Uudestisyntynyt LUTPub

lutpub-tekstin-artikkelikuva

LUT:n julkaisuarkisto, LUTPub, siirrettiin kesäkuun puolivälissä omaksi instanssikseen. LUTPub ei siis enää ole osa Kansalliskirjaston Doria-palvelinta, vaan sijaitsee omalla palvelimellaan, joka tosin edelleen on Kansalliskirjaston ylläpidossa. Oman instanssin hankkimista oli suunniteltu jo pitkään ja suurin syy muutokseen on sen paremmat mahdollisuudet personointiin.

LUTPub ei siis enää ole osa Kansalliskirjaston Doria-palvelinta, vaan sijaitsee omalla palvelimellaan.

Uudessa sijainnissa uudennäköinen LUTPub

Käyttäjälle näkyvimmät muutokset liittyvät ulkoasuun ja sijaintiin. Uusi LUTPub sijaitsee LUT-domainin alla uudessa osoitteessa, https://lutpub.lut.fi. Saimme määriteltyä LUT:n ilmeen mukaisen ulkoasun (kiitos LUT:n viestinnälle!) ja pääsimme viilaamaan tietosisältöä, kenttiä ja muita asetuksia ilman, että sillä on vaikutuksia muihin julkaisuarkiston käyttäjäorganisaatioihin, kuten Doriassa.

Viritetty kokoelmarakenne ja metadata

Tiedonsiirron yhteydessä muokkasimme hieman kokoelmarakennetta. Jatkossa diplomityöt ja pro gradu –tutkielmat sijaitsevat samassa kokoelmassa aiemman kahden sijaan. Kandidaatintöiden ja –tutkielmien osalta näin on ollutkin jo aiemmin. Lehti- ja konferenssijulkaisujen osalta määrittelimme jaon tieteellisiin julkaisuihin sekä ammatillisiin ja yleistajuisiin julkaisuihin. Lisäksi tutkimusaineistoille on oma kokoelmansa, johon voi tallentaa pienehköjä datasettejä. Täysin uusi kokoelma on Opetus- ja esitysmateriaalit, joka on tarkoitettu nimensä mukaisesti esimerkiksi kalvoseteille, jotka halutaan jakaa julkisesti. Väitöskirjat, muut julkaisut ja esimerkiksi LUT:n julkaisusarjojen julkaisut julkaistaan entiseen tapaan LUTPubissa.

Muutoksen yhteydessä päivitimme myös julkaisujen ja opinnäytteiden kuvailutietoja eli metadataa vastaamaan kansallista metadatasuositusta. Päivitys on vielä osaltaan kesken ja johtuen kansallisesta suosituksesta, se myös voi jatkossa muuttua hieman. Metadata kannattaa pitää suosituksen mukaisena, sillä sillä on vaikutuksia mm. tietojen näkymisessä rajapintojen kautta kytketyissä järjestelmissä, kuten EU:n OpenAire –tietokannassa tai Finnassa.

Kehitys ei pääty

Omaan instanssiin siirtyminen oli ensimmäinen askel kohti tutkimustietojärjestelmän ja julkaisuarkiston välistä rajapintaa. Tämän rajapinnan kehittäminen toivon mukaan edesauttaa julkaisujemme avoimeksi saattamista, sillä jatkossa rinnakkaistallennettavat kokotekstit voisi tallentaa suoraan LUT Research Portaliin, josta ne siirtyisivät julkaisuarkistoon ilman tutkijan panosta. Nykytilanteessa tutkija syöttää rinnakkaistallennettavat aineistot itse julkaisuarkistoon tai lähettää rinnakkaistallennettavan artikkelin version kirjastoon, osoitteella researchportal@lut.fi. Tutkijalta vaaditaan vain julkaisun oikean version liittämisen lisäksi käyttöoikeuslisenssin valitseminen, useimmiten Creative Commonsin lisenssivaihtoehdoista. Kustantaja määrää, minkä version julkaisusta saa rinnakkaistallentaa. Tässäkin kirjasto tarkistaa ehdot ja tutkijan on hyvä pitää tallessa kaikki versiot julkaisusta. Kirjasto auttaa mielellään tutkijaa julkaisujen tallennuksessa. Jatkossa tämäkin prosessi yksinkertaistuu automatisoinnin myötä.

Nykytilanteessa tutkija syöttää rinnakkaistallennettavat aineistot itse julkaisuarkistoon tai lähettää rinnakkaistallennettavan artikkelin version kirjastoon.

LUTPubiin on tulossa lähiaikoina myös kertakirjautumisominaisuus LUT:n verkkotunnuksilla, eli saamme julkaisuarkistonkin Shibboleth-kirjautumisen piiriin. Toistaiseksi julkaisun syöttäjän on ensin rekisteröidyttävä julkaisuarkiston käyttäjäksi. Näin tekevät esimerkiksi kaikki opiskelijamme, jotka tallentavat opinnäytetyönsä LUTPubiin.

Jatkossa rinnakkaistallennettavat kokotekstit voisi tallentaa suoraan LUT Research Portaliin, josta ne siirtyisivät julkaisuarkistoon ilman tutkijan panosta.

Kansalliskirjaston Doria -julkaisuarkistoon tallennetut aineistomme tullaan poistamaan jossain vaiheessa. Siihen asti Google löytää vielä aineistomme myös Doriasta. Uuden LUTPubin Google-näkyvyys on jopa parempi kuin Doriassa, mikä on erityisen hyvä ajatellen avointa julkaisemista ja rinnakkaistallenteiden saamaa näkyvyyttä.

Mainokset

Tutkimusaineistojen pitkäaikaistallennus (TPAS), Fairdata, onko jotain muuttunut?

Rahoitushakemusten aineistojenhallintasuunnitelmissa (Data Management Plan) kysytään aineistojen jakamisesta ja pitkäaikaistallennuksesta (Data sharing and long-term preservation). Mitä tulemme luvanneeksi, kun kirjoitamme suunnitelmiin, että tutkimusaineistomme tallennetaan CSC:n IDA-tallennuspalveluun ja että IDA on kansallisen pitkäaikaistallennuksen, TPAS, piirissä?

Entä, mitä on Fairdata?

FAIR-periaatteet ovat EU:n komission linjaus kesältä 2017. Ne määrittävät tutkimusaineistojen avoimuuden tavoitteiksi löydettävyyden, saatavuuden, yhteentoimivuuden (standardien mukaisuuden) ja käytettävyyden (Findable, Accessible, Interoperable, and Re-usable). Opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut FAIR-periaatteisiin ja kansallisia CSC:n kehittämiä tutkimusaineistopalveluita (nykyisin Fairdata-palvelut) kehitetään näiden periaatteiden pohjalta.

Alla oleva kuva kertoo parhaiten kokonaisuuden:

Fairdata
Kuva: Anssi Kainulainen, CSC, http://www.doria.fi/handle/10024/154833

Tutkija tallentaa aineistonsa IDA:an ja muokkausten jälkeen merkitsee sen säilytettäväksi (IDA:n uudessa versiossa), tutkija kuvailee aineiston (eli lisää metatiedot) uudessa Qvain-kuvailupalvelussa, josta kuvailutiedot siirtyvät Etsimeen. Tiedot aineistoista löytyvät Etsimestä vaikka Googlella. Tutkimusaineistot säilyvät IDA:ssa jopa vuosia, vaikka itse tutkimus loppuisikin. Organisaatioiden täytyy jatkossa päättää, miten ne hallinnoivat IDA:ssa olevia aineistojaan esimerkiksi tutkijan vaihdettua työpaikkaa. Uudistettu IDA on luvattu loppukäyttäjien käyttöön tämän vuoden keväällä. Nykyiset IDA-projektit migroidaan (kaikki data, projektit ja käyttäjät siirretään) uuteen palveluun.

Organisaatioiden pitää määrittää periaatteet, joilla ne haluavat itselleen merkittävät tutkimusaineistot tallennettavaksi IDA:sta Fairdata-PAS:iin pitkäaikaistallennukseen. Fairdata-PAS:iin voidaan jatkossa siirtää tai haravoida aineistoja myös muista aineistojen tallennuspalveluista sekä myös organisaatioiden omista järjestelmistä.

Jatkossa myös hakupalvelu-Etsimeen voidaan toivottavasti haravoida aineistojen kuvailutietoja eri tallennuspalveluista kuten Zenodosta tai EUDATista.

Kriteerinä pitkäaikaistallennettaville merkittäville aineistoille voi olla esimerkiksi, OKM:n ehdotus täydennettynä LUT:n ehdotuksilla:

– Profiloitumisen kannalta merkittävät aineistot sekä yliopiston profiloitumiseen liittyvät faktatieto
– Merkittävät tutkimusinfrastruktuurit ja –laitteistot sekä niihin liittyvät aineistot
– Huippuyksiköiden kannalta merkittävät aineistot
– Erityisosaamisen kannalta merkittävät aineistot
– Aineistot, joilla tutkimukset voidaan myöhemmin todentaa
– Aineistot, jotka on vaikea tuottaa uudestaan

o haastattelututkimukset
o otetut näytteet

Fairdata-PASissa on organisaatioille alustavasti varattu tilaa 10 TB.

Fairdata-kokonaisuus ja siihen tulevaisuudessa liittyvä EOSC (European Open Science Cloud) hakee vielä muotoaan. Tässä vaiheessa on tärkeintä, että aineistojen ja niiden kuvailutietojen hallintaan kiinnitetään kokonaisuutena erityistä huomiota. Tutkimusrahoittajat hyväksyvät laajasti standardien mukaisia aineistojen tallennuspaikkoja em. edellytyksillä.

AVAA- Avointen tutkimusaineistojen julkaisualusta ei kuulu Fairdata-palveluihin, koska sitä kautta ei pystytä resurssisyistä havainnollistamaan kaikkia IDA-aineistoja. AVAA tulee kuitenkin olemaan käytettävissä erillisenä palveluna.

LUT:ssa keskitettyyn openscience@lut.fi –palvelusähköpostiosoitteeseen voi lähettää avointa tiedettä ja tutkimusaineistoja koskevia kysymyksiä.

Aiheeseen liittyvää tietoa:

Datan elinkaari –seminaarin esitykset

IDA-palvelun uudistus

IDA-yhteyshenkilöt LUT:ssa: Jari Taipale, Ilkka Nokelainen

Avoin tiede –sivut

LUT:n avoimen tieteen materiaali

.

.

Artikkeli avoimeksi Taylor & Francisin lehdessä

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijoilla on ollut nyt vuoden ajan mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Taylor & Francisin (T & F) lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (APC). Blogikirjoitus ”Julkaise artikkelisi avoimena Taylor & Francisilla” sisältää perustietoa avoimesta julkaisemisesta.

Jotta alennus on mahdollista saada, tulee kirjoittajan olla ”corresponding author”. Vuoden aikana seitsemän LUT:n kirjoittajaa toimi artikkelin vastaavana kirjoittajana ja omasi mahdollisuuden käyttää alennusta. Neljä artikkelia seitsemästä julkaistiin avoimena.

Artikkeli avoimeksi
© Photo by João Silas on Unsplash

 

Erään avoimen artikkelin tarina

LUT School of Business and Managementin nuorempi tutkija Nina Tura tarttui avoimen julkaisemisen mahdollisuuteen Antero Kutvosen ja Paavo Ritalan kanssa kirjoittamansa artikkelin ”Platform design framework: conceptualization and application” kohdalla. Artikkeli ilmestyi T & F:n lehdessä Technology Analysis & Strategic Management.

Ninaa artikkelin avoin julkaiseminen kiinnosti, koska näin artikkelin jakaminen suuremmalle yleisölle on mahdollista. ”Pystyn mm. itse helpommin mainitsemaan artikkelista eri projekti- ja tutkimusyhteyksissä ja jakamaan linkkiä eteenpäin. Tutkimusprojekti, jonka osana artikkeli toteutettiin, on avoin EU-projekti, joka myös suosii erityisesti tutkimustulosten avointa jakamista. Näin ollen avoin julkaiseminen palveli myös projektin rahoittaneita tahoja ja muita projektin osapuolia.”

Artikkelin vapaa saavutettavuus oli myös tärkeä aspekti Ninalle: ”Artikkelin avoimena julkaiseminen toki kiinnosti myös meitä kirjoittajia, koska pystymme näin saamaan artikkelin laajempaan jakoon. Lisäksi yliopistollamme ei ole kyseisen lehden kaikkiin artikkeleihin pääsyä, joten avoin julkaiseminen oli mielestäni lähes ehdoton.”

Kysyttäessä millaiseksi julkaisuprosessin eteneminen koettiin, Nina vastaa, että ”julkaisuprosessi avoimena artikkelin hyväksynnän jälkeen oli todella helppoa. Kirjastosta oli tässä suuri apu, niin julkaisumahdollisuuden havaitsemisen, maksujen, paperityön yms. osalta. Itseltäni ei prosessiin mennyt juurikaan resursseja. Jouduin ainoastaan täyttämään muutaman dokumentin ja varmistamaan rahoituksen.”

Avoimen julkaisemisen vaikutuksia ei ole vielä tutkittu paljoakaan ja Nina kommentoikin: ”Koska artikkelin julkaisusta ei ole vielä kulunut kauaa aikaa, on hyödyistä, haitoista ja eduista vielä vaikea sanoa… Etua toki on sen puolesta, että voimme näin jakaa artikkelia helposti eteenpäin eri kanavissa ja eri osapuolille.” Artikkeli on tällä hetkellä kerännyt Taylor & Francis Onlinessa 361 katselukertaa ja 8 altmetrista mainintaa oltuaan avoimena noin kaksi kuukautta. Vaikuttavuutta voikin arvioida vasta useamman vuoden kuluttua.

Artikkeli avoimeksi2

LUT:n OA-julkaisut Taylor & Francisilla vuonna 2017

Nina Tura, Antero Kutvonen & Paavo Ritala
Platform design framework: conceptualization and application

Marja Talikka, Risto Soukka & Harri Eskelinen
Effects of Brief Integrated Information Literacy Education Sessions on Undergraduate Engineering Students’ Interdisciplinary Research

T. Koiranen, T. Melanen, J. Ilonen, T. Eerola, L. Lensu & H. Käviäinen
A Novel Machine Vision Based Image Analysis Method for the Analysis of Mixing Elements in Rotary Drums

Vesa Harmaakorpi, Helinä Melkas & Tuomo Uotila
Re-categorising innovation policy according to broad-based innovation

Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
Sari Räsänen, Anu Alaterä & Tanja Vienonen: Tiede avoimeksi – tutkijat avainasemassa

Avoin tiede

Lähteet:
OA-julkaiseminen Taylor & Francisin lehdissä

.

 

.

Avoin tiede tutkijan näkökulmasta – Open Science from researcher’s point of view

OA


Lappeenrannan tiedekirjasto tarjoaa tutkimukseen liittyvää apua ja neuvontaa asiakkailleen. Avoin tiede kehittyy jatkuvasti ja kirjasto seuraa muutosta tarkasti. Kysyimme tutkijoiltamme, miten avoin tiede vaikuttaa heidän tutkimukseensa ja mitkä asiat siinä askarruttavat.

Lappeenranta Academic Library provides help and guidance for doing research. Open science and open publishing are constantly evolving and library is keen to keeping up with the process. We asked our researchers, which topics in open science are the most interesting and which issues rise more questions.


Teemu Turunen-Saaresti – Avoimuuden avulla yhteistyöhön ja -julkaisuihin

LUT School of Energy systemsin apulaisprofessori Teemu Turunen-Saaresti kertoo, että hänen alallaan energiatekniikassa on keskeisiä lehtiä, jotka eivät ole Open Access -lehtiä (OA) eli avoimesti saatavilla. Alan OA-lehdet ovat enimmäkseen tuntemattomampia ja niissä julkaisevat paljon aasialaiset tutkijat. Hänen schoolissaan ei myöskään ole ostettu artikkeleita avoimiksi eli ei ole käytetty niin sanottua hybridi-julkaisemista, mitä LUT ja rahoittajatkaan eivät suosittele.

ResearchGate tiedonjakoväylänä
Turunen-Saarestille avoimuutta edustaa ResearchGate, jonne hän laittaa tietoja julkaisuistaan, enimmäkseen niin, että sitä kautta kiinnostuneet voivat pyytää tutkijalta julkaisua, mikä onkin luvallisesti varmin tapa toimia. Turunen-Saaresti ei ole rinnakkaistallentanut julkaisujaan LUT:n julkaisuarkistoon, LUTPubiin, mutta olisi siitä kiinnostunut, jos se olisi tutkijalle vaivatonta. ”Rinnakkaistallentamisessa hankalalta tuntuu siinä vaadittavien versioiden (post print/final draft) hallinta”, Turunen-Saaresti kertoo.

B2SHARE-data-arkisto kiinnostaa kansainvälistymisen näkökulmasta
Turunen-Saaresti on kiinnostunut jatkossa tallentamaan tutkimusaineistoja avoimesti EUDAT-palveluihin kuuluvaan B2SHARE-data-arkistoon. Turunen-Saarestin tutkimusryhmä on myös kiinnostunut jakamaan avoimesti tietoa tutkimusinfrastaan (tutkimusvoimalaitos) siten, että tänne LUT:hen voisi tulla muualta tutkijoita tekemään mittauksia vastaavasti kuin hänen yksiköstään käydään muun muassa Stuttgartissa ja Hannoverissa. Tällöin yhteisjulkaisujen tekokin voisi helpottua.

Tutkimuksen näkyvyyteen liittyen Turunen-Saaresti toivoi tutkimusprojekteille kotisivualustaa, jonka voisi itse helposti päivittää ja missä voisi jakaa tietoa tutkimuksista.

Googlelta vastaus
Meitä kirjastossa tietenkin kiinnosti, mistä Turunen-Saaresti oli saanut tietoa esimerkiksi EUDAT-palveluista. Vastaus oli Google. Hänellä oli kokemus, että tutkija helpoimmin hakee tietoa suoraan verkosta, eikä tule kysyneeksi kirjastosta tai lähde etsimään tietoa kirjaston kotisivuilta. Siinäpä on meille kirjastossa tiedotushaastetta.

Dr. Katharina Fellnhofer – Open Access is a citation booster

Dr. Katharina Fellnhofer is a Research Visitor at LUT School of Business and Management. Katharina’s field of science is Entrepreneurship, where open access (OA) publishing is increasingly important. In particular, in the H2020 project, where she is engaged in, all publications should be openly available.

Open Access (OA) experiences
Katharina has two gold OA (in open journals) and several green OA (self-archiving after embargo period) publications. Katharina uses Zenodo as an open repository for her publications, which is quite wide spread. She also has a personal page on Research Gate. She would be interested in opportunities of parallel publishing in LUT Pub repository as well, though she was not informed about it earlier.

Advantages of open access publishing and open science
Katharina believes that open access publishing brings many advantages, such as:

  • interaction with society: everybody has access to your publications, and it helps to build public trust in your research;
  • facility to career profile (together with ORCID);
  • citation booster: some publications get cited immediately.

Katharina does not see any disadvantages of OA.

Open data
In her research area, Katharina collects data mainly herself. There are only few interesting open data available for entrepreneurship – for example, GEM Global Entrepreneurship Monitor.

In the H2020 project, Katharina shares data with partners in the project own cloud.

Good ways to promote open science and open access publishing at LUT
Katharina thinks that university should build some incentives and provide little reward to researchers for open science. Publishing in open access journals also requires additional funding to cover publishing fees.

Another point is awareness building about advantages of open access publishing, of which increasing citations is the most important.

Research data management plan: “A bit more work, but it is worth it in the long run”
Research data management plan – is a precondition by most funders nowadays. It supports research to keep everything under control (for example, data protection issues). Researcher needs to elaborate a good plan once and can take advantage of it in other projects just by adopting it to new conditions.

Dr. Ashvinkumar Chaudhari – via OA scientific message can reach everyone

Dr. Ashvinkumar Chaudhari is a Postdoctoral Researcher at LUT School of Engineering Sciences. He uses open source computer software for computer simulations. His data is different from other types of data in a way that such data generation requires mainly computing power and time (in addition to scientific skills of course) – CPU time: from about six months to one year to reproduce a dataset. Use of open source software results in minimal financial expenses. Produced large data sets are stored in CSC environment storage system. Long-term preservation of such datasets poses challenges due to lack of space. Existing data files have already exceeded the maximum quotas in CSC system.

In Ashvin’s field of research, opening data for others would not bring much value, because no one can understand the data unless he or she uses the same software. Published conclusions of the research work are the most valuable.

Open access (OA) publishing
Ashvin favors open access publishing because of its scientific value: it is accessible to everyone which results in bigger audience for research work and will help to produce more citations eventually. He gives an example of a paper by other scientists in his field: within 1-2 years the paper got over 50 citations. Ashvin has five completely OA publications in journals and peer-reviewed conference proceedings (JUFO level-1). One of his OA papers was viewed over 300 times within a few months.

Publishing in new OA journals also gives opportunity to network within new scientific community and get new readers especially form the universities which are not subscribed to many international journals/publishers. Scientific message can reach everyone, because, for example, scientists from developing countries sometimes don’t have access to many international subscription journals.

Ashvin also uploads final drafts of his papers without journal logos to own page on Research Gate. Challenge with Gold OA publishing (in OA journals) is that it is expensive. Costs of OA journal fees were covered by Ashvin’s lab, the CEID centre.

Julkaise artikkelisi avoimena Taylor & Francisilla – alennus APC-maksuun

Avoin tiede lisää tutkimuksen luotettavuutta ja vaikuttavuutta. Avoimeen tieteeseen kuuluvat tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus, tutkimusprosessin avoimuus sekä tutkimusaineistojen avoimuus ja pysyvä säilytys.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on linjannut tavoitteekseen, että Suomi tulee olemaan johtavia maita avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteena on myös kaikkien tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus vuoteen 2020 mennessä.

OA-TF

FinElib (Kansallinen elektroninen kirjasto) on neuvotellut kustantajien kanssa APC (= Article Processing Charge) -maksujen alennuksista, kun tutkija julkaisee artikkelinsa hybridilehdessä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Taylor & Francisin (T & F) lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (APC). Alennettu kirjoittajamaksu on 860 euroa (normaalisti 2150 €) ja alennuksen saa silloin, kun toimii artikkelin vastaavana kirjoittajana (corresponding author).

T & F:n julkaisujärjestelmässä tutkija voi valita julkaisulleen avoimen lisenssin (Creative Commons). Jos lisenssiä ei valita, tulee julkaisulle oletuksena lisenssi CC BY (By attribution, nimi mainittava).

Alennus kirjaston kautta
Alennetun kirjoittajamaksun voi saada vain kirjastopalvelujen kautta. Maksu veloitetaan jälkikäteen tutkijan schoolilta. Tutkijan tulee varmistaa siten etukäteen, että school on valmis maksamaan alennetun APC maksun. Kirjaston yhteyshenkilöt ovat pia.paavoseppa(at)lut.fi ja ulla.ohvo(at)lut.fi.

Lisätietoa
Kirjaston kotisivuilta: http://www.lut.fi/kirjasto/tutkijalle/avoin-tiede/kirjoittajamaksut
Creative Commons lisensseistä: http://authorservices.taylorandfrancis.com/publishing-agreements-your-options/

Publish your OA article via Taylor & Francis – reduced APC charge

The Ministry of Education and Culture has outlined that Finland will become one of the leading countries in open science and research by 2017. The objective is to have open access to all scientific publications by 2020.

The FinELib consortium acquires electronic materials for its member organisations. According to the agreement made by FinELib consortium the researchers of Lappeenranta University of Technology can publish their articles as open with a 860 EUR (normally 2150 EUR) APC charge when acting as a corresponding author of the article.

Via Library
Due to the publisher’s invoicing model, the reduced price can only be gotten through the Library and the reduced APC will be invoiced from the schools afterwards. Please first ensure that your school is willing to pay the reduced APC and then contact the Academic Library: pia.paavoseppa(at)lut.fi and ulla.ohvo(at)lut.fi.

More information
Library’s web page: http://www.lut.fi/web/en/library/for-researchers/open-science/apcs
Creative Commons licences: http://authorservices.taylorandfrancis.com/publishing-agreements-your-options/

 

 

.

.

.

Tallennusosoitteeksi ResearchGate?

pulpfaction-header
Kuva: Canva

“24 people from your institution just joined ResearchGate. Why not follow them?”

Niiden viestien perusteella, joita sähköpostiin tulee yllä olevalla otsikolla, voisi päätellä, että yliopistossa on nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä tutkijoita, jotka julkaisevat tieteellistä tietoa. Pikainen tarkastelu osoittaa, että monet listassa olevat henkilöt eivät suinkaan ole tutkijoita vaan vaikkapa opiskelijoita.

Pilvipalveluiden arviointia
Verkkopalveluina on tarjolla lukuisia eri julkaisutietojen tallennukseen tarkoitettuja pilvipalveluita, joiden laatu ja turvallisuus vaihtelevat. eduuni wiki arvioi verkkosivullaan eri pilvipalveluiden soveltuvuutta korkeakouluissa. Arvioinnit on tehnyt korkeakoulujen asiantuntijoista koostuva seitsenhenkinen arviointiryhmä, jossa ovat edustettuina Aalto yliopisto sekä Vaasan, Turun, Jyväskylän, Itä-Suomen, Oulun ja Helsingin yliopistot. Arvioinnissa käytetään yhteisesti sovittuja ja läpinäkyviä kriteerejä, ja käyttäjät voivat esittää uusia palveluita arvioitavaksi.

Palveluiden luokitustasoja on kaikkiaan viisi. A-tason palvelut ovat suositeltavia eikä niissä ole havaittu erityisiä tietoturvariskejä. B-tason palvelut soveltuvat joihinkin käyttötarpeisiin, mutta niihin liittyy joitakin riskejä. Seuraavalla eli C-tasolla palveluissa on tyypillisesti omistajuus-, tietosuoja- ja tietoturvariskejä. Ne saattavat myös luovuttaa tietoja esimerkiksi mainostajille ja palvelun tuottaja voi muuttaa sopimusehtoja yksipuolisesti. U-tasolla ovat palvelut, joita on ehdotettu sivustolle, mutta joita ei vielä ole ehditty tarkistaa. Viidennellä tasolla ovat palvelut, joiden arvio on vanhentunut eli sen tarkistamisesta on kulunut yli kaksi vuotta.

pulpfaction3

Akateeminen yhteisöpalvelu
ResearchGate on arviointisivuston kategorioissa Viestintä, bloggaus ja microbloggaus sekä Akateeminen julkaiseminen ja tekijänoikeudet. Sitä kuvataan seuraavasti: ResearchGate on tutkijoille suunnattu yhteisöpalvelu, johon voi tehdä henkilökohtaisen profiilin. Sen kautta voi hakea tietoa, jakaa tiedostoja ja julkaisutietokantoja, luoda ryhmiä ja osallistua keskusteluun. ResearchGatessa voi myös kirjoittaa omaa blogia ja jakaa statuspäivityksiä, kuten monessa muussakin sosiaalisen median palvelussa. Sivustolla on myös tietoa avoimista työpaikoista. Palveluun kirjaudutaan joko sen omalla tunnuksella tai LinkedIn-, Facebook- tai Google-tunnuksella.

eduuni wiki arvioi ResearchGaten tasolle C. Positiivisina seikkoina nähdään sen suuntautuminen akateemisille käyttäjille, tietojen poistaminen käytön loputtua, käyttöehtojen muuttumisesta ilmoittaminen ja monipuoliset yksityisyysasetukset. Arvioinnissa negatiivisena nähdään palvelun sisältämä markkinointi ja Googlen evästeiden käyttö palvelussa.

pulpfaction2Kuva: Canva

Luvat ja näkyvyys
ResearchGate on vaivaton käyttää. Tutkijan tulee kuitenkin muistaa, että artikkelin tallentaminen ResearchGateen vaatii kustantajan luvan samalla tavalla kuin LUTPubiin tallennettaessa.

Vaikka julkaisujen ResearchGate-tallennukset löytyvätkin helposti, tutkijan kannalta ongelmallista on, ettei palvelu anna julkaisuista ja niiden käytöstä, esim. latauksista, tietoja altmetriikkapalveluihin, joilla seurataan tutkijoiden some-aktiivisuutta (esim. PlumX), vaan pitää erikseen seurata näkyvyyttä ResearchGatessa ja muissa palveluissa. Näin ollen some-arvokas näkyvyys voi jäädä pienemmäksi kuin mihin olisi mahdollisuus.

”Altmetrics = ALTernative biblioMETRICS, julkaisun vaikuttavuuden tutkimista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa”

Palvelun luotettavuus muuttui ainakin tämän bloggaajan mielessä arveluttavaksi, kun erään kirjoittajan julkaisuksi oli merkitty artikkeli, joka oli julkaistu kaksi vuotta ennen kyseisen henkilön syntymää. Lisäksi näiden kaupallisten palveluiden jatkuvuus ei ole taattua, vaan ne saatetaan lopettaa, mikäli taloudelliset intressit niin vaativat.

Julkaisuille näkyvyyttä turvallisesti
Miten sitten kannattaisi toimia, jotta saisi julkaisuilleen turvallisesti sen näkyvyyden, josta on tutkijalle eniten hyötyä? Turvallinen tapa olisi rinnakkaisjulkaista artikkeli LUTPubissa ja laittaa linkki ResearchGateen. Tämä takaa löytyvyyden esimerkiksi tutkijoiden suosiman Google Scholarin kautta ja samalla julkaisun pitkäaikaistallennus on turvattu. Hyvä käytäntö on myös jakaa julkaisun tiedot ResearchGaten kautta ja lähettää varsinainen artikkeli vain sitä pyytäville.

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/ResearchGATE
https://wiki.eduuni.fi/display/pilviohje/ResearchGate
https://www.altmetric.com/audience/researchers/
https://synblogi.wordpress.com/2013/11/19/altmetriikka-vaihtoehtoista-metriikkaa/