Tallennusosoitteeksi ResearchGate?

pulpfaction-header
Kuva: Canva

“24 people from your institution just joined ResearchGate. Why not follow them?”

Niiden viestien perusteella, joita sähköpostiin tulee yllä olevalla otsikolla, voisi päätellä, että yliopistossa on nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä tutkijoita, jotka julkaisevat tieteellistä tietoa. Pikainen tarkastelu osoittaa, että monet listassa olevat henkilöt eivät suinkaan ole tutkijoita vaan vaikkapa opiskelijoita.

Pilvipalveluiden arviointia
Verkkopalveluina on tarjolla lukuisia eri julkaisutietojen tallennukseen tarkoitettuja pilvipalveluita, joiden laatu ja turvallisuus vaihtelevat. eduuni wiki arvioi verkkosivullaan eri pilvipalveluiden soveltuvuutta korkeakouluissa. Arvioinnit on tehnyt korkeakoulujen asiantuntijoista koostuva seitsenhenkinen arviointiryhmä, jossa ovat edustettuina Aalto yliopisto sekä Vaasan, Turun, Jyväskylän, Itä-Suomen, Oulun ja Helsingin yliopistot. Arvioinnissa käytetään yhteisesti sovittuja ja läpinäkyviä kriteerejä, ja käyttäjät voivat esittää uusia palveluita arvioitavaksi.

Palveluiden luokitustasoja on kaikkiaan viisi. A-tason palvelut ovat suositeltavia eikä niissä ole havaittu erityisiä tietoturvariskejä. B-tason palvelut soveltuvat joihinkin käyttötarpeisiin, mutta niihin liittyy joitakin riskejä. Seuraavalla eli C-tasolla palveluissa on tyypillisesti omistajuus-, tietosuoja- ja tietoturvariskejä. Ne saattavat myös luovuttaa tietoja esimerkiksi mainostajille ja palvelun tuottaja voi muuttaa sopimusehtoja yksipuolisesti. U-tasolla ovat palvelut, joita on ehdotettu sivustolle, mutta joita ei vielä ole ehditty tarkistaa. Viidennellä tasolla ovat palvelut, joiden arvio on vanhentunut eli sen tarkistamisesta on kulunut yli kaksi vuotta.

pulpfaction3

Akateeminen yhteisöpalvelu
ResearchGate on arviointisivuston kategorioissa Viestintä, bloggaus ja microbloggaus sekä Akateeminen julkaiseminen ja tekijänoikeudet. Sitä kuvataan seuraavasti: ResearchGate on tutkijoille suunnattu yhteisöpalvelu, johon voi tehdä henkilökohtaisen profiilin. Sen kautta voi hakea tietoa, jakaa tiedostoja ja julkaisutietokantoja, luoda ryhmiä ja osallistua keskusteluun. ResearchGatessa voi myös kirjoittaa omaa blogia ja jakaa statuspäivityksiä, kuten monessa muussakin sosiaalisen median palvelussa. Sivustolla on myös tietoa avoimista työpaikoista. Palveluun kirjaudutaan joko sen omalla tunnuksella tai LinkedIn-, Facebook- tai Google-tunnuksella.

eduuni wiki arvioi ResearchGaten tasolle C. Positiivisina seikkoina nähdään sen suuntautuminen akateemisille käyttäjille, tietojen poistaminen käytön loputtua, käyttöehtojen muuttumisesta ilmoittaminen ja monipuoliset yksityisyysasetukset. Arvioinnissa negatiivisena nähdään palvelun sisältämä markkinointi ja Googlen evästeiden käyttö palvelussa.

pulpfaction2Kuva: Canva

Luvat ja näkyvyys
ResearchGate on vaivaton käyttää. Tutkijan tulee kuitenkin muistaa, että artikkelin tallentaminen ResearchGateen vaatii kustantajan luvan samalla tavalla kuin LUTPubiin tallennettaessa.

Vaikka julkaisujen ResearchGate-tallennukset löytyvätkin helposti, tutkijan kannalta ongelmallista on, ettei palvelu anna julkaisuista ja niiden käytöstä, esim. latauksista, tietoja altmetriikkapalveluihin, joilla seurataan tutkijoiden some-aktiivisuutta (esim. PlumX), vaan pitää erikseen seurata näkyvyyttä ResearchGatessa ja muissa palveluissa. Näin ollen some-arvokas näkyvyys voi jäädä pienemmäksi kuin mihin olisi mahdollisuus.

”Altmetrics = ALTernative biblioMETRICS, julkaisun vaikuttavuuden tutkimista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa”

Palvelun luotettavuus muuttui ainakin tämän bloggaajan mielessä arveluttavaksi, kun erään kirjoittajan julkaisuksi oli merkitty artikkeli, joka oli julkaistu kaksi vuotta ennen kyseisen henkilön syntymää. Lisäksi näiden kaupallisten palveluiden jatkuvuus ei ole taattua, vaan ne saatetaan lopettaa, mikäli taloudelliset intressit niin vaativat.

Julkaisuille näkyvyyttä turvallisesti
Miten sitten kannattaisi toimia, jotta saisi julkaisuilleen turvallisesti sen näkyvyyden, josta on tutkijalle eniten hyötyä? Turvallinen tapa olisi rinnakkaisjulkaista artikkeli LUTPubissa ja laittaa linkki ResearchGateen. Tämä takaa löytyvyyden esimerkiksi tutkijoiden suosiman Google Scholarin kautta ja samalla julkaisun pitkäaikaistallennus on turvattu. Hyvä käytäntö on myös jakaa julkaisun tiedot ResearchGaten kautta ja lähettää varsinainen artikkeli vain sitä pyytäville.

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/ResearchGATE
https://wiki.eduuni.fi/display/pilviohje/ResearchGate
https://www.altmetric.com/audience/researchers/
https://synblogi.wordpress.com/2013/11/19/altmetriikka-vaihtoehtoista-metriikkaa/

 

Ota käyttöösi viitteidenhallintaohjelma RefWorksin uudistettu versio!

refworks

RefWorksista on ilmestynyt täysin uudistettu versio ohjelmiston siirryttyä ProQuestin omistukseen. ProQuest kutsuu vanhaa RefWorksiä nimellä Legacy RefWorks ja uutta (The) New RefWorks.

Vanha RefWorks on käytössä tammikuuhun 2018 saakka. Huomioi tämä, kun aloitat uuden käsikirjoituksen, jossa käytät RefWorks-viitteidenhallintaohjelmaa. Vanhalla RefWorksilla aloitettua käsikirjoitusta ei voi jatkaa uudessa RefWorksissa.

Sinulla voi olla yhtä aikaa käytössäsi tilit sekä vanhaan että uuteen RefWorksiin. Uusi RefWorks vaatii käyttämään lut.fi-loppuista sähköpostiosoitetta, muut osoitteet eivät ole mahdollisia.  Lisätietoja uuteen RefWorksiin siirtymisestä.  Libguideissa on opas uuden RefWorksin käyttöön.

Uusi RefWorks on muuttunut ulkoasultaan pelkistetymmäksi ja käyttäjää ohjaavammaksi. Vanhat tutut toiminnallisuudet ovat mukana uudessakin versiossa. Uutuutena on muun muassa PDF-tiedostojen siirto drag-and-drop -menetelmällä, merkintöjen lisäys PDF-dokumentteihin, metatietojen automaattinen suodatus sekä selaimeen integroituva Save to RefWorks -lisäpalikka. Uudesta RefWorksista löytyy myös tuki Google Docsin ja Dropboxin käytölle.

Viitteiden siirto vanhasta uuteen RefWorksiin on helppoa. Tarkemmat ohjeet.

Welcome to use the New RefWorks!

The New RefWorks is a new web interface to RefWorks reference management software. ProQuest has re-named the old version as “Legacy RefWorks”.

The Legacy RefWorks is available until January 2018, after that it will be closed. Notice that if you use RefWorks reference management software in your manuscript, you can’t continue a manuscript written with the Lecagy RefWorks in the New RefWorks.

The username and the password which you have used in the Legacy RefWorks are not valid in the new version, but you can have an accounts in the both version at the same time. You need to use lut.fi-email address to creating an account to the New RefWorks.

Learn more http://libguides.lut.fi/refworks/to_new_refworks.
Guide for the New Refworks.

Oletko yökyöpeli?

yokyopeli

Jos olet niitä ihmisiä, joka on energisimmillään ja tehokkaimmillaan iltaisin eikä yöllä työskentelykään ole sinulle vierasta, tule kokeilemaan, miten opiskelu, tutkimuksen tekeminen, tenttiin lukeminen, tiedon etsiminen tai tekstin kirjoittaminen sujuu Lappeenrannan tiedekirjastossa iltaisin ja öisin. Tämä on mahdollista LUT:n tai Saimian opiskelijoille ja henkilökunnalle, jos olet lunastanut käyttöösi lutikaksi kutsutun kulunvalvonta-avaimen. Kirjasto on nimittäin auki 24/7!

Kirjaston käyttöajan lisäystä on toivottu asiakastyytyväisyyskyselyissä jo vuosia ja vihdoinkin 9.1.2017 mahdollistui kirjaston ympärivuorokautinen käyttö. Kovin pitkältä ajalta ei kokemuksia asiasta siis vielä ole, mutta ensimmäiset käyttäjät löysivät kirjastoon heti ensimmäisenä iltana. Neljän ensimmäisen päivän kulkuraportin mukaan LUT:n väkeä on kirjaston omatoimikäyttö houkuttanut enemmän kuin saimialaisia. Myöhäisin sisään tulija on kuitenkin Saimiasta ja kirjautui sisään tiistaina, toisena 24/7-iltana puoli yhdentoista jälkeen. Siinä vasta yökyöpeli!

Käynti kirjastoon omatoimiaikoina on mahdollista vain kahdesta ovesta: kirjaston pääovista palvelukerrokseen ja 7. rakennuksesta kirjaston ylimpään kerrokseen. Muistathan tämän, kun työskentelet kirjaston pohjakerroksessa – et pääse ryhmätyöhuoneiden eteisaulasta takaisin kirjastoon!

Kaipaatko hiljaisuutta?

Jos kirjastossa on paljon ryhmätöiden tekijöitä tai muita seurustelevia ryhmiä, voi ääntä syntyä häiritsevän paljon. Rauhaa kaipaaville on varattu pohjakerros hiljaista työskentelyä varten. Tämän lisäksi meillä on uusi 11-hengen hiljainen yksintyöskentelytila kirjaston ylimmässä kerroksessa. Silencioksi kutsuttuun huoneeseen pääsee ”lutikalla”, kulunvalvonta-avaimella, ja se on käytössäsi muun kirjaston tapaan 24/7.

silencio

Jotta Silenciossa työskentelevät saavat haluamansa rauhan ja hiljaisuuden, on myös Silencion edustan parvitila julistettu hiljaiseksi työskentelyalueeksi. Huomioithan tämän pari- ja ryhmätyöskentelyssä!

Are you a night owl?

If you want to study, research, read for an exam, search information or write during the evenings and nights, come to the Lappeenranta Academic Library. The Library is available to LUT and Saimia students and personnel who have the “lutikka”, magnetic key. The Library is open 24/7!

The Library customers have hoped for longer hours for years and since January 9th, 2017 it has been possible to use the Library around the clock. Statistics of the first four days show that you, dear customers, found the way to the Library from the first night. LUT students have used the Library outside of the service hours more tha¬n Saimia students, but the real night owl is from Saimia, though. He or she logged in on the second night at 22.37!

Entrances to the Library are only through the Library’s main door on service floor and from 7th building to the Library’s top floor. Please, remember this when you work on the bottom floor – you cannot get back to the Library from the hallway of workshop rooms!

Do you long for peace and quiet?

hiljainen

Sometimes there are many group works going on in the Library and it may get quite noisy. You can work on the silent bottom floor, but there is also a new place for silent individual work on the top floor: Silencio with 11 work spots. You need the “lutikka” to get in to Silencio and you can use it 24/7 as the other parts of the Library.

To make sure that people in Silencio have quiet and peace what they are looking for we have announced the space in front of Silencio as a quiet working area as well. Please, notice this when you work in pairs or in team!

Kirjan elinpäivät ovat luettu – eläköön jakopäivä!

Tiedekirjastossa on kerran, kahdesti vuodessa poistokirjojen jakopäivät, jolloin kokoelmista poistettua aineistoa jaetaan asiakkaille ilmaiseksi. Tämän vuoden toinen poistetun aineiston jakotapahtuma alkaa maanantaina 14.11.2016.

kuva1
Vuoden 2012 poistokirjapäivät.

Mutta minkä vuoksi aineistoa on ylipäätään poistettu?
Kirjaston kokoelmien ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen edellyttävät aineiston poisvalintaa kokoelmista. Tiedekirjastoon tulee uutta aineistoa koko ajan (3 413 nidettä vuonna 2015), joten jo kirjaston tilat määrittävät puitteet kokoelmien suuruudelle.

Kirjasto poistaa sellaista aineistoa, joka on sisällöllisesti vanhentunutta ja/tai josta on tullut uusi painos, tai joka on rikkinäistä ja huonokuntoista. Lisäksi aineistoa, jota ei enää käytetä tai käytetään hyvin vähän, poistetaan.

Kirjastojen kirjasto – Varastokirjasto!
Ennen kuin aineisto päätyy asiakkaille annettavaksi, tarkistetaan sen saatavuus Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta, jonka tehtävänä on säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa. Tällaisella keskitetyllä kirjojen ja lehtien varastoinnilla taataan se, että hankittu aineisto säilyy tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden käytössä samalla, kun varastointi on voitu toteuttaa kustannustehokkaasti, ja yksittäisen kirjastojen ei tarvitse säilyttää aineistoa, jota ei juurikaan käytetä.

kuva2
Lappeenrannan tiedekirjaston lähetys odotti käsittelyä Varastokirjastossa vuonna 2014.

Tiedekirjastokin tilaa asiakkailleen aineistoa, niin kirjoja kuin lehtiartikkeleita, Varastokirjastosta. Jopa kolmannes tiedekirjaston viime vuonna saamista kotimaisista kaukolainoista tuli juurikin Varastokirjastosta!

Poistettu, mutta ei jaettu
Kaikkea poistettavaa aineistoa ei kuitenkaan jaeta asiakkaille. Tällaisia ovat e-kirjat, joita myös poistetaan, mutta harvemmin. Repeytyneet ja sidonnastaan hajonneet niteet menevät myös kierrätykseen. Likaantunut teos on puolestaan aineistoa, jonka asiakas joutuu korvaamaan ja jonka hän niin halutessaan saa itselleen maksettuaan kirjan tai tuotuaan uuden, korvaavan niteen kirjastolle.

kuva3
Poiston yleisimpiä syitä: sivut irtoavat, kirja on kastunut, liimaus ratkeaa vanhuuttaan.

Tervetuloa Green Campus -henkeen kierrättämään poistettua aineistoamme jälleen 14. marraskuuta alkaen!
 

Kirjasto avoimuuden asialla koko viikon

Lokakuun lopulla oli kansainvälinen avoimen tieteen viikko, International Open Access Week 24.-28.10.2016. Lappeenrannan tiedekirjasto osallistui teemaan järjestäen ohjelmaa eri puolille kampusta. Avoin tiede on ollut voimakkaasti esillä LUT:ssa pitkin syksyä ja sopivasti ennen OA-viikkoa saatiin voimaan rehtorin 14.10. hyväksymä LUT:n tutkimusaineistopolitiikka.

Viikko alkoi paneelikeskustelulla avoimesta tieteestä. Myöhemmin oli tarjolla infotilaisuuksia, joiden aiheina olivat ORCID-tutkijatunniste ja CSC:n tutkimusaineistopalvelut.

kuva2
Avoimen tieteen paneelikeskustelussa esitettiin näkemyksiä avoimuuden puolesta ja vastaan.

Paneelikeskustelussa avoimuus eri näkökulmista

Maanantai-iltapäivänä Galleria-aulaan kokoontui joukko tutkijoita ja muuta henkilökuntaa kuulemaan keskustelua avoimesta tieteestä. Mielipiteiden vaihto oli vilkasta ja tutkijoiden omat kokemukset ja käytännön esimerkit avoimuudesta olivat valaisevia.

Näkökulmia julkaisukanavan valintaan
Heti keskustelun alussa todettiin, että avoimuus ei ole ainoa tutkimuksen julkaisukanavan valintaan vaikuttava seikka. LUT:n tutkimuksesta vastaava vararehtori Jari Hämäläinen muistutti, että yliopiston päätavoite on tehdä hyvää tutkimusta, jolle etsitään parhaat mahdolliset julkaisuväylät. Avoimuus on vain yksi osa julkaisukanavan valinnassa, mutta ei kaikista tärkein. Tilanne saattaa toki muuttua tulevaisuudessa.

Yritysyhteistyön haasteet
LUT tekee paljon yritysyhteistyötä tutkimushankkeissaan ja siten myös yhteistyökumppanin näkökulma joudutaan ottamaan huomioon avoimuudessa. Tutkijoiden yhteistyöstä teollisuusyritysten kanssa kerrottiin useita esimerkkejä. Yleinen kokemus oli, että yritykset eivät vastusta avoimuuden periaatetta, kunhan vain asioista sovitaan. Esimerkiksi tutkimusaineistoille voidaan määrittää embargoaika eli odotetaan niin kauan, kunnes kehitteillä ollut tuote on saatu markkinoille ja julkaistaan tutkimusaineisto vasta tämän jälkeen.

Avoimuutta prosesseihin
Tutkijat toivoivat vastaavasti läpinäkyvyyttä muihinkin prosesseihin, ei pelkästään tutkimukseen.  Keskusteluissa peräänkuulutettiin muun muassa vertaisarviointien avaamista: jos julkaisua ei hyväksytä lehteen, olisi mielenkiintoista tietää miten artikkelit on arvioitu ja vertailtu keskenään. Ehdotettiin myös, että esimerkiksi julkisrahoitteisten apuraha-anomusten tulisi olla nähtävillä, samoin kuin julkisrahoitettujen tutkimusten loppuraporttien tulisi olla saatavissa.

”Keskustelu oli hyvin mielenkiintoista. Suosittelen aiheeseen perehtymistä kaikille, sillä asia on mielenkiintoinen ja aiheena ajankohtainen.”
Svetlana Proskurina

”Sain tärkeää tietoa ja Open Access julkaisemisesta pitäisi puhua entistä enemmän. Tutkijat kaipaavat lisää ohjeistusta asiaan. Julkaisijoiden sivuilta on usein vaikeaa löytää tietoa esimerkiksi rinnakkaisjulkaisemisesta.”
Sanni Väisänen

Kirjaston ständillä ORCID-tutkijatunniste ja CSC:n palvelut

Keskiviikon ja torstain aikana kirjasto jakoi tietoa ORCID-tutkijatunnisteesta sekä CSC:n tarjoamista palveluista tutkijoille. Ständillä kävi mukavana virtana ihmisiä ja asiat tuntuivat askarruttavan tutkijoita. Erityisesti ORCID-tunnisteesta tarjottu tieto kiinnosti kävijöitä ja tunnisteen käytölle tuntui olevan tilausta. Monet tutkijat pitivät tervetulleena sitä, että tunnuksen avulla ansiot julkaisuista kohdistuisivat oikealle tutkijalle aina siitä lähtien, kun tutkimusartikkelia tarjoaa kustantajalle ja päätyen tutkimuksen arviointiin saakka.

Esittelyssä olivat myös CSC:n IDA, ETSIN ja AVAA palvelut. Yliopiston IDA-yhteyshenkilö näytti kiinnostuneille aineiston tallentamista IDA-palveluun ja opasti järjestelmän käytössä.

kuva3
Kirjaston ständillä keskusteltiin tutkijoiden kanssa avoimesta tieteestä.

Teemaviikkoon osallistuminen oli kirjaston näkökulmasta menestys: viikon aikana jaettiin paljon tietoa useista tutkijoiden työtä helpottavista välineistä. Lisäksi keskustelun avulla avattiin uusia näkökulmia ja pohdintoja avoimeen tieteeseen.

Lisätietoja:
Avoin tiede
CSC:n palvelut
LUT:n avoimen tieteen sivut
LUT:n tutkimusaineistopolitiikka
LUT’s guide to Open science – publishing & managing research data