Arbicon 2017

Lappeenrannan tiedekirjastolla oli kunnia toimia venäläisten kirjastonjohtajien Arbicon-konferenssin post-konferenssipaikkana 29.6.2017. Saimme aamusella noin 20 venäläisvierasta, jotka olivat innokkaita kuulemaan työskentelytavoistamme ja vastaan tulevista haasteista sekä keskustelemaan työn samanlaisuudesta ja mahdollisista eroavuuksista kanssamme.

1

Kattava lista esityksiä
Olimme venäläisten konferenssin vastuuhenkilöiden kanssa sopineet etukäteen aiheet, joihin liittyen kerroimme käytännöistämme. Päivä oli tiivis rupeama kirjastomme asiantuntijoiden laatimia esityksiä kirjaston tiloista, taloudesta, henkilökunnan määrästä ja koulutuksesta, monenlaisista tutkijapalveluista, asiakasprofiileista, tiedonhankinnan opetuksen integroinnista aineopintoihin, tiedonhaun välineistä sekä sosiaalisen median käytöstä kirjaston markkinoinnissa ja viestinnässä. Venäläiset vieraamme kuuntelivat mielenkiinnolla alustuksiamme, kyselivät tarkentavia tietoja ja kertoivat omista tavoistaan ja kokemuksistaan.

Kirjaston tilat kiinnostivat
Erityisen kiinnostuneita post-konferenssin osallistujat tuntuivat olevan kirjastostamme tilana. Kaikkina mahdollisina hetkinä he kiertelivät kirjastoamme, huomasivat meidän silmiimme jo itsestäänselvyyksiä, esimerkiksi ”hiljainen alue/silent area” -kyltit, lehtikokoelman liikuteltavat tiivishyllyt ja asiakaskorit. Teimme vaikutuksen 24/7-omatoimikäytöllä ja sillä, kuinka paljon saamme aikaiseksi näin pienellä porukalla.

Vertaistukea yli valtiorajojen
Päivän parasta antia oli kollegiaalisuus – huomaaminen, että maasta riippumatta ja jopa yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta kirjastoalan ilot ja haasteet ovat samat. Jos huokaan sanoen, että kamppailemme par’aikaa asia x:n ratkaisemiseksi, saan myötätuntoisen katseen tai sanallisen esimerkin siitä, kuinka toisessa maassa ja toisessa kirjastossa painiskellaan samankaltaisen ongelman kanssa. Tulee tunne, ettei kyseessä olekaan niin valtavan iso ongelma, koska meitä onkin useampi sitä ratkomassa. Parhaassa tapauksessa kuulen, kuinka asia on jo ratkaistu ”siellä jossakin”.

Päivän päätteeksi Lappeenrannan kaupunginkirjastoon
Olimme saaneet myös Lappeenrannan kaupunginkirjaston osallistumaan päivään. Yhteinen post-konferenssipäivämme päättyi vierailuun kaupunginkirjastossa, jossa esiteltiin monia itseänikin kiinnostavia asioita, esimerkiksi 3D-tulostinta ja piakkoin käyttöön otettavaa palautusautomaattia. Onneksi elämme digiaikaa, niin paljon valokuvia vieraat ottivat kummassakin kirjastossa, että filmikamera-aikaan vastaava ei olisi ollut edes mahdollista.

2

Jäähyväisiä venäläisdelegaatiolle jättäessä saimme paljon kiitoksia siitä, kuinka hyvin olimme päivän järjestäneet ja kuinka hienoja esityksiä olimme laatineet. Erään vieraan sanoin: ”Olemme väsyneitä, mutta hyvällä tavalla.” Päivään kuului niin monta mielenkiintoista aihetta, niin kuultavaa kuin nähtävääkin, että reilun seitsemän tunnin rupeaman jälkeen väsytti myös meitä päivän järjestäjiä. Olimme kuitenkin tyytyväisiä päivään ja onnistumiseemme.

Arbicon-konferenssin sivut: http://arbicon.ru/conference/arbicon2017/pages/s/program_fin/

 

Mainokset

Kirjastolainen maailmalla – vol. 2

Suosin kaupunkimatkailussa Otavan kustantamia kartta+opas-sarjan kompaktin kokoisia matkaopaskirjoja. Kirjan aukeamalla on aina esitelty yksi osa kaupungista. Esittelyssä nostetaan esiin joitakin nähtävyyksiä, ruokapaikkoja ja ostomahdollisuuksia, ja kartta aukeaa kahden aukeaman kokoiseksi eli juuri sellaiseksi, ettei tuuli retuuta sitä liikaa. Vaikka kartat antavat melko summittaisen ensivaikutelman, olen selvinnyt niiden avulla monien isojenkin kaupunkien katuviidakossa.

Kirjasto kirkossa
Madridin kartta+opas-kirjasesta löysin maininnan entiseen kirkkoon tehdystä kirjastosta, johon tosin pääsi tutustumaan vain aamu- tai iltayhdeksän ja kymmenen välillä. Yhtenä loma-aamuna suuntasin Lavapiésin kaupunginosaan heti yhdeksäksi. Varhainen liikkeellelähtö kannatti. Oli virkistävää kulkea heräävässä kaupungissa ja erityisesti sen hyvin kansainväliseltä tuntuvassa vanhassa osassa, jonka sydämestä, pienen aukion laidalta ja kauppahallin naapurista, löytyi Escuelas Pías de San Fernandon eli Centro Asociado de la Unedin (Avoin yliopisto) kirjasto.

kirjasto-kirkossa1

Koulun ja kirkon historiaa
Paikalle perustettiin vuonna 1729 piaristien (katolinen munkkikunta) koulu, joka omistautui kouluttamaan huono-osaisia lapsia. Koulu kasvoi nopeasti: perustamisvaiheessa oppilaita oli noin 100, vuonna 1772 jo yli 2000, jolloin koulun piti laajentua myös viereisiin rakennuksiin. Koulu oli tunnettu innovatiivisista opetustavoistaan ja vuonna 1795 koulussa alettiin opettaa myös kuulo- ja puhevammaisia. Koululle rakennettiin vuosina 1763-1791 Gabriel Escribanon suunnittelema kirkko. Kirkon rakentaminen rahoitettiin lahjoituksilla, joita saatiin Espanjan kuninkailta (Kaarle III ja Kaarle IV) ja aatelisilta.

Espanjan sisällissodan aikaan (1936-1939) koulu ja kirkko tuhoutuivat, ne poltettiin ja ryöstettiin. Jäljelle jäi vain alun perin koulun kappelina toimineen kirkon rauniot. Vuosikymmeniksi paikka jäi oman onnensa nojaan, vaikka aivan naapuriin samalle tontille rakennettiinkin San Fernandon kauppahalli ja asuintaloja.

kirjasto-kirkossa2

Vuonna 2004 restaurointi saatiin päätökseen ja kirjastossa on edelleen näkyvissä vanhan Escuelas Pías -kirkon ja -koulun jäänteitä. Rakennuksen kunnostus ja uuden lisääminen on tehty vanhaa kunnioittaen ja tarkasti ajatellen. Rakenteissa on käytetty puuta ja tiiltä, jotka sopivat hyvin säilyneisiin vanhoihin osiin.

kirjasto-kirkossa3

Tunnelma saa hiljentymään
Tunnelma kirjastossa on uskomaton: kirkkomaisuus saa tällaisen kirjastoturistinkin vaistomaisesti hiljenemään ja hiippailemaan varpaillaan. Kameran sulkimen raksahduskin tuntuu häiritsevältä. Tällaisessa kirjastossa ei tarvita erillistä hiljaista tilaa!

Kirkkomaisuus näkyy erityisesti holvikaarissa ja tilan korkeudessa. Suht’ vähäiset kirjat on sijoitettu melko mataliin hyllyihin. Kalusteet ovat sopivan vanhanaikaisen oloisia, täysin modernit huonekalut ja kirkkaat värit eivät edes sopisi tällaiseen ympäristöön.

kirjasto-kirkossa4

kirjasto-kirkossa5

 

 

 

 

.

.

.

 

Aineistot lainaan ennen päivitystä

voyager-kuva

Kirjastojärjestelmämme Voyager päivitetään uuteen versioon vuodenvaihteessa. Päivitys alkaa tiistaina 27.12.2016 ja päivitys on valmis viimeistään 5.1.2017.

Painetuissa aineistoissa käyttökatko
Asiakkaille järjestelmäpäivitys tarkoittaa useamman päivän käyttökatkosta Finna-hakupalvelussa (Wilma, LUT ja Saimia Finnat) painettujen aineistojen tietojen osalta. Päivitystauon aikana kirjojen saatavuustiedot eivät päivity, et voi kirjautua Finnaan kirjastokortilla, jolloin omien tietojen muuttaminen, lainojen uusinta ja varausten teko ei onnistu Finna-näkymissä.

E-aineistot toimivat
E-aineistot toimivat normaalisti organisaatiokohtaisten Finna-näkymien (LUT ja Saimia Finna) kautta sillä nämä aineistot eivät ole riippuvaisia kirjastojärjestelmästä ja päivitys ei koske e-aineistoja. Kirjauduthan Finnaan Hakaa käyttäen.

Kirjastot suljettu joulun ja uuden vuoden välillä
Kampuskirjastojemme ovet pidetään suljettuina joulun ja uuden vuoden välisen viikon (24.12.2016–2.1.2017). Palautuslaatikkoon jätetty aineisto palautetaan vasta kun kirjastojärjestelmä on päivitetty, oletettavasti 2.1.2017 (valitettavasti päivityksen todellista kestoa ei voida etukäteen varmaksi tietää). Voit lainata huoletta painettua aineistoa, sillä sulkuajalle ei tule eräpäiviä eikä tällöin kerry myöskään myöhästymismaksuja!

Kirjastojen ollessa suljettuina muut palvelut toimivat rajoitetusti. Kaukopalvelu toimii mahdollisuuksien mukaan ja toimituksiin voi tulla viivettä. Tietopalvelu palvelee sähköpostitse.

Kampuskirjastot aukeavat jälleen 2.1.2017. Voit tarkistaa toimipistekohtaiset aukioloajat tiedekirjaston kotisivuilta.

Kirjastolainen maailmalla

En väitä, että kaikki kirjastossa työskentelevät tekisivät niin kuin minä, mutta itse tunnun löytäväni lomamatkoillakin kirjastot – halusin tai en. Jotenkin ne vain hyppäävät esiin muusta ympäristöstään. Kun olen kirjaston bongannut, todennäköisesti poikkean myös sisään ajatuksella ”ihan vain nopeasti katson, millainen kirjasto täällä on”. Toisinaan kyllä päätän ihan tietoisestikin kirjastoon tutustumisesta ja niin tein nyt marraskuussa, kun kohdalleni osui mahdollisuus käydä UDEMin eli Universidad de Monterreyn kirjastossa Meksikossa.

meksiko1

Olin kirjastovierailuuni mennessä tehnyt sen huomion, että Meksikon amerikkalaisimmaksi kaupungiksi väitetyssä Monterreyssa ei juurikaan osata englantia, vaan useimmat puhuvat vain espanjaa, mitä minä en osaa. Tästä syystä en edes yrittänyt lähestyä yliopistonkaan kirjastossa henkilökuntaa, vaan kiertelin tiloissa ihan itsekseni. Oli hauska huomata, että maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta kirjasto oli hyvin tutulta tuntuva paikka: löytyi kirjoja, asiakastietokoneita, erilaisia työskentelypisteitä ja opiskelijoita, jotka olivat tulleet kirjastoon tekemään töitä, tapaamaan ystäviä, viettämään aikaa tai lepäämään – ihan niin kuin meillä täällä Lappeenrannan tiedekirjastossakin.

meksiko2

Suurin ero meidän ja UDEMin kirjastossa lienee se, että meillä kaikki toiminta on kaksikielistä. Kirjaston kotisivut, esitteet, palvelut ovat kaikki saatavilla niin suomeksi kuin englanniksikin, UDEMissa tunnuttiin toimivan paikan päällä pelkästään espanjaksi siitä huolimatta, että kirjastosta löytyy yliopiston sivuilta tietoa myös englanniksi: http://www.udem.edu.mx/Eng/Biblioteca/Pages/Biblioteca-UDEM.aspx. Kokoelmia tarkastellessa suurimmaksi eroksi tuntui nousevan isohko videokokoelma, joka meiltä puuttuu. UDEMin kirjaston aukioloajat ovat pidemmät kuin meillä, mutta meillä on käytössä useampia virtuaalisia palvelukanavia ja e-aineistoja.

Yhtäläisyyksiä tuntui kuitenkin olevan enemmän kuin eroja. Kirjaston tilat olivat useammassa eri kerroksessa. Kirjastosta löytyi tutun oloinen lainausautomaatti ja kokoelmanhakukoneita. Kirjastossa oli paljon opiskelijoita paikalla ja työskentelypaikat olivat täynnä. Moni työskenteli omalla tietokoneella, erilaiset istumiseen ja työskentelyyn soveltuvat sopet oli hyödynnetty. Painetun aineiston lisäksi tarjolla oli e-aineistoja, tulostuskioskeja ja henkilökuntaa auttamaan ongelmissa.

meksiko3

Meillä järjestetään kirjanäyttelyitä, UDEMin kirjastossa järjestettiin myös ohjelmaa. Minun käyntini ajankohtaan osui yliopiston kampuksen kehittämiseen osallistuneen arkkitehti-professorin haastattelu, mikä keräsi hyvin yleisöä ja myös kuvattiin. Meillä on Book Swap -hylly, UDEMissa harrastetaan Bookcrossingia. Tärkein yhtäläisyys on kuitenkin se, että molemmissa maissa, molemmissa kirjastoissa opiskelijat ovat ottaneet kirjaston omakseen ja kokevat sen hyväksi paikaksi tehdä työtä, mutta viihtyvät kirjastossa myös muuten. Ja siitä tulee kirjastolaiselle hyvä mieli!

meksiko4