Fokusoitumista yritysjuridiikkaan ja talous- ja henkilöstöhallintoon

fokus_kuva

Tiedekirjaston asiakkaiden käytössä on Talentumin Talousfokus: palvelu, joka sisältää keskeisen tiedon talous- ja henkilöstöhallinnon sekä verotuksen ja yritysjuridiikan alueilta. Teoksia on 27, nimekkeinä esim. Hyvä tilinpäätöskäytäntö, Sopimusoikeus, Työoikeus, Yhtiöoikeus ja Yritysrahoitus. Käytännönläheisiä yritykseen liittyviä asiakirjamalleja ja –ohjeita löytyy teoksesta Yrityksen asiakirjat. Asiantuntijoiden kirjoittamien laajojen teosten lisäksi Fokus Yrityksessä on teoksien aiheisiin liittyvä lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö sekä ajankohtaiskatsaukset, joissa kerrotaan kunkin aihealueen keskeisistä muutoksista.

Palvelussa on käytettävissäsi myös Verotus-lehden arkisto. Koska kyseessä on arkisto, näkyvät Verotus-lehden uusimmat numerot yhden vuoden viiveellä.

Fokus Yritys –paketin kaikki nimekkeet ja käyttöehdot löytyvät FinELibin sivuilta. Kirjat löytyvät Wilma-aineistotietokannasta ja LUT:n ja Saimian Nelleistä.

Silkkaa juridiikkaa

Saimialle on hankittu lisäksi Juridiikkafokus. Se sisältää 20 teosta, kuten Terveysjuridiikka. Osa nimekkeistä on samoja kuin Talousfokuksessa. Nimekkeet ja käyttöehdot löytyvät FinELibin sivuilta.

Sivut rapisemaan

Fokus-teoksia päivitetään neljästi vuodessa, ja säädökset sekä muu viranomaismateriaali päivitetään viikoittain, jolloin tarjolla on aina ajantasaista tietoa.

Fokus-kirjoja luetaan tietokoneen selaimessa ja erityistä lukuohjelmaa ei tarvita. Kirjoja ei voi valitettavasti ladata tietokoneelle eikä muille laitteille. Huomioithan, että palvelussa näkyvät myös kirjat, joita tiedekirjasto ei ole ostanut.

Mainokset

AMK-kirjastopäivät 2016

amk-kirjastopaivat1
Kuva: AMK-kirjastopäivät 2016 -kotisivu. Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

”AMK-kirjastopäivät ovat oppimisen lisäksi sosiaalinen rentoutumistapahtuma,
jossa saa nauttia työpanoksen vastapainoksi vapaammasta elämästä.”

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskirjastona Lappeenrannan tiedekirjaston henkilökunnalla on hyödynnettävissä molempien kirjastosektorien tapaamiset, koulutukset, seminaarit, kesäpäivät ym.  Meillä on siis mahdollisuus poimia rusinat pullasta :). Tänä vuonna tarjolla on niin paljon erilaisia tilaisuuksia ja vaihtoehtoja, että voi valita ketkä osallistuvat mihinkin tapahtumaan. Kaksi meistä pääsi AMK-kirjastopäiville, jotka pyritään järjestämään joka toinen vuosi. Päivillä nähdään ja kuullaan mielenkiintoisia esityksiä, tavataan kollegoita ja rentoudutaan. Tänä vuonna päivien järjestämisestä vastasivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu yhdessä. Päivät pidetiin Jyväskylässä.

Visualisointia koko päivä
Kirjastopäivät alkoivat Viestinnän työpaja -päivällä, johon osallistui parisenkymmentä kirjastolaista ympäri Suomen. Linda Saukko-Rauta Redanredan Oy:stä toimi kouluttajana ja opastajana visualisoinnin maailmaan. Aloitimme päivän piirtämällä kolme asiaa, joista pidämme. Tikku-ukkomaisen lapsellisista tuherruksista huolimatta pöytäkumppanini tunnistivat minulle tärkeät asiat.

amk-kirjastopaivat5
Piirtäminen aloitettu ja valkean paperin kammo voitettu.

Päivän aikana Linda näytti omia töitään esimerkkeinä ja teetti meillä erilaisia tehtäviä. Samalla hän opasti meitä miltei huomaamattamme syvemmälle kuvakielen maailmaan. Harjoittelimme erilaisten muotojen ja symbolien piirtämistä, opettelimme visuaalista sanastoa ja kuulimme esim. iPadille ladattavista ilmaisohjelmista, joita voi visualisoinnissa hyödyntää. Päivän päätteeksi jokainen teki elämästään kuvallisen kertomuksen ja kertoi kuvien pohjalta elämäkertansa jollekulle toiselle, joka kertoi tarinan kuvien pohjalta eteenpäin seuraavalle jne. Kun elämäkerta palasi alkulähteelleen eli elämäkerran tekijän luo, se oli yllättävän alkuperäisen oloinen. Kuvat auttoivat tarinan koossapitämisessä ja rikkinäinen puhelin -efektin välttämisessä.

Ajankohtaisia aiheita ja kurkistusta tulevaisuuteen
Tämän vuoden AMK-kirjastopäivien teemoina olivat Avoin tiede ja tutkimus sekä palvelumuotoilu. Kahden päivän aikana kuulimme mm. tulevaisuustutkijan ajatuksia tulevaisuuden kirjastosta ja asiakaskokemuksesta sekä kokemusvalmentajan esimerkkejä tunnelmamuotoilusta. Opimme uutta, kertasimme jo tiedettyä, vertasimme kokemuksia kollegojen kanssa, laitoimme idean aihioita itämään ja pidimme hauskaa. Kyllä, kirjastolaiset osaavat myös pitää hauskaa!

Päivien aikana viestinnän työpajan vetäjä Linda Saukko-Rauta livekuvitti esitykset eli teki esityksistä kuvalliset muistiinpanot. Livekuvitus toimi hauskana ohjelmanumerona, kun auditorion valkokankaalla oli rinnakkain esittäjän PowerPoint-esitys ja Lindan koko ajan muuttuva canvas, johon hän lisäsi esityksen edetessä uusia muistiinpanoja, kuvina. Välillä Lindan sarjakuvamainen ja humoristinen kuvitus vei huomion aikaansaaden yleisössä spontaaneja nauruntyrskähdyksiä.

Päivien aikana opittua:

Ammattikorkeakouluissa ei pitäisi niinkään puhua avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta vaan avoimesta TKI-toiminnasta / Jaana Latvanen, SeAMK

Theseus on 25. sijalla Web of Repositories-rankingissä Top Portals -listalla / Minna Marjamaa, Laurea ja Tiina Tolonen, OAMK

Informaatikon pitäisi kehittyä perinteisestä tiedonhaun- ja hankinnan asiantuntijasta kohti tietokäytäntöjen kehittäjän roolia / Hanna Lahtinen, Laurea


amk-kirjastopaivat2
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Uusi aikakausi alkamassa, uuden aikakauden asiakas -analogia on Artisti = rakentaa oman elämänsä mittakaavassa jotain merkittävää, haluaa tulla kuulluksi ja kohdatuksi aidosti. Ajattelulle on varattava aikaa! / Ilkka Halava


Euroopan tiedekirjastojen järjestön Liberin visiona on “Reinventing the Library for the Future: Enable Open Science. Lead in Changing Scholarship. Encage in Changing scholarship” / Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto


amk-kirjastopaivat3
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Eettinen kuormittuneisuus työssä johtuu useimmiten siitä, että joutuu tekemään omien arvojensa vastaisia päätöksiä tai tekoja. / Mari Huhtala, Jyväskylän yliopisto


Palvelumuotoilussa on laitettava ihmiset keskiöön ja on keskityttävä vuorovaikutuksen ja asiakassuhteen vahvistamiseen. / Juha Tuulaniemi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu


amk-kirjastopaivat4
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Vaihtoehtoja tarjoamalla voi johdattaa haluamaansa suuntaan, käskyttäminen ja vaihtoehdottomuus aiheuttavat torjuntaa. Asiakkaalle tärkeää ja mieliinpainuvaa on se, mikä tunne jää kohtaamisesta. / Marjo Rantanen

AMK-kirjastopäivät 2016 Jyväskylässä säilyvät pitkään mielessä – kaikessa hyvyydessään, hauskuudessaan, sosiaalisuudessaan ja opettavaisuudessaan.

Seuraavia päiviä odotellessa!


Päivien ohjelma, esityslinkit yms.
Valokuvia päiviltä
Päivien livekuvitus: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy


Lisätietoa esiintyjistä ja aiheista:
Jaana Latvanen: ATT ammattikorkeakouluissa
Minna Marjamaa & Tiina Tolonen: Theseus-wiki, Ranking
Hanna Lahtinen: Tietoasiantuntijoiden roolit ja toiminta koulutuksen ja työelämän kehittämishankkeissa. Tapaustutkimus tietokäytäntöjen ja innovatiivisten tietoyhteisöjen kehittämisestä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. 2016
Ilkka Halava: Tulevaisuuden ammattilaiset -videot
Kristiina Hormia-Poutanen: Kansalliskirjasto, Liber
Mari Huhtala: Eettisesti haastavat tilanteet ja niiden kuormittavuus johtajien työssä: fokusryhmäkeskusteluiden analyysi. Työelämän tutkimus 2010 : 8(1), 13-25.
Juha Tuulaniemi: Palvelumuotoilu. Helsinki : Talentum, 2011.
Marjo Rantanen: Tunnelmamuotoilu. Helsinki : Talentum Pro, 2016.

 

Osaava kirjasto – ovi tulevaisuuteen, ilmiöoppimisesta joukkokukoistukseen

paakuva

Itä-Suomen kirjastopäivät Mikkelissä 7.-8.6.2016
Järjestyksessä toiset Itä-Suomen kirjastopäivät kokosivat Mikkeliin 80 kirjastoammattilaista kaupunkien ja kuntien kirjastoista sekä korkeakoulukirjastoista. Päivien paikkana oli enteellisesti Xamkin Xinno-oppimiskeskus, jossa on panostettu monialaisuuteen, käyttäjälähtöisyyteen ja yritysyhteistyön tukemiseen osana opiskelua ja oppimista. Rahasta ja säästöistä ei näillä päivillä puhuttu mitään, katse oli monipuolisesti tulevaisuudessa, työn, työtapojen ja tilojen muutoksessa sekä koulutuksessa ja oppimisessa.

Kirjastojen tulevaisuudesta ei oltu huolissaan, sillä ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi kirjastolaki korostaa kirjastojen merkitystä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian, omatoimisen tiedontuottamisen, medialukutaitojen sekä osallisuuden ja oppimisen edistäjinä. Seminaarissa oli esillä, että vuonna 2020 tiedon kokonaismäärä olisi 44 zettatavua (44 ZB) eli 44x1021B, jonka louhintaan kirjastotkin osallistuvat ja antavat välineitä asiakkailleen (IFLA Trend Report, 2013). Kirjaston työntekijöiden vastuuta korostettiin: täytyy tietää mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu, ja seurata teknologioiden kehitystä. Uudet teknologiat laajentavat, mutta voivat myös rajoittaa yksilöiden tiedonsaantia. Me olemme kirjastossa tietomassan ”esipureksijoita”. Yksityisyyden suojan ja tietosuojan rajat tullaan määrittelemään uudestaan, koska tekniikka tulee mahdollistamaan henkilöiden helpomman seuraamisen.

Sinun, minun vai heidän työ?
Ajatukset kolmannesta työstä ammattien rajapinnoilla tulee kirjastoissa vastaan mm. nuorisotyön ja kirjaston henkilökunnan kohtaamisissa nuorisoasiakkaiden kanssa: kuka tekee ja vastaa mistäkin, missä menee ammattikuntien rajat, mitä meidän täytyy osata ja mitä toiset ammattilaiset osaavat, ja mitä opimme toisiltamme. Oppilaitoskirjastoissa sama problematiikka tulee vastaan opiskelijoiden opastamisessa, miten kirjasto ja opetushenkilökunta kohtaavat.

Ilmiöoppimista kirjastossa
Oppimiseen ja kirjastoon oli esillä mielenkiintoisiä näkökulmia. Ilmiöoppimista (PhenoBL) mekin tuemme tai teemme tiedekirjastossa siellä, missä tiedonhaun opetuksemme on integroitu opetukseen, jossa tutkitaan todellisia ilmiöitä tai ongelmia projekteissa ja hankkeissa. (Cantell, 2015). Kirjaston ja koulun kohtaamisessa erinomainen esimerkki on Mikkelin Kirjastopolku-hanke. Siinä peruskoululaiset saavat viidessä vaiheessa perusteellisen opastuksen kirjaston käyttöön, tiedonhakuun, lukemisessa edistymiseen sekä lopuksi vielä eväät tutkimusprosessiin, lähteiden käyttöön omassa tutkimuksessa sekä tiedon eettiseen käyttöön. Kirjaston henkilökunta osallistuu myös opetussuunnitelmatyöhön. Muutaman vuoden päästä saamme osaavia opiskelijoita!

IS-kirjastopaivat-kuva

Vain muutos on pysyvä
Muutos on aina esillä siellä, missä kirjastoväki kohtaa. ”Muuttumatonta työtä on vain kuolevilla aloilla, jatkuva työssäoppiminen on elinehto kirjastoammattilaisuudelle”, linjasi Vaarakirjastojen palvelupäällikkö Riitta Kangas esityksessään. Kirjaston perustyö on jossain selvityksessä listattu kuolevaksi, mutta asiantuntijatyötä tarvitaan tulevaisuudessakin. Vanha perustyö muuttuu asiantuntijatyöksi uusien teknologioiden haltuunoton ja esim. e-aineistojen myötä. Oman työn ja työprosessien analysointi on jatkuvaa ja poisoppiminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Uutta uuden päälle – johtaa helposti ylikuormittumiseen. Kaikkea ei voi saada kerralla valmiiksi ja on hyvä suunnitella, millä tasolla uudet asiat täytyy hallita, täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella.

Hyvin konkreettisena työtapojen muutoksena päivillä esiteltiin Aalto-yliopiston peruskorjatussa ja uudistetussa kirjastossa syksyllä käyttöön otettava mobiilityö. Työtä voidaan tehdä kirjastossa, oikeammin oppimiskeskuksessa tai muualla, esimerkiksi schoolien tiloissa. Kiinteitä tietokoneita ja työpisteitä ei ole, vaan niiden sijaan on erilaisia tiloja yhdessä tai yksin tapahtuvaan työskentelyyn, myös etätyötä on mahdollisuus tehdä. Oppimiskeskuksen tiloihin tulee myös kahvila. Sitä lukuun ottamatta meillä tiedekirjastossa on jo osittain toiminnassa hyvin samanlaiset suunnitelmat ja kokemuksistamme oltiinkin kiinnostuneita.

Päivillä kehotettiin Ravisteluun, Innostukseen: innostus voi satakertaistaa työpanoksen – leipääntynyt jää kauas taa ja Joukkokukoistukseen: vapaus – virtaus – vastuu, parempi käännöksenä freedom – flow – responsibility, joka on nobelisti Edward Phelpsin ajatus. Joukkokukoistukseen voimme päästä yhdessä oppimalla, yhdessä kehittäen. Avainsana näyttää olevan ”yhdessä”, siinä on haastetta mobiilityön toteutuksessa.

”Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon.
Harmi, että he ovat valtaosin alle 7- vuotiaita.”
–    Esa Saarinen

Seuraavat Itä-Suomen kirjastopäivät ovat kahden vuoden päästä Kuopiossa.

Seminaarista tarkemmin: http://bit.ly/1U2FoWz

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 2: lehtien havinaa ja muutoksen tuulia

Kirjastossa tapahtuu vaivihkaa monia asioita: uutuuskirjoja on ilmestynyt hyllyihin ja kirjanäyttely uudella teemalla on vaihtunut aulatilaan. Tuoreet, päivän sanomalehdet odottavat hyllyssä lukijaansa. Kuka kirjastossa hyörii ja pitää kaiken materiaalin ajan tasalla?  

Nyt raotamme verhoa kirjaston lehtien maailmaan ja Tuulan työhön.

lehdet_paakuvaTuulan suosikkeja ovat kissa-, musiikki- ja puutarha-aiheiset lehdet.

Lappeenrannan tiedekirjasto palvelee sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) että Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) väkeä. Kirjasto on myös avoin kirjasto ja asiakkaaksi pääsee kuka tahansa. Kirjaston lehdet ovat luettavissa kirjaston tiloissa ja niitä ei lainata. Artikkeleita saa käyttöönsä skannaamalla tai kopioimalla.

Vyönkiristystä niukkoina aikoina
Viime vuonna koko Suomen korkeakoulusektorilla aloitettiin ennennäkemätön vyönkiristys ja erilaisia säästötoimenpiteitä tehtiin kaikkialla. Lappeenrannan tiedekirjasto osallistui myös talkoisiin ja eräs asiakkaille näkyvä toimenpide oli lehtitilausmäärien väheneminen. Ennen kulukuuria kirjastoon tuli yhteensä 600 lehteä, joista yliopistolle tulevien lehtien osuus oli noin 400. LUT luopui kaikista lehtitilauksistaan ja Saimialle jäi tilauksia reilu viitisenkymmentä aiemmasta kahdesta sadasta.

Lehtitilauksista vastaava Tuula pitää tilannetta harmillisena ja on pahoillaan, että asiakaspalvelu on tältä osin heikentynyt. Lehtiä tulee edelleen kirjastoon, ja vaikka uusia numeroita ei joistain lehdistä tule, löytyvät vanhat numerot edelleen tuttuun tapaan kirjaston pohjakerroksen arkistosta.

lehdet

Paperilehdet
Kirjastoon tulee edelleen noin 50 ilmaislehteä, joita ovat muun muassa liittojen jäsenlehdet. Lisäksi lehtiä tulee eri aihealueilta liittyen esimerkiksi kaivosteollisuuteen, terveyteen tai luonnonsuojeluun.

Niin sanottuja viihteellisempiä lehtiä tulee kirjastoon pieni valikoima. Näistä lehdistä musiikkilehti Soundi on Tuulan ehdoton suosikki. ”Lisäksi luen Suomen kuvalehden, Hyvä Terveys ja Meidän Talo lehdet sekä tietysti Urheilusanomista vakiovihjeet. Joskus tulee napattua hyllystä myös Aku Ankka, joka on LUT:n ylioppilaskunnan tilaama”, kertoo Tuula.

E-lehdet
Digitaaliset e-lehdet tulevat kirjaston käyttöön pääasiassa eri tietokantojen myötä. Näiden lisäksi tilataan joskus yksittäisiä e-lehtiä, joihin tietokantojen kautta ei ole pääsyä. Tuulan vastuulla ovat nämä erillisten e-lehtien tilaukset. Tyypillisesti esimerkiksi yliopiston schooleissa on tarvetta jollekin erikoisalan lehdelle, jolloin Tuula hoitaa lehtitilauksen.

Kysytyimpiä lehtiä Nature ja Science
Tuula sekä muut asiakaspalvelussa työskentelevät pitivät vuoden alusta lähtien kirjaa siitä, mitä lehtiä kysytään ja kaivataan eniten. Ykkössijaa pitivät lehdet Nature ja Science. Lisäksi kysyttyjä olivat myös Financial Times, Economist, Spiegel ja Kamera-lehti. Suosituimmista lehdistä Nature on edelleen saatavissa e-lehtenä.

Saimian lehdistä eniten kysyttyjä ja käytettyjä ovat Hoitotiede, Tutkiva hoitotyö ja Janus. Nämä lehdet tulevat kirjastoon edelleen ja opiskelijat käyttävät usein niiden artikkeleita harjoitustöissään.

Mitä tapahtuu, kun lehti tulee kirjastoon?
Painetut lehdet tulevat kirjastoon postin mukana. Tuula merkitsee lehden tiedot kirjaston sähköiseen tietokantaan, jotta se tulee luetteloiduksi. Sen jälkeen lehti merkitään kirjaston omalla tarralla ja viedään lehtihyllyyn. Lehden vanha numero siirretään hyllystä alakerran arkistoon.

Kesäisin tehdään inventaariota ja käydään läpi lehtiarkistoa. Esimerkiksi jos kirjaston arkistossa on vain muutamia numeroita jonkin lehden vuosikertaa, voidaan lehdet poistaa jos Varastokirjastosta löytyvät vastaavat numerot. Pieniä sarjoja ei kannata säilyttää, koska Varastokirjaston aineisto on myös lainattavissa.

Suosikkilehtiä ja paperiversioina
Tuula listaa suosikeikseen musiikkiin, eläinsuojeluun ja kissoihin liittyvät lehdet.  Lisäksi hän lukee erilaisia puutarhalehtiä sekä Kodin Kuvalehteä. ”Lehtiä tuleekin luettua tosi paljon”, yllättyy Tuula.

Painettujen lehtien väheneminen on yleinen suuntaus Suomessa, mutta lukijana ja kirjastoammattilaisena tilanne harmittaa. ”Lehdet ovat tarpeellisia ja opiskelijat käyttävät niitä paljon. Ei ole myöskään kiva, että kaikkien oletetaan lukevan lehdistä mieluummin sähköisiä versioita”, Tuula huomauttaa.

Sanomalehtien suhteen mielipide on erityisen tiukka: ”Helsingin Sanomat ja Etelä-Saimaa on luettava ainoastaan painettuna versiona, digilehdet eivät innosta.” Ja tosiaan: kesäinen sunnuntaiaamu terassilla, kahvikuppi ja paperinen sanomalehti – mikäs sen mukavampi tapa aloittaa päivä kuunnellen linnunlaulua ja selaillen aamun uutisia.

kahvikuppi

Lisätietoja: Wilma-luettelotietokanta (sisältää mm. kirjaston lehdet)

 

Ihanat kirjat EU:n ulkopuolella eli kuinka moninkertaistaa kirjan hinta

”Vau, tää ois tosi hyvä kirja tutkimukseeni, tilautanpa sen kirjastolla.”

Tiedekirjasto hankkii LUT:n ja Saimian henkilökunnan käyttöön painettuja ja sähköisiä kirjoja. Hankintaa säätelee hankintalait ja aineistot tulee tilata kilpailutuksen voittaneelta kirjavälittäjältä.

Joskus vastaan tulee kuitenkin teoksia, joita ei saa kirjavälittäjän kautta, vaan ne tulisi hankkia suoraan kustantajalta. Jos myyjä ei ole EU:sta, voi tilaus tulla kalliiksi.

pic

Tullista, terve!
Esimerkkikirja maksaa EU:n ulkopuolisen kustantajan verkkokaupassa 30.95 US$. Toimitusmaksuksi myyjä määrittää 32,95 US$. Kun kirja saapuu Suomen tulliin, siitä tulee tehdä ”Tulliselvitettävän lähetyksen saapumisilmoitus”, sillä yli 22 euroa maksavat tuotteet tulee tullata.

Kirjasto ei voi itse suorittaa tullausta, joten voimme valtuuttaa Posti Oy:n tekemään tulliselvityksen. Postin hinnaston mukaan tuontitullauksen perusmaksu on 43,58 € + alv. Posti voi periä myös lisäpalveluista maksuja. Jo tässä vaiheessa kirjan hinta on noussut alkuperäisestä noin 30 euron hinnasta yli kolminkertaiseksi.

Tähän tulee lisäksi kirjan arvonlisävero. Kun päälle laskee vielä tullaukseen käytetyn työajan niin kirjastossa, postissa kuin tullissa, tulee tilatusta kirjasta todella arvokas!

Sori, ei tilata!
Toivottavasti yllä oleva esimerkki selventää, miksi kirjaston hankintaväki ei aina tilaa pyytämääsi teosta. Sähköisen aineiston hankinta ratkaisisi monta käytännön ongelmaa, joten kustantajia tulisi pyrkiä kannustamaan e-kustantamiseen.

Origosta Origoon

Kirjastosanasto voi joskus tuntua hyvinkin hankalalta. Mistä on kyse, kun kirjaston työntekijän puheessa vilahtelevat sanat tietokanta, IL-opetus, hyllyluokka tai Origo? Tällä kertaa on tarkoitus selittää Origon syvin olemus.

origo_kyltti3

Lappeenrannan tiedekirjasto täyttää elokuun alussa 5 vuotta. Neljän ja puolen vuoden ajan opiskelijoiden tukena ja turvana toimi LUT Origo -palvelutiski Skinnarilan kampuskirjaston ylimmässä kerroksessa.  LUT Origosta yliopiston opiskelija sai käyttäjätunnuksensa, apua tietoteknisiin ongelmiin ja Saimian opiskelija saattoi varata ryhmätyötilan. Tuollaista Origoa ei enää ole.

Tämän vuoden alusta Origolla on tarkoitettu Skinnarilan kampuskirjaston palvelukerroksessa olevaa asiakaspalvelupistettä. Nykyinen Origo-palvelupiste palvelee KAIKKIA asiakkaita riippumatta siitä, onko opiskelija vai opettaja, LUT:sta vai Saimiasta, koskeeko asia kirjaston vai LUT-tietohallinnon palveluita.

Origo-palvelupiste toimii ”front officena” eli monipalvelupaikkana, jossa päivystäjä – useimmiten opiskelija – hoitaa monia asioita. Tapauskohtaisesti asiakasta neuvotaan oikeaan suuntaan avun tarpeensa kanssa ja tarvittaessa kutsutaan asiantuntija paikalle tapaamaan asiakasta.

origo4

Origo-palvelupisteessä voi

  • lainata ja palauttaa kirjoja
  • maksaa kirjaston maksut
  • noutaa uuden kirjastokortin
  • saada neuvoja tulostamisessa, kopioimisessa ja skannaamisessa
  • varata ryhmätyötiloja opiskelutarkoitukseen
  • lainata laitteita opiskelutarkoitukseen

LUT:n opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva voi myös noutaa käyttäjätunnuksen, saada apua käyttäjätunnus- ja kirjautumisongelmissa sekä rekisteröidä LUT:n kulunvalvonta-avaimen tulostusjärjestelmään.

Origosta saa apua myös tiedonhakuun. Origo-päivystäjä voi auttaa asiakasta Wilma-hauissa ja ohjata tiedontarvitsijan käyttämään Nelli-portaalin tietokantoja. Tarvittaessa kutsutaan päivystävä informaatikko paikalle. Informaatikon tavoittaa myös esim. chatilla kirjaston kotisivujen kautta eli tiedonhakuongelmiin saa apua myös etänä, eikä tarvitse tulla paikan päälle kirjastoon.

origo_kyltti2

Origo-palvelupisteen asiakaspalveluajat ja kirjaston aukioloajat voi tarkistaa osoitteesta http://libguides.lut.fi/aukioloajat.

Kirjaston kotisivut: www.lut.fi/kirjasto

Apuva opintoihin! E-kirjastako?

Kymmenen vuotta sitten Lappeenrannan yliopiston kirjastolla oli tarjota 57 sähkökirjaa asiakkaiden luettavaksi. Vuosikymmenessä muutos e-aineistojen kohdalla on ollut valtaisa ja tänä päivänä tiedekirjaston kokoelmissa on  jo lähes 150 000 e-kirjaa.

 

 

blogee

Helpoin tapa löytää tiedekirjaston e-kirjat on käyttää eBooks -opasta. Sieltä löydät tietoa LUT:lle ja Saimialle hankituista e-kirjatietokannoista ja ohjeita e-kirjojen lukemiseen tarvittavista ohjelmista. E-aineistot löytyvät myös Nelli-portaaleista: LUT:n Nelli ja Saimian Nelli.

Muistathan, että kirjastossa voit käyttää myös toiselle korkeakoululle hankittua e-aineistoja. Origo-palvelupisteestä voit pyytää virkailijaa avaamaan tietokoneen haluamaasi verkkoon.

Vastaamalla valtakunnalliseen kyselyyn autat meitä tiedekirjastossa saamaan tietoa kokemuksista e-kirjojen käytöstä opinnoissa. Kysely on avoinna 31.5.2016 saakka ja löytyy osoitteesta: https://my.surveypal.com/-E-kirjat-opintojen-tukena–kysely