KIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 3: Kirjastonjohtaja Ullan yhdenlainen arkipäivä

Lähipäivä Skinnarilassa 2.5.2018

Edellisten viikkojen talousennustaminen ja siihen liittyvä seikkailu uuden Planet-järjestelmän parissa ovat nyt hetkeksi takana, samoin mm. edellisen viikon onnistunut Erasmus-vierailu Saksasta Würzburg- Schweinfurtista (Hochschule für angewandte Wissenschaften). Ja tulihan tuo Vappukin vietetyksi ja nyt on uusi viikko alkamassa.

Ullankuva

Kalenterissa on kirjaston henkilöstökokous heti kahdeksan jälkeen, kiirettä vähän pitää kun yrittää ehtiä bussilta. Henkilöstökokouksia pidetään vain muutaman kerran vuodessa, tämän kevään viimeinen siis tänään. Kokouksessa palvelutiimit kertovat kuulumisiaan ja luodaan yleisesti melko tiivis katsaus meneillään oleviin asioihin. Henkilöstökokoukset pyritään järjestämään niin, että päivystystoiminta ei kärsi, joten aikataulu on aina tiukka ja ajankohta ensimmäisenä aamulla ennen palveluajan alkamista.
Kirjaston henkilöstön keskinäisessä tiedonvälityksessä käytämme yhä enemmän O365-työvälineitä kuten Teams’iä ja Yammeria, joten kokoukset tiedonvälityksen kanavina ovat ehkä vähän muuttuneet ja tiivistyneet. Nytkin kokous meni aika napakasti ja lopetimme suunniteltua aikaisemmin. Koska kaikki kirjastolaiset tekevät tätä nykyä myös etätyötä, erilaiset uudet työvälineet on otettu luontevasti käyttöön. Kaikkiin kokouksiin on melkein poikkeuksetta myös etäosallistumismahdollisuus juuri tästä syystä. Tänään kaikki osallistujat olivat paikalla ja hyvin konkreettisesti tuli taas esiin, että todella paljon asioita on tekeillä. Ihmetyksellä totesinkin tämän kokouksessa.

 
Välittömästi kokouksen jälkeen oli sovittu puolentoista tunnin tapaaminen brittikustantajan edustajan kanssa. Toimittajien käynnit ovat harvinaistuneet ja tämäkin käynti peruuntui, joten sain kuin lahjaksi puolitoista tuntia luppoaikaa. Lounaallekin ehti oikein mukavasti. Luppoajalla ehti katsoa, mitä maailmassa on tapahtunut Vapun aikaan ja ainahan jotain mielenkiintoista löytyy, niin tänäänkin. Uusi professor of practice oli näköjään vappujuhlien tiimellyksessä saatu houkutelluksi taloon. Tulokkaan haastattelu oli siis ihan pakko katsoa, joten eipä muuta kuin tervetuloa taloon, Atte Jääskeläinen!

 
Lumikko-projektin ohjausryhmälle on tänään kalenteroitu 2,5 tuntia. Kokous vedetään Turusta ja suuri osa osallistujista on eri puolilla Suomea. Lumikko, korkeakoulukirjastojen yhteisprojekti uuden kirjastojärjestelmän hankkimiseksi kilpailuttamalla, on käynnistynyt keväällä ja melko nopeasti siinä edetään. Ohjausryhmä huolehtii siitä, että aikataulu pitää, kaikkien osallisten näkemykset tulevat otetuksi huomioon prosessissa, sovitusta pidetään kiinni ja tarvittaessa myös linjataan mutkia suoriksi. Vuoden 2019 aikana pitäisi olla uuden järjestelmän käyttöönotto myös meillä LUT-korkeakouluissa ajankohtainen. Sitä ennen tarvitaan kuitenkin roimasti työtä, mm. nykyisten kirjastotietokantojen yhdistämistä. Työllistävä ja jännittäväkin projekti on siis tulossa. Tässä kuten kaikessa muussakin, mitä kirjastossa tehdään, kirjastonjohtajan perushuoli on varmistaa, että asiat sujuvat hyvin ja ajallaan ja edellytykset työn tekemiseen ovat kunnossa. Tietenkin on tärkeää omalla työllään jotenkin reunasta avittaa ja tehdä voitavansa sen eteen, että kaikki tässä pienessä työyhteisössä jaksaisivat uudelleen ja uudelleen innostua työstään ja mentäisiin aina hiukkasen eteenpäin.

 
Yritän orientoitua hiukan henkisesti jo tänään Helsingin yliopiston Kaisa-talossa järjestettävään Friluxtyöpajaan. Ohjelmassa sanottiin, että avoin mieli riittää. En muista kuulleeni ohjelmassa mainitusta lyhenteestä UX ja sen verran tarkistin etukäteen, että se tulee sanoista user experience. Friluxmenetelmä tulee Norjasta ja sen avulla yritetään asiakaskokemuksen kautta tarttua palvelujen kehittämiseen. Positiivisin odotuksin olemme menossa tuohon FUNin (Suomen yliopistokirjastojen verkosto) järjestämään koulutukseen palveluista vastaavan kollegan kanssa eli tämä heti aamuvarhaisella huomenissa. Sähköpostin siivousta ehdin tänään vain ajatella, joten jäi kyllä mahdollisesti junaan tai seuraavaan luppohetkeen. Siivoamisesta on tullut kuitenkin jonkinlainen ”must”, kun muutaman päivän päästä alkaa loma. Sähköposti on alkanut viime aikoina herjata täyttymisestään, mikä vähän stressaa.

 
Normaali arkipäivä Skinnarilassa on julkisten kulkuvälineiden käyttäjälle aina tiukka, kun työmatkaan sopivia busseja ei kulje kuin se yksi. Bussiin ehtiäkseen on pakko pitää joku roti päivän ohjelmassa ja voipa sitä sitten irrottaa myös ajatuksen töistä ainakin jossain vaiheessa päivän päätyttyä. Silloin tällöin töitä tulee jatketuksi jossain muodossa pitkin iltaakin, tänään kuitenkin pääsen irrottautumaan jo heti neljältä muihin harrastuksiin.

Mainokset

Kirjastolaiset koolla Cardiffin yliopistolla

Minulla oli Erasmus+ apurahan turvin mahdollisuus osallistua Cardiffin yliopiston kirjaston järjestämälle Erasmus Staff Development – viikolle. Viikko oli huhti-toukokuun vaihteessa. Olin suorastaan innoissani kuin ilmapallo, kun sain tietää pääseväni osallistumaan Cardiffin viikolle. Tieto hyväksymisestä tuli joulukuun alussa. Siitä alkoi matkan suunnittelu. Erasmus+ apurahaa olin hakenut jo aiemmin syksyllä, vaikka en tarkkaan tiennyt minne suuntaisin henkilökuntavaihtoon. Mutta halu päästä jonnekin oli kova!

cardiff

Saavuin perille sunnuntaina iltapäivällä keväisen vihreään Cardiffiin. Etelä-Walesissa, Isossa Britanniassa, kevät oli pari viikkoa pidemmällä kuin meillä täällä Suomessa. Maanantai-aamuna tutustuinkin jo muutamaan samalle Erasmus-viikolle tulevaan kollegaan. Yhdessä lähdimme etsimään Cardiffin yliopiston Arts and Social Studies –kirjastoa.

Aamusta ohjelmaan kuului Cardiffin kaupungin ja yliopiston esittelyä. Samalla myös tutustuimme toinen toisiimme. Iltapäiväksi siirryimme yliopiston päärakennuksen neuvotteluhuoneeseen esittämään ja seuraamaan viikon osallistujien esityksiä. Minun esitykseni kirjaston tarjoamasta tuesta oman yliopiston tutkijoille oli ensimmäisenä. En onneksi ehtinyt jännittää esitystäni kovin kauaa. Esitykseni oli kyllä siinä mielessä ikimuistoinen, paikka huokui vanhan yliopiston historiaa ja yliopiston edelliset rehtorit katselivat seiniltä esityksiä hiljaisina. Onneksi runsaslukuinen yleisö oli elävää ja kiinnostunut puheestani. Tästä tulikasteesta selvittyäni, pääsin nauttimaan muiden esityksistä ja viikon annista ilman sen suurempia paineita.

Joka päiväksi ja usein illoiksi oli monenlaista ohjelmaa (tietysti vierailimme muutamassa yliopiston omassa kirjastopisteessä), joten Erasmus-viikkoon osallistujat tulivat tutuiksi. Saman alan edustajien kanssa juttua riitti työasioista, kirjastojen toimintatavoista sekä kaikesta muusta taivaan ja maan välillä. Oma kielitaito kehittyi rutkasti. Yllätin jopa itseni juttelemalla paikallisten kanssa niitä näitä ja toisinaan ihan asiaakin.

Itselleni viikon ohjelmasta mieleenpainuvin oli vierailu Walesin kansallismuseon kirjastossa.  Se on elävä kirjasto, josta museon henkilökunta lainaa aineistoa ja pyynnöstä erilaiset ryhmät, esim. koululaiset voivat käydä tutustumassa museon kirjaston kokoelmiin. Osa aineistosta on todellakin vanhaa, mutta ah, niin kaunista katseltavaa…

cardiff5.jpg.png

Viikko oli melkoisen rankka, mutta antoisa. Nähtävää ja koettavaa oli niin paljon, ettei kaikkea edes ehtinyt tajuta. Yritin tallentaa muistiini monenlaisia asioita, joita aistini ympäriltä keräsivät. Olenkin jo töihin palattuani ehtinyt kyllästyttää kollegat sanoilla ”Siellä Cardiffissä oli…” Tässä kuva yhdestä asiasta, josta ensin puolihuolimattomalla vilkaisulla luin play station. Onneksi aivot sanoivat, että hetkinen, katsohan uudestaan ja lue oikein… Muut hiukan ihmettelivät, mitä oikein aloin naureskella.

cardiff6

Suosittelen lämpimästi hakemaan Erasmus+ apurahaa ja sitä kautta henkilökuntavaihtoon. Kokemus on kaiken sen paperityön arvoinen!

Sari

Kirjasto kesällä

Näin juhannuksen alla on hyvä vielä kerrata kirjaston kesän aikatauluja. Juhannuksen vieton aloitamme torstaina kello 14:00, jolloin asiakaspalvelu sulkeutuu. Omatoimikäyttö on toki mahdollista myös juhannuksena. Kesäkuun viimeisen viikon (25.-29.6.) ajan kirjaston asiakaspalvelu on avoinna 10:00-14:00.

sdr

Kirjaston sulkeutuessa perjantaina 29.6. klo 14:00 jää kirjasto 3 viikon ”kesälomalle”. Eli tänä aikana kirjasto on kiinni, myöskin omatoimikäyttö on suljettu tänä aikana. Kirjaston sulkuaikana (29.6-22.7.) ei ole lainoilla eräpäiviä. Kirjoja voi halutessaan palauttaa kirjaston pääoven vieressä olevaan palautusluukkuun. Heinäkuun lopulta aina elokuun puolivälille (23.7.-12.8.) kirjaston asiakaspalvelu on auki 10:00-14:00. Ja elokuun loppupuoliskon (13.-26.8.) asiakaspalvelu on avoinna 10:00-15:30.

Kirjastolainen maailmalla – vol. 3

Huhtikuun alussa Tanskassa voisi kevät olla jo pitkälläkin. Niin ei kuitenkaan ollut tänä vuonna, kun tein matkan Kööpenhaminaan ja Århusiin. Ensimmäisenä Århusin aamuna satoi räntää ja päädyin etsimään suojaa Århusin kaupunginkirjastosta, Dokk1:stä, mikä on paljon muutakin kuin pelkkä kirjasto. Kööpenhaminassa kova tuuli pakotti vetäytymään hetkeksi mm. Kuninkaalliseen kirjastoon, jonka lisäosaa kutsutaan ”Mustaksi timantiksi”. Jälkikäteen selvisi, että molempien rakennusten suunnittelusta on vastannut sama arkkitehtitoimisto ”Schmidt Hammer Lassen Architects”.

Dokk1, Århus

Kesällä 2015 valmistunut Dokk1 eli Dokken sijaitsee Århusin vanhan tullikamarin naapurissa, aivan sataman ja meren äärellä. Valtavan kokoisessa modernissa rakennuksessa on kirjaston lisäksi mm. yritystiloja ja parkkitalo. Kirjaston isoista ikkunoista näkee ulos satama-alueelle tai kaupunkiin. Ikkunat mahdollistavat myös ulkoa kirjastoon näkemisen, jolloin toiminta on – sanan varsinaisessa merkityksessä – läpinäkyvää.

Dokk1

Rakennus on avoinna aamusta iltaan, tosin ensimmäiset ja viimeiset tunnit kirjastoa käytetään omatoimisesti. Sisääntulon vieressä tarjottavien kansalaispalveluiden aukioloajat ovat suppeammat. Kirjastolla on tiloja useammassa eri tasossa, kokoelmat suht’ väljästi sijoitettuna. Hyllyjen väleihin ja tasanteille on sijoitettu keskenään erilaisia istuinryhmiä.

dokken

Keskiössä on ylätasolle johtava ”Ramppi”, jonka noustuaan kohtaa näköalan satamaan (The View-alue). Tuolta löytyy myös Kristine Roepstorffsin pronssiteos The Gong, mikä on maailman suurin putkikello: vauvan syntyessä Århusin yliopistollisessa sairaalassa vanhemmat voivat painaa nappia, jolloin Dokkenin gongi kumahtaa ja kertoo, että kaupunki on saanut uuden asukkaan.

dokkenlukusali

Kirjastossa on lukusali, kokous-, ryhmätyö-, ja opetustiloja, asiakastietokoneita ja monenlaista toimintaa, Dokk1:ssä järjestetään todella paljon erilaisia tapahtumia, joita mainostetaan mm. näyttötauluilla. Kirjaston lastenosasto sai minutkin lapseksi jälleen. Suomalaisten kirjastojen lastenosastot jäävät auttamattomasti kakkoseksi vertailussa tuohon milteipä sisähuvipuistomaiseen kokonaisuuteen. Ja kirjaston pihalla oli vielä toinen mokoma leikkipaikkoja. Tarjolla oli monenlaisia pelejä, legoja (tottakai, Tanskassa!), erilaisia leikkitiloja ja toki kirjojakin.

dokkenlastenosasto

Dokken on yllätyksiä täynnä. Minunkin piti käydä paikassa toisenkin kerran, koska en ollut käynyt rakennuksen alla olevassa parkkihallissa. Sieltä löytyy Magic Mushrooms -niminen Elmgreenin ja Dragsetin taideteos anonyymistä ylösalaisin olevasta suurkaupungista.

dokkenmushrooms

Lisätietoa Dokk1:stä: https://dokk1.dk/english

The Black Diamond, Kööpenhamina

blackdiamond

Tanskan kuninkaallinen kirjasto on Tanskan kansalliskirjaston ja Kööpenhaminan yliopiston yhteenliittymä. Kirjastolla on monisatavuotinen historia, joka näkyy Slotsholmenissa sijaitsevassa kirjastossa niin arkkitehtuurissa, kalustuksessa kuin kokoelmissakin. Paikalla oleva vanha kirjastorakennus on ollut käytössä yli sata vuotta. Vuonna 1999 sen viereen valmistui Musta timantti -uudisrakennus. Ulkoa päin uuden ja vanhan raja on selvästi nähtävissä ja uuden puolen ali kulkeva autotie vielä korostaa rakennuksen modernisuutta.

 

Yliopistokirjastossa hiljaisuus, opiskelu- ja työrauha otettiin paljon vakavammin kuin Dokk1:ssä, joka onkin kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Mustan timantin lukusaleihin oli pääsy vain luvan saaneilla, ja koin häiritseväni avotiloissa työskenteleviäkin, kun kuljin kameran kanssa ympäriinsä kuvaten erilaisia paikkoja.

Mustan timantin sisällä siirtyminen uudelta vanhalle puolelle tai toisinpäin sujuisi paljon huomaamattomammin, ellei valaistus ja kalustus muuttuisi. Itseäni kuitenkin miellytti suunnattomasti se, että vanhat monikerroksiset hyllyt, valaisimet ja arvokkaat huonekalut oli säilytetty.

blackdiamond4

Vieraillessani kirjastoissa poimin vähintäänkin alitajuisesti muiden toteutuksista vinkkejä ja ideoita, joita voisimme toteuttaa Lappeenrannan tiedekirjastossa. Näissä kahdessa kohteessa kiinnitin yleisten tilojen lisäksi huomiota erityisesti siihen, miten kirjastojen asiakaspalvelu oli toteutettu.

Rakennuksina Dokk1 ja Musta timantti eivät muistuta toisiaan, mutta monia yhtymäkohtia niistä löytyy. Pidän erityisesti siitä, että molemmat ovat veden äärellä ja maisema on läsnä isojen ikkunoiden kautta.

blackdiamond5

Lisätietoa Mustasta timantista: http://www.kb.dk/en/index.html

Tästä pääset lukemaan muut sarjan jutut:

Kirjastolainen maailmalla – vol.2

Kirjastolainen maailmalla

 

.

 

 

.

 

 

.

TIEDEKIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 2: Kirsin päivä

Tulen yleensä töihin aikaisin aamun ruuhkaisimpia busseja vältelläkseni, niin tänäkin aamuna. Työpäivä alkoi sähköpostien läpikäymisellä. Postia tulee päivittäin aika paljon. Kiireellisiin posteihin yritän tietenkin vastata heti.

sabri-tuzcu-331970-unsplash
Sabri Tuzcu/Unsplash

Tämän helmikuisen työpäivän työlistalla oli kirjojen hankintaa, julkaisujen validointia, e-kirjojen linkitystä Finnaan ja kaukopalvelua. Alkuun tein normityötäni, eli hankin kirjoja, tällä kertaa uusia kirjoja Linnalan kampuskirjastoon. Schooleista oli tullut hankintapyyntöjä osastojen kokoelmiin henkilökunnan käyttöön. Myös eräältä opiskelijalta oli tullut hankintaehdotuksia kirjaston kokoelmaan. Hankittavista kirjoista tehdään hankintatietueet kirjaston hankintaohjelmaan. Tietueet näkyvät Finnassa.

Kello 9:n aikaan kirjaston väki kokoontui aamukahville, jonne minäkin menin. Työpöydän ääreen palattuani kävin läpi avoimet kirjatilaukset ja ostin vielä e-kirjoja. Tehtäviini kuuluu myös julkaisujen validointia eli niiden metatietojen oikeellisuuden tarkastamista. Validointi tehdään Converis-tutkimustietojärjestelmässä, jonne yliopiston henkilökunta syöttää julkaisunsa. Enimmäkseen validoin tänään lehtiartikkeleita, mutta myös muutaman konferenssiartikkelin. Ne ovat vähän työläämpiä validoitavia kuin lehtiartikkelit.

Sijaistin myös kollegaa kirjaston kaukopalvelussa. Tilasin muutaman kirjan ja lehtiartikkelin Kuopion Varastokirjastosta, josta sekä kirjat että artikkelit saadaan tosi nopeasti. Yhden aineiston tilasin Australiasta asti, kun lähempää sitä ei saanut. Kollegani oli sitä jo kysellyt eräästä yliopistokirjastosta. Maksuksi lähetin IFLA-vouchereita. Ne ovat kansainvälisessä kaukopalvelussa käteviä, kun lainoista ei tarvitse lähettää laskuja.

Työpäivän päätteeksi linkitin Sagen e-kirjoja. Lisäsin kirjaston luettelointiohjelmaan kunkin kirjan tietoihin doi-tunnisteen. Tarkastin myös, että linkki varmasti toimii Finnassa. Töiden välillä kävin syömässä ja iltapäivällä kahvitunnilla. Työpäivä meni nopeasti työn touhussa.

Origo palvelupiste

Kirjastoon saapuessa ensimmäisenä huomaa Origo palvelupisteen. Siellä istuu yleensä yksi päivystäjä valmiina vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin. Millaisiin kysymyksiin siellä osataankaan vastata? Mitä ihmettä tuon päivystäjän työnkuvaan kuuluu?

Ratkaisu löytyy Origosta

Kirjaston asiakaspalvelun auetessa kymmeneltä, päivystäjä saapuu paikalle. Päivystäjä on kirjastossa asiakkaita varten ja pyrkii parhaan osaamisensa mukaan vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin. Yleisimpiä tapauksia ovat esimerkiksi kirjojen sijainnit, ryhmätyötilavarausten teko ja ongelmat LUT:n opiskelijoiden käyttäjätunnuksissa. Jonkin verran asiakkaat haluavat tehdä varauksia kirjoihin, joihin he eivät itse ole pystyneet tekemään varausta Finnan kautta.

origo_palvelupiste

Asiakaspalvelupiste kirjastossa palvelee opiskelijoita, henkilökuntaa sekä ulkopuolisia käyttäjiä. Jos LUT:lainen ei jostain syystä saa vaihdettua salasanaansa id.lut.fi-sivustolla, löytyy ratkaisu Origosta. Tiskillä voidaan tutkia tunnusta hieman tarkemmin ja selvittää, miksi tunnus ei toimi normaalisti.

Jos kirja on hukassa, on myös hyvä pyytää asiakaspalvelija auttamaan sen löytämisessä. Voi olla, että kirja on tosiaan kadonnut tai joutunut väärään paikkaan hyllyssä, jolloin päivystäjät voivat merkata sen järjestelmiin ja seuraava asiakas ei turhan takia mene kyseistä kirjaa etsimään. Voi tietysti myös olla, että päivystäjän harjaantuneet silmät bongaavatkin tuon kirjan hyllystä ja asiakas saa sen heti lainaan.

Kirjastokortin unohtuessa kotiin löytyy apu myös tiskiltä. Jos mukanasi on henkilöllisyystodistus, saat lainattua sen kanssa kirjan päivystäjältä. Toinen mahdollisuus tällaisessa tilanteessa on tietysti kirjautua mobiililaitteella Finnaan, josta löydät oman kirjastokorttisi viivakoodin, jota voit näyttää lainausautomaatteihin.

Mutta mitä ihmettä tiskillä tehdään silloin kuin siinä ei ole asiakasta?

Päivystäjän tehtäviin kuuluu myös vastata asiakkaiden sähköposteihin ja puhelinsoittoihin. Yleisimpiä tilanteita, joissa asiakas lähestyy Origoa sähköpostitse, on toimimaton tunnus, varauksen tekeminen kirjaan, jota on saatavilla Skinnarilasta tai Imatralta tai sitten ihan vaan lainojen uusinta. Puhelimitse lähestytään samanlaisissa asioissa. Puhelimessa kysytään yleisimmin esimerkiksi ohjeita, miten Finnaan saa liitettyä oman kirjastokorttinsa tai onko mahdollista tehdä varausta johonkin kirjaan.

origo_Emma

Asiakaspalvelun lisäksi päivystäjät tyhjentävät palautusautomaatteja ja siirtävät varatut kirjat niille tarkoitettuun hyllyyn. Myös jokainen sähköpostin kautta tehty ryhmätyötilavaraus on hyväksyttävä. Päivystäjä varmistaa tiskillä, että samalla henkilöllä ei ole muita voimassa olevia ryhmätyötilavarauksia ja tilavaraukseen on liitetty myös muut ryhmätyötilaan menevät opiskelijat.

Päivystäjältä tullaan usein kysymään myös erilaisia kysymyksiä esimerkiksi mistä saa ladattua omalle koneelleen LUT:n opiskelijoiden kotikäyttöön hankittuja ohjelmistoja, sekä mistä mikroluokista löytyy tiettyjä ohjelmistoja. Välillä kysytään päivystäjältä myös apua esimerkiksi Moodlen käyttöön tai Eduroamiin kirjautumiseen. Parhaamme mukaan pyrimme vastaamaan kaikkiin kysymyksiin tai ohjaamaan ainakin eteenpäin sellaiseen paikkaan, josta asiakas saa kysymykseensä vastauksen.

TIEDEKIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 1: Mä joka päivä töitä teen…

Kirjastossa on kivaa olla töissä. Siihen on montakin syytä, mutta yksi syy on se, että kaikki päivät ovat erilaisia. Usein myös oppii jotakin uutta. Tiedekirjastossa elämä tietenkin vaihtelee sen mukaan, ovatko opiskelijat talossa vai eivät. Lukukausien aikana on säpinää ja sykettä, kesällä ja muina loma-aikoina taas hiljaisempaa. Tässä yksi syksyinen kirjastosihteerin työpäivä.

Aamulla herätyskellon kukko kiekaisee 5:15. Aamukahvin, sanomalehden ja kissan ruokkimisen jälkeen unen pöpperössä kipin kapin bussipysäkille. Sisään työpaikalle normaalisti 7:30 mennessä.

Aamutoimia

Iso osa omaa työtäni on yhteispalvelutiimissä toimiminen, eli kahden opiskelijapäivystäjän lisäksi kolme kirjastovirkailijaa toimii ”takapäivystäjinä”. Päivystyspäivä: aamutoimiin kuuluu kiertää kirjaston ryhmätyötilat sekä ylä- että alakerrassa. Tarkistan onko ikkunat kiinni, valot sammutettu jne. Ryhmätyötilojen avainten palautuslaatikot tyhjennetään ja avaimet poistetaan asiakkaan lainoista. Varsinkin maanantai-aamuisin on usein palautusautomaatit täynnä kirjoja, jotka kerätään ja viedään odottamaan hyllyttäjää.

Sähköposti on tietysti tärkeä käydä läpi, niin oma kuin Origo-palvelupisteenkin, jossa varsinkin lukukausien alussa on aamuisin kymmeniä asiakastietolomakkeita odottamassa, että uusien asiakkaiden tiedot viedään rekisteriin kirjastokorttia varten. Kiireisimpinä aikoina alkusyksystä laskin kirjanneeni rekisteriin yhdessä päivässä lähemmäs 100 kirjastokorttihakemusta. Mahdolliset muistutukset myöhässä olevista lainoista, joita ei voida lähettää sähköpostiosoitteisiin, tulostetaan postiin lähteviksi.

Joko ennen tai jälkeen aamukahvin saapuu päivän posti, usein jo ennen klo 9:ää. Päivän sanomalehdet viedään hyllyyn ja saapuneet aikakauslehdet merkitään saapuneiksi järjestelmään ja viedään asiakkaiden luettaviksi. Tiedekirjaston lehtivastaavana hoidan myös mahdolliset reklamaatiot saapumattomista lehdistä, syksyisin uusin tilaukset ym. yhteydenpito lehtivälittäjäämme kuuluu työtehtäviin.

Aamuposti tuo meille myös uudet kirjat, ja on aina hauskaa avata paketteja – mitähän aarteita tällä kertaa laatikosta löytyy. Nämä merkitään saapuneiksi järjestelmään, ja ne jäävät odottamaan hetkeä, jolloin ne luetteloidaan kirjaston tietokantaan.

Asiakaspalvelua

Asiakaspalvelu avautuu klo 10:00, mutta sitä ennen on aikaa vielä hyllyttää palautuneita kirjoja. Hyllytystä tulee kyllä tehtyä pitkin päivää, ja paitsi että se on mukavaa (ja tarkkaa) työtä, saa koneen ääressä jäykistynyt keho hyvää vetreytystä – miten tuntuukin, että suurin osa hyllytettävistä kirjoista kuuluu aina alimmalle hyllylle…

Asiakaspalveluun saapuu kymmeneksi opiskelijapäivystäjä, mutta usein siinä tarvitaan apua, kun molemmille tiskeille on jono. Jos jostain syystä kumpikaan opiskelijapäivystäjä ei pääse paikalle, takapäivystäjä hoitaa tilanteen. Onneksi meitä on kolme, joista ainakin kaksi on aina paikalla. Palvelutiskillä saattaa kuin huomaamatta mennä tunti hyvinkin äkkiä, mutta jos on hiljaista, niin otan hälytyslaitteen taskuun ja menen työpisteelleni tekemään muita töitä. Piippari kyllä kilahtaa, jos tiskillä tarvitaan apua. Jos on uusia kirjoja odottamassa, otan kirjat työn alle ja luetteloin tietokantaan. Meitä on kaksi virkailijaa, jotka tekevät luettelointia, joten välillä tätä työtä riittää ihan vaikka koko päiväksi.

dav

Välillä pitää tietysti myös syödä, ja ruokatauolla otan yleensä lehden mukaan kahvihuoneeseen siltä varalta, että paikalla ei ole ketään kollegaa juttuseurana. Kirjastotyö antaa nykyisin mahdollisuuden tehdä myös etätöitä, joten aina ei tauolla seuraa ole tarjolla.

Oman virkistystauon jälkeen on aika päästää myös opiskelijapäivystäjä ruokatunnille. Siispä palvelutiskiin päivystämään. Nykyisin, kun Origo-palvelupisteessä tarjotaan kirjaston asiakaspalvelun lisäksi tietohallinnon palveluita, voi tiskillä tulla vastaan kaikenlaista. Välillä osaa auttaa, välillä ei ja joutuu pyytämään asiakasta palaamaan asiaan myöhemmin. Aika paljon on kirjautumiseen, tulostukseen ja ylipäänsä laitteisiin liittyviä ongelmia. Käyttäjätunnuksia/salasanoja kysytään melkeinpä päivittäin, myöhästymismaksuja otetaan vastaan, kirjoja etsitään asiakkaalle hyllyistä ja ryhmätyötiloja varataan myös paljon suoraan palvelutiskiltä, vaikka sen voi LUT-opiskelija tehdä myös itse Outlookin kalenterin kautta. Sosiaalista kanssakäymistä kyllä siis riittää, ja joskus sitä miettii työpäivän jälkeen puhuneensa päivän aikana enemmän englantia kuin suomea, jos ei työkavereita oteta lukuun.

Monessa mukana

Joskus käy myös niin, että päivystystehtävien lisäksi sattuu samalle päivälle palavereja, joskus useampiakin kuin yksi. Itse kuuluun kuuteen eri tiimiin joten näitä on aika useinkin. Päivästä riippuen voi olla myös paitsi uusien kirjojen luettelointia, myös kirjojen korjausta, kurssikirjojen muovittamista, lehtien hyllyttämistä, opasteiden tekemistä jne.

Työpäivän aikana pitää ehtiä pitämään silmällä myös koulutuspostilaatikkoa, eli informaatikoille tulevia opetustilauksia ja etsimään opetuksiin vapaana olevaa informaatikkoa. Tämä kuuluu omiin vastuualueisiini, päivystyspäivänä pitää muistaa myös ISBN-tilaukset, näille on myös oma postiosoitteensa. Sähköposti on siis hyvinkin tärkeä työväline itselleni.

Noin kerran kuussa teen myös jostain erityisestä aiheesta kirjanäyttelyn. Yritän ideoida jonkun ajankohtaan sopivan aiheen, johon kerätään kirjat ja tehdään mainos.  Erittäin mukavaa puuhaa! Pari kertaa vuodessa on myös kirjastosta poistettujen kirjojen jakopäivät, mikä sekin vaatii valmistelua ennen kuin kirjat voidaan laittaa jakoon asiakkaille ajatuksella ”Ota omaksesi, kierrätä kirjamme!”.

Liukuva työaika antaa mahdollisuuden työtilanteesta riippuen lähteä kotiin klo 14:00 jälkeen, päivystyspäivänä paikalla pitää olla 15:45 saakka. Kaikilla on tietysti huonoja päiviä, mutta yleensä päivä kuluu nopeasti ja voi todeta töistä lähtiessään hyvillä mielin, että olipa mukava päivä! Ja sitten voikin kiirehtiä kotisohvalle kissan ja hyvän kirjan kanssa lepäämään.

Tuula