Avoin tiede tutkijan näkökulmasta – Open Science from researcher’s point of view

OA


Lappeenrannan tiedekirjasto tarjoaa tutkimukseen liittyvää apua ja neuvontaa asiakkailleen. Avoin tiede kehittyy jatkuvasti ja kirjasto seuraa muutosta tarkasti. Kysyimme tutkijoiltamme, miten avoin tiede vaikuttaa heidän tutkimukseensa ja mitkä asiat siinä askarruttavat.

Lappeenranta Academic Library provides help and guidance for doing research. Open science and open publishing are constantly evolving and library is keen to keeping up with the process. We asked our researchers, which topics in open science are the most interesting and which issues rise more questions.


Teemu Turunen-Saaresti – Avoimuuden avulla yhteistyöhön ja -julkaisuihin

LUT School of Energy systemsin apulaisprofessori Teemu Turunen-Saaresti kertoo, että hänen alallaan energiatekniikassa on keskeisiä lehtiä, jotka eivät ole Open Access -lehtiä (OA) eli avoimesti saatavilla. Alan OA-lehdet ovat enimmäkseen tuntemattomampia ja niissä julkaisevat paljon aasialaiset tutkijat. Hänen schoolissaan ei myöskään ole ostettu artikkeleita avoimiksi eli ei ole käytetty niin sanottua hybridi-julkaisemista, mitä LUT ja rahoittajatkaan eivät suosittele.

ResearchGate tiedonjakoväylänä
Turunen-Saarestille avoimuutta edustaa ResearchGate, jonne hän laittaa tietoja julkaisuistaan, enimmäkseen niin, että sitä kautta kiinnostuneet voivat pyytää tutkijalta julkaisua, mikä onkin luvallisesti varmin tapa toimia. Turunen-Saaresti ei ole rinnakkaistallentanut julkaisujaan LUT:n julkaisuarkistoon, LUTPubiin, mutta olisi siitä kiinnostunut, jos se olisi tutkijalle vaivatonta. ”Rinnakkaistallentamisessa hankalalta tuntuu siinä vaadittavien versioiden (post print/final draft) hallinta”, Turunen-Saaresti kertoo.

B2SHARE-data-arkisto kiinnostaa kansainvälistymisen näkökulmasta
Turunen-Saaresti on kiinnostunut jatkossa tallentamaan tutkimusaineistoja avoimesti EUDAT-palveluihin kuuluvaan B2SHARE-data-arkistoon. Turunen-Saarestin tutkimusryhmä on myös kiinnostunut jakamaan avoimesti tietoa tutkimusinfrastaan (tutkimusvoimalaitos) siten, että tänne LUT:hen voisi tulla muualta tutkijoita tekemään mittauksia vastaavasti kuin hänen yksiköstään käydään muun muassa Stuttgartissa ja Hannoverissa. Tällöin yhteisjulkaisujen tekokin voisi helpottua.

Tutkimuksen näkyvyyteen liittyen Turunen-Saaresti toivoi tutkimusprojekteille kotisivualustaa, jonka voisi itse helposti päivittää ja missä voisi jakaa tietoa tutkimuksista.

Googlelta vastaus
Meitä kirjastossa tietenkin kiinnosti, mistä Turunen-Saaresti oli saanut tietoa esimerkiksi EUDAT-palveluista. Vastaus oli Google. Hänellä oli kokemus, että tutkija helpoimmin hakee tietoa suoraan verkosta, eikä tule kysyneeksi kirjastosta tai lähde etsimään tietoa kirjaston kotisivuilta. Siinäpä on meille kirjastossa tiedotushaastetta.

Dr. Katharina Fellnhofer – Open Access is a citation booster

Dr. Katharina Fellnhofer is a Research Visitor at LUT School of Business and Management. Katharina’s field of science is Entrepreneurship, where open access (OA) publishing is increasingly important. In particular, in the H2020 project, where she is engaged in, all publications should be openly available.

Open Access (OA) experiences
Katharina has two gold OA (in open journals) and several green OA (self-archiving after embargo period) publications. Katharina uses Zenodo as an open repository for her publications, which is quite wide spread. She also has a personal page on Research Gate. She would be interested in opportunities of parallel publishing in LUT Pub repository as well, though she was not informed about it earlier.

Advantages of open access publishing and open science
Katharina believes that open access publishing brings many advantages, such as:

  • interaction with society: everybody has access to your publications, and it helps to build public trust in your research;
  • facility to career profile (together with ORCID);
  • citation booster: some publications get cited immediately.

Katharina does not see any disadvantages of OA.

Open data
In her research area, Katharina collects data mainly herself. There are only few interesting open data available for entrepreneurship – for example, GEM Global Entrepreneurship Monitor.

In the H2020 project, Katharina shares data with partners in the project own cloud.

Good ways to promote open science and open access publishing at LUT
Katharina thinks that university should build some incentives and provide little reward to researchers for open science. Publishing in open access journals also requires additional funding to cover publishing fees.

Another point is awareness building about advantages of open access publishing, of which increasing citations is the most important.

Research data management plan: “A bit more work, but it is worth it in the long run”
Research data management plan – is a precondition by most funders nowadays. It supports research to keep everything under control (for example, data protection issues). Researcher needs to elaborate a good plan once and can take advantage of it in other projects just by adopting it to new conditions.

Dr. Ashvinkumar Chaudhari – via OA scientific message can reach everyone

Dr. Ashvinkumar Chaudhari is a Postdoctoral Researcher at LUT School of Engineering Sciences. He uses open source computer software for computer simulations. His data is different from other types of data in a way that such data generation requires mainly computing power and time (in addition to scientific skills of course) – CPU time: from about six months to one year to reproduce a dataset. Use of open source software results in minimal financial expenses. Produced large data sets are stored in CSC environment storage system. Long-term preservation of such datasets poses challenges due to lack of space. Existing data files have already exceeded the maximum quotas in CSC system.

In Ashvin’s field of research, opening data for others would not bring much value, because no one can understand the data unless he or she uses the same software. Published conclusions of the research work are the most valuable.

Open access (OA) publishing
Ashvin favors open access publishing because of its scientific value: it is accessible to everyone which results in bigger audience for research work and will help to produce more citations eventually. He gives an example of a paper by other scientists in his field: within 1-2 years the paper got over 50 citations. Ashvin has five completely OA publications in journals and peer-reviewed conference proceedings (JUFO level-1). One of his OA papers was viewed over 300 times within a few months.

Publishing in new OA journals also gives opportunity to network within new scientific community and get new readers especially form the universities which are not subscribed to many international journals/publishers. Scientific message can reach everyone, because, for example, scientists from developing countries sometimes don’t have access to many international subscription journals.

Ashvin also uploads final drafts of his papers without journal logos to own page on Research Gate. Challenge with Gold OA publishing (in OA journals) is that it is expensive. Costs of OA journal fees were covered by Ashvin’s lab, the CEID centre.

Mainokset

Julkaise artikkelisi avoimena Taylor & Francisilla – alennus APC-maksuun

Avoin tiede lisää tutkimuksen luotettavuutta ja vaikuttavuutta. Avoimeen tieteeseen kuuluvat tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus, tutkimusprosessin avoimuus sekä tutkimusaineistojen avoimuus ja pysyvä säilytys.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on linjannut tavoitteekseen, että Suomi tulee olemaan johtavia maita avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteena on myös kaikkien tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus vuoteen 2020 mennessä.

OA-TF

FinElib (Kansallinen elektroninen kirjasto) on neuvotellut kustantajien kanssa APC (= Article Processing Charge) -maksujen alennuksista, kun tutkija julkaisee artikkelinsa hybridilehdessä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Taylor & Francisin (T & F) lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (APC). Alennettu kirjoittajamaksu on 860 euroa (normaalisti 2150 €) ja alennuksen saa silloin, kun toimii artikkelin vastaavana kirjoittajana (corresponding author).

T & F:n julkaisujärjestelmässä tutkija voi valita julkaisulleen avoimen lisenssin (Creative Commons). Jos lisenssiä ei valita, tulee julkaisulle oletuksena lisenssi CC BY (By attribution, nimi mainittava).

Alennus kirjaston kautta
Alennetun kirjoittajamaksun voi saada vain kirjastopalvelujen kautta. Maksu veloitetaan jälkikäteen tutkijan schoolilta. Tutkijan tulee varmistaa siten etukäteen, että school on valmis maksamaan alennetun APC maksun. Kirjaston yhteyshenkilöt ovat pia.paavoseppa(at)lut.fi ja ulla.ohvo(at)lut.fi.

Lisätietoa
Kirjaston kotisivuilta: http://www.lut.fi/kirjasto/tutkijalle/avoin-tiede/kirjoittajamaksut
Creative Commons lisensseistä: http://authorservices.taylorandfrancis.com/publishing-agreements-your-options/

Publish your OA article via Taylor & Francis – reduced APC charge

The Ministry of Education and Culture has outlined that Finland will become one of the leading countries in open science and research by 2017. The objective is to have open access to all scientific publications by 2020.

The FinELib consortium acquires electronic materials for its member organisations. According to the agreement made by FinELib consortium the researchers of Lappeenranta University of Technology can publish their articles as open with a 860 EUR (normally 2150 EUR) APC charge when acting as a corresponding author of the article.

Via Library
Due to the publisher’s invoicing model, the reduced price can only be gotten through the Library and the reduced APC will be invoiced from the schools afterwards. Please first ensure that your school is willing to pay the reduced APC and then contact the Academic Library: pia.paavoseppa(at)lut.fi and ulla.ohvo(at)lut.fi.

More information
Library’s web page: http://www.lut.fi/web/en/library/for-researchers/open-science/apcs
Creative Commons licences: http://authorservices.taylorandfrancis.com/publishing-agreements-your-options/

 

 

.

.

.

Tallennusosoitteeksi ResearchGate?

pulpfaction-header
Kuva: Canva

“24 people from your institution just joined ResearchGate. Why not follow them?”

Niiden viestien perusteella, joita sähköpostiin tulee yllä olevalla otsikolla, voisi päätellä, että yliopistossa on nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä tutkijoita, jotka julkaisevat tieteellistä tietoa. Pikainen tarkastelu osoittaa, että monet listassa olevat henkilöt eivät suinkaan ole tutkijoita vaan vaikkapa opiskelijoita.

Pilvipalveluiden arviointia
Verkkopalveluina on tarjolla lukuisia eri julkaisutietojen tallennukseen tarkoitettuja pilvipalveluita, joiden laatu ja turvallisuus vaihtelevat. eduuni wiki arvioi verkkosivullaan eri pilvipalveluiden soveltuvuutta korkeakouluissa. Arvioinnit on tehnyt korkeakoulujen asiantuntijoista koostuva seitsenhenkinen arviointiryhmä, jossa ovat edustettuina Aalto yliopisto sekä Vaasan, Turun, Jyväskylän, Itä-Suomen, Oulun ja Helsingin yliopistot. Arvioinnissa käytetään yhteisesti sovittuja ja läpinäkyviä kriteerejä, ja käyttäjät voivat esittää uusia palveluita arvioitavaksi.

Palveluiden luokitustasoja on kaikkiaan viisi. A-tason palvelut ovat suositeltavia eikä niissä ole havaittu erityisiä tietoturvariskejä. B-tason palvelut soveltuvat joihinkin käyttötarpeisiin, mutta niihin liittyy joitakin riskejä. Seuraavalla eli C-tasolla palveluissa on tyypillisesti omistajuus-, tietosuoja- ja tietoturvariskejä. Ne saattavat myös luovuttaa tietoja esimerkiksi mainostajille ja palvelun tuottaja voi muuttaa sopimusehtoja yksipuolisesti. U-tasolla ovat palvelut, joita on ehdotettu sivustolle, mutta joita ei vielä ole ehditty tarkistaa. Viidennellä tasolla ovat palvelut, joiden arvio on vanhentunut eli sen tarkistamisesta on kulunut yli kaksi vuotta.

pulpfaction3

Akateeminen yhteisöpalvelu
ResearchGate on arviointisivuston kategorioissa Viestintä, bloggaus ja microbloggaus sekä Akateeminen julkaiseminen ja tekijänoikeudet. Sitä kuvataan seuraavasti: ResearchGate on tutkijoille suunnattu yhteisöpalvelu, johon voi tehdä henkilökohtaisen profiilin. Sen kautta voi hakea tietoa, jakaa tiedostoja ja julkaisutietokantoja, luoda ryhmiä ja osallistua keskusteluun. ResearchGatessa voi myös kirjoittaa omaa blogia ja jakaa statuspäivityksiä, kuten monessa muussakin sosiaalisen median palvelussa. Sivustolla on myös tietoa avoimista työpaikoista. Palveluun kirjaudutaan joko sen omalla tunnuksella tai LinkedIn-, Facebook- tai Google-tunnuksella.

eduuni wiki arvioi ResearchGaten tasolle C. Positiivisina seikkoina nähdään sen suuntautuminen akateemisille käyttäjille, tietojen poistaminen käytön loputtua, käyttöehtojen muuttumisesta ilmoittaminen ja monipuoliset yksityisyysasetukset. Arvioinnissa negatiivisena nähdään palvelun sisältämä markkinointi ja Googlen evästeiden käyttö palvelussa.

pulpfaction2Kuva: Canva

Luvat ja näkyvyys
ResearchGate on vaivaton käyttää. Tutkijan tulee kuitenkin muistaa, että artikkelin tallentaminen ResearchGateen vaatii kustantajan luvan samalla tavalla kuin LUTPubiin tallennettaessa.

Vaikka julkaisujen ResearchGate-tallennukset löytyvätkin helposti, tutkijan kannalta ongelmallista on, ettei palvelu anna julkaisuista ja niiden käytöstä, esim. latauksista, tietoja altmetriikkapalveluihin, joilla seurataan tutkijoiden some-aktiivisuutta (esim. PlumX), vaan pitää erikseen seurata näkyvyyttä ResearchGatessa ja muissa palveluissa. Näin ollen some-arvokas näkyvyys voi jäädä pienemmäksi kuin mihin olisi mahdollisuus.

”Altmetrics = ALTernative biblioMETRICS, julkaisun vaikuttavuuden tutkimista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa”

Palvelun luotettavuus muuttui ainakin tämän bloggaajan mielessä arveluttavaksi, kun erään kirjoittajan julkaisuksi oli merkitty artikkeli, joka oli julkaistu kaksi vuotta ennen kyseisen henkilön syntymää. Lisäksi näiden kaupallisten palveluiden jatkuvuus ei ole taattua, vaan ne saatetaan lopettaa, mikäli taloudelliset intressit niin vaativat.

Julkaisuille näkyvyyttä turvallisesti
Miten sitten kannattaisi toimia, jotta saisi julkaisuilleen turvallisesti sen näkyvyyden, josta on tutkijalle eniten hyötyä? Turvallinen tapa olisi rinnakkaisjulkaista artikkeli LUTPubissa ja laittaa linkki ResearchGateen. Tämä takaa löytyvyyden esimerkiksi tutkijoiden suosiman Google Scholarin kautta ja samalla julkaisun pitkäaikaistallennus on turvattu. Hyvä käytäntö on myös jakaa julkaisun tiedot ResearchGaten kautta ja lähettää varsinainen artikkeli vain sitä pyytäville.

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/ResearchGATE
https://wiki.eduuni.fi/display/pilviohje/ResearchGate
https://www.altmetric.com/audience/researchers/
https://synblogi.wordpress.com/2013/11/19/altmetriikka-vaihtoehtoista-metriikkaa/