Tiedekirjasto palvelee myös Imatralla

Linnala2
Linnalan kampuskirjasto

 

Lappeenrannan tiedekirjastolla on pieni sivutoimipiste Imatralla. Saimaan ammattikorkeakoulun Linnalan kampuksella sijaitsevassa kirjastossa asiakkaista huolehtii yksi ainoa monitaituri, mutta esimerkiksi tiedonhakuun liittyvissä kysymyksissä päivystävän informaatikon tavoittaa Skinnarilasta chatilla, sähköpostilla tai puhelimella.

Kokoelmat ja niiden käyttö

Kokkaus, matkustaminen ja kuvataide – siinä Linnalan kampuskirjaston painetun kokoelman keskeisimmät teemat talon koulutusalojen mukaan, mutta myös laskentatoimeen, johtamiseen ja markkinointiin liittyviä kirjoja löytyy kokoelmista. Saimia, LUT ja Wilma Finnaan tehdyt haut kertovat, mitkä kirjat sijaitsevat Linnalassa, mitkä Skinnarilassa.

Tiedekirjaston asiakkaat voivat pyytää aineistoa käyttöönsä toisesta kampuskirjastosta. Näin ollen Skinnarilan asiakkailla on mahdollisuus saada Linnalan kampuskirjaston aineistoa käyttöönsä Lappeenrantaan ja Linnalan asiakkaat voivat pyytää aineistoa Skinnarilan kampuskirjastosta. Tilaukset tehdään oman kampuskirjaston asiakaspalvelupisteen kautta. Posti kulkee kampuskirjastojen välillä 1-2 kertaa viikossa, joten ihan akuuttiin tiedontarpeeseen kirjaa ei ehdi saada, ellei lähde itse sitä naapurikaupungista hakemaan.

Kuljetuslaatikko
Kirjat kulkevat laatikoissa toimipisteiden välillä.

 

Tilat ja aukioloajat

Linnalan kampuskirjasto on hyvin kompaktin kokoinen. Kirjahyllyt täyttävät suurimman osan ruokalan naapurissa sijaitsevan kirjaston tiloista, lehtikokoelma on sijoitettu käytäväaulan puolelle.

Painetun aineiston lomaan on saatu mahdutettua asiakastyöpisteitä, mutta kirjastossa ei ole erillisiä ryhmätyötiloja. Kaksi pientä huonetta toimivat hiljaisina lukupaikkoina. Käsikirjastohuoneessa on kahdeksan Saimaan ammattikorkeakoulun tunnuksilla käytettävää tietokonetta ja ruokalan puoleisella seinällä, lähellä virkailijan työhuonetta on yksi LUT-tunnuksilla käytettävä tietokone. Linnalan kampuskirjastossa on käytettävissä Eduroam, joten oman laitteen käyttö on mahdollista.

Kirjaston painetut kokoelmat ovat käytettävissä kirjaston aukioloaikoina, mutta käsikirjastoon ja siellä sijaitseville tietokoneille on pääsy Saimaan AMK:n Linnalassa opiskelevan kulunvalvonta-avaimella myös muulloin. Kannattaa tarkistaa talon yleiset kulkusäännöt, ettei vahingossa aiheuta hälytystä. Linnalan opiskelija voi lunastaa käyttöönsä Skinnarilan kampuksen kulunvalvonta-avaimen Saikosta panttimaksua vastaan, jolloin hän voi käyttää Skinnarilan kampuskirjastoa 24/7.

Linnala
Linnalan kampuskirjasto

 

Tiedekirjastoa joka tapauksessa

Linnalan kampuskirjastossa pätee yleiset ja yhteiset Lappeenrannan tiedekirjaston käyttösäännöt. Lainataksesi tarvitset kirjastokortin. Kirjastokorttitilaukset tehdään tiedekirjaston kotisivulla olevan lomakkeen kautta – valitse toimipiste, josta korttisi noudat. Linnalan kampuskirjaston lainausautomaatilla luet ensin kirjastokorttisi viivakoodin ja kirjoitat sukunimesi, sitten lainaat kirjat käyttämällä niiden viivakoodit lukijan alla. Aineiston palautukset viet joko kirjaston perällä olevaan työhuoneessa työskentelevälle virkailijalle tai tiputat oven suussa olevaan palautuslaatikkoon.

Tiedekirjastoon tutustumista varten on Moodlessa Kirjastopassi-tehtävät, erikseen Linnalaan ja Skinnarilaan. Uudet Saimaan AMK:n opiskelijat tekevät opiskelupaikkansa mukaan ”oman” kirjastonsa tehtävät.

Tietopalvelu, kaukopalvelu ja tiedonhankinnan opetus on järjestetty Skinnarilan kampuskirjaston kautta. Opettajan tilauksesta informaatikko saapuu Lappeenrannasta opettamaan tiedonhaun teoriaa ja esittelemään tiedonlähteitä. Kokoelmat, niin painetut kuin sähköiset, on löydettävissä Saimia Finnan kautta.

.

 

.

Mainokset

Verkkomaksaminen Finnoissa

verkkomaksaminen

LUT, Saimia ja Wilma Finnojen kautta on mahdollista hoitaa myöhästymismaksut verkkomaksuna. Tätä ominaisuutta on toivottu asiakaskyselyissä, ja palvelu on löytänyt jo käyttäjänsä, sillä kesäkuun käyttöönoton jälkeen 2/3 maksuista on hoidettu verkkomaksuna.

Kertyneet myöhästymismaksusi näet kirjautumalla Finnaan (edellyttää kirjastokortin liittämistä Hakalla Finnaan kirjauduttaessa) ja menemällä ”Oma tili”-tietojen Maksut-välilehdelle. Verkkomaksu on mahdollista kaikilla suomalaisilla verkkopankeilla sekä VISA-, VISA Electron ja MasterCard-korteilla.

Finna_maksaminen

Lisää verkkomaksamisesta: http://libguides.lut.fi/finna-fi/maksaminen
Lisätietoa kirjautumisesta Finnaan: https://wilma.finna.fi/Content/login_help

 

Paying online in Finnas

It´s been able to pay overdue fees in LUT, Saimia and Wilma Finna since June.

To see your overdue fees, you must log in to Finna (first, you must have connected your library card to Haka identifier in Finna), go to “Your account” and choose Fines-interleaf. Payment in Finna can be conducted via Finnish online banks or by using international credit cards (Visa, American Express, MasterCard).

Finna_paying

More information about paying online: http://libguides.lut.fi/finna-en/paying
How to log in to Finna: https://wilma.finna.fi/Content/login_help

 

.

.

 

 

Det gick som i Strömsö

Tiedekirjasto PedaForum 2017 -päivillä Vaasassa

(Otsikkokuvan lähde: PedaForum)

PedaForum eli vuosittainen korkeakouluopiskelun, -ohjauksen ja koulutuksen kehittämisen konferenssi järjestettiin 16.-17.8. Vaasan Palosaaren korkeakoulukampuksella. Päivien teema tänä vuonna keskittyi digitalisaatioon korkeakouluopetuksessa: ”Kuin Strömsössä? Korkeakouluopetuksen kehittäminen digitalisaation murroksessa”. Tiedekirjastomme opetustiimiläisiä on osallistunut useana vuonna PedaForumiin, niin tänäkin vuonna. LUT:sta ja Saimaan AMK:sta osallistujia oli kaikkiaan toistakymmentä.

Ennen varsinaista konferenssia osallistuimme Suomen yliopistokirjastojen neuvoston, SYN:n, oppimisen tuen verkoston sekä teknillisten yliopistokirjastojen IL-ryhmän, ”TYKKI-ryhmän”, verkostotapaamisiin. Tapaamisissa paitsi verkostoiduimme ja jaoimme kuulumisia, kehitimme omia opetus- ja ohjaustaitojamme. Tähän meitä alusti informaatiolukutaidon ja tiedonhaun opetuksen konkari Kai Halttunen. Kai kannusti meitä tiedonhaun opetuksen kehittämiseen luovilla ja konkreettisilla keinoilla mm. opiskelijoita aktivoimalla. Tästä moni otti oppia ja mitä todennäköisimmin aktivoivia opetusmenetelmiä nähtäneen myös LUT:n ja Saimaan AMK:n tiedonhaun opetuksissa! Vierailimme myös Vaasan tiedekirjastossa, Tritoniassa.

PedaForum Kai Halttunen
Tiedonhaun opetuksen erityispiirteitä (Lähde: Kai Halttunen)

Varsinaisilla PedaForum-päivillä osallistuimme luentosessioihin ja työpajoihin, jotka käsittelivät mm. digitaalisen oppimisen välineitä, yhteistyötä opetuksessa eri maiden välillä digitaalisuutta hyödyntäen ja digitalisaation jalkauttamista organisaation strategiselta tasolta käytäntöön. Nämä aiheet olivat myös keynote-puhujien aiheina, esimerkiksi Marie Leijon Malmön yliopistosta puhui fyysisistä ja virtuaalisista oppimisympäristöistä: ”Learning Spaces in Higher Education — It is Time for Space Pedagogy!”.

Lähinnä kirjastoa oli sessio, jossa käsiteltiin informaatiolukutaidon opetusta ja sen kehittämistä. Esimerkiksi TTY:n Miikka Sipilä esitteli IL-opetuksen kehysten hyödyntämistä opetuksissaan, Turun yliopistossa on kehitetty tiedonhaun graduklinikat avuksi lopputyötä tekeville opiskelijoille ja Jyväskylän yliopistossa on laadittu uusi kandidaatintyön ohjauksen kurssi. Erityisesti tämä sessio oli ajatuksia herättävä ja sai meitä pohtimaan edelleen omia toimintatapojamme ja vahvisti olemassa olevia käytäntöjä. Esimerkiksi tiedonhaun opetuksessa meillä on jo useamman vuoden ajan noudatettu ACRL:n informaatiolukutaidon kehysten periaatteita.

PedaForum IL-kehykset
IL-kehysten hyödyntäminen TTY:n tiedonhaun opetuksessa (Lähde: Miikka Sipilä, TTY:n kirjasto)

PedaForumiin liittyi myös vierailu Strömsöhön, tuohon YLE:n samannimisen ohjelman huvilaan ja puutarhaan, jossa kaikki menee nappiin. Kuten PedaForumissa!

PedaForum Strömsö
Strömsön päärakennus

PedaForum 2017 sivusto: http://www.uva.fi/fi/sites/pedaforum2017/

Kaikki PedaForum 2017 abstraktit: http://www.uva.fi/fi/sites/pedaforum2017/programme/rinnakkaissessiot-teemaryhmat_ja_tyopajat_1/peda-forum_2017_vaasa-kaikki_abstraktit.pdf

Fuksien kirjastopassitehtävät uudistuvat

Joitakin vuosia sitten Tiedekirjasto hylkäsi vanhan kirjastoon tutustumistavan, jossa opiskelijat kulkivat ryhminä kirjastontädin tai -sedän perässä ja kuulivat (joskus jopa kuuntelivat) selitystä tarjolla olevista kokoelmista ja palveluista. Käytäntö oli kaikille raskas ja turhauttava, joten sitä uudistettiin omatoimisen tutustumisen suuntaan. Uudessa versiossa opiskelijat saivat täytettäväkseen niin sanotun Kirjastopassin, jossa oli muutamia tutustumistehtäviä, ja jonka he sitten palauttivat tarkastettavaksi.

Alkavana lukuvuonna jatketaan omatoimista kirjaston kokoelmiin ja palveluihin tutustumista, mutta nyt mennään taas askel eteenpäin. Kirjastopassitehtävät ovat nyt Moodlessa, missä opiskelijat tekevät ne käyttäen omia älylaitteitaan. LUT:n opiskelijat löytävät kirjastopassitehtävät omalta Tiedonhaun perusteet / Information searching -verkko-opintojaksoltaan ja Saimaan AMK:n opiskelijoille heidän Moodlessaan on kurssi nimeltä Kirjastopassi / Library pass.

Tutustumistehtäviä on kaikkiaan 10. Moodle arpoo eri vaihtoehtoja opiskelijalle vastattavaksi. Hyväksyttävä suoritus edellyttää, että 8/10 vastauksesta on oikein. Kuvassa on esimerkki kysymyksestä, jossa paikannetaan aineistoja ja tiloja.

moodle-kirjastopassi

Kirjastopassitehtävien tekeminen ei tässä muodossa edellytä kirjastohenkilökunnan opastusta, vaan tehtävät ohjaavat opiskelijaa oikeaan paikkaan. Tämän vuoksi tehtävien tekoon on käytettävissä aiempaa pidempi ajanjakso, joka kestää aina ensimmäisen periodin loppuun asti. Mikäli joku kuitenkin kaipaa ohjeita, niitä löytyy painettuna kirjastosta ja sähköisenä LUT:n opiskelijoille esimerkiksi Moodlesta Tiedonhaun perusteet / Information searching -opintojaksolta ja Saimian opiskelijoille LibGuides-sivulta.

LUT:ssa fuksien tiedonhaun opetus, verkkokurssit Tiedonhaun perusteet / Information searching ja koulutusohjelmakohtaiset luennot, ovat osa johdatuskursseja, joilla opiskelijat orientoituvat oman tieteenalansa opintoihin. Saimaan AMK:n opiskelijoille on myös tarjolla vastaava informaatiolukutaidon opintokokonaisuus, johon sisältyy verkko-opintojakso Tiedonhaku ja tiedon käyttäminen / Searching and using information ja kahden tunnin luento, mikäli kurssin opettaja niin haluaa.

Lue lisää kirjaston opetustarjonnasta: http://libguides.lut.fi/kirjastokouluttaa

 

Avoin tiede tutkijan näkökulmasta – Open Science from researcher’s point of view

OA


Lappeenrannan tiedekirjasto tarjoaa tutkimukseen liittyvää apua ja neuvontaa asiakkailleen. Avoin tiede kehittyy jatkuvasti ja kirjasto seuraa muutosta tarkasti. Kysyimme tutkijoiltamme, miten avoin tiede vaikuttaa heidän tutkimukseensa ja mitkä asiat siinä askarruttavat.

Lappeenranta Academic Library provides help and guidance for doing research. Open science and open publishing are constantly evolving and library is keen to keeping up with the process. We asked our researchers, which topics in open science are the most interesting and which issues rise more questions.


Teemu Turunen-Saaresti – Avoimuuden avulla yhteistyöhön ja -julkaisuihin

LUT School of Energy systemsin apulaisprofessori Teemu Turunen-Saaresti kertoo, että hänen alallaan energiatekniikassa on keskeisiä lehtiä, jotka eivät ole Open Access -lehtiä (OA) eli avoimesti saatavilla. Alan OA-lehdet ovat enimmäkseen tuntemattomampia ja niissä julkaisevat paljon aasialaiset tutkijat. Hänen schoolissaan ei myöskään ole ostettu artikkeleita avoimiksi eli ei ole käytetty niin sanottua hybridi-julkaisemista, mitä LUT ja rahoittajatkaan eivät suosittele.

ResearchGate tiedonjakoväylänä
Turunen-Saarestille avoimuutta edustaa ResearchGate, jonne hän laittaa tietoja julkaisuistaan, enimmäkseen niin, että sitä kautta kiinnostuneet voivat pyytää tutkijalta julkaisua, mikä onkin luvallisesti varmin tapa toimia. Turunen-Saaresti ei ole rinnakkaistallentanut julkaisujaan LUT:n julkaisuarkistoon, LUTPubiin, mutta olisi siitä kiinnostunut, jos se olisi tutkijalle vaivatonta. ”Rinnakkaistallentamisessa hankalalta tuntuu siinä vaadittavien versioiden (post print/final draft) hallinta”, Turunen-Saaresti kertoo.

B2SHARE-data-arkisto kiinnostaa kansainvälistymisen näkökulmasta
Turunen-Saaresti on kiinnostunut jatkossa tallentamaan tutkimusaineistoja avoimesti EUDAT-palveluihin kuuluvaan B2SHARE-data-arkistoon. Turunen-Saarestin tutkimusryhmä on myös kiinnostunut jakamaan avoimesti tietoa tutkimusinfrastaan (tutkimusvoimalaitos) siten, että tänne LUT:hen voisi tulla muualta tutkijoita tekemään mittauksia vastaavasti kuin hänen yksiköstään käydään muun muassa Stuttgartissa ja Hannoverissa. Tällöin yhteisjulkaisujen tekokin voisi helpottua.

Tutkimuksen näkyvyyteen liittyen Turunen-Saaresti toivoi tutkimusprojekteille kotisivualustaa, jonka voisi itse helposti päivittää ja missä voisi jakaa tietoa tutkimuksista.

Googlelta vastaus
Meitä kirjastossa tietenkin kiinnosti, mistä Turunen-Saaresti oli saanut tietoa esimerkiksi EUDAT-palveluista. Vastaus oli Google. Hänellä oli kokemus, että tutkija helpoimmin hakee tietoa suoraan verkosta, eikä tule kysyneeksi kirjastosta tai lähde etsimään tietoa kirjaston kotisivuilta. Siinäpä on meille kirjastossa tiedotushaastetta.

Dr. Katharina Fellnhofer – Open Access is a citation booster

Dr. Katharina Fellnhofer is a Research Visitor at LUT School of Business and Management. Katharina’s field of science is Entrepreneurship, where open access (OA) publishing is increasingly important. In particular, in the H2020 project, where she is engaged in, all publications should be openly available.

Open Access (OA) experiences
Katharina has two gold OA (in open journals) and several green OA (self-archiving after embargo period) publications. Katharina uses Zenodo as an open repository for her publications, which is quite wide spread. She also has a personal page on Research Gate. She would be interested in opportunities of parallel publishing in LUT Pub repository as well, though she was not informed about it earlier.

Advantages of open access publishing and open science
Katharina believes that open access publishing brings many advantages, such as:

  • interaction with society: everybody has access to your publications, and it helps to build public trust in your research;
  • facility to career profile (together with ORCID);
  • citation booster: some publications get cited immediately.

Katharina does not see any disadvantages of OA.

Open data
In her research area, Katharina collects data mainly herself. There are only few interesting open data available for entrepreneurship – for example, GEM Global Entrepreneurship Monitor.

In the H2020 project, Katharina shares data with partners in the project own cloud.

Good ways to promote open science and open access publishing at LUT
Katharina thinks that university should build some incentives and provide little reward to researchers for open science. Publishing in open access journals also requires additional funding to cover publishing fees.

Another point is awareness building about advantages of open access publishing, of which increasing citations is the most important.

Research data management plan: “A bit more work, but it is worth it in the long run”
Research data management plan – is a precondition by most funders nowadays. It supports research to keep everything under control (for example, data protection issues). Researcher needs to elaborate a good plan once and can take advantage of it in other projects just by adopting it to new conditions.

Dr. Ashvinkumar Chaudhari – via OA scientific message can reach everyone

Dr. Ashvinkumar Chaudhari is a Postdoctoral Researcher at LUT School of Engineering Sciences. He uses open source computer software for computer simulations. His data is different from other types of data in a way that such data generation requires mainly computing power and time (in addition to scientific skills of course) – CPU time: from about six months to one year to reproduce a dataset. Use of open source software results in minimal financial expenses. Produced large data sets are stored in CSC environment storage system. Long-term preservation of such datasets poses challenges due to lack of space. Existing data files have already exceeded the maximum quotas in CSC system.

In Ashvin’s field of research, opening data for others would not bring much value, because no one can understand the data unless he or she uses the same software. Published conclusions of the research work are the most valuable.

Open access (OA) publishing
Ashvin favors open access publishing because of its scientific value: it is accessible to everyone which results in bigger audience for research work and will help to produce more citations eventually. He gives an example of a paper by other scientists in his field: within 1-2 years the paper got over 50 citations. Ashvin has five completely OA publications in journals and peer-reviewed conference proceedings (JUFO level-1). One of his OA papers was viewed over 300 times within a few months.

Publishing in new OA journals also gives opportunity to network within new scientific community and get new readers especially form the universities which are not subscribed to many international journals/publishers. Scientific message can reach everyone, because, for example, scientists from developing countries sometimes don’t have access to many international subscription journals.

Ashvin also uploads final drafts of his papers without journal logos to own page on Research Gate. Challenge with Gold OA publishing (in OA journals) is that it is expensive. Costs of OA journal fees were covered by Ashvin’s lab, the CEID centre.

Arbicon 2017

Lappeenrannan tiedekirjastolla oli kunnia toimia venäläisten kirjastonjohtajien Arbicon-konferenssin post-konferenssipaikkana 29.6.2017. Saimme aamusella noin 20 venäläisvierasta, jotka olivat innokkaita kuulemaan työskentelytavoistamme ja vastaan tulevista haasteista sekä keskustelemaan työn samanlaisuudesta ja mahdollisista eroavuuksista kanssamme.

1

Kattava lista esityksiä
Olimme venäläisten konferenssin vastuuhenkilöiden kanssa sopineet etukäteen aiheet, joihin liittyen kerroimme käytännöistämme. Päivä oli tiivis rupeama kirjastomme asiantuntijoiden laatimia esityksiä kirjaston tiloista, taloudesta, henkilökunnan määrästä ja koulutuksesta, monenlaisista tutkijapalveluista, asiakasprofiileista, tiedonhankinnan opetuksen integroinnista aineopintoihin, tiedonhaun välineistä sekä sosiaalisen median käytöstä kirjaston markkinoinnissa ja viestinnässä. Venäläiset vieraamme kuuntelivat mielenkiinnolla alustuksiamme, kyselivät tarkentavia tietoja ja kertoivat omista tavoistaan ja kokemuksistaan.

Kirjaston tilat kiinnostivat
Erityisen kiinnostuneita post-konferenssin osallistujat tuntuivat olevan kirjastostamme tilana. Kaikkina mahdollisina hetkinä he kiertelivät kirjastoamme, huomasivat meidän silmiimme jo itsestäänselvyyksiä, esimerkiksi ”hiljainen alue/silent area” -kyltit, lehtikokoelman liikuteltavat tiivishyllyt ja asiakaskorit. Teimme vaikutuksen 24/7-omatoimikäytöllä ja sillä, kuinka paljon saamme aikaiseksi näin pienellä porukalla.

Vertaistukea yli valtiorajojen
Päivän parasta antia oli kollegiaalisuus – huomaaminen, että maasta riippumatta ja jopa yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta kirjastoalan ilot ja haasteet ovat samat. Jos huokaan sanoen, että kamppailemme par’aikaa asia x:n ratkaisemiseksi, saan myötätuntoisen katseen tai sanallisen esimerkin siitä, kuinka toisessa maassa ja toisessa kirjastossa painiskellaan samankaltaisen ongelman kanssa. Tulee tunne, ettei kyseessä olekaan niin valtavan iso ongelma, koska meitä onkin useampi sitä ratkomassa. Parhaassa tapauksessa kuulen, kuinka asia on jo ratkaistu ”siellä jossakin”.

Päivän päätteeksi Lappeenrannan kaupunginkirjastoon
Olimme saaneet myös Lappeenrannan kaupunginkirjaston osallistumaan päivään. Yhteinen post-konferenssipäivämme päättyi vierailuun kaupunginkirjastossa, jossa esiteltiin monia itseänikin kiinnostavia asioita, esimerkiksi 3D-tulostinta ja piakkoin käyttöön otettavaa palautusautomaattia. Onneksi elämme digiaikaa, niin paljon valokuvia vieraat ottivat kummassakin kirjastossa, että filmikamera-aikaan vastaava ei olisi ollut edes mahdollista.

2

Jäähyväisiä venäläisdelegaatiolle jättäessä saimme paljon kiitoksia siitä, kuinka hyvin olimme päivän järjestäneet ja kuinka hienoja esityksiä olimme laatineet. Erään vieraan sanoin: ”Olemme väsyneitä, mutta hyvällä tavalla.” Päivään kuului niin monta mielenkiintoista aihetta, niin kuultavaa kuin nähtävääkin, että reilun seitsemän tunnin rupeaman jälkeen väsytti myös meitä päivän järjestäjiä. Olimme kuitenkin tyytyväisiä päivään ja onnistumiseemme.

Arbicon-konferenssin sivut: http://arbicon.ru/conference/arbicon2017/pages/s/program_fin/

 

Loma ja laituri – kirjavinkkejä kesäksi

Kirjastoammattilaiset viihtyvät kirjojen parissa myös kesälomalla. Mökkiterassilla käteen tarttuu dekkari ja automatkoilla kuunnellaan äänikirjoja. Lomalla luetaan suosikkikirjailijoiden teoksia, mutta niiden lisäksi mökkeily-, luonto-, taide- ja keittokirjoja on erityisen mukavaa selailla kesällä. Ääneen lukeminen on yhteistä ajanvietettä.

Anja – dekkareita ja puutarhakirjoja

Luen melko tasaisesti pitkin vuotta, mutta kesällä ehkä aavistuksen enemmän, etenkin, jos on lämpimät ilmat ja pystyy lukemaan ulkosalla. Vakiolukupaikkani on kotona kuistilla ja mökillä aurinkotuolissa tai kuistilla. Kesällä kuluu paljon dekkareita, mutta selailen mielelläni myös puutarhakirjoja, joista toivon saavani ideoita toteutettavaksi omassa puutarhassa ja mökillä.

Hankin lähes kaikki luettavani kirjastosta, mutta joitakin puutarha- ja sisustuskirjoja ostan, koska haluan palata niihin aina kun siltä tuntuu. Kirjojen täytyy olla ehdottomasti paperimuotoisia.

Hauska tämän kesän uusi tuttavuus on ollut ”Mökin keittokirja”, ei ehkä niinkään toteutukseen, vaan ihan katseltavaksi ja selattavaksi. Ilona Pietiläisen ”Kesäpesä” ja ”Mansikkapaikka” -kirjoja en koskaan kyllästy selailemaan! Suosikkikirjailijoita minulla on monia, lähinnä pohjoismaisia ja brittiläisiä kirjailijoita. Uusin suosikkini on Paula Hawkins.

Koska maailma on täynnä hyviä kirjoja, en lue samaa romaania kahta kertaa. Dekkarit ja psykologiset jännärit ovat mielestäni hyvää kesälukemista, kuten Paula Hawkinsin ”Nainen junassa”. Ja se Pietiläisen ”Mansikkapaikka”!

Summer books

Kirsi – luontoa, taidetta ja kaunokirjallisuutta

Luen kesällä samanlaista kirjallisuutta kuin muulloinkin. Tietokirjoja luen jonkin verran, kaikkea kiinnostavaa, jota kirjastosta löytyy. Tällä hetkellä luen Lallukan taiteilijakodista kertovaa uutta kirjaa ”Lallukka: koti taiteelle”. Pidän luonto- ja taidekirjoista sekä keittokirjoista – varsinkin leipomiskirjoista, vaikka en juurikaan leivo. Eniten pidän kuitenkin kaunokirjallisuudesta.

Luen sekä painettuja kirjoja että e-kirjoja. Painettuja on mielestäni miellyttävämpää lukea. E-kirjat ovat matkoilla käteviä, mutta luen niitä myös kotona. En kuitenkaan osta e-kirjoja, vaan lainaan ne kirjastosta. Sanomalehdet tilaan ja luen pelkästään sähköisinä.

Aiemmin ostin paljon kirjoja, mutta nykyään laitan niitä kierrätykseen ja ostan uusia aika harkiten. Saatan ostaa kirjan, jonka olen juuri lukenut ja josta pidän niin paljon, että haluan sen omaksi palatakseni siihen uudelleen. Ostan kirjoja myös divareista ja netistä, esimerkiksi Huutonetistä saa ihan uusiakin kirjoja edullisesti. Käyn usein kaupunginkirjastossa, ja uutuuksia kertyy kotiin pinoiksi asti. En aina edes ehdi lukea kaikkea lainaamaani.

Minulla on useita suosikkikirjailijoita, esimerkiksi Carol Shields, Alice Munro, Siri Hustvedt, Sarah Waters, Jennifer Egan, Jayne Anne Phillips, Doris Lessing ja Anne Tyler sekä monia kotimaisia. Seuraavina lukuvuorossa ovat uuden kirjailijatuttavuuden, Petina Gappahin, romaani ”Muistojen kirja” ja sitten ”Maamme: itsenäisen Suomen kulttuurihistoria”. Kesäkirjaksi suosittelen Tove Janssonin ”Kesäkirjaa”, joka on kertomus pienen tytön, isän ja isoäidin kesänvietosta meren saaressa.

Summer books 3

Ulla – ääneen lukemista ja Euroopan aatehistoriaa

Luen vähän kaikkea ja minulla on samaan aikaan kesken monta kirjaa, joita luen eri tavoin. Luen sekä paperimuotoisia että e-kirjoja, mutta paperikirja on iltalukijalle kuitenkin se ykkönen. Kotona lukeminen on yhteistä ajanvietettä eli luen ääneen päivittäin. Automatkoilla on aina mukana äänikirjoja, sillä äänikirjan kanssa matka taittuu huomaamatta. Automatkoilla menevät esimerkiksi dekkarit, joita muuten ei tule juuri luetuksi.

Viime aikoina lukemiseni ovat liittyneet aatehistoriaan ja alkukesä menee Heikki Aittokosken ”Kuolemantanssin” merkeissä. Teos on reportaasimainen kertomus Euroopan vaikeasta murrosvaiheesta ja nationalismista. Kirja avaa nykyajan ilmiöiden kautta kiinnostavalla tavalla myös muutamien viime vuosina lukemieni teosten, kuten Tapio Tammisen ”Kansankodin pimeämpi puoli”, Marko Nenosen ”Noitavainot Euroopassa” ja Aapo Roseliuksen, Oula Silvennoisen ja Marko Tikan ”Suomalaiset fasistit”, antamaa kuvaa aatehistoriasta. Kaikki ne ovat myös meidän omaa historiaamme ja siksi kiinnostavia, ja auttavat ehkä vähän ymmärtämään tätä ympäröivää melskettä. Tällä hetkellä omalla lukupöydälläni on kesken Panu Rajalan ”Unio Mystica” ja se tiiliskivi riittää minun lukuvauhdillani täksi kesäksi. Seuraavaksi ehkä jotakin kevyempää?

Minulla ei ole varsinaisia suosikkikirjailijoita, mutta asiallisia kirjoittajia on paljon enemmän kuin mitä ehtii lukea. Kaunokirjallisuudessa palaan usein vanhoihin, kirjallisilta ansioiltaan aikanaan kyseenalaistettuihinkin ja monien mielestä kuluneisiin nimiin kuten Mika Waltariin ja Graham Greeneen, joihin kauan sitten olen jäänyt koukkuun. Mihail Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan” on kirjasuosikkejani, samoin kuin Jari Tervon Suomen itsenäisyyden ajan poliittista historiaa käsittelevän trilogian toinen osa, ”Ohrana”.

Suomen kielestä kiinnostuneille voin suositella Lari Kotilaisen teosta ”Kielen elämä”. Se on ’viihdyttävä ja asiantunteva sukellus suomen kielen salaisuuksiin’. Huomasin, ettei se ollut kuitenkaan kaikkein sopivin kirja ääneen lukemiseen, kun piti aivan itse keksiä miten erilaiset meidän kieleemme nykyään kuulumattomat merkit pitäisi ääntää. Hauska lukukokemus kaiken kaikkiaan kuitenkin.

Dekkarien ystäville voin suositella kotimaisista Matti Rönkää ja ulkomaisista sympaattisia Botswanaan sijoittuvia Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe –dekkareita. Elokuvien ystäville soveltuu kotimaisista ehkä vähemmän tunnettu Kari Hotakaisen ”Buster Keaton – Elämä ja teot”. Sitten tietysti aina yhtä hilpeä Miika Nousiaisen ”Vadelmavenepakolainen” kannattaa lukaista. Ja jos kaipaa klassikoita, sellainen nopealukuinen hauskuus kuin Anatole France’n ”Pingviinien saari” löytyy myös e-kirjana.

Hauskaa ja mielenkiintoista lukukesää!

Summer books 2

.

.

.