Ihan jees

palaute-800x


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Käyttäjäkyselyn vastaajista 44 prosenttia ei osaa sanoa, pystyvätkö he halutessaan vaikuttamaan kirjaston toimintaan ja palveluiden kehittämiseen. 12 prosenttia on siinä uskossa, että heillä ei ole lainkaan vaikutusmahdollisuuksia. Oletko sinä tuossa joukossa ja olet toisinaan ajatellut, että sinulla on loistava idea kirjaston palveluiden parantamiseksi tai muuten vain paljon palautetta annettavana, mutta et tiedä miten voisit välittää ideasi ja palautteesi eteenpäin? Jos olet, kannattaa lukea tämä juttu.

Kirjaston henkilökunnalle voi kertoa ideansa. Pistämme saamamme palautteen korvan taakse ja toteutamme toiveenne, jos se on mahdollista.

Jos et halua henkilökohtaisesti antaa palautetta eikä ole mihinkään kyselyynkään aikaa, niin käytettävissäsi on lukuisia muita väyliä mielipiteesi ja ideasi kertomiseen:

Lappeenrannan tiedekirjaston kotisivulla on vasemman laidan aihelistassa alimpana Anna palautetta -kohta. Tuon palautelomakkeen kautta voit muun muassa antaa meille ruusuja tai risuja, kertoa kehittämisideoitasi ja kokemuksiasi kirjaston asiakkaana ja palveluiden käyttäjänä. Palaute käsitellään aina ja palautteen antajalle lähetetään vastaus.

LUT ja Saimia Finnoissa on myös Anna palautetta -ominaisuus, jonka kautta voit kysyä Finnan toiminnasta ja jättää kehitysehdotuksia. Saat vastauksen kysymyksiisi.

Aineiston hankintaan vaikuttamista varten on räätälöity hankintaehdotuslomake, jonka löydät kirjaston kotisivuilta kohdasta Aineistot – – Aineiston hankinta. Kokoelmia kartutetaan mahdollisuuksien mukaan, mutta aineiston hankinnassa on huomioitava määrärahatilanne ja kirjaston hankintapolitiikka (suositaan ensisijaisesti sähköistä aineistoa) sekä punnittava yleistä hyötyä. Ymmärrettävää lienee, että useamman käyttöön soveltuva aineisto menee yksilön edun edelle.

kayttajakysely

Kyselyihin kannattaa vastata! Kansallisten kirjastokäyttäjäkyselyiden lisäksi myös mm. tukipalvelu-, LTKY:n ja Saikon jäsenpalvelu- ja vastavalmistuneiden kyselyissä pääset kommentoimaan kirjaston palveluita, niin hyvin hoidettuja kuin retuperällä olevia. Kuten yksi kansallisen käyttäjäkyselyn vastaajista totesi: ”Aina kannattaa tutustua kirjastoon ja sen palveluihin. Jokainen arvioi sitten itse onko hyödyllinen vai ei”.

Opetus ja neuvonta opintojen tukena

opetus-800x


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Tiedonhaun opetus hyödyllistä
Asiakaskyselyn palautteissa tuli esille toive järjestää tiedonhaun opetusta niin, että se painottuisi opintojen aiempiin vaiheisiin. Tämä on mahdollista, mikäli asiasta sovitaan tieteenalaopettajien kanssa. Kirjasto ei järjestä erillisiä tiedonhaun kursseja, vaan opetus on aina liitetty johonkin opintojaksoon. Opetusta kannattaa sisällyttää ohjelmaan erityisesti niillä kursseilla, joilla opiskelijat tekevät tiedonhakua vaativia harjoitustöitä.

tilasto

Noin neljännes kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että tiedonhaun opetuksesta oli huomattavasti hyötyä opinnoissa tai työssä ja puolet vastaajista koki, että hyötyä oli jonkin verran. Tästä on hyvä jatkaa opetuksen kehittämistä niin, että viimeisellekin neljännekselle saadaan välitettyä tietoja ja taitoja, jotka auttavat heitä elinikäisessä oppimisessa.

Lappeenrannan tiedekirjaston tiedonhaun opetus on kaikilta osin sisällytetty korkeakoulujen kursseihin, lukuun ottamatta joitakin kirjaston käyttöön perehdyttäviä opastuksia. Tuoreen tutkimuksemme mukaan tällainen lyhytkestoinen integroitu opetus tuottaa hyviä oppimistuloksia ja opiskelijat ovat motivoituneita oppimaan, kun tiedonhaun opetus liittyy meneillään olevaan opintojaksoon. Opetus voidaan toteuttaa joko suomeksi tai englanniksi.

Opetusta järjestetään monella eri tavalla:

  1. Aloittavat opiskelijat perehdytetään kirjaston kokoelmiin ja palveluihin verkkokurssilla ja siihen liittyvällä luennolla. Perehdytykseen liittyy myös käynti kirjastossa siihen liittyvine oppimis- eli kirjastopassitehtävineen. Tulevasta syksystä alkaen kirjastopassitehtäviin vastataan Moodle-verkkoalustalla. LUT:ssa tämä perehdytys on pakollinen osa kaikkia johdatuskursseja. Saimiassa perehdytysopetus hakee vielä paikkaansa opiskelijoiden opintokokonaisuudessa.
  2. Opintojen kuluessa opettajat voivat tilata opintojaksolleen informaatikon kertomaan juuri kyseessä olevaan aiheeseen liittyvästä tiedon hakemisesta ja käyttämisestä. Pyyntö tehdään tätä varten tehdyllä lomakkeella tai sähköpostitse kirjasto.koulutus@lut.fi.
  3. LUT:n kandivaiheessa opiskelijoille tarjotaan seminaarien luento-opetukseen liittyen räätälöityä opetusta sekä luokkaopetuksena että mikroluokkaharjoituksina. Saimiassa opinnäytevaiheessa olevien ryhmien vastuuopettajat voivat tilata vastaavan opetuksen omalle luokalleen.
  4. LUT:n maisterivaiheen ja tohtorikoulun opetukset räätälöidään tilanteen mukaan. Ne voivat olla tiedonhakuasioiden kertausta, jonkin yksittäisen asian tietoiskumaista esittelyä tai kandi-/opinnäytevaiheen tapaista katsausta tiedonhakuasioihin.

”Apua aina saa”
Opetukseksi voidaan katsoa myös tarjolla oleva henkilökohtainen opastus. Sitä varten on mahdollista varata aika kahdenkeskiseen tapaamiseen informaatikon kanssa, käyttää chat-palvelua, pyytää neuvoja sähköpostilla tai vaikka kysäistä apua paikan päällä kirjastossa. Ajanvaraus henkilökohtaista tapaamista varten tapahtuu lomakkeella.

Chat-palvelu pikakysymyksille
Käyttäjäkyselyn mukaan tiedekirjaston chat-palvelua ei koeta tarpeelliseksi, eivätkä vastaajat ole sitä juurikaan käyttäneet. 70 prosenttia vastaajista ei osannut arvioida toimivuutta lainkaan.

Chat-ruutu on näkyvissä kirjaston verkkosivulla. Päivystävä informaatikko on chatissa online virka-aikana. Chat-palveluun lähetetyt kysymykset ohjautuvat kirjaston sähköpostiin, mikäli päivystäjä ei syystä tai toisesta voi vastata reaaliaikaisesti. Chat-viestit, joihin ei välittömästi voida vastata, ohjautuvat informaatikon luettavaksi sähköpostiin ja hän ottaa mahdollisimman pian yhteyttä kysyjään. Chat-palveluamme käyttäneet tuntuvat olevan tyytyväisiä nopeaan tapaan saada yhteys kirjastoon ongelmatilanteissa.

Päivystäjältä voi kysyä myös suoraan sähköpostitse tai puhelimitse kaikkea kirjastoon ja sen toimintaan liittyvää. Ja aina voi tarttua ohi kävelevää informaatikkoa hihasta kirjastossa ja pyytää neuvoa käsillä olevaan ongelmaan.

 

 

 

 

.

.

.

 

Oletko yökyöpeli?

yokyopeli

Jos olet niitä ihmisiä, joka on energisimmillään ja tehokkaimmillaan iltaisin eikä yöllä työskentelykään ole sinulle vierasta, tule kokeilemaan, miten opiskelu, tutkimuksen tekeminen, tenttiin lukeminen, tiedon etsiminen tai tekstin kirjoittaminen sujuu Lappeenrannan tiedekirjastossa iltaisin ja öisin. Tämä on mahdollista LUT:n tai Saimian opiskelijoille ja henkilökunnalle, jos olet lunastanut käyttöösi lutikaksi kutsutun kulunvalvonta-avaimen. Kirjasto on nimittäin auki 24/7!

Kirjaston käyttöajan lisäystä on toivottu asiakastyytyväisyyskyselyissä jo vuosia ja vihdoinkin 9.1.2017 mahdollistui kirjaston ympärivuorokautinen käyttö. Kovin pitkältä ajalta ei kokemuksia asiasta siis vielä ole, mutta ensimmäiset käyttäjät löysivät kirjastoon heti ensimmäisenä iltana. Neljän ensimmäisen päivän kulkuraportin mukaan LUT:n väkeä on kirjaston omatoimikäyttö houkuttanut enemmän kuin saimialaisia. Myöhäisin sisään tulija on kuitenkin Saimiasta ja kirjautui sisään tiistaina, toisena 24/7-iltana puoli yhdentoista jälkeen. Siinä vasta yökyöpeli!

Käynti kirjastoon omatoimiaikoina on mahdollista vain kahdesta ovesta: kirjaston pääovista palvelukerrokseen ja 7. rakennuksesta kirjaston ylimpään kerrokseen. Muistathan tämän, kun työskentelet kirjaston pohjakerroksessa – et pääse ryhmätyöhuoneiden eteisaulasta takaisin kirjastoon!

Kaipaatko hiljaisuutta?

Jos kirjastossa on paljon ryhmätöiden tekijöitä tai muita seurustelevia ryhmiä, voi ääntä syntyä häiritsevän paljon. Rauhaa kaipaaville on varattu pohjakerros hiljaista työskentelyä varten. Tämän lisäksi meillä on uusi 11-hengen hiljainen yksintyöskentelytila kirjaston ylimmässä kerroksessa. Silencioksi kutsuttuun huoneeseen pääsee ”lutikalla”, kulunvalvonta-avaimella, ja se on käytössäsi muun kirjaston tapaan 24/7.

silencio

Jotta Silenciossa työskentelevät saavat haluamansa rauhan ja hiljaisuuden, on myös Silencion edustan parvitila julistettu hiljaiseksi työskentelyalueeksi. Huomioithan tämän pari- ja ryhmätyöskentelyssä!

Are you a night owl?

If you want to study, research, read for an exam, search information or write during the evenings and nights, come to the Lappeenranta Academic Library. The Library is available to LUT and Saimia students and personnel who have the “lutikka”, magnetic key. The Library is open 24/7!

The Library customers have hoped for longer hours for years and since January 9th, 2017 it has been possible to use the Library around the clock. Statistics of the first four days show that you, dear customers, found the way to the Library from the first night. LUT students have used the Library outside of the service hours more tha¬n Saimia students, but the real night owl is from Saimia, though. He or she logged in on the second night at 22.37!

Entrances to the Library are only through the Library’s main door on service floor and from 7th building to the Library’s top floor. Please, remember this when you work on the bottom floor – you cannot get back to the Library from the hallway of workshop rooms!

Do you long for peace and quiet?

hiljainen

Sometimes there are many group works going on in the Library and it may get quite noisy. You can work on the silent bottom floor, but there is also a new place for silent individual work on the top floor: Silencio with 11 work spots. You need the “lutikka” to get in to Silencio and you can use it 24/7 as the other parts of the Library.

To make sure that people in Silencio have quiet and peace what they are looking for we have announced the space in front of Silencio as a quiet working area as well. Please, notice this when you work in pairs or in team!

Kirjan elinpäivät ovat luettu – eläköön jakopäivä!

Tiedekirjastossa on kerran, kahdesti vuodessa poistokirjojen jakopäivät, jolloin kokoelmista poistettua aineistoa jaetaan asiakkaille ilmaiseksi. Tämän vuoden toinen poistetun aineiston jakotapahtuma alkaa maanantaina 14.11.2016.

kuva1
Vuoden 2012 poistokirjapäivät.

Mutta minkä vuoksi aineistoa on ylipäätään poistettu?
Kirjaston kokoelmien ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen edellyttävät aineiston poisvalintaa kokoelmista. Tiedekirjastoon tulee uutta aineistoa koko ajan (3 413 nidettä vuonna 2015), joten jo kirjaston tilat määrittävät puitteet kokoelmien suuruudelle.

Kirjasto poistaa sellaista aineistoa, joka on sisällöllisesti vanhentunutta ja/tai josta on tullut uusi painos, tai joka on rikkinäistä ja huonokuntoista. Lisäksi aineistoa, jota ei enää käytetä tai käytetään hyvin vähän, poistetaan.

Kirjastojen kirjasto – Varastokirjasto!
Ennen kuin aineisto päätyy asiakkaille annettavaksi, tarkistetaan sen saatavuus Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta, jonka tehtävänä on säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa. Tällaisella keskitetyllä kirjojen ja lehtien varastoinnilla taataan se, että hankittu aineisto säilyy tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden käytössä samalla, kun varastointi on voitu toteuttaa kustannustehokkaasti, ja yksittäisen kirjastojen ei tarvitse säilyttää aineistoa, jota ei juurikaan käytetä.

kuva2
Lappeenrannan tiedekirjaston lähetys odotti käsittelyä Varastokirjastossa vuonna 2014.

Tiedekirjastokin tilaa asiakkailleen aineistoa, niin kirjoja kuin lehtiartikkeleita, Varastokirjastosta. Jopa kolmannes tiedekirjaston viime vuonna saamista kotimaisista kaukolainoista tuli juurikin Varastokirjastosta!

Poistettu, mutta ei jaettu
Kaikkea poistettavaa aineistoa ei kuitenkaan jaeta asiakkaille. Tällaisia ovat e-kirjat, joita myös poistetaan, mutta harvemmin. Repeytyneet ja sidonnastaan hajonneet niteet menevät myös kierrätykseen. Likaantunut teos on puolestaan aineistoa, jonka asiakas joutuu korvaamaan ja jonka hän niin halutessaan saa itselleen maksettuaan kirjan tai tuotuaan uuden, korvaavan niteen kirjastolle.

kuva3
Poiston yleisimpiä syitä: sivut irtoavat, kirja on kastunut, liimaus ratkeaa vanhuuttaan.

Tervetuloa Green Campus -henkeen kierrättämään poistettua aineistoamme jälleen 14. marraskuuta alkaen!
 

Kirjaston säpinäviikot takanapäin

Joka syksy olemme kahden viikon ajan opastaneet uusia opiskelijoita kirjaston käytössä.  Tänä syksynä ajankohta oli 12.9.–23.9. Kahden viikon aikana kirjastossa oli melkoinen ihmisvilinä ja ajoittain jopa ruuhkaa Origo-yhteispalvelupisteen ympärillä.

img_2388

Reilu tuhat opiskelijaa kahdessa viikossa
Kirjasto-oppailla riittikin puhumista ja puuhaa: kahden viikon aikana kirjastoon tutustumassa ja kirjastopassin suorittamassa kävi 691 yliopiston opiskelijaa, Saimialaisia 338 ja nimettömän tai paperin, jossa ei ollut vastattu kysymyksiin palautti 8 opiskelijaa. Yhteensä 1037 opiskelijaa. Viime vuonna passeja palautettiin 1004 kappaletta.

Tänä vuonna meitä ilahdutti erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden yli sadalla kasvanut osallistujamäärä. Saimian opiskelijoista suurin osa kävi ryhmittäin ja eniten kävijöitä oli sosiaali- ja terveysalan opiskelijoissa kuten aikaisempinakin vuosina.

Passin myötä kirjasto tutuksi
Kahden viikon aikana uudet opiskelijat suorittivat kirjastopassin. Passin avulla opiskelija tutustui kirjaston tiloihin ja palveluihin. Vastaukset kysymyksiin löytyivät käymällä jokaisessa kirjaston kolmessa kerroksessa. Vastauksia piti etsiä mm. yleiskokoelman hyllyluokituksesta, aikakauslehtien sijainnista ja käsikirjastokokoelman teippien väristä. Vaikeimmaksi osoittautui löytää vastaus sarjakokoelmaan liittyviin kysymyksiin. Opiskelijoille neuvottiin myös lainaus- ja palautusautomaattien käyttö.

 

img_2392
”Yllättävän selkeä tehdä ja fiksu juttu, että kirjastopassi on pakollinen: näin kirjasto tulee tutuksi heti opintojen alussa. Passi oli helppo ja nopea suorittaa ja oli hyvä, että tehtäviä oli joka kerroksessa, niin kaikissa paikoissa tuli käytyä.” Maria Mäkitie – 1.vuosikurssin opiskelija, LUT Kauppatiede

Kaiken kaikkiaan viikot olivat hyvin kiireistä aikaa, mutta palautteesta ja runsaasta osanotosta päätellen kirjaston käytön opastus koetaan tarpeelliseksi ja kirjasto on edelleenkin tärkeä osa opiskelua. Kirjastossa mietitäänkin jo ensi vuoden uusien opiskelijoiden opastusta; toteutetaanko se ehkä jollain toisella tavalla?

Kiitokset kaikille kävijöille, meistä oli mukavaa että kävitte!

 

Tietopalvelupäivystys ennen ja nyt

Tiedekirjastossa on asiakkaiden apuna päivystävä informaatikko, jonka tehtäviin kuuluu chatin, sähköpostin tai puhelimen kautta tuleviin tiedonhaku- ja muihin avunpyyntöihin vastaaminen sekä paikallisasiakkaiden auttaminen tiedonhakuasioissa. Informaatikolle voi myös varata ajan, jolloin voi rauhassa keskittyä tiedonhakuongelman ratkaisemiseen.

Tietopalvelupäivystykseen on aina kuulunut opiskelijoiden, henkilökunnan ja ulkopuolisten asiakkaiden opastamista kirjaston käytössä. Jotkut kokoelmat, kuten sarjakokoelma ja nyt jo pois jäänyt Kvartto-kokoelma (A4-kokoisten kirjojen kokoelma!) ovat olleet asiakkaiden mielestä sellaisia, joista on ollut hankala löytää tarvitsemaansa kirjaa. Kirjan paikallistamisessa tarvitaan edelleen apua, vaikka nyt siihen on uusia välineitä. Finna-hakupalvelussa saa avattua kartan, josta näkee kirjan sijainnin.

Tiedonhakuasioissa palveleminen sen sijaan on aivan eri juttu kuin 1980-luvulla tai 1990-luvun alussa. Informaatikoilla oli päivittäin muutaman tunnin päivystysjakso, jona aikana asiakkaille tehtiin tiedonhakuja eri tietokannoista. Asiakkaat eivät voineet itse tehdä hakuja, sillä tietokantojen käyttäminen oli kallista. Akateemisten tunnusten käyttäminen laski hintoja hieman yliopistolaisille, mutta ulkopuolisille asiakkaille ja yliopiston maksullisille projekteille haut tehtiin kalliimmin hinnoin lisenssiehtojen mukaisesti. Korkeiden hintojen vuoksi ammattilaiset tekivät tiedonhaut, sillä heiltä se sujui aikaa ja tarpeettomia tulostamisia säästäen. Haut tehtiin ns. rivikirjoittimia käyttäen, jolloin viitteiden lisäksi kaikki hakukomennot ja muukin teksti tulostui paperille. ”Tekstinkäsittely” toimi saksilla. Kun haluttiin oikein hieno tulos, leikkeet liimattiin A4-arkeille, jotka valokopioitiin siistiksi asiakkaan käyttöön.

Kun 1980-luvun lopulla käyttöön tulivat mikrotietokoneet ja tekstinkäsittelyohjelmat, tiedonhaun tulokset saatiin siisteiksi ilman saksia. Oli melkoinen edistysaskel, kun tulostuslistaukset saatiin lähetettyä sähköpostin liitteinä asiakkaiden omille koneille. Jos asiakas oli informaatikon kanssa yhdessä tekemässä tiedonhakua, hän sai tiedoston mukaansa levykkeellä. Levykkeetkin olivat arvotavaraa. Ne pyydettiin palauttamaan kirjastoon, kun tiedot oli tallennettu omalle koneelle.

tietopalveluennen

Mikähän mahtoi olla vuosi, jolloin CD-ROM-muotoiset tietokannat tulivat käyttöön? 1990-luvun alkupuolella varmaan. Aluksi oli vain yksi tietokanta, Abi/Inform, jota käytettiin syöttämällä levy tietokoneessa olevaan lukijaan. Yhdellä levyllä olivat yhden vuoden aikana tietokantaan tulleet viitteet – siis pelkät julkaisutiedot ja tiivistelmä, mutta ei artikkelien kokotekstejä! Ne piti joko etsiä kirjastoon tulevista lehdistä tai tilata kaukopalvelun kautta muista kirjastoista. Asiakkaat tarvitsivat neuvoja tiedonhaun tekemisessä ja ihan teknistä apua laitteiden käytössä. Joskus jouduttiin kaivamaan CD-ROM-asemasta ns. ”lerppu” eli ohut tallennusdisketti! Ne olivat ulkomitoiltaan samankokoisia kuin CD-levyt, joten tottumaton käyttäjä erehtyi helposti.

CD-ROM-muotoisten tallenteiden käyttö oli vain muutamien vuosien juttu. Graafisten käyttöliittymien lisääntyessä alkoi tulla asiakaskäyttöön tietokantoja, joiden käyttö ei vaatinut informaatikkoa välittäjäksi. Ne lisääntyivät todella nopeasti ja asiakkaat ottivat ne innostuneesti vastaan. Informaatikon apua tarvittiin sen jälkeen pääasiassa tiedonhakujen muotoiluun ja tietokantojen toiminnan selittämiseen. Apua tarvittiin ja tarvitaan edelleen myös sopivien tietokantojen valintaan ja erityisesti hakusanojen etsimiseen.

tietopalvelunyt
Informaatikko opastaa opiskelijoille Finna-hakupalvelun käyttöä.

Informaatikot päivystävät nykyään paljon pidempiä aikoja kuin ennen. Kirjastossa on päivystävä informaatikko koko päivän, ei pelkästään parin tunnin ajan. Ennen päivystettiin omassa työhuoneessa ja asiakas tuli useimmiten paikan päälle kysymään neuvoa. Joskus käytiin opastamassa luettelotietokannan tai vielä sitä aiemmin kirjaston kortiston käytössä. Nyt neuvonta tapahtuu usein asiakaspalvelutiloissa ja asiakas on kirjautuneena joko omalle koneelleen tai kirjaston työasemalle. Iso osa neuvonnasta tehdään myös sähköisesti joko chatin tai sähköpostin välityksellä. Asiakkaan ongelmat eivät ole muuttuneet kovin paljon. Perimmäinen ongelma on aina löytää tietoa jonkin tietyn ongelman ratkaisemiseksi tai tutkimuksen lähdeaineistoksi. Välineet ja tietokannat ovat kuitenkin kehittyneet valtavasti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana.

Syksy tulee ja tuo tullessaan fuksiopastusviikot uusille opiskelijoille

Syksyn tullen uudet opiskelijat saapuvat sankoin joukoin kampukselle. Paljon uutta asiaa pitää omaksua ja suunnistaa paikasta toiseen.

img_2338

Kirjasto on tärkeä osa opiskelua ja toivomme, että opiskelijalla on aikaa kaiken hyörinän keskellä poiketa myös kirjastossa ja tutustua palveluihin.

Joka syksy olemme kahden viikon ajan opastaneet uusia opiskelijoita kirjaston käytössä.  Tänä syksynä tuo ajankohta on 12.9.–23.9. Opiskelijat voivat tulla kirjastoon joko ryhminä tai itsenäisesti. Kerromme kirjastosta ja palveluista, näytämme itsepalvelulainaus- ja palautusautomaattien käytön ja lopuksi opiskelija saa käteensä fuksipassin, jossa oleviin kolmeen kysymykseen löytyy vastaus käymällä jokaisessa kolmessa kerroksessa. Yksittäisten henkilöiden ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, mutta mahdollisten ryhmien päällekkäisyyksistä johtuvien ruuhkien välttämiseksi pyydämme kertomaan tulosta osoitteeseen: kirjasto-koulutus@lut.fi.

Kirjastopassin suorittaminen on LUT:n opiskelijoille pakollinen osa Tiedonhaun perusteet / Information searching -verkkokursseja. Toivomme runsasta osanottoa myös Saimian opiskelijoiden osalta, vaikka kirjastokäynti ei olisikaan pakollinen.

Tervetuloa tutustumaan Tiedekirjastoon!