Uudestisyntynyt LUTPub

lutpub-tekstin-artikkelikuva

LUT:n julkaisuarkisto, LUTPub, siirrettiin kesäkuun puolivälissä omaksi instanssikseen. LUTPub ei siis enää ole osa Kansalliskirjaston Doria-palvelinta, vaan sijaitsee omalla palvelimellaan, joka tosin edelleen on Kansalliskirjaston ylläpidossa. Oman instanssin hankkimista oli suunniteltu jo pitkään ja suurin syy muutokseen on sen paremmat mahdollisuudet personointiin.

LUTPub ei siis enää ole osa Kansalliskirjaston Doria-palvelinta, vaan sijaitsee omalla palvelimellaan.

Uudessa sijainnissa uudennäköinen LUTPub

Käyttäjälle näkyvimmät muutokset liittyvät ulkoasuun ja sijaintiin. Uusi LUTPub sijaitsee LUT-domainin alla uudessa osoitteessa, https://lutpub.lut.fi. Saimme määriteltyä LUT:n ilmeen mukaisen ulkoasun (kiitos LUT:n viestinnälle!) ja pääsimme viilaamaan tietosisältöä, kenttiä ja muita asetuksia ilman, että sillä on vaikutuksia muihin julkaisuarkiston käyttäjäorganisaatioihin, kuten Doriassa.

Viritetty kokoelmarakenne ja metadata

Tiedonsiirron yhteydessä muokkasimme hieman kokoelmarakennetta. Jatkossa diplomityöt ja pro gradu –tutkielmat sijaitsevat samassa kokoelmassa aiemman kahden sijaan. Kandidaatintöiden ja –tutkielmien osalta näin on ollutkin jo aiemmin. Lehti- ja konferenssijulkaisujen osalta määrittelimme jaon tieteellisiin julkaisuihin sekä ammatillisiin ja yleistajuisiin julkaisuihin. Lisäksi tutkimusaineistoille on oma kokoelmansa, johon voi tallentaa pienehköjä datasettejä. Täysin uusi kokoelma on Opetus- ja esitysmateriaalit, joka on tarkoitettu nimensä mukaisesti esimerkiksi kalvoseteille, jotka halutaan jakaa julkisesti. Väitöskirjat, muut julkaisut ja esimerkiksi LUT:n julkaisusarjojen julkaisut julkaistaan entiseen tapaan LUTPubissa.

Muutoksen yhteydessä päivitimme myös julkaisujen ja opinnäytteiden kuvailutietoja eli metadataa vastaamaan kansallista metadatasuositusta. Päivitys on vielä osaltaan kesken ja johtuen kansallisesta suosituksesta, se myös voi jatkossa muuttua hieman. Metadata kannattaa pitää suosituksen mukaisena, sillä sillä on vaikutuksia mm. tietojen näkymisessä rajapintojen kautta kytketyissä järjestelmissä, kuten EU:n OpenAire –tietokannassa tai Finnassa.

Kehitys ei pääty

Omaan instanssiin siirtyminen oli ensimmäinen askel kohti tutkimustietojärjestelmän ja julkaisuarkiston välistä rajapintaa. Tämän rajapinnan kehittäminen toivon mukaan edesauttaa julkaisujemme avoimeksi saattamista, sillä jatkossa rinnakkaistallennettavat kokotekstit voisi tallentaa suoraan LUT Research Portaliin, josta ne siirtyisivät julkaisuarkistoon ilman tutkijan panosta. Nykytilanteessa tutkija syöttää rinnakkaistallennettavat aineistot itse julkaisuarkistoon tai lähettää rinnakkaistallennettavan artikkelin version kirjastoon, osoitteella researchportal@lut.fi. Tutkijalta vaaditaan vain julkaisun oikean version liittämisen lisäksi käyttöoikeuslisenssin valitseminen, useimmiten Creative Commonsin lisenssivaihtoehdoista. Kustantaja määrää, minkä version julkaisusta saa rinnakkaistallentaa. Tässäkin kirjasto tarkistaa ehdot ja tutkijan on hyvä pitää tallessa kaikki versiot julkaisusta. Kirjasto auttaa mielellään tutkijaa julkaisujen tallennuksessa. Jatkossa tämäkin prosessi yksinkertaistuu automatisoinnin myötä.

Nykytilanteessa tutkija syöttää rinnakkaistallennettavat aineistot itse julkaisuarkistoon tai lähettää rinnakkaistallennettavan artikkelin version kirjastoon.

LUTPubiin on tulossa lähiaikoina myös kertakirjautumisominaisuus LUT:n verkkotunnuksilla, eli saamme julkaisuarkistonkin Shibboleth-kirjautumisen piiriin. Toistaiseksi julkaisun syöttäjän on ensin rekisteröidyttävä julkaisuarkiston käyttäjäksi. Näin tekevät esimerkiksi kaikki opiskelijamme, jotka tallentavat opinnäytetyönsä LUTPubiin.

Jatkossa rinnakkaistallennettavat kokotekstit voisi tallentaa suoraan LUT Research Portaliin, josta ne siirtyisivät julkaisuarkistoon ilman tutkijan panosta.

Kansalliskirjaston Doria -julkaisuarkistoon tallennetut aineistomme tullaan poistamaan jossain vaiheessa. Siihen asti Google löytää vielä aineistomme myös Doriasta. Uuden LUTPubin Google-näkyvyys on jopa parempi kuin Doriassa, mikä on erityisen hyvä ajatellen avointa julkaisemista ja rinnakkaistallenteiden saamaa näkyvyyttä.

Mainokset

VIRTA, Juuli, Vipunen ja Tutkimustietovaranto – Julkaisutietojen päätepisteet nyt ja tulevaisuudessa

Julkaisutietoja kerätään tutkijoilta LUT:ssakin monestakin syystä. Yksi syistä on raportoida ne Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain tapahtuvassa tiedonkeruussa julkista rahoitusta varten. Tässä tiedonkeruussa tutkijoiden LUT Research Portaliin syöttämät ja Lappeenrannan tiedekirjaston validoimat julkaisutiedot raportoidaan kansalliseen VIRTA-julkaisutietopalveluun (https://wiki.eduuni.fi/display/cscvirtajtp/VIRTA-julkaisutietopalvelu), johon kaikki suomalaiset yliopistot, korkeakoulut, yliopistolliset sairaalat ja tutkimusorganisaatiot raportoivat julkaisutietonsa. LUT:ssa tämä siirto tapahtuu käsin kerran vuodessa. VIRTA-julkaisutietopalveluun on kytketty myös muita tietolähteitä, kuten Julkaisufoorumin julkaisukanavatietokanta, josta julkaisuille saadaan ajantasaiset JUFO-luokitukset. VIRTA-julkaisutietopalvelun tiedot ovat hyödynnettävissä organisaatioiden tietojärjestelmissä koneluettavien rajapintojen kautta.

”Juulista löytyvät kaikki suomalaisten yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden raportoimat julkaisut vuodesta 2011 ja ammattikorkeakoulujen julkaisut alkaen vuodesta 2012.”

VIRTA-palvelusta tiedot siirtyvät automaattisesti kansalliseen Juuli-julkaisutietoportaaliin (www.juuli.fi), josta suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisutiedot ovat vapaasti kaikkien selattavissa ja haettavissa. Juulista löytyvät kaikki suomalaisten yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden raportoimat julkaisut vuodesta 2011 ja ammattikorkeakoulujen julkaisut alkaen vuodesta 2012. Valtion tutkimuslaitosten julkaisuja on lisätty Juuliin vuodesta 2014 alkaen. Juulia ylläpitää ja kehittää Kansalliskirjasto yhdessä Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa.

Julkaisutietoja voi siis selata paitsi organisaation omissa järjestelmissä, kuten LUT Research Portalissa (research.lut.fi) ja Juuli-julkaisutietoportaalissa, niin myös Vipunen-raportointiportaalissa (www.vipunen.fi), joka sisältää julkaisutietojen ohella myös muuta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaan liittyvää tietoa. Vipusessa voi selata ja koostaa raportteja eri kriteerein. Vipusesta vastaavat OKM ja Opetushallitus.

”Tutkimustietovarannon tarkoituksena on, että samoja tutkimukseen liittyviä tietoja ei raportoida useaan kertaan moneen eri paikkaan”

Vuonna 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti valtakunnallisen Tutkimustietovaranto-hankkeen (https://tutkimustietovaranto.fi/). Tutkimustietovaranto tulee kokoamaan yhteen kuvailutietoja esimerkiksi julkaisuista, tutkimusaineistoista, tutkimusinfrastruktuureista, tutkijoista, tutkimusryhmistä ja hankkeista. Esimerkiksi Juuli, VIRTA ja organisaatioiden tutkimustietojärjestelmät voivat toimia tutkimustietovarannon tietolähteinä. Tutkimustietovarannon tarkoituksena on, että samoja tutkimukseen liittyviä tietoja ei raportoida useaan kertaan moneen eri paikkaan, vaan tietoja voidaan hyödyntää yhden palvelun kautta kulloinkin haluttuun tarkoitukseen. Tutkimustietovaranto julkaistaan vuonna 2020.

Tutkimustietovaranto
Tutkimustietovaranto. Lähde: https://wiki.eduuni.fi/display/CSCTTV/Tutkimustietovaranto

LUT:ssa tavoitteena on kehittää julkaisutietojen raportointia siten, että tiedot siirtyisivät LUT Research Portalista automaattisesti VIRTAan ja sitä kautta Juuliin useamman kerran vuodessa tai jopa lähes reaaliaikaisesti.

Lähteet:

Artikkeli avoimeksi Taylor & Francisin lehdessä

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijoilla on ollut nyt vuoden ajan mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Taylor & Francisin (T & F) lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (APC). Blogikirjoitus ”Julkaise artikkelisi avoimena Taylor & Francisilla” sisältää perustietoa avoimesta julkaisemisesta.

Jotta alennus on mahdollista saada, tulee kirjoittajan olla ”corresponding author”. Vuoden aikana seitsemän LUT:n kirjoittajaa toimi artikkelin vastaavana kirjoittajana ja omasi mahdollisuuden käyttää alennusta. Neljä artikkelia seitsemästä julkaistiin avoimena.

Artikkeli avoimeksi
© Photo by João Silas on Unsplash

 

Erään avoimen artikkelin tarina

LUT School of Business and Managementin nuorempi tutkija Nina Tura tarttui avoimen julkaisemisen mahdollisuuteen Antero Kutvosen ja Paavo Ritalan kanssa kirjoittamansa artikkelin ”Platform design framework: conceptualization and application” kohdalla. Artikkeli ilmestyi T & F:n lehdessä Technology Analysis & Strategic Management.

Ninaa artikkelin avoin julkaiseminen kiinnosti, koska näin artikkelin jakaminen suuremmalle yleisölle on mahdollista. ”Pystyn mm. itse helpommin mainitsemaan artikkelista eri projekti- ja tutkimusyhteyksissä ja jakamaan linkkiä eteenpäin. Tutkimusprojekti, jonka osana artikkeli toteutettiin, on avoin EU-projekti, joka myös suosii erityisesti tutkimustulosten avointa jakamista. Näin ollen avoin julkaiseminen palveli myös projektin rahoittaneita tahoja ja muita projektin osapuolia.”

Artikkelin vapaa saavutettavuus oli myös tärkeä aspekti Ninalle: ”Artikkelin avoimena julkaiseminen toki kiinnosti myös meitä kirjoittajia, koska pystymme näin saamaan artikkelin laajempaan jakoon. Lisäksi yliopistollamme ei ole kyseisen lehden kaikkiin artikkeleihin pääsyä, joten avoin julkaiseminen oli mielestäni lähes ehdoton.”

Kysyttäessä millaiseksi julkaisuprosessin eteneminen koettiin, Nina vastaa, että ”julkaisuprosessi avoimena artikkelin hyväksynnän jälkeen oli todella helppoa. Kirjastosta oli tässä suuri apu, niin julkaisumahdollisuuden havaitsemisen, maksujen, paperityön yms. osalta. Itseltäni ei prosessiin mennyt juurikaan resursseja. Jouduin ainoastaan täyttämään muutaman dokumentin ja varmistamaan rahoituksen.”

Avoimen julkaisemisen vaikutuksia ei ole vielä tutkittu paljoakaan ja Nina kommentoikin: ”Koska artikkelin julkaisusta ei ole vielä kulunut kauaa aikaa, on hyödyistä, haitoista ja eduista vielä vaikea sanoa… Etua toki on sen puolesta, että voimme näin jakaa artikkelia helposti eteenpäin eri kanavissa ja eri osapuolille.” Artikkeli on tällä hetkellä kerännyt Taylor & Francis Onlinessa 361 katselukertaa ja 8 altmetrista mainintaa oltuaan avoimena noin kaksi kuukautta. Vaikuttavuutta voikin arvioida vasta useamman vuoden kuluttua.

Artikkeli avoimeksi2

LUT:n OA-julkaisut Taylor & Francisilla vuonna 2017

Nina Tura, Antero Kutvonen & Paavo Ritala
Platform design framework: conceptualization and application

Marja Talikka, Risto Soukka & Harri Eskelinen
Effects of Brief Integrated Information Literacy Education Sessions on Undergraduate Engineering Students’ Interdisciplinary Research

T. Koiranen, T. Melanen, J. Ilonen, T. Eerola, L. Lensu & H. Käviäinen
A Novel Machine Vision Based Image Analysis Method for the Analysis of Mixing Elements in Rotary Drums

Vesa Harmaakorpi, Helinä Melkas & Tuomo Uotila
Re-categorising innovation policy according to broad-based innovation

Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
Sari Räsänen, Anu Alaterä & Tanja Vienonen: Tiede avoimeksi – tutkijat avainasemassa

Avoin tiede

Lähteet:
OA-julkaiseminen Taylor & Francisin lehdissä

.

 

.

Julkaisutiedot tutkimustietojärjestelmästä maailmalle – Publication data from the LUT Research Portal to the world

(In English, see below)

Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuosittain paljon erilaista tietoa yliopistoilta ja korkeakouluilta. Yksi merkittävä tiedonkeruun kohde on julkaisutiedot. Näitä tietoja käytetään hyväksi mm. yliopistoille osoitettavan perusrahoituksen laskennassa ja siksi tutkijoita pyydetään aika ajoin syöttämään julkaisutietonsa tutkimustietojärjestelmään, LUT Research Portaliin, jonka avulla julkaisutiedot LUT:ssa kerätään. Kerätyt julkaisutiedot raportoidaan tutkimustietojärjestelmästä vuosittain kansalliseen VIRTA-julkaisutietopalveluun ja lopulta ne ovat vapaasti tarkasteltavissa julkaisutietoportaali JUULIssa.

Lyhyesti julkaisun tulee täyttää seuraavat kriteerit OKM:n ohjeistuksen mukaisesti:

OKM:n tiedonkeruussa raportoitavien julkaisujen tulee täyttää seuraavat kriteerit:

  • Julkaisun tulee olla julkisesti kenen tahansa saatavilla
  • Julkaisukanavalla tulee olla tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista
  • Julkaisua ei ole aikaisemmin julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa
  • Tekijällä on yhteys organisaatioon
  • Julkaisu perustuu tekijän tutkimus- tai asiantuntijatyöhön

(suora lainaus tutkijan julkaisutiedonkeruun ohjeistuksesta s.3)

Nämä määritelmät koskevat tieteellisiä, ammatillisia ja yleistajuisia julkaisuja. Näiden lisäksi mm. opinnäytteille, patenteille ja taidejulkaisuille on omat määritelmänsä. Julkaisun voidaan katsoa olevan julkinen, kun se on kenen tahansa saatavilla ilmaiseksi tai maksua vastaan. ISSN- tai ISBN -tunnuksen olemassaolon voidaan katsoa olevan merkki siitä, että julkaisu on tarkoitettu julkisesti saatavilla olevaksi. Esimerkiksi konferenssijulkaisuissa pelkkä abstractin julkisuus ei riitä täyttämään ministeriön kriteereitä, vaan julkaisun kokoteksti tulee olla saatavilla. Tärkeää on myös, että julkaisussa näkyy tekijän yhteys yliopistoon ja tämä yhteys todetaan pääsääntöisesti tekijän julkaisussa mainitseman affiliaation perusteella.

Esimerkiksi konferenssijulkaisuissa pelkkä abstractin julkisuus ei riitä täyttämään ministeriön kriteereitä, vaan julkaisun kokoteksti tulee olla saatavilla.

Julkaisuja voidaan jaotella niin julkaisutyypin, tieteellisen laadun kuin sisällönkin mukaan. Julkaisutyypit voidaan jakaa tieteellisiin julkaisuihin, ammatillisiin julkaisuihin, yleistajuisiin julkaisuihin, taiteellisiin julkaisuihin, opinnäytteisiin ja muihin tutkimustoiminnan tuotoksena syntyneisiin julkaisuihin (mm. patentit).

Kirjastossa validoidaan kaikki LUT:n julkaisutiedot

LUT:ssa julkaisutietoja kerätään tutkijoilta pitkin vuotta, vaikka VIRTA-julkaisutietopalveluun ne raportoidaan toistaiseksi vain kerran vuodessa. LUT:n sisäisen raportoinnin ja toiminnanohjauksen kannalta on tärkeää, että julkaisutiedot ovat mahdollisimman reaaliaikaiset. Myös tutkijan oma julkinen profiili tutkimustietojärjestelmässä pysyy näin ajan tasalla, kun julkaisutietoja syöttää pitkin vuotta eikä vain pyydettäessä.

mikhail-pavstyuk-8436
© Photo by Mikhail Pavstyuk on Unsplash

Julkaisutietojen käsittely alkaa siitä, kun tutkija on syöttänyt kaikki ministeriön vaatimat tiedot tutkimustietojärjestelmään ja lähettänyt julkaisutiedot kirjastoon validoitavaksi, eli tallentanut sen tutkimustietojärjestelmässä statukselle ”For validation by library”. Validoidessaan kirjasto etsii alkuperäisen julkaisun, tarkistaa käsin julkaisun tiedot ja täydentää mahdolliset puuttuvat tiedot. Käsin tehtävästä työstä tai mahdollisista puuttuvista tiedoista johtuen validointi ei kuitenkaan tapahdu ihan hetkessä, vaikka validointityötä tällä hetkellä tekee 8 kirjaston työntekijää.

Kun kaikki tiedot ja julkaisun julkisuus on tarkistettu, kirjasto tallentaa julkaisun statukselle ”Validated”. Tämän jälkeen julkaisu näkyy erilaisilla julkaisuraporteilla ja esimerkiksi schoolien maksamat julkaisupalkkiot lähtevät maksuun.

Julkaisutiedot voi syöttää tutkimustietojärjestelmään, kun julkaisun bibliografiset tiedot ovat pääpiirteissään tiedossa. Julkaisutiedot voi tallentaa kirjastoon validoitavaksi, mutta kirjasto ei muuta julkaisua ”Validated” –statukselle ennen kuin julkaisu täyttää edellä mainitut ministeriön asettamat kriteerit.

tutkijan omalla vastuulla on, että kaikki omat julkaisutiedot on raportoitu tutkimustietojärjestelmään ja tiedot pitävät paikkansa

Kirjastossa myös haravoidaan julkaisuja pääsääntöisesti Scopus-tietokannasta ja täydennetään puuttuvia tietoja muutaman kerran vuodessa. Yhteinen tavoitteemme on, että yksikään tehty julkaisu ei jää raportoimatta eteenpäin. Kuitenkin tutkijan omalla vastuulla on, että kaikki omat julkaisutiedot on raportoitu tutkimustietojärjestelmään ja tiedot pitävät paikkansa.

Hyödyllisiä linkkejä:

 


Ministry of Education and Culture collects every year data from universities and other research organizations. One of most the important data collected is the publication data. The Ministry uses the publication data for calculating the basic funding. This is why LUT asks researchers to add their publication data to the LUT Research Portal. From LUT Research Portal publication data is reported to the VIRTA Publication Information Service. Eventually publication data is harvested into the JUULI portal.

The publications reported to the LUT Research Portal for the Ministry of Education and Culture must meet the following criteria:

  • The publication must be publicly available to anyone
  • The publication channel must have an editorial board or a publisher independent of the author, who makes decisions on publications published on the channel
  • The publication has not been previously published in a format which can be reported on in the data collection system
  • The author is linked to the organization
  • The publication is based on research or expert activities carried out by the author

(quoted from Publication data collection instructions for researchers -pdf)

These definitions apply to scientific, professional and popular publications. Other publications (patents, artistic outputs, theses etc.) have their own definitions. The publication is of a public nature if it is available to anyone. One very important sign of a publicly available publication is an ISSN or ISBN identifier. For example, if the conference proceedings contains only abstracts, it is not enough. The full text should be available. It is important that the author is linked to the organization. Usually the author gives the name of the institution as the author’s home organization (aka affiliation) in the publication.

All the publication data is validated in the library

LUT  publication data are gathered throughout the year, although the data are reported to the VIRTA Publication Information Service only once in a year. For schools and research units it is important to have up to date publication data all year around.  Also the researcher’s own public portal profile in the LUT research portal will be up to date this way.

Publication data processing starts when the researcher adds publication information to the LUT Research Portal and sends the information to the library for validation. Library checks all publication data by searching the original publication. If needed, librarian adds the missing information and asks for more information from researchers. Sometimes validation of publication data can be tricky and may take some time. Currently there are 8 people working with publication validation in the Library.

When all information is checked, library changes the publication status to ”Validated”. After this, the publication will be visible on the school’s publication data reports and the researcher can get publication bonus paid by the schools.

Researcher can add publication information to the LUT Research Portal, when bibliographic data for publication is available. The publication cannot be validated before it meets the requirements set by Ministry of Education and Culture. It is the researcher’s responsibility to take care of updating all publication data to the LUT Research Portal.

Useful links:

Tallennusosoitteeksi ResearchGate?

pulpfaction-header
Kuva: Canva

“24 people from your institution just joined ResearchGate. Why not follow them?”

Niiden viestien perusteella, joita sähköpostiin tulee yllä olevalla otsikolla, voisi päätellä, että yliopistossa on nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä tutkijoita, jotka julkaisevat tieteellistä tietoa. Pikainen tarkastelu osoittaa, että monet listassa olevat henkilöt eivät suinkaan ole tutkijoita vaan vaikkapa opiskelijoita.

Pilvipalveluiden arviointia
Verkkopalveluina on tarjolla lukuisia eri julkaisutietojen tallennukseen tarkoitettuja pilvipalveluita, joiden laatu ja turvallisuus vaihtelevat. eduuni wiki arvioi verkkosivullaan eri pilvipalveluiden soveltuvuutta korkeakouluissa. Arvioinnit on tehnyt korkeakoulujen asiantuntijoista koostuva seitsenhenkinen arviointiryhmä, jossa ovat edustettuina Aalto yliopisto sekä Vaasan, Turun, Jyväskylän, Itä-Suomen, Oulun ja Helsingin yliopistot. Arvioinnissa käytetään yhteisesti sovittuja ja läpinäkyviä kriteerejä, ja käyttäjät voivat esittää uusia palveluita arvioitavaksi.

Palveluiden luokitustasoja on kaikkiaan viisi. A-tason palvelut ovat suositeltavia eikä niissä ole havaittu erityisiä tietoturvariskejä. B-tason palvelut soveltuvat joihinkin käyttötarpeisiin, mutta niihin liittyy joitakin riskejä. Seuraavalla eli C-tasolla palveluissa on tyypillisesti omistajuus-, tietosuoja- ja tietoturvariskejä. Ne saattavat myös luovuttaa tietoja esimerkiksi mainostajille ja palvelun tuottaja voi muuttaa sopimusehtoja yksipuolisesti. U-tasolla ovat palvelut, joita on ehdotettu sivustolle, mutta joita ei vielä ole ehditty tarkistaa. Viidennellä tasolla ovat palvelut, joiden arvio on vanhentunut eli sen tarkistamisesta on kulunut yli kaksi vuotta.

pulpfaction3

Akateeminen yhteisöpalvelu
ResearchGate on arviointisivuston kategorioissa Viestintä, bloggaus ja microbloggaus sekä Akateeminen julkaiseminen ja tekijänoikeudet. Sitä kuvataan seuraavasti: ResearchGate on tutkijoille suunnattu yhteisöpalvelu, johon voi tehdä henkilökohtaisen profiilin. Sen kautta voi hakea tietoa, jakaa tiedostoja ja julkaisutietokantoja, luoda ryhmiä ja osallistua keskusteluun. ResearchGatessa voi myös kirjoittaa omaa blogia ja jakaa statuspäivityksiä, kuten monessa muussakin sosiaalisen median palvelussa. Sivustolla on myös tietoa avoimista työpaikoista. Palveluun kirjaudutaan joko sen omalla tunnuksella tai LinkedIn-, Facebook- tai Google-tunnuksella.

eduuni wiki arvioi ResearchGaten tasolle C. Positiivisina seikkoina nähdään sen suuntautuminen akateemisille käyttäjille, tietojen poistaminen käytön loputtua, käyttöehtojen muuttumisesta ilmoittaminen ja monipuoliset yksityisyysasetukset. Arvioinnissa negatiivisena nähdään palvelun sisältämä markkinointi ja Googlen evästeiden käyttö palvelussa.

pulpfaction2Kuva: Canva

Luvat ja näkyvyys
ResearchGate on vaivaton käyttää. Tutkijan tulee kuitenkin muistaa, että artikkelin tallentaminen ResearchGateen vaatii kustantajan luvan samalla tavalla kuin LUTPubiin tallennettaessa.

Vaikka julkaisujen ResearchGate-tallennukset löytyvätkin helposti, tutkijan kannalta ongelmallista on, ettei palvelu anna julkaisuista ja niiden käytöstä, esim. latauksista, tietoja altmetriikkapalveluihin, joilla seurataan tutkijoiden some-aktiivisuutta (esim. PlumX), vaan pitää erikseen seurata näkyvyyttä ResearchGatessa ja muissa palveluissa. Näin ollen some-arvokas näkyvyys voi jäädä pienemmäksi kuin mihin olisi mahdollisuus.

”Altmetrics = ALTernative biblioMETRICS, julkaisun vaikuttavuuden tutkimista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa”

Palvelun luotettavuus muuttui ainakin tämän bloggaajan mielessä arveluttavaksi, kun erään kirjoittajan julkaisuksi oli merkitty artikkeli, joka oli julkaistu kaksi vuotta ennen kyseisen henkilön syntymää. Lisäksi näiden kaupallisten palveluiden jatkuvuus ei ole taattua, vaan ne saatetaan lopettaa, mikäli taloudelliset intressit niin vaativat.

Julkaisuille näkyvyyttä turvallisesti
Miten sitten kannattaisi toimia, jotta saisi julkaisuilleen turvallisesti sen näkyvyyden, josta on tutkijalle eniten hyötyä? Turvallinen tapa olisi rinnakkaisjulkaista artikkeli LUTPubissa ja laittaa linkki ResearchGateen. Tämä takaa löytyvyyden esimerkiksi tutkijoiden suosiman Google Scholarin kautta ja samalla julkaisun pitkäaikaistallennus on turvattu. Hyvä käytäntö on myös jakaa julkaisun tiedot ResearchGaten kautta ja lähettää varsinainen artikkeli vain sitä pyytäville.

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/ResearchGATE
https://wiki.eduuni.fi/display/pilviohje/ResearchGate
https://www.altmetric.com/audience/researchers/
https://synblogi.wordpress.com/2013/11/19/altmetriikka-vaihtoehtoista-metriikkaa/

 

Ota käyttöösi viitteidenhallintaohjelma RefWorksin uudistettu versio!

refworks

RefWorksista on ilmestynyt täysin uudistettu versio ohjelmiston siirryttyä ProQuestin omistukseen. ProQuest kutsuu vanhaa RefWorksiä nimellä Legacy RefWorks ja uutta (The) New RefWorks.

Vanha RefWorks on käytössä tammikuuhun 2018 saakka. Huomioi tämä, kun aloitat uuden käsikirjoituksen, jossa käytät RefWorks-viitteidenhallintaohjelmaa. Vanhalla RefWorksilla aloitettua käsikirjoitusta ei voi jatkaa uudessa RefWorksissa.

Sinulla voi olla yhtä aikaa käytössäsi tilit sekä vanhaan että uuteen RefWorksiin. Uusi RefWorks vaatii käyttämään lut.fi-loppuista sähköpostiosoitetta, muut osoitteet eivät ole mahdollisia.  Lisätietoja uuteen RefWorksiin siirtymisestä.  Libguideissa on opas uuden RefWorksin käyttöön.

Uusi RefWorks on muuttunut ulkoasultaan pelkistetymmäksi ja käyttäjää ohjaavammaksi. Vanhat tutut toiminnallisuudet ovat mukana uudessakin versiossa. Uutuutena on muun muassa PDF-tiedostojen siirto drag-and-drop -menetelmällä, merkintöjen lisäys PDF-dokumentteihin, metatietojen automaattinen suodatus sekä selaimeen integroituva Save to RefWorks -lisäpalikka. Uudesta RefWorksista löytyy myös tuki Google Docsin ja Dropboxin käytölle.

Viitteiden siirto vanhasta uuteen RefWorksiin on helppoa. Tarkemmat ohjeet.

Welcome to use the New RefWorks!

The New RefWorks is a new web interface to RefWorks reference management software. ProQuest has re-named the old version as “Legacy RefWorks”.

The Legacy RefWorks is available until January 2018, after that it will be closed. Notice that if you use RefWorks reference management software in your manuscript, you can’t continue a manuscript written with the Lecagy RefWorks in the New RefWorks.

The username and the password which you have used in the Legacy RefWorks are not valid in the new version, but you can have an accounts in the both version at the same time. You need to use lut.fi-email address to creating an account to the New RefWorks.

Learn more http://libguides.lut.fi/refworks/to_new_refworks.
Guide for the New Refworks.

Oletko yökyöpeli?

yokyopeli

Jos olet niitä ihmisiä, joka on energisimmillään ja tehokkaimmillaan iltaisin eikä yöllä työskentelykään ole sinulle vierasta, tule kokeilemaan, miten opiskelu, tutkimuksen tekeminen, tenttiin lukeminen, tiedon etsiminen tai tekstin kirjoittaminen sujuu Lappeenrannan tiedekirjastossa iltaisin ja öisin. Tämä on mahdollista LUT:n tai Saimian opiskelijoille ja henkilökunnalle, jos olet lunastanut käyttöösi lutikaksi kutsutun kulunvalvonta-avaimen. Kirjasto on nimittäin auki 24/7!

Kirjaston käyttöajan lisäystä on toivottu asiakastyytyväisyyskyselyissä jo vuosia ja vihdoinkin 9.1.2017 mahdollistui kirjaston ympärivuorokautinen käyttö. Kovin pitkältä ajalta ei kokemuksia asiasta siis vielä ole, mutta ensimmäiset käyttäjät löysivät kirjastoon heti ensimmäisenä iltana. Neljän ensimmäisen päivän kulkuraportin mukaan LUT:n väkeä on kirjaston omatoimikäyttö houkuttanut enemmän kuin saimialaisia. Myöhäisin sisään tulija on kuitenkin Saimiasta ja kirjautui sisään tiistaina, toisena 24/7-iltana puoli yhdentoista jälkeen. Siinä vasta yökyöpeli!

Käynti kirjastoon omatoimiaikoina on mahdollista vain kahdesta ovesta: kirjaston pääovista palvelukerrokseen ja 7. rakennuksesta kirjaston ylimpään kerrokseen. Muistathan tämän, kun työskentelet kirjaston pohjakerroksessa – et pääse ryhmätyöhuoneiden eteisaulasta takaisin kirjastoon!

Kaipaatko hiljaisuutta?

Jos kirjastossa on paljon ryhmätöiden tekijöitä tai muita seurustelevia ryhmiä, voi ääntä syntyä häiritsevän paljon. Rauhaa kaipaaville on varattu pohjakerros hiljaista työskentelyä varten. Tämän lisäksi meillä on uusi 11-hengen hiljainen yksintyöskentelytila kirjaston ylimmässä kerroksessa. Silencioksi kutsuttuun huoneeseen pääsee ”lutikalla”, kulunvalvonta-avaimella, ja se on käytössäsi muun kirjaston tapaan 24/7.

silencio

Jotta Silenciossa työskentelevät saavat haluamansa rauhan ja hiljaisuuden, on myös Silencion edustan parvitila julistettu hiljaiseksi työskentelyalueeksi. Huomioithan tämän pari- ja ryhmätyöskentelyssä!

Are you a night owl?

If you want to study, research, read for an exam, search information or write during the evenings and nights, come to the Lappeenranta Academic Library. The Library is available to LUT and Saimia students and personnel who have the “lutikka”, magnetic key. The Library is open 24/7!

The Library customers have hoped for longer hours for years and since January 9th, 2017 it has been possible to use the Library around the clock. Statistics of the first four days show that you, dear customers, found the way to the Library from the first night. LUT students have used the Library outside of the service hours more tha¬n Saimia students, but the real night owl is from Saimia, though. He or she logged in on the second night at 22.37!

Entrances to the Library are only through the Library’s main door on service floor and from 7th building to the Library’s top floor. Please, remember this when you work on the bottom floor – you cannot get back to the Library from the hallway of workshop rooms!

Do you long for peace and quiet?

hiljainen

Sometimes there are many group works going on in the Library and it may get quite noisy. You can work on the silent bottom floor, but there is also a new place for silent individual work on the top floor: Silencio with 11 work spots. You need the “lutikka” to get in to Silencio and you can use it 24/7 as the other parts of the Library.

To make sure that people in Silencio have quiet and peace what they are looking for we have announced the space in front of Silencio as a quiet working area as well. Please, notice this when you work in pairs or in team!