Hyvästi Nelli-portaali & WebVoyage Wilma!

On aika sanoa jäähyväiset Nelli-portaalille. Nelli-portaali sulkeutuu pian, viimeistään vuoden vaihteessa. Nyt on aika siirtää Nellistä OmaNELLIin luodut omat lehtilistat, aineistoryhmät, tallennetut haut ja kirjahylly uuteen Finna-hakupalveluun (LUT Finna tai Saimia Finna). Jos et ole käyttänyt OmaNELLIä, sinun ei tarvitse tehdä mitään.

Miten saan omat tietoni pois Nelli-portaalista?

Muistathan, että Nelli-portaalit ovat toisistaan erillisiä. Jos haluat siirtää tietosi talteen useammasta Nelli-portaalista, tee tarvittavat toimenpiteet kussakin portaalissa erikseen.

Kirjahyllyn sisältö
1.    Mene kirjahyllyyn
2.    Merkitse kaikki kirjahyllyn tietueet
3.    Valitse Tallenna tai lähetä valitut tietueet

nelli-1

4.    Valitse haluamasi muoto
5.    Valitse tallenna ja tallenna tiedosto haluamaasi paikkaan
– Omat lehdet

***
1.    Mene Omiin lehtiin
2.    Käytä selaimesi tallennustoimintoa (usein valikossa Tiedosto -> Tallenna tai File -> Save) tallentaaksesi omat lehdet HTML-muodossa tietokoneellesi
– Omat aineistot (rajoitus: aineistojen nimet saadaan talteen, mutta linkit eivät enää toimi Nelli-portaalien sulkemisen jälkeen)

***
1.    Mene Omiin aineistoihin
2.    Valitse haluamasi aineistoryhmä
3.    Vie osoitin aineistoryhmän sisältämien aineistojen päälle, valitse kaikki ja kopioi

nelli-2

4.    Liitä kopioimasi aineistoryhmät haluamaasi dokumenttiin esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmassa ja tallenna dokumentti koneellesi
5.    Tee vaiheet 2-4 kaikille haluamillesi aineistoryhmille

Mistä löydän artikkelit ja muut tarvitsemani aineistot jatkossa?

Jatkossa tiedonhaussa palvelee LUT Finna tai Saimia Finna, riippuen kumpaan organisaatioon kuulut. Haku on helppoa: riittää kun kirjoitat hakulaatikkoon hakusanan ja rajaat hakutuloksia tarpeen mukaan jälkikäteen.

Finnassa on omilla välilehdillään kirjaston omat kokoelmat ja kansainväliset e-aineistot. Kansainvälisistä e-aineistoista löydät sähköisessä muodossa esimerkiksi lukuisia vertaisarvioituja tutkimuksia, artikkelijulkaisuja ja e-kirjoja useilta eri tieteenaloilta ja eri kustantajilta. Jos nämä hakutulokset eivät riitä, voit edelleen siirtyä Finnasta käyttämään aineiston tarjoajien omia palveluita.

WebVoyage Wilma yhdistyy osaksi Finnaa

Vuoden vaihteessa myös tuttu Wilma-aineistotietokanta sulautuu osaksi Finna-hakupalvelua.

LUT:n ja Saimian henkilökunta ja opiskelijat kirjautuvat sisään (Haka login) LUT Finnaan tai Saimia Finnaan omalla yleistunnuksellaan. Kirjautumalla ja liittämällä kirjastokortin tiliisi voit uusia lainasi ja tehdä varauksia sekä esimerkiksi tallentaa tiedonhakuja ja suosikkeja. Myös e-aineistojen etäkäyttö edellyttää kirjautumista.

Kirjastokortin liittäminen Finnaan:

  • Valitse Kirjaudu sisään: Haka login
  • Kirjoita käyttäjätunnuksesi ja salasanasi.
  • Jotta pääset haka-tunnuksella Omaan tiliisi, lisää ensin kirjastokorttisi tiedot tiliisi.
  • Kirjastokortin tunnus = viivakoodin numerosarja kortin takaa
  • Kirjastokortin salasana/PIN = Käytä salasanana sukunimeä, jos et ole asettanut omaa PIN-koodia aiemmin.

Unohtuneen salasanan tilalle saat uuden asioimalla kirjaston Origo-palvelupisteessä ja todistamalla henkilöllisyytesi. Jatkossa riittää, että kirjaudut Finnaan omalla Haka-tunnuksellasi.

Jätä jäähyväiset Nellille ja siirry Finnan käyttäjäksi!

Lähde: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=56722614


Goodbye Nelli portal & WebVoyage Wilma!

It is a time to say goodbye to the Nelli-portal. The Nelli-portal will be closed soon, at latest by the end of this year. You can move from Nelli’s My Space yours eShelf, my databases, my e-journals and history to the new Finna search services (LUT Finna or Saimia Finna). If you have never used the Nelli-portal’s My Space, you don’t have to do anything.

How can I extract my information from the Nelli portal?

Remember that the Nelli portals are separate entities. This means that if you want to extract your information from more than one Nelli portal, you will have to do this separately for each portal.

eShelf contents
1.    Go to your eShelf (or Kirjahylly)
2.    Check all records in the eShelf
3.    Select Save or send checked records (or Tallenna tai lähetä valitut tietueet)
nelli-1

4.    Choose the encoding format
5.    Select Save and save the file on your computer.
– My e-Journals

***
1.    Go to My e-Journals
2.    Use the Save function in your browser (often found from the top menu File -> Save) to save an HTML file of your journals to your computer.
– My Databases (please note: you can save the titles of your databases, but the links to the databases will no longer work once the Nelli-portals have been shut down)

***
1.    Go to My Databases (or Omat aineistot)
2.    Select the group of databases
3.    Move your cursor to the group of selected databases, choose “Select All” from the right-click menu and copy them.

nelli-2

4.    Paste the group of databases into a document and save it on your computer.
5.    Repeat stages 2–4 for all database groups you want to save.

Where can I find the articles and other resources I need in the future?

In the future, you can use LUT Finna or Saimia Finna depending on which organization you belong. The search function is simple: just type your search term and limit your search results afterwards.

Finna has separate tabs for the library’s own collections and for an extensive search function especially for licensed international e-materials. International e-material search includes online links to e.g. numerous peer-reviewed scientific studies, articles and e-books from many different faculties and publishers. If the external index search does not return the results you need, you can leave Finna and go to the services offered by the providers of the resources.

WebVoyage Wilma is accessible via Finna

In the end of this year, the Wilma-database is only accessible via Finna.

Staff and students of LUT or Saimia can log in (Haka login) to LUT Finna or Saimia Finna with their user identifier. By logging in and connecting the library card to your account you can renew your loans and make reservations, as well as to save your information searches and favorites, for example. Remote access for e-materials also requires login.

The way to connect your library card to your Finna account:

  • Select Login: Haka login
  • Fill your user username and password.
  • In order to log in to your account with Haka identifier, connect information of your library card to your account.
  • Library Catalogue Username = barcode numbers of the library card
  • Library Catalogue Password = Give your last name as password, if you have not previously set a PIN code.

If you have forgotten your password, you can get a new one from the library’s Origo service desk by proving your identity. In future, use Haka login to see your own information and to remote access e-resources.

Say goodbye to Nelli and start using Finna!

Reference: https://www.kiwi.fi/display/Finna/Material+for+end-user+instructions+on+transferring+to+Finna

Mainokset

Maakunnan ainoa EU-tallekirjasto

Lappeenrannan tiedekirjasto on yksi Suomen 12 EU-tallekirjastosta. Euroopan unionin tallekirjastojen (European Documentation Centres, EDC) tehtäviin kuuluu ylläpitää EU-julkaisujen kokoelmia ja tarjota EU:ta koskevia tiedonhakupalveluja. Kirjaston EU-esitehyllystä löytyy myös monenlaista hyödyllistä tietoa sisältäviä esitteitä. Tallekirjastojen kokoelmat ja palvelut ovat kaikkien käytettävissä.

eu2

Tiedekirjastolla on ollut tallekirjastostatus vuodesta 1995 alkaen. Sopimukseen kuuluu velvollisuus pitää tarjolla EU:n julkaisemaa kirjallisuutta ja tietokantoja. Kirjasto sai itse valita, mitkä aihealueet se koki omalle asiakaskunnalleen tärkeimmiksi. Aluksi painettujen julkaisujen kokoelma karttui nopeasti, kun kirjaston valitsemilta aihealueilta saatiin runsaasti uutta aineistoa. Vähitellen aineiston julkaiseminen siirtyi verkkoon vapaasti saataville ja paperimuotoisen kirjallisuuden karttuminen hidastui.

Tänä päivänä EU-tallekirjasto palvelee, kun kansalainen tarvitsee virallisia EU-julkaisuja tai asiakirjoja. Myös EU-lainsäädäntöön liittyvät tiedonhaut ja niissä avustaminen kuuluvat tallekirjaston palveluun. Tieteellisen EU-tiedon etsimiseen saa myös apua tallekirjastosta. Tietokannat ovat pääosin avoimesti käytettävissä eli tiedonhakuja varten ei tarvitse tulla kirjastoon. Neuvontaa saa myös etäkäyttäjä joko chatin kautta, sähköpostilla tai puhelimitse. Yhteystiedot ovat kirjaston verkkosivulla www.lut.fi/kirjasto.

EU-materiaalia on runsaasti saatavilla myös sähköisessä muodossa. Opastusta EU-tiedon käyttöön on tarjolla suomenkielisessä oppaassa, joka on osoitteessa http://libguides.utu.fi/edc, jonka kautta on pääsy kaikille avoimiin tietokantoihin. EU-portaali on niin ikään kaikille avoin EU:n verkkosivusto, missä on monenlaista kansalaiselle tärkeää tietoa.

euday

Eurooppa-päivänä 9.5. Tiedekirjastossa järjestetään aina Eurooppa-aiheinen kirjanäyttely ja pidetään muutenkin Eurooppa-asiaa näkyvillä. Jaossa on mukavaa pientä EU-sälää kuten kyniä, kirjanmerkkejä, muistivihkoja ja -lappuja.

Tervetuloa tutustumaan!

Kirjan elinpäivät ovat luettu – eläköön jakopäivä!

Tiedekirjastossa on kerran, kahdesti vuodessa poistokirjojen jakopäivät, jolloin kokoelmista poistettua aineistoa jaetaan asiakkaille ilmaiseksi. Tämän vuoden toinen poistetun aineiston jakotapahtuma alkaa maanantaina 14.11.2016.

kuva1
Vuoden 2012 poistokirjapäivät.

Mutta minkä vuoksi aineistoa on ylipäätään poistettu?
Kirjaston kokoelmien ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen edellyttävät aineiston poisvalintaa kokoelmista. Tiedekirjastoon tulee uutta aineistoa koko ajan (3 413 nidettä vuonna 2015), joten jo kirjaston tilat määrittävät puitteet kokoelmien suuruudelle.

Kirjasto poistaa sellaista aineistoa, joka on sisällöllisesti vanhentunutta ja/tai josta on tullut uusi painos, tai joka on rikkinäistä ja huonokuntoista. Lisäksi aineistoa, jota ei enää käytetä tai käytetään hyvin vähän, poistetaan.

Kirjastojen kirjasto – Varastokirjasto!
Ennen kuin aineisto päätyy asiakkaille annettavaksi, tarkistetaan sen saatavuus Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta, jonka tehtävänä on säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa. Tällaisella keskitetyllä kirjojen ja lehtien varastoinnilla taataan se, että hankittu aineisto säilyy tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden käytössä samalla, kun varastointi on voitu toteuttaa kustannustehokkaasti, ja yksittäisen kirjastojen ei tarvitse säilyttää aineistoa, jota ei juurikaan käytetä.

kuva2
Lappeenrannan tiedekirjaston lähetys odotti käsittelyä Varastokirjastossa vuonna 2014.

Tiedekirjastokin tilaa asiakkailleen aineistoa, niin kirjoja kuin lehtiartikkeleita, Varastokirjastosta. Jopa kolmannes tiedekirjaston viime vuonna saamista kotimaisista kaukolainoista tuli juurikin Varastokirjastosta!

Poistettu, mutta ei jaettu
Kaikkea poistettavaa aineistoa ei kuitenkaan jaeta asiakkaille. Tällaisia ovat e-kirjat, joita myös poistetaan, mutta harvemmin. Repeytyneet ja sidonnastaan hajonneet niteet menevät myös kierrätykseen. Likaantunut teos on puolestaan aineistoa, jonka asiakas joutuu korvaamaan ja jonka hän niin halutessaan saa itselleen maksettuaan kirjan tai tuotuaan uuden, korvaavan niteen kirjastolle.

kuva3
Poiston yleisimpiä syitä: sivut irtoavat, kirja on kastunut, liimaus ratkeaa vanhuuttaan.

Tervetuloa Green Campus -henkeen kierrättämään poistettua aineistoamme jälleen 14. marraskuuta alkaen!
 

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 5: aineistojen sisällöt syyniin

”Se on sellainen sininen kirja, missä on vähän keltaista!”

Näillä tiedoilla varustettuna asiakas tulee kirjastoon kysymään tarvitsemaansa kirjaa. Muistikuvaa kirjan nimestä tai tekijästä ei ole, mutta kirjan aihepiiri on yleensä tiedossa. Asiakas on sitä mieltä, että tietää mitä etsii, ja kirjastossa tiedetään oitis mistä sen löytää. Valveutunut asiakaspalvelija saattaa jopa näinkin vähillä ja epäolennaisilla tiedoilla löytää kirjan, mutta yleensä tarvitaan hieman kättä pidempää kysytyn kirjan löytämiseen.

Tässä kohtaa apuun tulee sisällönkuvailu ja hyllyluokitus. Kun uusi kirja, tai mikä tahansa muu aineisto saapuu kirjastoon, sen matka ei suinkaan heti ala hyllyä kohden, vaan se käy läpi monta toimenpidettä. Yksi niistä on sisällönkuvailu, jolla saadaan selko uudesta aineistosta, mitä se pitää sisällään. Sisällönkuvailun on oltava asiakaslähtöistä eli otetaan huomioon käyttäjäkunnan tiedontarpeet. Yliopistokirjastoissa kunkin yliopiston tieteenaloja käsittelevä aineisto tutkitaan tarkasti ja haetaan oikeat termit kuvaamaan sisältöä.

Tietokantaan asiasanat
Sisällönkuvailulla aineistolle annetut asiasanat luetteloidaan tietokantaan ja tietokannasta voidaan hakea aineistoa eri hakusanoin ja niiden yhdistelmillä. Wilma Finnasta voi hakea tiedekirjaston oman kokoelman aineistoja. LUT Finnasta löytyy yliopistolle lisensoidut e-aineistot ja Saimia Finnasta ammattikorkeakoululle kuuluvat e-aineistot. Tiedekirjaston kaikki painettu aineisto on löydettävissä kunkin Finnan kautta. Hyllyluokituksen perusteella tietokannat näyttävät kirjojen sijainnin kirjaston hyllyssä.

word-cloud-lut
LUT Finna – yleisimmin käytetyt hakutermit viimeiseltä kuukaudelta.

Yhteiset pelisäännöt
Sisällönkuvailu perustuu yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin ja työkaluina hyödynnetään sovittuja luokituksia, asiasanastoja ja ontologioita. Tänä päivänä on käytössä paljon uusia käsitteitä ja ilmiöitä, jotka pitää huomioida sisällönkuvailussa, vaikka ne eivät esiinnykään missään sanastossa. Asiakkaiden tuottamat arvostelut voisivat myös tuoda täydennystä sisällönkuvailuun.

word-cloud-saimia
Saimia Finna – yleisimmin käytetyt hakutermit viimeiseltä kuukaudelta.

Summa summarum: mitä laajemmin ja tarkemmin aineistolle annetaan asiasanoja, sitä paremmin aineisto löytyy tietokannasta ja sitä kautta hyllystä asiakkaiden käyttöön.

Kirjaston säpinäviikot takanapäin

Joka syksy olemme kahden viikon ajan opastaneet uusia opiskelijoita kirjaston käytössä.  Tänä syksynä ajankohta oli 12.9.–23.9. Kahden viikon aikana kirjastossa oli melkoinen ihmisvilinä ja ajoittain jopa ruuhkaa Origo-yhteispalvelupisteen ympärillä.

img_2388

Reilu tuhat opiskelijaa kahdessa viikossa
Kirjasto-oppailla riittikin puhumista ja puuhaa: kahden viikon aikana kirjastoon tutustumassa ja kirjastopassin suorittamassa kävi 691 yliopiston opiskelijaa, Saimialaisia 338 ja nimettömän tai paperin, jossa ei ollut vastattu kysymyksiin palautti 8 opiskelijaa. Yhteensä 1037 opiskelijaa. Viime vuonna passeja palautettiin 1004 kappaletta.

Tänä vuonna meitä ilahdutti erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden yli sadalla kasvanut osallistujamäärä. Saimian opiskelijoista suurin osa kävi ryhmittäin ja eniten kävijöitä oli sosiaali- ja terveysalan opiskelijoissa kuten aikaisempinakin vuosina.

Passin myötä kirjasto tutuksi
Kahden viikon aikana uudet opiskelijat suorittivat kirjastopassin. Passin avulla opiskelija tutustui kirjaston tiloihin ja palveluihin. Vastaukset kysymyksiin löytyivät käymällä jokaisessa kirjaston kolmessa kerroksessa. Vastauksia piti etsiä mm. yleiskokoelman hyllyluokituksesta, aikakauslehtien sijainnista ja käsikirjastokokoelman teippien väristä. Vaikeimmaksi osoittautui löytää vastaus sarjakokoelmaan liittyviin kysymyksiin. Opiskelijoille neuvottiin myös lainaus- ja palautusautomaattien käyttö.

 

img_2392
”Yllättävän selkeä tehdä ja fiksu juttu, että kirjastopassi on pakollinen: näin kirjasto tulee tutuksi heti opintojen alussa. Passi oli helppo ja nopea suorittaa ja oli hyvä, että tehtäviä oli joka kerroksessa, niin kaikissa paikoissa tuli käytyä.” Maria Mäkitie – 1.vuosikurssin opiskelija, LUT Kauppatiede

Kaiken kaikkiaan viikot olivat hyvin kiireistä aikaa, mutta palautteesta ja runsaasta osanotosta päätellen kirjaston käytön opastus koetaan tarpeelliseksi ja kirjasto on edelleenkin tärkeä osa opiskelua. Kirjastossa mietitäänkin jo ensi vuoden uusien opiskelijoiden opastusta; toteutetaanko se ehkä jollain toisella tavalla?

Kiitokset kaikille kävijöille, meistä oli mukavaa että kävitte!

 

Finna – hakupalvelu, josta löydät kaiken mitä tarvitset hakemiseen

LUT Finnasta/Saimia Finnasta voit hakea tiedekirjaston oman kokoelman aineistoja sekä organisaatioille lisensoituja e-aineistoja. Palvelu jakautuu kahteen eri osaan: perushakuun ja artikkelihakuun. Perushaulla haetaan kirjaston painettuja aineistoja, e-kirjoja, e-lehtinimekkeitä ja opinnäytetöitä. Artikkelihaulla haetaan kansainvälisiä artikkeleita ja e-kirjoja.

Kirjautumalla oman organisaatiosi tunnuksilla (linkki kirjautumiseen: LUT, Saimia) ja liittämällä kirjastokorttisi Finnaan pääset uusimaan lainojasi, tekemään varauksia, tallentamaan hakujasi, käyttämään uutuusvahtia ja muita palveluita.

Kokeile ja tutustu!

Finna ehdottaa hakusanaasi sopivia…

Finna1

Hakutulokset on jaettu…

Finna2

Kirjaston kokoelmissa voit rajata hakua muun muassa…

Finna3

Kansainvälisissä e-aineistoissa voit rajata hakua esimerkiksi…

Finna4

ORCID-tutkijatunniste

In English: ORCID Researcher ID, www.orcid.org

orcid

Oletko joskus epäillyt, että sinut ja tutkimuksesi tulokset voidaan sekoittaa toiseen samannimiseen tutkijaan? Ongelma lienee suurin John Smithillä tai Wang Leellä, mutta meillä Suomessakin on runsaasti tutkijakaimoja, jotka ovat voineet julkaista useissa organisaatioissa tutkijan uransa aikana. Yliopistoissa suositellaan ORCID (Open Researcher and Contributor ID) -tutkijatunnisteen käyttöönottoa. Monet kustantajat edellyttävät kirjoittajilta ORCIDia ja julkaisuprosessin myötä tunniste päätyy kirjoittajatiedoissa artikkelin mukana julkaisutietokantoihin.

Jokainen voi luoda yksilöllisen ORCID-tunnisteen osoitteessa www.orcid.org. ORCID on avoin kansainvälinen yhteisöperustainen palvelu, johon on liittynyt yli 2 miljoonaa tutkijaa. ORCID-yhdistys on rekisteröity Yhdysvaltoihin ja tähän on liittynyt kritiikkiä. Tunnisteen tekeminen on vapaaehtoista. Kukaan muu ei voi tehdä eikä ylläpitää tunnistetta tutkijan puolesta. Tutkija voi määrittää ORCID-profiilinsa julkisuustason kolmella eri tasolla (julkinen-luotettavat kumppanit-vain itse). ORCID todettiin OKM:n teettämässä selvityksessä sopivimmaksi kansalliseksi ratkaisuksi: https://confluence.csc.fi/display/tutki/Tutkijan+identifiointi+-esiselvitys.

Tutkija voi myös itse liittää Scopus Author ID:n ja Web of Sciencen Researcher ID:n ORCID-tunnisteeseen (https://orcid.scopusfeedback.com/# ja http://wokinfo.com/researcherid/integration/). Tällöin ORCID ID näkyy tutkijan tiedoissa kyseisissä tietokannoissa. Tutkija voi liittää julkaisutietonsa ORCID-profiiliinsa niin halutessaan ja ORCIDissa voi ylläpitää myös CV-tietojaan. LUT:ssa CV-tiedot suositellaan kuitenkin ylläpitämään pääsääntöisesti LUT Research Portalissa. On suositeltavaa, että tutkija liittää ORCID-tunnisteen omiin tietoihinsa LUT Research Portaalin uudessa versiossa, jossa on kenttä ORCID-tunnisteelle.

Pilottivaiheessa olevassa Haka-ORCID-yhdistämispalvelussa tutkijatunniste voidaan yhdistää Haka-tunnisteeseen. Aikanaan LUT:n tietohallinto tullee tekemään tämän LUT:n tutkijoiden osalta. Jo lähes 200 LUT:n tutkijaa on tehnyt itselleen ORCID-tunnisteen. ORCIDin hyödyt lisääntyvät sitä mukaa, kun sen kattavuus tutkijoiden keskuudessa paranee. Kokonaisuuteen liittyy myös valtakunnallisten palvelujen kehittäminen siten, että tiedonsiirto eri toimijoiden välillä helpottuu ja vältytään samojen tietojen syöttämiseltä yhä uudelleen eri järjestelmiin esim. vuosittaisessa julkaisutiedonkeruussa.

Lisätietoja:
Kansallinen ORCID-työryhmä kehittää ja ylläpitää ohjesivustoa osoitteessa www.tutkijatunniste.fi.
Palvelun osoite / Information in English: www.orcid.org
Lisätietoja LUT:ssa / Something to ask: openscience@lut.fi