoitteena yksinkertaisuus, selkeys ja toimivuus

viestinta-800x


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Kirjaston viestintään ei asiakaskunnassa suhtauduta intohimolla. Kyselyyn vastanneista enemmistö, 27 prosenttia ei pidä kirjaston viestintää tarpeellisena eikä tarpeettomana. Melko tärkeänä sen kokee 25 prosenttia vastanneista, mutta samanaikaisesti 16 prosenttia ei osannut vastata asiaan lainkaan.

Samanlaista häilyvyyttä näkyy myös viestinnän onnistumisen arvioinnissa. Eniten viestintä on onnistunut tyydyttävästi 27 prosenttia. Kuitenkin seuraavaksi eniten on vastattu, ettei palvelua osata arvioida, 26 prosenttia. Ilahduttavaa on kuitenkin, että hyväksi palvelun on arvioinut 21 prosenttia ja erittäin hyväksi 18 prosenttia vastaajista. Erittäin huonona kirjaston viestintää piti vain 2 prosenttia vastaajista.

Kirjaston viestinnän kirjo
Kirjasto viestii toiminnastaan monissa eri kanavissa. Käytössä ovat sähköiset tiedostuskanavat: www-sivut, Facebook, Twitter, Instagram ja blogi. Lisäksi ajankohtaisista asioista tiedotetaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun introissa, yliopiston opiskelijaportaali Unissa ja kohdennettuina sähköposteina muun muassa yliopiston ja ammattikorkeakoulun oppilaskunnille, LTKY:lle ja Saikolle. Verkkokanavien lisäksi hyödynnämme perinteisiä ja sähköisiä ilmoitustauluja ja teemme tiedotuskampanjoita esimerkiksi flyereiden avulla.

Viestinnässä ja tiedottamisessa pyrimme noudattamaan kaksikielisyyttä (suomi, englanti) aina, kun se vain on mahdollista. Viimeisen vuoden aikana viestinnällisiä ponnistuksia ovat olleet viime syksyn Finna-hakupalveluiden käyttöönotto ja Nelli-järjestelmän poistuminen käytöstä. Suurin tiedotus- ja ohjeistustarve on ollut kirjaston 24/7-aukiolon käyttöönotolle vuoden alusta. Omatoimikäyttö vuorokauden ympäri on vaatinut palvelun markkinointia, toiminnan jatkuvaa seurantaa sekä lisätiedotusta ja ohjeistusta aina tarpeen vaatiessa.

Verkkosivuille risuja
Avovastauksissa eniten kritiikkiä saivat kirjaston www-sivut ja sähköiset palvelut. Eräs vastaaja kertoi pyrkivänsä parhaansa mukaan välttämään muun muassa kirjaston www-sivujen käyttöä, sillä niitä selatessa ”menevät hermot”. Vastaaja kokee, että ei tiedä riittävästi kirjaston palveluista, sillä sivusto ei innosta asiaa tutkimaan.

Kirjaston verkkosivuja ja muita sähköisiä palveluja pyrimme parantamaan jatkuvasti, sitä mukaa kun järjestelmät sen mahdollistavat. Verkkosivujen sisältöä olemme pyrkineet yksinkertaistamaan ja seuraavassa koko talon kattavassa verkkosivujen uudistuksessa tulemme varmasti huomioimaan saadun palautteen ja muuttamaan sivujen koko rakenteen käyttäjäystävällisemmäksi. Sitä odotellessa pyrimme selkeyttämään sivujen sisältöä siinä määrin kuin se nykyisessä järjestelmässä on mahdollista. Avovastauksissa olikin hyvä ohjenuora, jonka pidämme mielessä uudistuksia tehtäessä: ”Yksinkertainen, selkeä ja toimiva – sellaisia toivoisin kirjaston sähköistenkin palveluiden ja sivustojen olevan.”

Suosittu vastaus: eos
Muita yksittäisiä viestintää sivuavia aiheita olivat muun muassa opastusvideot ja verkko-oppaat. Menneinä vuosina eri kirjastot ovat tuottaneet runsaasti ohjaus- ja opastusvideoita ja olemme usein miettineet videoiden lisäämistä. Kyselyn perusteella niille ei kuitenkaan näyttäisi olevan tarvetta. 46 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa ovatko videot tärkeitä ja vielä suurempi osa, 68 prosenttia ei osannut arvioida niitä lainkaan. Videoita ei pidä kovin tärkeinä 18 prosenttia ja erittäin tärkeinä vain 5 prosenttia vastaajista.

Verkko-oppaat eli esimerkiksi LibGuides oli myös osa-alue, joka keräsi paljon ”ei osaa sanoa” -vastauksia. Kuitenkin palvelun tärkeys -mittarissa oppaita pidettiin tärkeämpinä kuin esimerkiksi videoita. LibGuides-oppaiden tunnettuusongelman olemme tiedostaneet kirjastossa jo aiemmin ja pyrimme jatkuvasti tekemään niitä paremmin tunnetuksi ja lisäämään tarjontaa. Uudistimme vastikään oppaiden pääsivun ja aiheesta on myös tehty blogikirjoitus.

 

 

.

.

.

 

Toimiva kokonaisuus


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4. -12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Suurin osa kansalliseen käyttäjäkyselyyn vastanneista (52) opiskelee tai työskentelee LUT:ssa. Yli puolet vastaajista käyttää arvioimansa kirjaston palveluja vähintään kerran viikossa. Valtaosa heistä (88 prosenttia) käyttää kirjaston palveluja sekä paikan päällä että verkossa.

Kirjaston tilat ovat tärkeitä asiakkaille. Tilojen toimivuus ei aivan vastaa tärkeyttä, mutta yli puolet vastanneista pitää sekä itsenäisen työskentelyn tiloja että ryhmätyötiloja hyvinä tai erittäin hyvinä. Joitain toiveita tai huomioita kuitenkin esitettiin:

”Olisi miellyttävää jos seisontatyöpisteillä olisi myös työskentelykoneita … pisteillä voisi myös työskennellä ja tulostaa tiedostoja.”

Itse asiassa tämä on mahdollista: kirjaston ylimmässä kerroksessa lähellä 7. rakennusvaiheeseen johtavia ovia on kaksi seisontatyöpistettä.

tilat1

”Kirjastossa on ajoittain erittäin rauhatonta ja meluisaa.”

”… kirjaston muut tilat paitsi hiljainen alin kerros ovat todella rauhattomia. … Ymmärrän etteivät kirjastonhoitajat ole varsinaisesti lastenvahteja mutta… … Jos kirjastoon tulisi yleisesti säännöt hiljaisuudesta…”

Kirjastossa työskentelevät eivät todellakaan ole lastenvahteja! Toki toisinaan puutumme jonkun seurueen äänenkäyttöön, mutta asiakkaamme ovat kaikki aikuisia, joiden tulisi huomioida muut samassa tilassa työskentelevät.

Lappeenrannan tiedekirjaston käyttösäännöissä todetaan muun muassa näin ”Kirjastossa on huomioitava muut asiakkaat. Hiljaisiksi tiloiksi merkityillä alueilla muiden asiakkaiden työskentelyä ei saa häiritä (esim. keskustelu ja puhelimeen vastaaminen on kielletty ja puhelimen äänien pitää olla poiskytkettynä).”

Tämän vuoden alusta on käytössänne ollut hiljaisen pohjakerroksen lisäksi ylimmän kerroksen Silencio (käynti kulunvalvonta-avaimella) ja sen edustalla oleva parvialue, jotka ovat myös hiljaista tilaa.

tilat12

”Ryhmätyötilat ovat käteviä, usein vain aika varattuja.”

”Työskentelytiloja voisi olla enemmän (ryhmä ja yksityis).”

Ryhmätyötilat ovat yksi suosituin palvelumme ja se näkyy käytössä ja varaustilanteessa. Jos vain pystyy ennakoimaan ryhmätyötilan tarpeen, kannattaa tehdä varaus etukäteen. Kirjastosalin puolella on työskentelytilaa lisätty aina mahdollisuuksien mukaan, mutta joudumme kuitenkin tyytymään niihin neliöihin, mitkä ovat nyt käytössämme.

”24/7 on kätevä ja toivottavasti pysyvä.”

80 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että omatoimikirjasto toimii vähintäänkin hyvin. Kirjaston aukioloaikoihin oltiin myös erittäin tyytyväisiä, monessa vastauksessa kiitettiin erityisesti 24/7-omatoimikäyttömahdollisuutta. Jos kaikki menee jatkossakin hyvin ja omatoimikäyttäjät toimivat annettujen ohjeiden mukaan – muun muassa jokainen kirjautuu sisään omalla kulunvalvonta-avaimellaan – 24/7-käyttömahdollisuutta ei ole tarpeen rajoittaa.

”Hienoa olisi jos kirjastossa olisi paikalla aamusta asti henkilö.”

Se olisi kirjaston henkilökunnankin mielestä hienoa – valitettavasti se ei ole mahdollista. Koska palvelutuntien määrää on ollut pakko supistaa, haluamme olla paikalla silloin, kun suurin osa asiakkaistakin on liikkeellä. Palveluaikoja selittääkin se, että olemme huomanneet asiakaskuntamme olevan pääosin liikkeellä vasta hieman myöhemmin päivällä :). Kirjastoon voi olla yhteydessä palveluaikojen ulkopuolella muun muassa sähköpostilla ja chatilla.

tilat4

Kirjastossa käytettävissä olevat laitteet (esimerkiksi tietokoneet ja tulostimet) ovat tärkeitä ja toimivatkin vähintään tyydyttävästi. Palautteen välitämme tietohallintoon, joka vastaa kirjastossa olevasta tietotekniikasta. Lainattavia laitteita ei mielletä erityisen tärkeiksi ja yli 65 prosenttia vastaajista jätti arvioimatta niiden toimivuuden. Lue blogijuttumme Origo-palvelupisteestä lainattavista välineistä. Aineiston lainaamisen me hallitsemme – ainakin kyselyyn tulleiden vastausten perusteella. Kaukopalvelu oli vastaajille selvästi vieraampi, mutta kaikki palvelua käyttäneet ja sitä arvioineet olivat selvästi tyytyväisiä.

”… asiantuntevuus ei välttämättä aina vakuuta, mutta palvelu on kuitenkin ystävällistä”

Kirjaston henkilökunnan palveluhalukkuutta ja asiantuntevuutta pidetään tärkeänä. Erittäin asiantuntevina meitä pitää miltei 39 prosenttia ja erittäin palveluhalukkaina hieman yli 40 prosenttia vastaajista. Valitettavasti meistä jokainen ei pysty vastaamaan kaikkiin asiakkaiden kysymyksiin, vaan joudumme toisinaan varmistamaan asioita kollegoilta. Rahaa vaativat toiveet, esimerkiksi aineistojen hankinnat, eivät välttämättä toteudu. Kirjasto joutuu huomioimaan kehysorganisaatioiden (LUT ja Saimia) päätökset ja toimimaan budjetoiduilla varoillaan.

”Kirjasto toimii oikein mainiosti, ja palvelujen kehittäminen tuntuu kiinnostavan!”

Kaiken kaikkiaan kirjaston palveluita kokonaisuutena arvioidessaan yli 20 prosenttia vastaajista antoi arvosanan ”erittäin hyvä” ja 63 prosenttia arvioi kirjaston palvelukokonaisuuden hyväksi. Tästä me olemme erittäin onnellisia ja tyytyväisiä ja pyrimme olemaan yhtä hyviä myös tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on muun muassa asiakastilojen uudelleen kalustamista ja tällaista kehittämistä tehdään yhdessä yliopiston tilapalveluiden kanssa aina talouden niin salliessa.

 

 

 

.

.

.

 

Finna – ”Voisiko tätä jotenkin räätälöidä?”

finna-800x

AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Kyselyyn vastanneista 88 prosentin mielestä Finna-hakupalvelu on tärkeä, mutta toimivuuteen tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä on vastaajista 64 prosenttia. Tiedekirjaston tarjoamat Finna-näkymät (LUT, Saimia ja Wilma Finna) ovat paikallisia näkymiä Kansalliskirjaston tuottamasta Finna-palvelusta, jonka kehittämisestä ja ylläpidosta Kansalliskirjasto vastaa yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Tämä rajoittaa siis yksittäisen kirjaston mahdollisuutta vaikuttaa esimerkiksi hakurajauksien määrittelyyn.

Kyselyyn vastannut toivoi, että voisi valita aineistotyyppejä, joita haluaa jättää pois hausta. Tällä hetkellä Finna-hauissa toimii saatujen tulosten rajaus, ei ennakkorajaus. Finnan ”Tarkennettu haku” tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden kohdistaa haku juuri niihin aineistotyyppeihin, joista tiedonetsijä on kiinnostunut (kohta Rajaukset, Aineistotyyppi).

”Koko teksti saatavissa”, tämän oletusasetuksena olemista toivottiin ja koettiin, että rajauksen lisääminen itse, kun haku on jo suoritettu, on hankalaa. Tiedekirjaston e-aineistoihin kuuluu myös viitetietokantoja, joiden sisältämä aineisto voi olla tärkeää vaikka se ei olekaan kokotekstinä saatavilla; tällaisia voivat olla tiedot patenteista ja konferenssijulkaisuista. Periaatteena on, että tietoa olemassa olevasta aineistosta on tarjolla mahdollisimman paljon yhdestä hakupalvelusta.

Sanomalehtien havinaa Finna-hakutuloksissa

Vastaaja kommentoi, että Finnan hakutuloksissa painottuvat sanomalehtiartikkelit, eikä niin sanottu oikeasti tieteellinen sisältö. Tiedekirjaston tilaamiin e-aineistopaketteihin kuuluu myös joitakin sanomalehtiä, kuten Wall Street Journal ja The Economist, jotka löytyvät Finnan Kansainvälisten e-aineistojen haun puolelta.

Esimerkiksi yllä mainituissa sanomalehdissä on 34 vuoden (sanomalehdet saatavilla vuodesta 1984 alkaen) aikana julkaistu suuri määrä artikkeleita, joten hakutuloksissa viitemäärä on suuri. Osa näistä artikkeleista on vertaisarvioitu, joten nekin ovat ”oikeasti tieteellisiä”.

”Lainojen sakkomaksut voisi maksaa myös etänä esim. tilisiirtona.”

Myöhästymismaksujen verkkomaksaminen ei herättänyt suuria tunteita kyselyyn vastaajissa. Sen tärkeydestä ”ei osannut sanoa” 47 prosenttia vastaajista, mutta melko ja erittäin tärkeänä ominaisuutta pitää 27 prosenttia vastaajista. Avoimessa palautteessa verkkomaksamista toivottiin.

Tiedekirjaston onkin ottamassa käyttöön myöhästymismaksujen verkkomaksamisen Finnan kautta kesäkuun 2017 aikana. Kirjautumalla Finnaan voit jo nyt nähdä kertyneet maksut, ja myöhemmin myös suorittaa maksun verkkopankkisi kautta.

Vastaamalla voit vaikuttaa

Finna-palvelu on koko ajan kehittyvä palvelu ja vuosittain toteutettavalla Finnan käyttäjäkyselyllä jokainen Finnaa käyttävä pääsee kertomaan mielipiteensä ja tekemään ehdotuksia Finnan toimintoihin! Ja tietysti me tiedekirjastosta välitämme palautetta Finnan kehitystiimille Kansalliskirjastoon.

LUT ja Saimia Finnoista löytyy Anna palautetta -ominaisuus, jonka kautta voit kysyä Finnan toiminnasta ja jättää kehitysehdotuksia, vastaamme mielellämme kysymyksiin.

Lisätietoa Finnasta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jarjestelmaalustapalvelut/finna

 

 

.

.

.

LibGuides-oppaat järjestykseen!

tiedonhaun-oppaat

Lappeenrannan tiedekirjasto tuottaa erilaisia tiedonhaun ja neuvonnan oppaita asiakkailleen. LibGuides-oppaita on tuotettu eri aihealueille, muun muassa tutkimuksen ja julkaisemisen avuksi ja opiskelun tueksi.

AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017 ja vastausten perusteella LibGuides-oppaat eivät ole vielä kaikille kirjaston käyttäjille tuttuja. Jotta oppaiden löytäminen olisi helpompaa ja käyttö sujuvampaa, järjestimme LibGuides-pääsivun uudelleen ja aineisto on jaoteltu kieliversioittain.

Suomenkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/fi

Englanninkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/en

 

kaavio
Kirjaston kymmenen suosituinta opasta ajalla 1.1.-24.5.2017.

Kirjaston ylivoimaisesti eniten näyttökertoja kahminut opas on LUTPub julkaisuarkisto, 1600 näyttökertaa vuoden alusta. Opas sisältää muun muassa julkaisujen ja opinnäytetöiden tallennusohjeita LUT:n julkaisuarkistoon.

Kirjastossa tiedonhaun opetusta tarjoavien mieltä lämmittää, että toiseksi suosituin on ollut Tiedonhaun opas teekkareille. Informaatikot mainostavat kyseistä opasta opiskelijoille aina tiedonhaun opetustunneilla, sillä se sisältää hyvää perustietoa ja käytännön vinkkejä tiedonhakuun. Opas on tuotettu yhteistyössä LUT:n, Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.

Mikä ihmeen LibGuides?
Tiedonhaun oppaat on tuotettu LibGuides-julkaisualustalla. Alusta on helppokäyttöinen ja kirjastossa usealla henkilöllä on päivitysoikeudet järjestelmään.

LibGuides-järjestelmä on kirjastoille suunniteltu julkaisualusta erilaisten oppaiden julkaisemiseen ja ylläpitämiseen. Palvelun tarjoaa amerikkalainen Springshare-yhtiö. Perusajatuksena on sisällöntuotannon ja tiedon ylläpitämisen helppous, mikä mahdollistaa monipuolisten oppaiden tekemisen ilman it-osaajien apua.

Sisältöjen kehittämisen tukena toimii myös laaja LibGuides-yhteisö: järjestelmässä on mahdollista käyttää toisten tekemiä sisältöjä sellaisenaan omissa oppaissa. Esimerkiksi pyytämällä luvan oppaan tekijältä ja parilla hiiren klikkauksella voi saada Harvardissa tehdyn sisällön näkyviin sellaisenaan omassa oppaassa.

Lähde: https://synblogi.wordpress.com/2012/10/23/libguides-apu-tietoaineistojen-tehokkaaseen-kayttoon/

 

 

 

 

.

.

.

Kirjaston omatoimikäyttö 24/7

Lappeenrannan tiedekirjasto on ollut avoinna 24/7 nelisen kuukautta kulunvalvonta-avaimella kulkeville LUT- ja Saimia-asiakkaille. Muutamia ”kauneusvirheitä” lukuun ottamatta omatoimikäyttö on sujunut niin hyvin, että kirjasto päätti yhdessä yliopiston kiinteistöpalveluiden kanssa pitää kirjaston avoinna omatoimikäyttäjille 24/7 myös läpi huhtikuun aina vappuviikonloppuun asti. Suuret kiitokset teille kaikille, jotka hyödynsitte kirjaston käyttömahdollisuutta juhlakaudesta huolimatta, olitte luottamuksemme arvoisia eikä tilassa tapahtunut mitään suuria katastrofeja!

Vappuviikonlopun ovien sulkemisessa meille kävi pieni huolimattomuusvirhe, ja osa asiakkaista on päässyt kuitenkin kirjastoon sisään, vaikka tarkoitus olikin pitää ovet kiinni kaikilta perjantai-iltapäivästä tiistai-aamuun. Tekeville sattuu – ja lupaamme ensi kerralla olla asiassa tarkempia ja tasapuolisempia 🙂 .

Neljän kuukauden kokemuksella voimme sanoa, että pääosin, te rakkaat asiakkaat, osaatte käyttää kirjastoa itsenäisesti. Joihinkin asioihin voisitte kuitenkin kiinnittää huomiota, jolloin kirjaston käyttö olisi kaikin puolin sujuvampaa ja myös mukavampaa kaikille:

omatoimikaytto1

Sisäänkirjautuminen – todellakin, jokainen omalla kulunvalvonta-avaimella!

Tämä on herättänyt jonkin verran ihmetystä ja jopa jonkinasteista kapinamieltä osassa teistä. Säännölle on kuitenkin perusteensa ja säännön rikkojat saattavat joutua vastuuseen asioista, joita eivät ole osanneet kuvitellakaan. Jos esimerkiksi hyvää hyvyyttäsi avaat oven jollekulle kirjastoon pyrkijälle, joka sanoo unohtaneensa oman avaimensa ja vakuuttaa olevansa oikealla asialla, niin oletko valmis maksamaan korvaukset aineistosta, jonka tuo henkilö vie kirjastosta lainaamatta?

Entä jos kirjastoon samalla ovenavauksella päästämäsi henkilö on saanut väärinkäytöksen vuoksi viikon tai kahden kirjaston omatoimikäyttö-kiellon? Haluatko todellakin ”palkita” hänet asiasta, jonka takia kirjasto ja tilapalvelut saattavat jo miettiä pitääkö 24/7-käyttöä supistaa? Mistä edes tiedät, että henkilö on varmasti LUT:n tai Saimian väkeä? Vaikka kyseessä olisikin tutulta näyttävä naama, ei hän välttämättä ole läsnäoleva opiskelija tai yliopistossa/ammattikorkeakoulussa työskentelevä. Jos jätät lukossa olevan oven väliin roskiksen tms., olet vastuussa kaikista ovesta kulkevista ja heidän teoistaan!

omatoimikaytto2

Jätä seuraavalle käyttäjälle siisti työskentelypaikka – toivot varmasti itsekin pääseväsi puhtaaseen työpisteeseen!

Nyt kun kirjastoa käytetään enemmän eikä siivousta kuitenkaan ole juurikaan lisätty, olemme jokainen osaltamme vastuussa siitä, että kirjasto säilyy siistinä ja viihtyisänä meille kaikille: Roskat siis roskiksiin! Roskakoreja on runsaasti.

Tätä ei luulisi joutuvan sanomaan, mutta: Jos nostat jalat tuolille tai pöydälle, ota kengät ensin pois jaloista. Et varmasti itsekään mielelläsi istu likaiselle tuolille tai laita tietokonettasi kuraiselle tai hiekkaiselle pöydälle.

Jos jaksat siirtää tuolin/pöydän yhteen suuntaan, jaksat varmasti myös palauttaa sen takaisin.

Jos irrotat verkkopiuhan tms. kirjaston asiakaskoneesta liittääksesi oman tietokoneesi verkkoon, laita piuha takaisin.

Juomisen ja syömisen jäljet on siivottava. Eikä kannettomia juomia tietokoneille!

omatoimikaytto3

Tilojen käyttö – huomioi ainakin hiljaisuus ja pidä kulkureitit vapaana!

Muistathan, että pohjakerros on hiljaista työskentelytilaa aivan kuten Silenciokin ylimmässä kerroksessa. Huomioi hiljaisuus kaikessa toiminnassasi noissa tiloissa, myös öiseen aikaan. Älä myöskään jätä tavaroitasi valvomatta, edes silloin kun haluat vastoin kirjaston sääntöjä varata itsellesi paikan poistuessasi lounaalle, luennolle tms.

omatoimikaytto4