KIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 9: Mikan työpäivä

Tämä työpäivä käynnistyy oman postin ja itsellä seurannassa olevien yhteisten sähköpostilaatikoiden läpikäynnillä. Myös Teamsin anti tulee silmäiltyä. Osa viesteistä on lähinnä informoivia ja kiireettömiä, joten niihin voi perehtyä tarkemmin tuonnempana. Osa taas on viisainta hoitaa saman tien kuten Open Access -julkaisemiseen liittyvät viestit.

Esimerkiksi lehtikustantaja Elsevier pyytää viestissään varmistamaan erään LUTin tutkijan artikkelin kirjoittajatiedot, jotta se voidaan julkaista avoimena OA-artikkelina. Tarkistuksia, tarvittavat toimet Elsevierin OA Platformilla ja lopuksi kirjaston omaa seurantaa varten tiedot talteen Excel-taulukkoon. Jälleen on otettu yksi todella pieni, mutta sentään konkreettinen askel avoimeen julkaisemiseen, mitä kohti tiedemaailmaa pyritään ohjaamaan ympäri maailmaa.

Mikan työpäivä

Viesti- ja OA-rupeaman jälkeen edellisenä päivänä suunnitellun ohjelman mukaan eteenpäin. Pyrin tekemään lähes päivittäin jakson tai jaksoja LUTin tutkijoiden julkaisujen validointia tutkimustietojärjestelmässä – tänään sopiva ajankohta on aamupäivä. Validoinnissa tarkistetaan, korjataan ja täydennetään julkaisujen – kuten tieteellisten lehtiartikkelien ja konferenssijulkaisujen – tekijä- ja kuvailutietoja.

Validoinnissa ovat eduksi kokemus ja rutiini, mutta välillä on toimittava hieman Sherlock Holmesin tapaan julkaisua ja sen tietoja etsiessä. Kun kaikki tarvittavat tiedot ovat portaalissa kohdillaan, julkaisun voi lopullisesti validoida ja siirtyä käsittelemään seuraavaa.

Open Access ja työpaja

Ennakkoon hahmoteltu työpäivän kulku erilaisine tehtävineen tuo parhaimmillaan selkeyttä ja rytmiä. Mutta monesti käy kuitenkin niin, että eteen tulee jotakin sellaista, johon on vain reagoitava ja pian sitä jo huomaakin tekevänsä muuta kuin oli aikonut. Minulla tällaiset tehtävät liittyvät usein lehtitietokantoihin ja artikkelien SFX-linkityksiin, Finna-hakupalveluun tai tekijänoikeusneuvontaan. Näihin keskeisiin tehtäviini sisältyy toki runsaasti myös projektiluonteisia hommia, joihin tulee varattua kalenteriin ennakoidusti työaikaa.

Tämä päivä on mennyt ilman kummempaa reagointitarvetta ja aikataulun muokkausta, joten pääsemme lounaan jälkeen työparini kanssa sovittuun kahden tunnin työpajapalaveriin Open Access -julkaisemisesta ja APC-maksuista. Vetäydymme ryhmätyötilaan ja työstämme LibGuides-oppaaseen LUTin tutkijoita varten Royal Society of Chemistryn OA-julkaisemisen reunaehtoja.

Kullakin lehtikustantajalla on omat täysin vaihtelevat ja vasta muotoaan hakevat käytäntönsä OA-julkaisemisen osalta, joten ohjeiden on oltava kustantajakohtaisia ja helposti muokattavia. Lisäksi laadimme omaan käyttöömme toimintaohjeen RSC:n osalta, jotta kirjaston rooliin kuuluvat tehtävät hoituvat asianmukaisesti jatkossa. Ylipäänsä yhteistyö kollegoiden kanssa työpajoissa, tiimipalaverit ja koulutuksiin osallistuminen tuovat sopivasti vaihtelua muuten melko itsenäiseen työnkuvaan.

Sähköpostia tulee seurattua toki tilanteen mukaan päivän mittaan, mutta iltapäivällä siihen tulee usein tehtyä vielä katsaus. Nyt posteja on niukasti, joten hetkeksi validoinnin pariin. Sitten silmäily kalenteriin loppuviikon osalta sekä hahmotelma seuraavan päivän askelmerkeistä – ja keula kohti kotia juuri ennen Skinnarilan väylien ruuhkahuippua.

Mainokset

Jää hyvästi, Linnalan kirjasto!

Koko Lappeenrannan tiedekirjaston ajan kirjastolla on ollut sivutoimipiste Imatralla Linnalan kampuksella. Jo ennen LUT-yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteistä tiedekirjastoa Linnalassa toimi ammattikorkeakoulun kirjasto. Korkeakoulukirjastotoiminnalla on siis pitkät perinteet Tietäjänkadulla. Nyt on kuitenkin ajat muuttumassa, Saimia siirtää toimintansa Imatralta Lappeenrantaan, Skinnarilan kampukselle. Samalla ajettiin alas Linnalan kampuskirjasto, jonka viimeinen aukiolopäivä oli torstaina 16.5.2019. On aika muistella hieman menneitä ja jättää hyvästit.

1_Kirjahyllyt

Kauppis – Tietäjäntalo – Lita – Linnala

Aikanaan Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululla, myöhemmin Saimaan ammattikorkeakoululla, oli Imatralla jopa neljä kirjastotoimipistettä, joista yksi toimi Tietäjänkadulla silloisessa liiketalouden yksikössä, entisessä kauppaoppilaitoksessa. Sittemmin opetusta keskitettiin Imatralla vain muutamaan toimipisteeseen ja Tietäjäntaloon muuttivat tekniikan opetus ja hotelli- ja ravitsemusalat. Kirjaston toimipisteitä yhdistettiin samalla, kokoelmia siirrettiin sinne, missä opetuskin tapahtui. Tekniikan, ja osin liiketaloudenkin aineistoa siirrettiin Skinnarilaan, kun taas matkailun, ruoanlaiton jne. kirjat löysivät paikan Linnalasta. Kesällä 2011 LUTin ja Saimian kirjastot yhdistyivät Lappeenrannan tiedekirjastoksi, jonka pieni sivukirjasto jatkoi toimintaansa Imatralla. Kesällä 2012 taidekirjat täydensivät Linnalan kirjaston valikoimaa, kun myös kuvataiteen yksikössä sijainnut kirjakokoelma siirrettiin sinne.

2_taidekirjat

Vuosien mittaan kirjastoa on kutsuttu milloin milläkin nimellä. Mutta niinhän sitä sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Edelleen ainakin kirjastossa tiedetään, mistä puhutaan, jos mainitaan Imatran kauppis, Tietäjäntalo, Imatran lita tai Linnalan kampuskirjasto.

Kirjaston tilat

Kirjaston tilat ovat muuttuneet vuosien mittaan muutaman kerran. Asiakkaita on palveltu ”kirjastosalin” puolella avotiskissä, missä on hoidettu myös kaikki muut kirjastotyöt hankinnasta luettelointiin, kirjojen muovituksesta opinnäytetöiden tarkistukseen. Tämä oli tietenkin hankalaa, koska työpisteeseen ei voinut jättää asioita kesken poissaolon ajaksi, vaan työt piti keskeneräisenäkin siirtää lukittuun kaappiin vaikkapa vain postin haun ajaksi. Keskittyminenkin kulloinkin käsillä olevaan työhön on asiakastiloissa aina hieman vaikeampaa.

3_Anne ja asiakaspalvelupiste
Linnalan kirjaston asiakaspalvelupiste 2011

Niin kuitenkin jatkettiin useamman vuoden ajan, kunnes vuonna 2015 Linnalan kirjastossa tehtiin remontti, jonka yhteydessä kirjaston perälle tehtiin henkilökunnan työhuone. Kuten kuvasta näkyy, remonttia tehtiin keskilattialle koottujen kirjahyllyjen ympärillä.

4_remontti

Remontissa rakennettiin kirjaston kokoelmatilan perälle työhuone, mikä on suonut työntekijälle jonkinlainen työrauhan, vaikka Linnalan kampuskirjastossa onkin aina vietetty siinä mielessä avoimien ovien päiviä, että virkailijan ollessa paikalla, on häntä aina saanut lähestyä ja pyytää apua.

Muutto Skinnarilaan

Linnalan kirjaston sulkeminen ja muutto Skinnarilaan tuli ajankohtaiseksi, kun Saimaan ammattikorkeakoulu päätti siirtää kaiken opetuksen Lappeenrantaan. Maanantaina 20.5. alkoi jo aamusta aineiston pakkaus. Viisi reipasta kirjastolaista urakoi puolitoistapäivää talkoohengessä ja sai kaikki kirjat pakattua!

6_pakattu muuttolaatikko

5_muuttolaatikot ja hylly

Keskiviikkona muuttolaatikoita alkoi saapua Skinnarilan kampuskirjastoon, jossa aloitettiin kirjojen purku hyllyihin. Imatralta siirrettyä kokoelmaa ei laitettu omaksi erilliseksi kokoelmakseen Skinnarilassa, vaan se sulautettiin jo olemassa olevan aineiston joukkoon. Tätä varten kevään aikana oli raivattu hyllyihin tilaa ja nyt jokainen Linnalasta saapunut kirja laitettiin oikeaan kohtaan aihe, kokoelma ja hyllyluokka huomioiden. Tästä huolimatta muuttolaatikot olivat tyhjiä jo seuraavana päivänä.

7_muuttolaatikot Skinnarilassa

Hyllytysurakan jälkeen on aika huokaista – ja jättää hyvästit Linnalan kampuskirjastolle monia mukavia muistoja rikkaampina, haikeutta tuntien, mutta tulevaisuuteen katsoen.

.

.

.

 

Kesäaika Lappeenrannan tiedekirjastossa

Skinnarilan vapaavaltiossa vietetyn Suomen pisimmän vapun jälkeen Lappeenrannan tiedekirjasto siirtyi omassa toiminnassaan kesäaikaan. Käytännössä tämä näkyy supistettuina aukiolo- ja palveluaikoina. Juhlapyhät, henkilökunnan tyky- ja virkistyspäivät sekä keskikesällä toteutuva, jo monena vuonna odotettu ikkunoiden vaihtoprojekti sulkevat kirjaston ja sen palvelut kokonaan, mutta heinäkuun työmaa-aikaa lukuun ottamatta omatoiminen kirjaston käyttö onnistuu kaikilta kulunvalvonta-avaimen haltijoilta 24/7.

Kukat sateen jälkeen

Aukioloajoista

Toukokuussa Origo-palvelupiste ja tietopalvelu palvelevat 10:00 – 15:30 maanantaihin 27.5. asti.
Perjantaina 10.5. vietetään korkeakoulupalveluiden tyhy-iltapäivää linnoituksessa ja kirjasto on suljettu.
Tiistaina 28.5. kirjaston henkilökunta virkistyy Helsingissä tutustumalla mm. Oodi-kirjastoon. Virkistysmatkapäivän takia kirjasto on suljettu.

Helatorstai vaikuttaa myös kirjaston aukioloaikoihin:
Helatorstain aattona, keskiviikkona 29.5. kirjasto suljetaan klo 14:00 ja kirjasto pysyy suljettuna torstaista sunnuntaihin 30.5. – 1.6.

Kesäkuussa aukioloajat lyhenevät entisestään, Origo-palvelupiste ja tietopalvelu palvelevat 3.-28.6. maanantaista perjantaihin klo 10:00 – 14:00. Juhannusviikonloppuna kirjasto on suljettu aattoperjantaista sunnuntaihin 21.-23.6.

Heinäkuu on varattu kirjaston korkeiden ikkunoiden vaihtotyöhön. Koska kirjasto tulee olemaan työmaa-aluetta, joudumme sulkemaan kirjaston neljäksi viikoksi perjantaista 28.6. klo 14 maanantaiaamuun 29.7. klo 7:30. Tuolloin ei myöskään omatoimikäyttö ole mahdollista.

Heinäkuun lopulta elokuun puoliväliin (29.7. – 16.8.) kirjaston ovet avautuvat aamulla 7:30 ja sulkeutuvat palveluajan päättyessä klo 14:00.
Viikolla 34 (19.-23.8.) Origo-palvelupiste on avoinna 10:00 – 15:30.
Maanantaina 26.8. siirrytään taas niin sanottuun talviaikaan ja Origo-palvelupiste palvelee ma-to 10:00 – 17:00, pe 10:00 – 15:30.

Palveluissa taukoja

Kirjaston sulkuajalle heinäkuulle osuu myös eri palvelujen erimittaiset ja eriaikaiset tauot, mitkä kannattaa panna merkille, jotta työsi eteneminen ei pysähtyisi esimerkiksi sen takia, että kirjastosta ei vastatakaan viestiisi.

Tietopalvelusta ja neuvonnasta vastaavat informaatikot ovat lomalla pääosin heinäkuussa. Chat ja puhelin ovat suljettuja heinäkuisen yleissulun ajan, mutta kirjasto@lut.fi –osoitteeseen lähetettyihin sähköpostiviesteihin saatetaan vastata hieman viiveellä vielä heinäkuun 1.-10. päivä.

Jos suunnittelet valmistumista kesän ajalle, huomioi se, että LUTPubiin ja Theseukseen tallennetuille opinnäytetöille ei tehdä julkaisua edeltävää tarkistusta heinäkuun alkupuolella 29.6. – 21.7. eikä kaukopalvelun kautta välitetä aineistoja 1.-14.7.

Väitöskirjojen julkaisu on tauolla 8.-21.7. LUT Research Portalin hallinnointiväki lomailee 15.-28.7., jolloin ei vastata tutkimustietojärjestelmää koskeviin kysymyksiin.

Lainatessa tai lainoja uusiessa kesäaika näkyy tavallista pidempinä laina-aikoina. Muista kuitenkin tarkistaa Finnasta, mitä sinulla onkaan lainassa, ja uusi lainasi ennen kuin lähdet itse tahollesi kesän viettoon. Kesäajasta huolimatta eräpäivän ylityksestä kertyy sakkoja ihan normaaliin tapaan.

Perhonen kukassa

Muutto

Yksi iso muutos Lappeenrannan tiedekirjastossa tapahtuu heti kesän alkajaisiksi, kun Linnalan kirjasto lopettaa toimintansa ja kokoelmat siirretään Lappeenrantaan Skinnarilan kampukselle. Linnalan kampuskirjaston viimeinen aukiolopäivä on torstaina 16.5., jolloin vielä ehtii palauttaa Linnalaan sieltä lainaamansa aineiston. Tuosta päivästä lähtien on kaikkien asiakkaiden toimitettava lainansa Skinnarilaan.

Viikon 21 alkajaisiksi Linnalan kirjaston aineistot pakataan. Keskiviikkona 22.5. saadaan toivottavasti ainakin ensimmäiset muuttolaatikot Skinnarilaan, jossa kirjaston väki talkoohengessä purkaa kirjat hyllyihin viimeistään maanantaina 27.5. Varaudu siis siihen, että hyllyjen välissä on ruuhkaa ja kirjastossa muutenkin tavallista enemmän touhua ja meininkiä.

Remonttia

Kirjaston isojen ikkunoiden vaihtamista uusiin on odotettu jo vuosia. Tänä vuonna ikkunaremontti vihdoinkin toteutuu. Remontin takia palvelukerroksen ikkunaseinällä olevat kirjat siirretään viimeistään kesäkuun aikana kirjaston pohjakerrokseen väliaikaissäilytykseen, mistä ne ovat lainattavissa silloin kun kirjasto on avoinna tai omatoimikäytössä. Remontin jälkeen elokuussa pyritään kirjat siirtämään takaisin palvelukerrokseen.

Jossain vaiheessa kesää vaihdetaan myös huonokuntoisimpia hyllyjä Imatralta Linnalan muutossa saataviin uudempiin hyllyihin. Tämä edellyttää hyllyjen tyhjäämistä kirjoista ja kirjojen sijoittamista väliaikaisesti muuttolaatikoihin tms. Joudumme tekemään aineiston siirtotöitä myös asiakasaikoina, joten toivomme asiakkailtamme pitkämielisyyttä ja ymmärrystä.

Kukat ja heinä

OIKEIN MUKAVAA KESÄÄ KAIKILLE!

 

.

 

.

 

.

KIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 8: Paulan työpäivä

trent-erwin-338084-unsplash
© Photo by Trent Erwin on Unsplash

Toimin tiedekirjaston osastosihteerinä, ja toimenkuvaani kuuluu muun muassa asiakaspalveluun, laskujen käsittelyyn, väitöskirjojen julkaisuun, julkaisuarkistoon ja verkkokauppaan tallentamiseen sekä viestintään liittyviä tehtäviä. Aloitan työpäiväni yleensä jo heti seitsemän jälkeen, sillä aamut ovat rauhallisuutensa vuoksi tehokkainta työaikaa.

Päiväni alkaa useimmiten sähköpostien läpikäymisellä, niin myös tänään. Henkilökohtaisen työsähköpostini lisäksi seuraan myös julkaisuihin, viestintään ja asiakaspalveluun liittyviä kirjaston sähköpostilaatikkoja. Sähköpostin määrä ja aiheet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan, esimerkiksi loppuvuodesta on yleensä paljon väitöskirjojen julkaisuprosessiin liittyvää viestintää väittelijöiden kanssa. Tänään lähetin yhdelle tulevalle tohtorille julkaisunumerot hänen väitöskirjaansa ja tarkastin toisen väittelijän väitöskirjan koevedoksen.

Sähköposteihin vastaamisen jälkeen tarkistan, onko laskujenkäsittelyohjelmaan tullut kirjaston ostolaskuja asiatarkastettaviksi. Laskuja tulee yleensä tasaisesti pitkin viikkoa, tänään järjestelmässä odotteli kahdeksan laskua. Järjestän laskut eräpäivän mukaiseen järjestykseen, ja aloitan kiireellisimmistä. Säännöllisesti toistuvat laskut ovat melko nopeita käsitellä, mutta yksittäiset laskut ja kirjalaskut vaativat aina selvittelytyötä esimerkiksi kustannuspaikkojen suhteen.

Tänään, kuten aina kerran tai pari viikossa, olen Origo-palvelupisteen takapäivystäjä, mikä tarkoittaa, että hyllytän päivän aikana palautuvia kirjoja ja tuuraan tarvittaessa palvelupisteen opiskelijapäivystäjää. Hyllytys ja asiakaspalvelu ovat hyvää vaihtelua toimistotyölle. Hyllyttäessä saa työpäivään lisättyä terveellistä liikuntaa istumisen vastapainoksi ja asiakaspalvelussa pysyy ajan tasalla asiakkaiden tarpeista ja ajankohtaisista asioista.

Aikatauluun sidoksissa olevien tehtävien ja asiakaspalvelun lomaan mahdutan viestintään liittyviä asioita kuten kirjaston Facebookin, Twitterin, Instagramin ja tämän blogin päivitystä. Väitöskirjojen tallennusta LUTPubiin ja LUTShopiin teen sitä mukaa kun niitä julkaistaan. Näissäkin työtehtävissä niiden monipuolisuus on etu: sosiaalisen median päivitys on melko vapaata ja vaihtelevaa, kun taas väitöskirjojen tallennustyö tietyllä kaavalla tehtävää.

Normaalien työtehtävieni lisäksi päivääni saattaa kuulua kokouksia tai palavereita. Kuulun moneen eri tiimiin ja toimin väitöstiimin vetäjänä, joten tiimipalavereita ja muita kokouksia riittää lukukausien aikana viikoittain. Lisäksi osallistun muun muassa kirjanäyttelyiden tekoon, mikä on tällaiselle kirjafanille oikein mieluista puuhaa. Kirjakassi kulkee usein edestakaisin kodin ja työpaikan välillä, ja uutuushyllyn tarjontaa seuraan tarkasti! Omia lainamääriäni kasvattaa tällä hetkellä myös työn ohessa opiskelu.

 

.

.

.

 

Monessa mukana

Iris Tahvanainen on ollut merkittävä osa Lappeenrannan tiedekirjastoa 8 vuoden ajan. Ennen tätä hän ehti työskennellä toistakymmentä vuotta Metropolian kirjastossa. Näihin vuosiin on ehtinyt mahtua monta muutosta ja uudistusta niin kirjastojen puolella kuin korkeakoulukentällä.

Miten alun perin olet päätynyt kirjastoalalle?

-Valmistuin geofyysikoksi sellaisena aikana jolloin kaivosteollisuutta ajettiin Suomessa alas. Töitä oli vaikea löytää ja ne olivat aina määräaikaisia. Kyllästyin jatkuviin pätkätöihin ja lähdin opiskelemaan tietotekniikkaa ja tuotantotaloutta TKK:lle. Opiskelujen aikana minua pyydettiin töihin ja pääsin mm. kehittämään ja luomaan Suomen ensimmäistä patentti-insinöörikoulutusta, joka pyörii yhä vielä. Info-kurssin suoritin töiden ohessa TKK:lla ja kun EVTEK:ssä aukesi informaatikon paikka, päätin hakea sitä. Työt alkoivat saatesanoilla ”kirjaston kanssa ei tarvitse olla missään tekemisissä, vaan olet tiedonhankinnan taitojen opettaja”. Näistä sanoista huolimatta kirjaston kanssa päädyin tekemisiin varsin paljonkin, naurahtaa Iris.

mde
Iris valmiina eläkepäiville.

Miten työ on muuttunut vuosien aikana?

-Periaatteessa tiedonhankinnan opetus on samanlaista aina; tavoite ja menetelmät ovat pysyneet samoina. Jo 90-luvun lopussa oli käytössä verkkokurssi, jolla opiskelijat perehtyivät tiedonhakuun. Toki välineet ovat muuttuneet todella paljon. Ensimmäinen tietokanta aikoinaan oli ASTA (Applied Science and Technology Abstracts), joka oli rompulla.

Mikä on ollut työssäsi parasta?

-Ehdottomasti jatkuva uuden kehittäminen ja ajan seuraaminen. Olen siitä kiitollinen, että olen saanut olla mukana niin monen asian kehittämisessä. Kun aloitin työt Lappeenrannan tiedekirjastossa, oli julkaisulautakunta oiva väylä päästä taloon sisään. Sitä kautta pystyi monia asioita viemään eteenpäin ja tutustui muihinkin ihmisiin, kuin kirjaston henkilökuntaan. Yksi mielenkiintoinen hanke oli myös vuonna 2011-2012 RAE, jota kirjaston osuudelta pääsin vetämään. Se oli silloin täysin uutta ja aika erilaistakin. Samalla pääsi hyvin tutustumaan LUTin tutkijoihin.

Kun työpäivät ovat kuluneet kirjojen keskellä, niin onko intoa lukemiseen vielä vapaa-ajalla?

-Tykkään lukea erityisesti elämäkertoja ja kansantajuisesti kirjoitettuja julkaisuja tieteestä. Dekkareita tulee myös luettua paljon, sekä kevyempää kirjallisuutta esim. Jojo Moeysin ja Lucinda Rileyn kirjoja.

Mitä aiot tehdä nyt eläkkeelle siirtyessäsi?

-Aion kerrata saksan kieltä, sekä harrastaa vaateompelua. Olisi myös mukava suorittaa jotain opintoja, ehkäpä historiasta. Järjestää vuosien saatossa kertyneet valokuvat. Tietysti olla lastenlasten hoitoapuna tarpeen mukaan. Liikuntaakin on nyt toivottavasti mahdollista harrastaa enemmän. Eläkkeen myötä työkavereista joutuu luopumaan, niin varmasti ihmissuhdeverkoston kehittäminen on myös edessä. Myös jonkinlainen vapaaehtoistyö kiinnostaisi, pohtii Iris.

 

 

 

.

 

 

 

..

 

 

.

KIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 7: Annen työpäivä

Linnalan kampuskirjasto toimii Saimaan ammattikorkeakoulun Imatran yksikössä. Kirjaston päivittäistä toimintaa pyörittää kirjastosihteeri. Normaalisti työpäiväni alkaa kahdeksan maissa. Tietokoneen käynnistellessä itseään aloitan kirjaston aamurutiinit. Haen sanomalehdet ulkoa postilaatikosta. Samalla, kun heitän kesäyliopiston lehdet heidän lokeroonsa, otan edellisenä päivänä iltapäivällä mahdollisesti kirjaston lokeroon ilmestyneet postit. Kirjaston avaan kello yhdeksän ja tarkistan ennen ovien avaamista, että lainausautomaatti ja hakukone ovat toimintakunnossa. Päivän posti saapuu yleensä yhdeksän tienoissa, joten kirjaston ovien avaamisen jälkeen noudan ja käsittelen saapuneet postit. Hesari paikoilleen, aikakauslehdet saapumisvalvontaan ja omille paikoilleen kirjaston lehtien lukutilaan. Puran laatikkopostin: käsittelen Skinnarilasta Linnalaan matkanneet palautukset ja laitan asiakkaiden varaamat kirjat odottamaan noutoa. Tyhjennän kirjaston kirjanpalautuslaatikon ja käsittelen kirjat asiakkaan lainoista vapaasti lainattavaksi. Päivän aikana hyllytän kirjat omille paikoilleen ja samalla katson, että hyllyt ovat siistit ja kirjat jotakuinkin oikeilla paikoillaan.

linnala_ulkoa
Linnalan kampus.

Linnalan kirjaston aukioloaikoina asiakaspalvelua on tarjolla, vaikka nykyään asiakkaat osaavat melko hyvin toimia kirjastossa itsenäisesti. Syyslukukauden alussa uudet opiskelijat tarvitsevat opastusta kirjaston käytössä ja kirjastokortteja aktivoidaan uusille asiakkaille. Periodin vaihtuessa on kiire löytää kurssikirjoja ja opinnäytetyön aineiston metsästykseen kaivataan välillä apua. Joskus ei kirjaa meinaa löytyä hyllystä tai kirja on Skinnarilan kokoelmassa ja sitä pyydetään Imatralta noudettavaksi. Tulostin voi olla hukassa tai PDF ei lähde tulostumaan. Näitä ongelmia ratkon yhdessä asiakkaan kanssa, mutta joskus on tarvetta pyytää apua informaatikolta tai IT-tuelta.

Sähköposti on tärkeä työväline ja se on käytössä pitkin päivää. Lukuoikeuksia minulla on työtehtävien vuoksi yhdeksään eri sähköpostiin. Aamulla tarkistan viestit ennen kirjaston avaamista ja vastaan kiireellisimpiin heti. Sähköpostiin saapuvat myös Skinnarilan ja Linnalan kirjaston väliset hyllyvarausviestit eli asiakkaiden toisesta yksiköstä tarvitsemien hyllyssä olevien kirjojen varaukset. Viestit tulevat tunnin välein, jolloin tarvittavat kirjat noukitaan hyllystä, palautetaan ja laitetaan laatikkoon odottamaan kuljetuspäivää. Linnalasta kirjalähetykset lähtevät maanantaisin ja torstaisin Skinnarilaan. Päivän mittaan sähköpostiin tulevat myös ilmoitukset tallennetuista opinnäytetöistä, jotka vaativat käsittelyä LUTPubissa ja Theseuksessa. Sähköposti on myös pääviestintävälineeni yhteydenpidossa kollegoihin ja muihin tarvittaviin tahoihin. Skype toimii pikaviestinnässä, jos vastapuoli on koneensa ääressä. Teamsistä tulee myös välillä viestejä akuuteista asioista.

dav
Linnalan kirjaston asiakaskoneita.

Linnalan kirjaston päivittäisten töiden lisäksi vastaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden käsittelystä LUTPubissa ja Theseuksessa. Opinnäytetöitä tulee päivittäin käsiteltäväksi. LUTPubin kiireisimmät kuukaudet vuonna 2018 olivat tammi-, touko- ja elokuu, Theseuksessa kiireisin oli toukokuu. Vuodesta 2018 olen vastannut Saimaan ammattikorkeakoulun henkilökunnan julkaisujen tallennuksesta Theseukseen. Lisään julkaisu- ja sarjatiedot valmiiseen julkaisuun, muokkaan tarvittaessa kansilehden sekä teen julkaisusopimukset ja hoidan niiden kierrättämisen allekirjoitettavana kirjoittajilla sekä amkin edustajalla. Lopuksi toimitan kirjoittajille vielä omat allekirjoitetut sopimuskappaleet sekä tiedot julkaisun pysyvästä osoitteesta. Julkaisujen osalta kiireisintä aikaa viime vuonna oli tammi- maaliskuu, syys-lokakuu ja joulukuu.

Paljon muutoksia on tulossa tämän vuoden aikana, kun Saimaan ammattikorkeakoulun koulutusalat Linnalasta siirtyvät Skinnarilaan ja samalla myös kirjasto muuttaa. Kokoelmaa sopeutetaan Skinnarilan kokoelmaan: vanhaa aineistoa poistetaan, ylimääräisiä kappaleita karsitaan, aineiston hyllyluokkia muutetaan ja tarkennetaan. Uusia haasteita ja työtehtäviä on luvassa ja entisiä jää pois. Työympäristö sekä työyhteisö muuttuvat. Pieni työyhteisö vaihtuu isoon, etäällä olevat kollegat tulevat lähelle ja nyt lähellä olevat työkaverit katoavat Skinnarilan uumeniin. Linnalan kampuskirjasto sulkee ovensa 17.5.2019 ja jää historiaan. Nähdään Skinnarilassa!
Anne

VIERASKYNÄ: Koska kirjastossa saa myös nukkua

Oli aika tarkalleen 1990-luvun puoliväli, kun ensimmäistä kertaa astelin LTKK:n kirjastoon. Kaverini Viiansuon Ramin kanssa ajateltiin, että kerta yliopistoon on tultu, niin ehkä pelkät Aalefin kirjakaupasta saatavat prujut eivät ole riittävästi.

juhis

Kurssimateriaalia tuli sittemmin luettua aika reippaasti ja tästä on jäänyt muistoihini pari havaintoa. Ensinnäkin, tuohon aikaan olimme yliopistona varsin painottuneita koulutukseen, joten journalien sijaan opetuksessa käytettiin kirjoja. Tuli siinä samalla opeteltua lukemaan; lukiossa kun vielä luentomuistiinpanoilla sekä koulutuntien aikaan hereillä pysymisellä pärjäsi melko hyvin. Toiseksi, LTKK:n kirjasto oli jo silloin sen verran resurssoitu, että koko opintojen aikana meikän ei tarvinnut ostaa yhden yhtä kirjaa. Toki useasti yönylilaina tarkoitti sitä, että nukkuminen jäi väliin. Toisaalta se tarkoitti, että rahaa jäi elämiseen; myös siihen kevyempään.

Itselleni suurin oppi kirjaston tärkeydestä tuli siinä kohtaa, kun Timo opasti meikää hakemaan tieteellistä tietoa maisteritutkintoa varten. Tuolloin ei kylteri ymmärtänyt kovinkaan hyvin termiä informaatiolukutaito. Talikan Marja on tämän hyvin määritellyt taidoksi hakea oikeanlaista tietoa, ymmärtää tiedon syntymiseen liittyviä prosesseja, käyttää tietoa ja tuottaa uutta, erityisesti tieteellistä tietoa. Ilman kirjaston informaatikkoja en nyt olisi tässä.

Tohtoriopintojen aikana taas ymmärsin, että kaikkea materiaalia ei ole saatavilla tietokannoista. Kun haluaa lukea vaikkapa 1800-luvun lopun tai 1900-luvun alun ajattelijoiden klassikkoteoksia organisaatiokäyttäytymisestä, pitää jälleen turvautua kirjoihin. Tässäkin pääsen kiittämään Vidingin Marjaa, joka pystyi joskus kovinkin paljon eksyksissä olleelle tutkijakoulutettavalle kaivamaan psykedeelisiä lähteitä mm. lontoolaisista varastokirjastoista.

Nykyisin LUT on selkeästi painottunut tutkimusyliopistoksi, tullut siinä sivussa rankeeratuksi kolmella kovimmalla päälistalla ja tutkitun tiedon saavutettavuus informaatiolukutaidon lisäksi on noussut tärkeämpääkin tärkeämpään asemaan 24/7-toimintamuotojen myötä. Tässäkin suhteessa kirjastomme informaatikot – ja toki koko muukin henkilöstö – ovat tehneet upeaa työtä. Miekin kun nykyisin käyn kirjastossa lähinnä virtuaalisesti.

Ohikävellessä myös ihailen opiskelijoita, jotka ottavat Fatboyden päällä päiväunia. Koska kirjastossa saa myös nukkua.

Rokkenroll,

@JuhisSaksa