Kirja, kirjasto, kirjaston aineisto


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Lehdet
Mitäpä kirjasto olisi ilman aineistoja, joita tarjota asiakkaiden käyttöön? Onko elektroninen parempi kuin painettu? Käyttäjäkyselyn vastauksissa aineiston muoto – onko se e vai p – oli erityisen tärkeä lehtien kohdalla.

kaavio1

E-lehtiä piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä vastaajista 56 prosenttia. Paperilehtien kohdalla mielipiteet jakautuivat tasaisemmin arviointiskaalan eri numeroille. Vaikka lehdet koettiin tärkeiksi, ei niiden tarjonnan arvioinnin onnistuminen ollutkaan niin yksiselitteistä; kolmannes vastaajista ei oikein osannut sanoa, onko lehtien hankinnassa onnistuttu. P-lehtien tarjontaan oltiin ilmeisen tyytyväisiä (46 prosenttia), vaikka tiedekirjaston p-lehtitilaukset supistuivat vuoden 2016 alusta.

Palautteessa mainittiin, että ”Ulkomaiset e-julkaisut ovat tärkeitä tutkimustyössä, niitä voisi olla enemmän!”. Tällä hetkellä tiedekirjaston kokoelmissa on yli 31 000 tilattua e-lehtinimekettä. Enemmänkin voisi olla, mutta tähän vaikuttaa kirjaston rahoitus, joka supistui sekä LUT:n että Saimian säästötoimenpiteiden vuoksi.

Kritiikkiä sai myös se, että tiedekirjasto ei vastaajan mielestä toimi tasavertaisesti ammattikorkeakoulun ja yliopiston tarpeisiin. Toistaiseksi ei valitettavasti ole mahdollista hankkia yhteiskäyttöisiä aineistoja, vaan molemmilla organisaatioilla on omat lisenssinsä e-aineistoihin ja näiden hankinta riippuu täysin kehysorganisaatioiden rahankäytön priorisoinnista. Paikallisasiakkaana – tulemalla kirjastoon – voi käyttää myös toisen organisaation lisensoimia aineistoja!

”Olen pyytänyt useampaa verkkolehteä kirjaston kokoelmiin. Aina vastaus on, että ei onnistu.” Tähän voi vaikuttaa se, että kirjastolla ei ole rahaa uusille, vuosittain maksettaville tilauksille. Tai yksinkertaisesti se, että kyseistä lehteä ei ole saatavilla kirjastojen käyttöön suunnatulla lisenssillä. Asiakkaalle vastataan hankintapyynnön tultua voidaanko toive toteuttaa ja jos ei voida, minkä vuoksi ei. Hankintaehdotuslomakkeet löytyvät kirjaston sivuilta.

Kirjat
Kirjat olivat aihe, josta lähes jokaisella vastaajalla oli mielipide. Kirjat koettiin tärkeiksi olivat ne sähköisiä tai painettuja.

kaavio2

Kurssikirjojen tärkeys korostui, 77 prosentin mielestä ne olivat erittäin tärkeitä. Laina-aikaa kurssikirjoille toivottiin lisää, mutta nykyisellä 14 vuorokauden laina-ajalla pyritään siihen, että mahdollisimman moni opiskelija saisi kurssikirjan luettavakseen.

Kirjojen hankinnassa on myös onnistuttu kohtalaisen hyvin, aina tietenkin parantamisen varaa olisi. ”Kurssikirjojen määrä on ehkä joltain osin riittämättömän pieni”: tähän voi olla useampikin syy. Yliopiston puolella schoolit osallistuvat kurssikirja-aineiston hankintaan ja kirjasto luottaa luennoitsijoiden kykyyn arvioida mikä määrä kirjoja on sopiva. Kaikille opiskelijoille ei voida tarjota omaa nidettä, joten yleensä kurssien osallistujamäärään suhteutettuna niteitä hankitaan 30-50 prosenttia.

kaavio3

E-kurssikirjat koettiin hyödylliseksi, ”käyttö helpottuu ja ei tarvitse kilpajuosta kirjojen perässä.” E-kirjoja toivottiin muutenkin enemmän. Tiedekirjasto tarkistaa aina uutta tenttikirjaa hankkiessaan onko sitä saatavilla e-kirjana ja hankkii sen mahdollisimman laajalla käyttölisenssillä. Valitettavasti kaikki kirjakustantajat eivät myy e-kirjoja kirjastojen – ja niiden asiakkaiden – käyttöön, vaan haluavat myydä kirjat suoraan yksityishenkilöille. Joissakin e-kirjoissa saatavilla on vain yhden käyttäjän lisenssi ja tällainen ei toimi massakurssien aineistona. On myös kirjoja, joita ei julkaista lainkaan e-muodossa.

Etäkäyttöä lisää!
Aineistojen etäkäytettävyyttä toivottiin lisää. Joitakin harvoja aineistoja ei voi käyttää etänä, kuten kotimaisia ePress- ja eMagz-lehtipalveluja, johtuen aineistotoimittajien sopimusehdoista. Mutta valtaosa tiedekirjaston tarjoamista e-aineistoista toimii jo etänä: tulee vain kirjautua LUT Finnaan tai Saimia Finnaan Haka-tunnuksilla ja avata aineistot Finnoista löytyvillä linkeillä. Palautteessa toivottiin MOT-sanakirjaa etäkäytettäväksi, tämäkin siis onnistuu kirjautumalla Finnaan!

 

 

 

 

 

.

.

.

 

 

Sähköistä vai paperista?

ekirjat-painetut

Lappeenrannan tiedekirjaston kokoelmat muodostuvat Skinnarilan ja Linnalan kampuskirjastoihin hankitusta painetuista ja sähköisistä aineistoista. Hankittava aineisto tukee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Saimaan ammattikorkeakoulussa annettavaa opetusta ja keskittyy korkeakoulujen koulutusaloihin liittyviin tieteenaloihin.

E-kirjat ovat voittaneet painetut kirjat nimekemäärissä tiedekirjaston kirjakokoelmissa vuodesta 2012 lähtien. Painettuja kirjoja hankitaan edelleen, mutta kirjojen määrä vähenee tasaisesti, kun kokoelmasta poistetaan vanhentunutta aineistoa. E-kirjojen nimekemäärän kasvuun vaikuttaa käytettävissä olevat määrärahat ja kirjapaketeissa tapahtuvat muutokset, joihin kirjasto ei voi vaikuttaa.

kaavio1

Miksi lehdet tippuvat?
Aineiston sähköistymisen vaikutus näkyy erityisen selvästi painettujen lehtitilausten määrässä. Lehtinimekkeen tultua saataville sähköisenä luovuttiin painetun lehden tilauksesta; tämä kehitys oli tasaista ja hidasta vuoteen 2015 saakka.

Vuoden 2016 alusta yliopisto luopui kaikista painettujen lehtien tilauksistaan taloudellisista syistä; nämä säästöt vaikuttivat myös e-lehtinimekkeiden määrään. Ilmaislehtien määrä on myös kutistunut, sillä lehtien julkaisu muuttuu sähköiseksi. Tästä esimerkkinä on LTKY:n Aalef-lehden korvautuminen Alive-verkkojulkaisulla.

kaavio2

kaavio3

Mitä, mistä?
Tiedekirjaston kaikki aineistot löytyvät Finna-hakupalveluista: LUT Finna ja Saimia Finna. Jos etsimääsi kirjaa tai lehteä ei löydy, voit toivoa sitä hankittavaksi kokoelmiimme tai jättää kaukolainapyynnön, jolloin tarvitsemasi aineisto hankitaan käyttöösi toisesta kirjastosta.

JournalTOCs tuo tiedejulkaisut uunituoreena sähköpostiin

journaltocs

JournalTOCs Premium on sisällysluettelopalvelu, jonka Lappeenrannan tiedekirjasto tarjoaa asiakkaidensa käytettäväksi. Palvelun pääideana on, että JournalTOCs lähettää käyttäjän sähköpostiin ilmoitusviestin, kun seurantaan valitut lehdet julkaisevat uusia artikkeleja.

JournalTOCs:n kautta on saatavilla tieteellisten lehtien uusimpia julkaisuja suoraan kustantajilta. JournalTOCs tarjoaa pääsyn runsaan 28.000 lehden uusimpien artikkelien sisällysluettelotietoihin. Palvelussa on mukana lehtiä yli 2800:lta kustantajalta.

Palvelun käyttöönotto
JournalTOCs on tarkoitettu erityisesti tutkijoille, opiskelijoille ja kirjastoammattilaisille, jotka haluavat saada tiedon uusista tieteellisistä artikkeleista heti tuoreeltaan. JournalTOCs on saanut jo aktiivisia käyttäjiä LUT:n tutkijoista ja myös opiskelijoista.

Varsin helppokäyttöisen palvelun saa käyttöönsä, kun rekisteröityy palveluun LUT:n tai Saimian sähköpostiosoitetta käyttäen. Rekisteröityminen tapahtuu osoitteessa: http://www.journaltocs.ac.uk

Rekisteröitymisen jälkeen uusi käyttäjä voi kirjautua sisään ja hyödyntää palvelua. Tyypillisesti palvelusta haetaan kiinnostavimmat lehdet, ja valitaan ne seurattaviksi valintaruutua klikkaamalla. Jatkossa omaan sähköpostiin saa ilmoituksia valittujen lehtien uusista julkaisuista.

journaltocs2

Tiedekirjastosta saa tarvittaessa apua JournalTOCs:n käyttöönottoon. Käyttäjäksi pääsee jo, kun lähettää sähköpostia tiedekirjastoon (kirjasto.lehdet@lut.fi) ja laittaa mukaan listaa lehdistä, joiden julkaisuja haluaa seurata.

JournalTOCs helps researchers keep up-to-date

JournalTOCs Premium is a service where you can discover the newest papers coming directly from the publishers. JournalTOCs gives you access to the table of contents of the current issues of over 28.000 journals collected from over 2800 publishers. JournalTOCs is for researchers, students, librarians and anyone looking for the latest scholarly articles.

The main idea of this service is that JournalTOCs alerts you when new issues of your followed journals are published. Please use your LUT or Saimia email address to register for JournalTOCs. You can sign up here: www.journaltocs.ac.uk

If you need help with JournalTOCs, just send e-mail to Lappeenranta Academic Library (kirjasto.lehdet@lut.fi).

Aineistot lainaan ennen päivitystä

voyager-kuva

Kirjastojärjestelmämme Voyager päivitetään uuteen versioon vuodenvaihteessa. Päivitys alkaa tiistaina 27.12.2016 ja päivitys on valmis viimeistään 5.1.2017.

Painetuissa aineistoissa käyttökatko
Asiakkaille järjestelmäpäivitys tarkoittaa useamman päivän käyttökatkosta Finna-hakupalvelussa (Wilma, LUT ja Saimia Finnat) painettujen aineistojen tietojen osalta. Päivitystauon aikana kirjojen saatavuustiedot eivät päivity, et voi kirjautua Finnaan kirjastokortilla, jolloin omien tietojen muuttaminen, lainojen uusinta ja varausten teko ei onnistu Finna-näkymissä.

E-aineistot toimivat
E-aineistot toimivat normaalisti organisaatiokohtaisten Finna-näkymien (LUT ja Saimia Finna) kautta sillä nämä aineistot eivät ole riippuvaisia kirjastojärjestelmästä ja päivitys ei koske e-aineistoja. Kirjauduthan Finnaan Hakaa käyttäen.

Kirjastot suljettu joulun ja uuden vuoden välillä
Kampuskirjastojemme ovet pidetään suljettuina joulun ja uuden vuoden välisen viikon (24.12.2016–2.1.2017). Palautuslaatikkoon jätetty aineisto palautetaan vasta kun kirjastojärjestelmä on päivitetty, oletettavasti 2.1.2017 (valitettavasti päivityksen todellista kestoa ei voida etukäteen varmaksi tietää). Voit lainata huoletta painettua aineistoa, sillä sulkuajalle ei tule eräpäiviä eikä tällöin kerry myöskään myöhästymismaksuja!

Kirjastojen ollessa suljettuina muut palvelut toimivat rajoitetusti. Kaukopalvelu toimii mahdollisuuksien mukaan ja toimituksiin voi tulla viivettä. Tietopalvelu palvelee sähköpostitse.

Kampuskirjastot aukeavat jälleen 2.1.2017. Voit tarkistaa toimipistekohtaiset aukioloajat tiedekirjaston kotisivuilta.

Hyvästi Nelli-portaali & WebVoyage Wilma!

On aika sanoa jäähyväiset Nelli-portaalille. Nelli-portaali sulkeutuu pian, viimeistään vuoden vaihteessa. Nyt on aika siirtää Nellistä OmaNELLIin luodut omat lehtilistat, aineistoryhmät, tallennetut haut ja kirjahylly uuteen Finna-hakupalveluun (LUT Finna tai Saimia Finna). Jos et ole käyttänyt OmaNELLIä, sinun ei tarvitse tehdä mitään.

Miten saan omat tietoni pois Nelli-portaalista?

Muistathan, että Nelli-portaalit ovat toisistaan erillisiä. Jos haluat siirtää tietosi talteen useammasta Nelli-portaalista, tee tarvittavat toimenpiteet kussakin portaalissa erikseen.

Kirjahyllyn sisältö
1.    Mene kirjahyllyyn
2.    Merkitse kaikki kirjahyllyn tietueet
3.    Valitse Tallenna tai lähetä valitut tietueet

nelli-1

4.    Valitse haluamasi muoto
5.    Valitse tallenna ja tallenna tiedosto haluamaasi paikkaan
– Omat lehdet

***
1.    Mene Omiin lehtiin
2.    Käytä selaimesi tallennustoimintoa (usein valikossa Tiedosto -> Tallenna tai File -> Save) tallentaaksesi omat lehdet HTML-muodossa tietokoneellesi
– Omat aineistot (rajoitus: aineistojen nimet saadaan talteen, mutta linkit eivät enää toimi Nelli-portaalien sulkemisen jälkeen)

***
1.    Mene Omiin aineistoihin
2.    Valitse haluamasi aineistoryhmä
3.    Vie osoitin aineistoryhmän sisältämien aineistojen päälle, valitse kaikki ja kopioi

nelli-2

4.    Liitä kopioimasi aineistoryhmät haluamaasi dokumenttiin esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmassa ja tallenna dokumentti koneellesi
5.    Tee vaiheet 2-4 kaikille haluamillesi aineistoryhmille

Mistä löydän artikkelit ja muut tarvitsemani aineistot jatkossa?

Jatkossa tiedonhaussa palvelee LUT Finna tai Saimia Finna, riippuen kumpaan organisaatioon kuulut. Haku on helppoa: riittää kun kirjoitat hakulaatikkoon hakusanan ja rajaat hakutuloksia tarpeen mukaan jälkikäteen.

Finnassa on omilla välilehdillään kirjaston omat kokoelmat ja kansainväliset e-aineistot. Kansainvälisistä e-aineistoista löydät sähköisessä muodossa esimerkiksi lukuisia vertaisarvioituja tutkimuksia, artikkelijulkaisuja ja e-kirjoja useilta eri tieteenaloilta ja eri kustantajilta. Jos nämä hakutulokset eivät riitä, voit edelleen siirtyä Finnasta käyttämään aineiston tarjoajien omia palveluita.

WebVoyage Wilma yhdistyy osaksi Finnaa

Vuoden vaihteessa myös tuttu Wilma-aineistotietokanta sulautuu osaksi Finna-hakupalvelua.

LUT:n ja Saimian henkilökunta ja opiskelijat kirjautuvat sisään (Haka login) LUT Finnaan tai Saimia Finnaan omalla yleistunnuksellaan. Kirjautumalla ja liittämällä kirjastokortin tiliisi voit uusia lainasi ja tehdä varauksia sekä esimerkiksi tallentaa tiedonhakuja ja suosikkeja. Myös e-aineistojen etäkäyttö edellyttää kirjautumista.

Kirjastokortin liittäminen Finnaan:

  • Valitse Kirjaudu sisään: Haka login
  • Kirjoita käyttäjätunnuksesi ja salasanasi.
  • Jotta pääset haka-tunnuksella Omaan tiliisi, lisää ensin kirjastokorttisi tiedot tiliisi.
  • Kirjastokortin tunnus = viivakoodin numerosarja kortin takaa
  • Kirjastokortin salasana/PIN = Käytä salasanana sukunimeä, jos et ole asettanut omaa PIN-koodia aiemmin.

Unohtuneen salasanan tilalle saat uuden asioimalla kirjaston Origo-palvelupisteessä ja todistamalla henkilöllisyytesi. Jatkossa riittää, että kirjaudut Finnaan omalla Haka-tunnuksellasi.

Jätä jäähyväiset Nellille ja siirry Finnan käyttäjäksi!

Lähde: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=56722614


Goodbye Nelli portal & WebVoyage Wilma!

It is a time to say goodbye to the Nelli-portal. The Nelli-portal will be closed soon, at latest by the end of this year. You can move from Nelli’s My Space yours eShelf, my databases, my e-journals and history to the new Finna search services (LUT Finna or Saimia Finna). If you have never used the Nelli-portal’s My Space, you don’t have to do anything.

How can I extract my information from the Nelli portal?

Remember that the Nelli portals are separate entities. This means that if you want to extract your information from more than one Nelli portal, you will have to do this separately for each portal.

eShelf contents
1.    Go to your eShelf (or Kirjahylly)
2.    Check all records in the eShelf
3.    Select Save or send checked records (or Tallenna tai lähetä valitut tietueet)
nelli-1

4.    Choose the encoding format
5.    Select Save and save the file on your computer.
– My e-Journals

***
1.    Go to My e-Journals
2.    Use the Save function in your browser (often found from the top menu File -> Save) to save an HTML file of your journals to your computer.
– My Databases (please note: you can save the titles of your databases, but the links to the databases will no longer work once the Nelli-portals have been shut down)

***
1.    Go to My Databases (or Omat aineistot)
2.    Select the group of databases
3.    Move your cursor to the group of selected databases, choose “Select All” from the right-click menu and copy them.

nelli-2

4.    Paste the group of databases into a document and save it on your computer.
5.    Repeat stages 2–4 for all database groups you want to save.

Where can I find the articles and other resources I need in the future?

In the future, you can use LUT Finna or Saimia Finna depending on which organization you belong. The search function is simple: just type your search term and limit your search results afterwards.

Finna has separate tabs for the library’s own collections and for an extensive search function especially for licensed international e-materials. International e-material search includes online links to e.g. numerous peer-reviewed scientific studies, articles and e-books from many different faculties and publishers. If the external index search does not return the results you need, you can leave Finna and go to the services offered by the providers of the resources.

WebVoyage Wilma is accessible via Finna

In the end of this year, the Wilma-database is only accessible via Finna.

Staff and students of LUT or Saimia can log in (Haka login) to LUT Finna or Saimia Finna with their user identifier. By logging in and connecting the library card to your account you can renew your loans and make reservations, as well as to save your information searches and favorites, for example. Remote access for e-materials also requires login.

The way to connect your library card to your Finna account:

  • Select Login: Haka login
  • Fill your user username and password.
  • In order to log in to your account with Haka identifier, connect information of your library card to your account.
  • Library Catalogue Username = barcode numbers of the library card
  • Library Catalogue Password = Give your last name as password, if you have not previously set a PIN code.

If you have forgotten your password, you can get a new one from the library’s Origo service desk by proving your identity. In future, use Haka login to see your own information and to remote access e-resources.

Say goodbye to Nelli and start using Finna!

Reference: https://www.kiwi.fi/display/Finna/Material+for+end-user+instructions+on+transferring+to+Finna

Finna – hakupalvelu, josta löydät kaiken mitä tarvitset hakemiseen

LUT Finnasta/Saimia Finnasta voit hakea tiedekirjaston oman kokoelman aineistoja sekä organisaatioille lisensoituja e-aineistoja. Palvelu jakautuu kahteen eri osaan: perushakuun ja artikkelihakuun. Perushaulla haetaan kirjaston painettuja aineistoja, e-kirjoja, e-lehtinimekkeitä ja opinnäytetöitä. Artikkelihaulla haetaan kansainvälisiä artikkeleita ja e-kirjoja.

Kirjautumalla oman organisaatiosi tunnuksilla (linkki kirjautumiseen: LUT, Saimia) ja liittämällä kirjastokorttisi Finnaan pääset uusimaan lainojasi, tekemään varauksia, tallentamaan hakujasi, käyttämään uutuusvahtia ja muita palveluita.

Kokeile ja tutustu!

Finna ehdottaa hakusanaasi sopivia…

Finna1

Hakutulokset on jaettu…

Finna2

Kirjaston kokoelmissa voit rajata hakua muun muassa…

Finna3

Kansainvälisissä e-aineistoissa voit rajata hakua esimerkiksi…

Finna4

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 2: lehtien havinaa ja muutoksen tuulia

Kirjastossa tapahtuu vaivihkaa monia asioita: uutuuskirjoja on ilmestynyt hyllyihin ja kirjanäyttely uudella teemalla on vaihtunut aulatilaan. Tuoreet, päivän sanomalehdet odottavat hyllyssä lukijaansa. Kuka kirjastossa hyörii ja pitää kaiken materiaalin ajan tasalla?  

Nyt raotamme verhoa kirjaston lehtien maailmaan ja Tuulan työhön.

lehdet_paakuvaTuulan suosikkeja ovat kissa-, musiikki- ja puutarha-aiheiset lehdet.

Lappeenrannan tiedekirjasto palvelee sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) että Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) väkeä. Kirjasto on myös avoin kirjasto ja asiakkaaksi pääsee kuka tahansa. Kirjaston lehdet ovat luettavissa kirjaston tiloissa ja niitä ei lainata. Artikkeleita saa käyttöönsä skannaamalla tai kopioimalla.

Vyönkiristystä niukkoina aikoina
Viime vuonna koko Suomen korkeakoulusektorilla aloitettiin ennennäkemätön vyönkiristys ja erilaisia säästötoimenpiteitä tehtiin kaikkialla. Lappeenrannan tiedekirjasto osallistui myös talkoisiin ja eräs asiakkaille näkyvä toimenpide oli lehtitilausmäärien väheneminen. Ennen kulukuuria kirjastoon tuli yhteensä 600 lehteä, joista yliopistolle tulevien lehtien osuus oli noin 400. LUT luopui kaikista lehtitilauksistaan ja Saimialle jäi tilauksia reilu viitisenkymmentä aiemmasta kahdesta sadasta.

Lehtitilauksista vastaava Tuula pitää tilannetta harmillisena ja on pahoillaan, että asiakaspalvelu on tältä osin heikentynyt. Lehtiä tulee edelleen kirjastoon, ja vaikka uusia numeroita ei joistain lehdistä tule, löytyvät vanhat numerot edelleen tuttuun tapaan kirjaston pohjakerroksen arkistosta.

lehdet

Paperilehdet
Kirjastoon tulee edelleen noin 50 ilmaislehteä, joita ovat muun muassa liittojen jäsenlehdet. Lisäksi lehtiä tulee eri aihealueilta liittyen esimerkiksi kaivosteollisuuteen, terveyteen tai luonnonsuojeluun.

Niin sanottuja viihteellisempiä lehtiä tulee kirjastoon pieni valikoima. Näistä lehdistä musiikkilehti Soundi on Tuulan ehdoton suosikki. ”Lisäksi luen Suomen kuvalehden, Hyvä Terveys ja Meidän Talo lehdet sekä tietysti Urheilusanomista vakiovihjeet. Joskus tulee napattua hyllystä myös Aku Ankka, joka on LUT:n ylioppilaskunnan tilaama”, kertoo Tuula.

E-lehdet
Digitaaliset e-lehdet tulevat kirjaston käyttöön pääasiassa eri tietokantojen myötä. Näiden lisäksi tilataan joskus yksittäisiä e-lehtiä, joihin tietokantojen kautta ei ole pääsyä. Tuulan vastuulla ovat nämä erillisten e-lehtien tilaukset. Tyypillisesti esimerkiksi yliopiston schooleissa on tarvetta jollekin erikoisalan lehdelle, jolloin Tuula hoitaa lehtitilauksen.

Kysytyimpiä lehtiä Nature ja Science
Tuula sekä muut asiakaspalvelussa työskentelevät pitivät vuoden alusta lähtien kirjaa siitä, mitä lehtiä kysytään ja kaivataan eniten. Ykkössijaa pitivät lehdet Nature ja Science. Lisäksi kysyttyjä olivat myös Financial Times, Economist, Spiegel ja Kamera-lehti. Suosituimmista lehdistä Nature on edelleen saatavissa e-lehtenä.

Saimian lehdistä eniten kysyttyjä ja käytettyjä ovat Hoitotiede, Tutkiva hoitotyö ja Janus. Nämä lehdet tulevat kirjastoon edelleen ja opiskelijat käyttävät usein niiden artikkeleita harjoitustöissään.

Mitä tapahtuu, kun lehti tulee kirjastoon?
Painetut lehdet tulevat kirjastoon postin mukana. Tuula merkitsee lehden tiedot kirjaston sähköiseen tietokantaan, jotta se tulee luetteloiduksi. Sen jälkeen lehti merkitään kirjaston omalla tarralla ja viedään lehtihyllyyn. Lehden vanha numero siirretään hyllystä alakerran arkistoon.

Kesäisin tehdään inventaariota ja käydään läpi lehtiarkistoa. Esimerkiksi jos kirjaston arkistossa on vain muutamia numeroita jonkin lehden vuosikertaa, voidaan lehdet poistaa jos Varastokirjastosta löytyvät vastaavat numerot. Pieniä sarjoja ei kannata säilyttää, koska Varastokirjaston aineisto on myös lainattavissa.

Suosikkilehtiä ja paperiversioina
Tuula listaa suosikeikseen musiikkiin, eläinsuojeluun ja kissoihin liittyvät lehdet.  Lisäksi hän lukee erilaisia puutarhalehtiä sekä Kodin Kuvalehteä. ”Lehtiä tuleekin luettua tosi paljon”, yllättyy Tuula.

Painettujen lehtien väheneminen on yleinen suuntaus Suomessa, mutta lukijana ja kirjastoammattilaisena tilanne harmittaa. ”Lehdet ovat tarpeellisia ja opiskelijat käyttävät niitä paljon. Ei ole myöskään kiva, että kaikkien oletetaan lukevan lehdistä mieluummin sähköisiä versioita”, Tuula huomauttaa.

Sanomalehtien suhteen mielipide on erityisen tiukka: ”Helsingin Sanomat ja Etelä-Saimaa on luettava ainoastaan painettuna versiona, digilehdet eivät innosta.” Ja tosiaan: kesäinen sunnuntaiaamu terassilla, kahvikuppi ja paperinen sanomalehti – mikäs sen mukavampi tapa aloittaa päivä kuunnellen linnunlaulua ja selaillen aamun uutisia.

kahvikuppi

Lisätietoja: Wilma-luettelotietokanta (sisältää mm. kirjaston lehdet)