Vuoden 2017 lainatuimmat

Torstaina 8.2. vietetään Lainan päivää. Tämä Lainan päivän viikko onkin siis oivallinen ajankohta tarkastella miltä tiedekirjastomme viime vuoden lainatuimpien kirjojen tilasto näyttää. Kuten saattoi arvata, eniten lainattiin kurssikirjoja. Kurssikirjojen laina-aika on kaksi viikkoa, joten ne kiertävät lainaajalta toiselle suhteellisen nopeasti.

bty

Lainatuimmat kurssikirjat vuonna 2017 olivat:

Kari Neilimo ja Erkki Uusi-Rauva: Johdon laskentatoimi

Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes ja Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita

Lennart Råde ja Bertil Westergren: Mathematics handbook for science and engineering

Janne Kaisto ja Tapani Lohi: Johdatus varallisuusoikeuteen

Seppo Villa, Jaakko Ossa ja Ari Saarnilehto: Yritysmuodot: toiminta, rahoitus ja verotus

Lainaustilastoissa näkyvät myös lainattavat laitteet, joista laskin oli lähes yhtä lainattu kuin suosituimmat kurssikirjat!

bty

Yleiskokoelman kirjojen kiertonopeus on hitaampi kuin kurssikirjojen, sillä niiden laina-aika on neljä viikkoa. Niitäkin ehdittiin silti lainata innokkaasti.

Vuonna 2017 lainatuimmat yleiskokoelman kirjat olivat:

Jouni Tuomi ja Anneli Sarajärvi: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi

Esa Jyrkkiö ja Veijo Riistama: Laskentatoimi päätöksenteon apuna

Eliisa Karhumäki, Anne Jonsson ja Marita Saros: Mikrobit hoitotyön haasteena

Hanna Vilkka ja Tiina Airaksinen: Toiminnallinen opinnäytetyö

Sari Rissanen ja Johanna Lammintakanen: Sosiaali- ja terveysjohtaminen

 
E-kirjojen lainaus lisääntyy vuosi vuodelta. Esimerkiksi suosituinta Ellibsin e-kirjaa lainattiin viime vuonna yli 300 kertaa.

Vuoden 2017 lainatuimmat Ellibsin e-kirjat olivat:

Soile Tomperi: Tilintarkastus: Normeista käytäntöön

Jyrki Niskanen ja Mervi Niskanen: Yritysrahoitus

Pertti Alasuutari: Laadullinen tutkimus 2.0

Jari Eskola ja Juha Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen

Sirkka Hirsjärvi ja Helena Hurme: Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö

 

Torstaina Lainan päivänä kirjastossa on poistokirjojen jakoa, tervetuloa penkomaan! Keskiviikkona kirjaston henkilökuntaa on tavattavissa open access -teeman merkeissä ständillä LUT Buffetin luona klo 11-13. Lisäksi kirjastossa on kirjanäyttely Luonto lainassa –teemaviikon hengessä. Tervetuloa lainaamaan!

bty

 

.

.

Suomi 100 -kirjanäyttely

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi valitsimme kokoelmistamme Suomi-aiheisia kirjoja näyttelyksi. Halusimme esille mahdollisimman monipuolisen kattauksen Suomi-aiheita, joten näyttelystä löytyykin vähän kaikkea Kalevalasta Tatun ja Patun Suomi -kirjaan.

bty

Perinteiset Tuntematon sotilas ja Seitsemän veljestä olivat itsestään selvät valinnat näyttelyyn. Kirja ”Maamme: itsenäisen Suomen kulttuurihistoria” käsittelee sanoin ja kuvin itsenäisyyden aikamme suuria muutoksia. ”Matkaopas keskiajan Suomeen” vie matkalle 1400-luvulle. ”9000 vuotta Suomen esihistoriaa” valottaa Suomen asutuksen ja kulttuurin kehitystä jääkauden päättymisestä historiallisen ajan alkuun.

Suomalaista yhteiskuntaa katsotaan monesta näkökulmasta muun muassa kirjoissa ”Suomen idea”, ”Sinivalkoinen kirja”, ”Miksi Suomi on Suomi”, ”Suomen turvallisuus”, ”Suomi selviytyy” ja ”Sata innovaatiota Suomesta”. ”Vuosisata: itsenäisen Suomen aika” vie lukijan vuosi vuodelta etenevälle matkalle Suomen itsenäistymisestä meidän päiviimme saakka.

Monille tulee Suomesta ensimmäisenä mieleen sauna, joten valitsimme näyttelyyn myös kirjat ”Savusauna ennen ja nyt”, ”Sauna – pieni perinnekirja” ja ”Kirkosta savusaunaan: puusta rakennettu Suomi”.

Henkilöhistoria-luokasta löytyy monien suomalaisten vaikuttajien elämäkertoja. Jos haluat tutustua tarkemmin esimerkiksi Minna Canthin, Väinö Linnan, Eino Leinon, Tarja Halosen, Juice Leskisen, Pentti Linkolan, Gösta Sundqvistin, Aino Ackteén tai Jörn Donnerin elämään, suuntaa hyllyluokalle 929.

Suomi-aiheisesta näyttelystä ei voisi unohtaa myöskään luontokirjoja. Kokoelmistamme löytyvät esimerkiksi ”Suomen luonto”, ”Kansallispuistot”, ”Vedenalainen Suomi”, ”Suomen luolat”, ”Luontokuvaajan Suomi”, ”Lapinhullu”, ”Northern lights of Finland” ja”Suomalainen maisema: kotomaamme koko kuva”.

bty

Suomen kieleen liittyviä kirjoja näyttelyssä ovat muun muassa ”Suomen murrekirja”, ”Sivistyssanakirja”, ”Urbaani sanakirja” ja ”Suomensuojelija: ohjekirja kielen pelastamiseen”.

Myös e-kirjakokoelmistamme löytyy Suomi-aihetta kuten ”Koivu – Suomen kansallispuu”, ”Suomen synty ja kuohuva Eurooppa” ja ”The lighter side of Finland”.

Näyttelyn kirjoista mainittakoon vielä humoristiset kirjat ”Tuhansien mokien maa: tunaroinnin Suomen historia”, ”How to marry a Finnish girl”, ”Voi maamme, Suomi” ja ”Suomesta, rakkaudella”.

Täydennämme näyttelyyn uusia kirjoja sitä mukaan kun niitä menee lainaan. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!

bty

 

.

.

Loma ja laituri – kirjavinkkejä kesäksi

Kirjastoammattilaiset viihtyvät kirjojen parissa myös kesälomalla. Mökkiterassilla käteen tarttuu dekkari ja automatkoilla kuunnellaan äänikirjoja. Lomalla luetaan suosikkikirjailijoiden teoksia, mutta niiden lisäksi mökkeily-, luonto-, taide- ja keittokirjoja on erityisen mukavaa selailla kesällä. Ääneen lukeminen on yhteistä ajanvietettä.

Anja – dekkareita ja puutarhakirjoja

Luen melko tasaisesti pitkin vuotta, mutta kesällä ehkä aavistuksen enemmän, etenkin, jos on lämpimät ilmat ja pystyy lukemaan ulkosalla. Vakiolukupaikkani on kotona kuistilla ja mökillä aurinkotuolissa tai kuistilla. Kesällä kuluu paljon dekkareita, mutta selailen mielelläni myös puutarhakirjoja, joista toivon saavani ideoita toteutettavaksi omassa puutarhassa ja mökillä.

Hankin lähes kaikki luettavani kirjastosta, mutta joitakin puutarha- ja sisustuskirjoja ostan, koska haluan palata niihin aina kun siltä tuntuu. Kirjojen täytyy olla ehdottomasti paperimuotoisia.

Hauska tämän kesän uusi tuttavuus on ollut ”Mökin keittokirja”, ei ehkä niinkään toteutukseen, vaan ihan katseltavaksi ja selattavaksi. Ilona Pietiläisen ”Kesäpesä” ja ”Mansikkapaikka” -kirjoja en koskaan kyllästy selailemaan! Suosikkikirjailijoita minulla on monia, lähinnä pohjoismaisia ja brittiläisiä kirjailijoita. Uusin suosikkini on Paula Hawkins.

Koska maailma on täynnä hyviä kirjoja, en lue samaa romaania kahta kertaa. Dekkarit ja psykologiset jännärit ovat mielestäni hyvää kesälukemista, kuten Paula Hawkinsin ”Nainen junassa”. Ja se Pietiläisen ”Mansikkapaikka”!

Summer books

Kirsi – luontoa, taidetta ja kaunokirjallisuutta

Luen kesällä samanlaista kirjallisuutta kuin muulloinkin. Tietokirjoja luen jonkin verran, kaikkea kiinnostavaa, jota kirjastosta löytyy. Tällä hetkellä luen Lallukan taiteilijakodista kertovaa uutta kirjaa ”Lallukka: koti taiteelle”. Pidän luonto- ja taidekirjoista sekä keittokirjoista – varsinkin leipomiskirjoista, vaikka en juurikaan leivo. Eniten pidän kuitenkin kaunokirjallisuudesta.

Luen sekä painettuja kirjoja että e-kirjoja. Painettuja on mielestäni miellyttävämpää lukea. E-kirjat ovat matkoilla käteviä, mutta luen niitä myös kotona. En kuitenkaan osta e-kirjoja, vaan lainaan ne kirjastosta. Sanomalehdet tilaan ja luen pelkästään sähköisinä.

Aiemmin ostin paljon kirjoja, mutta nykyään laitan niitä kierrätykseen ja ostan uusia aika harkiten. Saatan ostaa kirjan, jonka olen juuri lukenut ja josta pidän niin paljon, että haluan sen omaksi palatakseni siihen uudelleen. Ostan kirjoja myös divareista ja netistä, esimerkiksi Huutonetistä saa ihan uusiakin kirjoja edullisesti. Käyn usein kaupunginkirjastossa, ja uutuuksia kertyy kotiin pinoiksi asti. En aina edes ehdi lukea kaikkea lainaamaani.

Minulla on useita suosikkikirjailijoita, esimerkiksi Carol Shields, Alice Munro, Siri Hustvedt, Sarah Waters, Jennifer Egan, Jayne Anne Phillips, Doris Lessing ja Anne Tyler sekä monia kotimaisia. Seuraavina lukuvuorossa ovat uuden kirjailijatuttavuuden, Petina Gappahin, romaani ”Muistojen kirja” ja sitten ”Maamme: itsenäisen Suomen kulttuurihistoria”. Kesäkirjaksi suosittelen Tove Janssonin ”Kesäkirjaa”, joka on kertomus pienen tytön, isän ja isoäidin kesänvietosta meren saaressa.

Summer books 3

Ulla – ääneen lukemista ja Euroopan aatehistoriaa

Luen vähän kaikkea ja minulla on samaan aikaan kesken monta kirjaa, joita luen eri tavoin. Luen sekä paperimuotoisia että e-kirjoja, mutta paperikirja on iltalukijalle kuitenkin se ykkönen. Kotona lukeminen on yhteistä ajanvietettä eli luen ääneen päivittäin. Automatkoilla on aina mukana äänikirjoja, sillä äänikirjan kanssa matka taittuu huomaamatta. Automatkoilla menevät esimerkiksi dekkarit, joita muuten ei tule juuri luetuksi.

Viime aikoina lukemiseni ovat liittyneet aatehistoriaan ja alkukesä menee Heikki Aittokosken ”Kuolemantanssin” merkeissä. Teos on reportaasimainen kertomus Euroopan vaikeasta murrosvaiheesta ja nationalismista. Kirja avaa nykyajan ilmiöiden kautta kiinnostavalla tavalla myös muutamien viime vuosina lukemieni teosten, kuten Tapio Tammisen ”Kansankodin pimeämpi puoli”, Marko Nenosen ”Noitavainot Euroopassa” ja Aapo Roseliuksen, Oula Silvennoisen ja Marko Tikan ”Suomalaiset fasistit”, antamaa kuvaa aatehistoriasta. Kaikki ne ovat myös meidän omaa historiaamme ja siksi kiinnostavia, ja auttavat ehkä vähän ymmärtämään tätä ympäröivää melskettä. Tällä hetkellä omalla lukupöydälläni on kesken Panu Rajalan ”Unio Mystica” ja se tiiliskivi riittää minun lukuvauhdillani täksi kesäksi. Seuraavaksi ehkä jotakin kevyempää?

Minulla ei ole varsinaisia suosikkikirjailijoita, mutta asiallisia kirjoittajia on paljon enemmän kuin mitä ehtii lukea. Kaunokirjallisuudessa palaan usein vanhoihin, kirjallisilta ansioiltaan aikanaan kyseenalaistettuihinkin ja monien mielestä kuluneisiin nimiin kuten Mika Waltariin ja Graham Greeneen, joihin kauan sitten olen jäänyt koukkuun. Mihail Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan” on kirjasuosikkejani, samoin kuin Jari Tervon Suomen itsenäisyyden ajan poliittista historiaa käsittelevän trilogian toinen osa, ”Ohrana”.

Suomen kielestä kiinnostuneille voin suositella Lari Kotilaisen teosta ”Kielen elämä”. Se on ’viihdyttävä ja asiantunteva sukellus suomen kielen salaisuuksiin’. Huomasin, ettei se ollut kuitenkaan kaikkein sopivin kirja ääneen lukemiseen, kun piti aivan itse keksiä miten erilaiset meidän kieleemme nykyään kuulumattomat merkit pitäisi ääntää. Hauska lukukokemus kaiken kaikkiaan kuitenkin.

Dekkarien ystäville voin suositella kotimaisista Matti Rönkää ja ulkomaisista sympaattisia Botswanaan sijoittuvia Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe –dekkareita. Elokuvien ystäville soveltuu kotimaisista ehkä vähemmän tunnettu Kari Hotakaisen ”Buster Keaton – Elämä ja teot”. Sitten tietysti aina yhtä hilpeä Miika Nousiaisen ”Vadelmavenepakolainen” kannattaa lukaista. Ja jos kaipaa klassikoita, sellainen nopealukuinen hauskuus kuin Anatole France’n ”Pingviinien saari” löytyy myös e-kirjana.

Hauskaa ja mielenkiintoista lukukesää!

Summer books 2

.

.

.

Kirja, kirjasto, kirjaston aineisto


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Lehdet
Mitäpä kirjasto olisi ilman aineistoja, joita tarjota asiakkaiden käyttöön? Onko elektroninen parempi kuin painettu? Käyttäjäkyselyn vastauksissa aineiston muoto – onko se e vai p – oli erityisen tärkeä lehtien kohdalla.

kaavio1

E-lehtiä piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä vastaajista 56 prosenttia. Paperilehtien kohdalla mielipiteet jakautuivat tasaisemmin arviointiskaalan eri numeroille. Vaikka lehdet koettiin tärkeiksi, ei niiden tarjonnan arvioinnin onnistuminen ollutkaan niin yksiselitteistä; kolmannes vastaajista ei oikein osannut sanoa, onko lehtien hankinnassa onnistuttu. P-lehtien tarjontaan oltiin ilmeisen tyytyväisiä (46 prosenttia), vaikka tiedekirjaston p-lehtitilaukset supistuivat vuoden 2016 alusta.

Palautteessa mainittiin, että ”Ulkomaiset e-julkaisut ovat tärkeitä tutkimustyössä, niitä voisi olla enemmän!”. Tällä hetkellä tiedekirjaston kokoelmissa on yli 31 000 tilattua e-lehtinimekettä. Enemmänkin voisi olla, mutta tähän vaikuttaa kirjaston rahoitus, joka supistui sekä LUT:n että Saimian säästötoimenpiteiden vuoksi.

Kritiikkiä sai myös se, että tiedekirjasto ei vastaajan mielestä toimi tasavertaisesti ammattikorkeakoulun ja yliopiston tarpeisiin. Toistaiseksi ei valitettavasti ole mahdollista hankkia yhteiskäyttöisiä aineistoja, vaan molemmilla organisaatioilla on omat lisenssinsä e-aineistoihin ja näiden hankinta riippuu täysin kehysorganisaatioiden rahankäytön priorisoinnista. Paikallisasiakkaana – tulemalla kirjastoon – voi käyttää myös toisen organisaation lisensoimia aineistoja!

”Olen pyytänyt useampaa verkkolehteä kirjaston kokoelmiin. Aina vastaus on, että ei onnistu.” Tähän voi vaikuttaa se, että kirjastolla ei ole rahaa uusille, vuosittain maksettaville tilauksille. Tai yksinkertaisesti se, että kyseistä lehteä ei ole saatavilla kirjastojen käyttöön suunnatulla lisenssillä. Asiakkaalle vastataan hankintapyynnön tultua voidaanko toive toteuttaa ja jos ei voida, minkä vuoksi ei. Hankintaehdotuslomakkeet löytyvät kirjaston sivuilta.

Kirjat
Kirjat olivat aihe, josta lähes jokaisella vastaajalla oli mielipide. Kirjat koettiin tärkeiksi olivat ne sähköisiä tai painettuja.

kaavio2

Kurssikirjojen tärkeys korostui, 77 prosentin mielestä ne olivat erittäin tärkeitä. Laina-aikaa kurssikirjoille toivottiin lisää, mutta nykyisellä 14 vuorokauden laina-ajalla pyritään siihen, että mahdollisimman moni opiskelija saisi kurssikirjan luettavakseen.

Kirjojen hankinnassa on myös onnistuttu kohtalaisen hyvin, aina tietenkin parantamisen varaa olisi. ”Kurssikirjojen määrä on ehkä joltain osin riittämättömän pieni”: tähän voi olla useampikin syy. Yliopiston puolella schoolit osallistuvat kurssikirja-aineiston hankintaan ja kirjasto luottaa luennoitsijoiden kykyyn arvioida mikä määrä kirjoja on sopiva. Kaikille opiskelijoille ei voida tarjota omaa nidettä, joten yleensä kurssien osallistujamäärään suhteutettuna niteitä hankitaan 30-50 prosenttia.

kaavio3

E-kurssikirjat koettiin hyödylliseksi, ”käyttö helpottuu ja ei tarvitse kilpajuosta kirjojen perässä.” E-kirjoja toivottiin muutenkin enemmän. Tiedekirjasto tarkistaa aina uutta tenttikirjaa hankkiessaan onko sitä saatavilla e-kirjana ja hankkii sen mahdollisimman laajalla käyttölisenssillä. Valitettavasti kaikki kirjakustantajat eivät myy e-kirjoja kirjastojen – ja niiden asiakkaiden – käyttöön, vaan haluavat myydä kirjat suoraan yksityishenkilöille. Joissakin e-kirjoissa saatavilla on vain yhden käyttäjän lisenssi ja tällainen ei toimi massakurssien aineistona. On myös kirjoja, joita ei julkaista lainkaan e-muodossa.

Etäkäyttöä lisää!
Aineistojen etäkäytettävyyttä toivottiin lisää. Joitakin harvoja aineistoja ei voi käyttää etänä, kuten kotimaisia ePress- ja eMagz-lehtipalveluja, johtuen aineistotoimittajien sopimusehdoista. Mutta valtaosa tiedekirjaston tarjoamista e-aineistoista toimii jo etänä: tulee vain kirjautua LUT Finnaan tai Saimia Finnaan Haka-tunnuksilla ja avata aineistot Finnoista löytyvillä linkeillä. Palautteessa toivottiin MOT-sanakirjaa etäkäytettäväksi, tämäkin siis onnistuu kirjautumalla Finnaan!

 

 

 

 

 

.

.

.

 

 

Sähköistä vai paperista?

ekirjat-painetut

Lappeenrannan tiedekirjaston kokoelmat muodostuvat Skinnarilan ja Linnalan kampuskirjastoihin hankitusta painetuista ja sähköisistä aineistoista. Hankittava aineisto tukee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Saimaan ammattikorkeakoulussa annettavaa opetusta ja keskittyy korkeakoulujen koulutusaloihin liittyviin tieteenaloihin.

E-kirjat ovat voittaneet painetut kirjat nimekemäärissä tiedekirjaston kirjakokoelmissa vuodesta 2012 lähtien. Painettuja kirjoja hankitaan edelleen, mutta kirjojen määrä vähenee tasaisesti, kun kokoelmasta poistetaan vanhentunutta aineistoa. E-kirjojen nimekemäärän kasvuun vaikuttaa käytettävissä olevat määrärahat ja kirjapaketeissa tapahtuvat muutokset, joihin kirjasto ei voi vaikuttaa.

kaavio1

Miksi lehdet tippuvat?
Aineiston sähköistymisen vaikutus näkyy erityisen selvästi painettujen lehtitilausten määrässä. Lehtinimekkeen tultua saataville sähköisenä luovuttiin painetun lehden tilauksesta; tämä kehitys oli tasaista ja hidasta vuoteen 2015 saakka.

Vuoden 2016 alusta yliopisto luopui kaikista painettujen lehtien tilauksistaan taloudellisista syistä; nämä säästöt vaikuttivat myös e-lehtinimekkeiden määrään. Ilmaislehtien määrä on myös kutistunut, sillä lehtien julkaisu muuttuu sähköiseksi. Tästä esimerkkinä on LTKY:n Aalef-lehden korvautuminen Alive-verkkojulkaisulla.

kaavio2

kaavio3

Mitä, mistä?
Tiedekirjaston kaikki aineistot löytyvät Finna-hakupalveluista: LUT Finna ja Saimia Finna. Jos etsimääsi kirjaa tai lehteä ei löydy, voit toivoa sitä hankittavaksi kokoelmiimme tai jättää kaukolainapyynnön, jolloin tarvitsemasi aineisto hankitaan käyttöösi toisesta kirjastosta.

Aineistot lainaan ennen päivitystä

voyager-kuva

Kirjastojärjestelmämme Voyager päivitetään uuteen versioon vuodenvaihteessa. Päivitys alkaa tiistaina 27.12.2016 ja päivitys on valmis viimeistään 5.1.2017.

Painetuissa aineistoissa käyttökatko
Asiakkaille järjestelmäpäivitys tarkoittaa useamman päivän käyttökatkosta Finna-hakupalvelussa (Wilma, LUT ja Saimia Finnat) painettujen aineistojen tietojen osalta. Päivitystauon aikana kirjojen saatavuustiedot eivät päivity, et voi kirjautua Finnaan kirjastokortilla, jolloin omien tietojen muuttaminen, lainojen uusinta ja varausten teko ei onnistu Finna-näkymissä.

E-aineistot toimivat
E-aineistot toimivat normaalisti organisaatiokohtaisten Finna-näkymien (LUT ja Saimia Finna) kautta sillä nämä aineistot eivät ole riippuvaisia kirjastojärjestelmästä ja päivitys ei koske e-aineistoja. Kirjauduthan Finnaan Hakaa käyttäen.

Kirjastot suljettu joulun ja uuden vuoden välillä
Kampuskirjastojemme ovet pidetään suljettuina joulun ja uuden vuoden välisen viikon (24.12.2016–2.1.2017). Palautuslaatikkoon jätetty aineisto palautetaan vasta kun kirjastojärjestelmä on päivitetty, oletettavasti 2.1.2017 (valitettavasti päivityksen todellista kestoa ei voida etukäteen varmaksi tietää). Voit lainata huoletta painettua aineistoa, sillä sulkuajalle ei tule eräpäiviä eikä tällöin kerry myöskään myöhästymismaksuja!

Kirjastojen ollessa suljettuina muut palvelut toimivat rajoitetusti. Kaukopalvelu toimii mahdollisuuksien mukaan ja toimituksiin voi tulla viivettä. Tietopalvelu palvelee sähköpostitse.

Kampuskirjastot aukeavat jälleen 2.1.2017. Voit tarkistaa toimipistekohtaiset aukioloajat tiedekirjaston kotisivuilta.

Hyvästi Nelli-portaali & WebVoyage Wilma!

On aika sanoa jäähyväiset Nelli-portaalille. Nelli-portaali sulkeutuu pian, viimeistään vuoden vaihteessa. Nyt on aika siirtää Nellistä OmaNELLIin luodut omat lehtilistat, aineistoryhmät, tallennetut haut ja kirjahylly uuteen Finna-hakupalveluun (LUT Finna tai Saimia Finna). Jos et ole käyttänyt OmaNELLIä, sinun ei tarvitse tehdä mitään.

Miten saan omat tietoni pois Nelli-portaalista?

Muistathan, että Nelli-portaalit ovat toisistaan erillisiä. Jos haluat siirtää tietosi talteen useammasta Nelli-portaalista, tee tarvittavat toimenpiteet kussakin portaalissa erikseen.

Kirjahyllyn sisältö
1.    Mene kirjahyllyyn
2.    Merkitse kaikki kirjahyllyn tietueet
3.    Valitse Tallenna tai lähetä valitut tietueet

nelli-1

4.    Valitse haluamasi muoto
5.    Valitse tallenna ja tallenna tiedosto haluamaasi paikkaan
– Omat lehdet

***
1.    Mene Omiin lehtiin
2.    Käytä selaimesi tallennustoimintoa (usein valikossa Tiedosto -> Tallenna tai File -> Save) tallentaaksesi omat lehdet HTML-muodossa tietokoneellesi
– Omat aineistot (rajoitus: aineistojen nimet saadaan talteen, mutta linkit eivät enää toimi Nelli-portaalien sulkemisen jälkeen)

***
1.    Mene Omiin aineistoihin
2.    Valitse haluamasi aineistoryhmä
3.    Vie osoitin aineistoryhmän sisältämien aineistojen päälle, valitse kaikki ja kopioi

nelli-2

4.    Liitä kopioimasi aineistoryhmät haluamaasi dokumenttiin esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmassa ja tallenna dokumentti koneellesi
5.    Tee vaiheet 2-4 kaikille haluamillesi aineistoryhmille

Mistä löydän artikkelit ja muut tarvitsemani aineistot jatkossa?

Jatkossa tiedonhaussa palvelee LUT Finna tai Saimia Finna, riippuen kumpaan organisaatioon kuulut. Haku on helppoa: riittää kun kirjoitat hakulaatikkoon hakusanan ja rajaat hakutuloksia tarpeen mukaan jälkikäteen.

Finnassa on omilla välilehdillään kirjaston omat kokoelmat ja kansainväliset e-aineistot. Kansainvälisistä e-aineistoista löydät sähköisessä muodossa esimerkiksi lukuisia vertaisarvioituja tutkimuksia, artikkelijulkaisuja ja e-kirjoja useilta eri tieteenaloilta ja eri kustantajilta. Jos nämä hakutulokset eivät riitä, voit edelleen siirtyä Finnasta käyttämään aineiston tarjoajien omia palveluita.

WebVoyage Wilma yhdistyy osaksi Finnaa

Vuoden vaihteessa myös tuttu Wilma-aineistotietokanta sulautuu osaksi Finna-hakupalvelua.

LUT:n ja Saimian henkilökunta ja opiskelijat kirjautuvat sisään (Haka login) LUT Finnaan tai Saimia Finnaan omalla yleistunnuksellaan. Kirjautumalla ja liittämällä kirjastokortin tiliisi voit uusia lainasi ja tehdä varauksia sekä esimerkiksi tallentaa tiedonhakuja ja suosikkeja. Myös e-aineistojen etäkäyttö edellyttää kirjautumista.

Kirjastokortin liittäminen Finnaan:

  • Valitse Kirjaudu sisään: Haka login
  • Kirjoita käyttäjätunnuksesi ja salasanasi.
  • Jotta pääset haka-tunnuksella Omaan tiliisi, lisää ensin kirjastokorttisi tiedot tiliisi.
  • Kirjastokortin tunnus = viivakoodin numerosarja kortin takaa
  • Kirjastokortin salasana/PIN = Käytä salasanana sukunimeä, jos et ole asettanut omaa PIN-koodia aiemmin.

Unohtuneen salasanan tilalle saat uuden asioimalla kirjaston Origo-palvelupisteessä ja todistamalla henkilöllisyytesi. Jatkossa riittää, että kirjaudut Finnaan omalla Haka-tunnuksellasi.

Jätä jäähyväiset Nellille ja siirry Finnan käyttäjäksi!

Lähde: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=56722614


Goodbye Nelli portal & WebVoyage Wilma!

It is a time to say goodbye to the Nelli-portal. The Nelli-portal will be closed soon, at latest by the end of this year. You can move from Nelli’s My Space yours eShelf, my databases, my e-journals and history to the new Finna search services (LUT Finna or Saimia Finna). If you have never used the Nelli-portal’s My Space, you don’t have to do anything.

How can I extract my information from the Nelli portal?

Remember that the Nelli portals are separate entities. This means that if you want to extract your information from more than one Nelli portal, you will have to do this separately for each portal.

eShelf contents
1.    Go to your eShelf (or Kirjahylly)
2.    Check all records in the eShelf
3.    Select Save or send checked records (or Tallenna tai lähetä valitut tietueet)
nelli-1

4.    Choose the encoding format
5.    Select Save and save the file on your computer.
– My e-Journals

***
1.    Go to My e-Journals
2.    Use the Save function in your browser (often found from the top menu File -> Save) to save an HTML file of your journals to your computer.
– My Databases (please note: you can save the titles of your databases, but the links to the databases will no longer work once the Nelli-portals have been shut down)

***
1.    Go to My Databases (or Omat aineistot)
2.    Select the group of databases
3.    Move your cursor to the group of selected databases, choose “Select All” from the right-click menu and copy them.

nelli-2

4.    Paste the group of databases into a document and save it on your computer.
5.    Repeat stages 2–4 for all database groups you want to save.

Where can I find the articles and other resources I need in the future?

In the future, you can use LUT Finna or Saimia Finna depending on which organization you belong. The search function is simple: just type your search term and limit your search results afterwards.

Finna has separate tabs for the library’s own collections and for an extensive search function especially for licensed international e-materials. International e-material search includes online links to e.g. numerous peer-reviewed scientific studies, articles and e-books from many different faculties and publishers. If the external index search does not return the results you need, you can leave Finna and go to the services offered by the providers of the resources.

WebVoyage Wilma is accessible via Finna

In the end of this year, the Wilma-database is only accessible via Finna.

Staff and students of LUT or Saimia can log in (Haka login) to LUT Finna or Saimia Finna with their user identifier. By logging in and connecting the library card to your account you can renew your loans and make reservations, as well as to save your information searches and favorites, for example. Remote access for e-materials also requires login.

The way to connect your library card to your Finna account:

  • Select Login: Haka login
  • Fill your user username and password.
  • In order to log in to your account with Haka identifier, connect information of your library card to your account.
  • Library Catalogue Username = barcode numbers of the library card
  • Library Catalogue Password = Give your last name as password, if you have not previously set a PIN code.

If you have forgotten your password, you can get a new one from the library’s Origo service desk by proving your identity. In future, use Haka login to see your own information and to remote access e-resources.

Say goodbye to Nelli and start using Finna!

Reference: https://www.kiwi.fi/display/Finna/Material+for+end-user+instructions+on+transferring+to+Finna

Finna – hakupalvelu, josta löydät kaiken mitä tarvitset hakemiseen

LUT Finnasta/Saimia Finnasta voit hakea tiedekirjaston oman kokoelman aineistoja sekä organisaatioille lisensoituja e-aineistoja. Palvelu jakautuu kahteen eri osaan: perushakuun ja artikkelihakuun. Perushaulla haetaan kirjaston painettuja aineistoja, e-kirjoja, e-lehtinimekkeitä ja opinnäytetöitä. Artikkelihaulla haetaan kansainvälisiä artikkeleita ja e-kirjoja.

Kirjautumalla oman organisaatiosi tunnuksilla (linkki kirjautumiseen: LUT, Saimia) ja liittämällä kirjastokorttisi Finnaan pääset uusimaan lainojasi, tekemään varauksia, tallentamaan hakujasi, käyttämään uutuusvahtia ja muita palveluita.

Kokeile ja tutustu!

Finna ehdottaa hakusanaasi sopivia…

Finna1

Hakutulokset on jaettu…

Finna2

Kirjaston kokoelmissa voit rajata hakua muun muassa…

Finna3

Kansainvälisissä e-aineistoissa voit rajata hakua esimerkiksi…

Finna4

Fokusoitumista yritysjuridiikkaan ja talous- ja henkilöstöhallintoon

fokus_kuva

Tiedekirjaston asiakkaiden käytössä on Talentumin Talousfokus: palvelu, joka sisältää keskeisen tiedon talous- ja henkilöstöhallinnon sekä verotuksen ja yritysjuridiikan alueilta. Teoksia on 27, nimekkeinä esim. Hyvä tilinpäätöskäytäntö, Sopimusoikeus, Työoikeus, Yhtiöoikeus ja Yritysrahoitus. Käytännönläheisiä yritykseen liittyviä asiakirjamalleja ja –ohjeita löytyy teoksesta Yrityksen asiakirjat. Asiantuntijoiden kirjoittamien laajojen teosten lisäksi Fokus Yrityksessä on teoksien aiheisiin liittyvä lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö sekä ajankohtaiskatsaukset, joissa kerrotaan kunkin aihealueen keskeisistä muutoksista.

Palvelussa on käytettävissäsi myös Verotus-lehden arkisto. Koska kyseessä on arkisto, näkyvät Verotus-lehden uusimmat numerot yhden vuoden viiveellä.

Fokus Yritys –paketin kaikki nimekkeet ja käyttöehdot löytyvät FinELibin sivuilta. Kirjat löytyvät Wilma-aineistotietokannasta ja LUT:n ja Saimian Nelleistä.

Silkkaa juridiikkaa

Saimialle on hankittu lisäksi Juridiikkafokus. Se sisältää 20 teosta, kuten Terveysjuridiikka. Osa nimekkeistä on samoja kuin Talousfokuksessa. Nimekkeet ja käyttöehdot löytyvät FinELibin sivuilta.

Sivut rapisemaan

Fokus-teoksia päivitetään neljästi vuodessa, ja säädökset sekä muu viranomaismateriaali päivitetään viikoittain, jolloin tarjolla on aina ajantasaista tietoa.

Fokus-kirjoja luetaan tietokoneen selaimessa ja erityistä lukuohjelmaa ei tarvita. Kirjoja ei voi valitettavasti ladata tietokoneelle eikä muille laitteille. Huomioithan, että palvelussa näkyvät myös kirjat, joita tiedekirjasto ei ole ostanut.

Loma ja riippukeinu – mitä lukisin?

Kirjastoammattilainen ei pakene kirjoja lomallakaan. Yksi suosii kevyempää, kesään sopivaa kirjallisuutta, kun taas toinen syventyy mieluummin tietokirjojen syövereihin. Makuja on monia, samoin lukemistapoja. Tässä on kuvaus muutaman kirjastoammattilaisen kesälomalukemisista.

paula

Paula – suunnitelmallinen luontokirjojen kuluttaja

Lomailen mökillä ja vakiolukupaikkani on riippumatto. Luen loma-aikana samanlaisia kirjoja kuin arkenakin, mutta vain enemmän. Loma-ajalle lukemista pitää olla varattuna mieluummin liikaa kuin liian vähän. Alan katsella sopivaa kesälukemista jo hyvissä ajoin ja luen paljon luontoon, retkeilyyn ja terveyteen liittyviä kirjoja.

Lukulistalleni on kertynyt jo monta kirjaa. Aion syventyä muun muassa ”Metsämieli” -kirjoihin, joissa on hyviä vinkkejä metsässä tehtäviin kehon ja mielen harjoituksiin.

Harrastan retkeilyä ja retkeilykirjat ovat kesän vakioluettavaani, sillä lomalla on hyvä etsiä uusia retkikohteita. Luettavaksi tulevat ainakin ”Retkipaikka – Seikkailuja Suomen luonnossa” -kirja, joka on täynnä kiinnostavia kohteita ympäri Suomen! ”Retkeilijän kansallispuistot” on hyvä tietopaketti Suomen kansallispuistoista ja siihen tulee varmasti palattua retkikohteita miettiessäni. ”Selviydy luonnossa” -kirjan pidän puolestani reissussa mukana: siinä on tärkeää tietoa vaativampaan retkeilyyn, mutta se on hyödyllistä luettavaa ihan sunnuntairetkeilijällekin.

Retkieväitä varten tartun ”Viiden tähden vaellus” -kirjaan, kun tarvitsen uusia, herkullisia reseptejä, joita on kiva kokeilla. ”Aarteita Suomen luonnosta” -kirjasta aion etsiä tietoa villivihanneksista, joita voi kerätä salaatteihin. Myös ”Metsäkasvio” -kirjaa tulee varmasti selailtua ja etsittyä tietoa kasveista, joita ei tunnista. Loppukesästä metsään houkuttelee sienet, joten käteeni eksyy varmasti Saimi Hoyerin ”Sieniä ja ihmisiä”.

Lukemieni kirjojen määrä vaihtelee paljon. Ennen luin lähinnä romaaneja, mutta nykyään luen eniten tietokirjoja. Esimerkiksi ennen matkaa saatan lukea kaikki matkakohteesta kertovat matkaoppaat, jotka kirjastoista löydän.

Lähes kaikki lukemani kirjat lainaan kirjastosta, vain joitakin harvoja kirjoja olen ostanut omaksi. En käytä e-kirjoja, sillä haluan tuntea kirjan paperilla ja kääntää sivuja konkreettisesti.

Tänä kesänä odotan eniten heinäkuussa ilmestyvää ”Metsien kätkemä” -kirjaa. Jos saisin suositella kaikille luettavaksi vain yhtä kirjaa, se olisi ”Puiden kansa”, joka kertoo suomalaisten puihin ja metsiin liittyvästä uskomusperinteestä.

sanna

Sanna – matkustelua e-kirja kainalossa

Lukutottumukseni ei muutu kesäaikana ja luen monenlaista kirjallisuutta. Eniten kuluu dekkareita, mutta sci-fiin ja fantasiaan en koske. Pääasiassa luen kaunokirjallisuutta, elämänkertoja ja satunnaisesti tietokirjallisuutta, joko Venäjään tai historiaan liittyvää. Tällä hetkellä luen Svetlana Aleksijevitsin kirjaa ”Tshernobylistä nousee rukous”.

Siskoni työskentelee kirjakaupassa, joten hänen kauttaan saan luettavaksi paljon uutuuskirjoja ja esikoiskirjailijoiden teoksia. Kärsin oikeastaan runsaudenpulasta: saamieni kirjojen lisäksi käytän kirjastoa ja teen myös varauksia mielenkiintoisiin kirjoihin. Usein käy niin, että monet varatut kirjat vapautuvat samanaikaisesti ja äkkiä huomaankin, että lukemattomia kirjoja onkin kotona kokonainen vuori.

Matkustelen lomalla usein ja matkalle en ota mukaan painettuja kirjoja, vaan e-kirjat kulkevat mukana tabletissa. Tavallisesti minulla on valmiina varastossa aiemmin hankittuja e-kirjoja, joista voin valita lomalukemista.

En tee lukulistoja, mutta tänä vuonna kiinnostuin HelMet-kirjastojen lukuhaasteesta. Haasteessa on 50 kohdan lista asioista, joita luettavissa kirjoissa voi olla. En noudata listaa enkä anna sen ohjata lukemisiani, mutta seuraan mielenkiinnosta mihin kaikkiin kategorioihin lukemani kirjat sopivat.

Lomamatkalla luen tyypillisesti kulkuvälineissä, siirtyessäni paikasta toiseen, sillä lomakohteessa on usein paljon tekemistä ja vain siirtymissä on ylimääräistä aikaa. Lukuympäristöllä ei ole minulle väliä: jos kirja on mukaansatempaava, en kuule enkä näe muuta. Tämä onkin oikeastaan hyvän kirjan mittari.

tuula

Tuula – sinnikäs lukija välttelee naisten hömppäkirjallisuutta

Luen lomalla melko lailla samaa kirjallisuutta kuin arkena. Lomalla tosin tulee luettua normaalia enemmän, kun on aikaa. Välttelen hömppää eli niin sanottuja naisten viihderomaaneja, koska niitä tuli nuorempana luettua ihan riittämiin. Muuten skaalani on aika laaja: fantasia, jännärit, historialliset romaanit ja erityisesti musiikkiaiheiset elämänkerrat ovat suosikkejani.

Lempikirjailijoista mainittakoon John Irving, Stephen King ja Terry Pratchett. Harry Potter -sarjaan tartun aina uudelleen ja sarja on tullut luettua jo useasti läpi.

Ostan paljon kirjoja ja sänkyni viereen kertyy usein isot kirjakasat. En ole vuoteen lainannut kirjoja kirjastosta, koska tavoitteena on lukea omat kirjat ensin alta pois.

Luen illalla sängyssä, ennen nukkumaanmenoa ja aina on luettava vähän, vaikka kuinka väsyttäisi. Lukuseurana sängyssä on usein Morri-kissa. Kesällä ja lomalla luen paljon pihalla, riippumatossa. Luonnonäänet eivät haittaa lukurauhaa, mutta sisätiloissa musiikki tai television ääni saa minut ryntäämään kirjan kanssa toiseen huoneeseen. Luen sujuvasti eri paikoissa ja nuorena tuli testattua jopa lukemista suihkussa.

Olen sinnikäs lukija ja en yleensä halua antaa periksi vaan luen kirjan, vaikka se olisi tylsäkin. Tietenkin tylsän kirjan kanssa kuluu aina kauemmin aikaa. Jos vastaan tulee oikein kiinnostavia kirjoja, voi lomalla lukea hujauttaa parikin pokkaria päivässä.