Vuoden 2017 lainatuimmat

Torstaina 8.2. vietetään Lainan päivää. Tämä Lainan päivän viikko onkin siis oivallinen ajankohta tarkastella miltä tiedekirjastomme viime vuoden lainatuimpien kirjojen tilasto näyttää. Kuten saattoi arvata, eniten lainattiin kurssikirjoja. Kurssikirjojen laina-aika on kaksi viikkoa, joten ne kiertävät lainaajalta toiselle suhteellisen nopeasti.

bty

Lainatuimmat kurssikirjat vuonna 2017 olivat:

Kari Neilimo ja Erkki Uusi-Rauva: Johdon laskentatoimi

Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes ja Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita

Lennart Råde ja Bertil Westergren: Mathematics handbook for science and engineering

Janne Kaisto ja Tapani Lohi: Johdatus varallisuusoikeuteen

Seppo Villa, Jaakko Ossa ja Ari Saarnilehto: Yritysmuodot: toiminta, rahoitus ja verotus

Lainaustilastoissa näkyvät myös lainattavat laitteet, joista laskin oli lähes yhtä lainattu kuin suosituimmat kurssikirjat!

bty

Yleiskokoelman kirjojen kiertonopeus on hitaampi kuin kurssikirjojen, sillä niiden laina-aika on neljä viikkoa. Niitäkin ehdittiin silti lainata innokkaasti.

Vuonna 2017 lainatuimmat yleiskokoelman kirjat olivat:

Jouni Tuomi ja Anneli Sarajärvi: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi

Esa Jyrkkiö ja Veijo Riistama: Laskentatoimi päätöksenteon apuna

Eliisa Karhumäki, Anne Jonsson ja Marita Saros: Mikrobit hoitotyön haasteena

Hanna Vilkka ja Tiina Airaksinen: Toiminnallinen opinnäytetyö

Sari Rissanen ja Johanna Lammintakanen: Sosiaali- ja terveysjohtaminen

 
E-kirjojen lainaus lisääntyy vuosi vuodelta. Esimerkiksi suosituinta Ellibsin e-kirjaa lainattiin viime vuonna yli 300 kertaa.

Vuoden 2017 lainatuimmat Ellibsin e-kirjat olivat:

Soile Tomperi: Tilintarkastus: Normeista käytäntöön

Jyrki Niskanen ja Mervi Niskanen: Yritysrahoitus

Pertti Alasuutari: Laadullinen tutkimus 2.0

Jari Eskola ja Juha Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen

Sirkka Hirsjärvi ja Helena Hurme: Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö

 

Torstaina Lainan päivänä kirjastossa on poistokirjojen jakoa, tervetuloa penkomaan! Keskiviikkona kirjaston henkilökuntaa on tavattavissa open access -teeman merkeissä ständillä LUT Buffetin luona klo 11-13. Lisäksi kirjastossa on kirjanäyttely Luonto lainassa –teemaviikon hengessä. Tervetuloa lainaamaan!

bty

 

.

.

Mainokset

Lomalla luetaan – kirjavinkkejä jouluun

Joulukiireiden vaihtuessa pitkiin pyhiin, on aika rauhoittua sohvannurkkaan hyvien kirjojen parissa. Kirjastoammattilaiset Anne, Hanna ja Marja kertovat nyt omista lukutottumuksistaan ja antavat lukuvinkkejä jouluun ja tulevaan vuoteen.

Anne – dekkareita ja historiaa

Ostan melko paljon kirjoja sekä myös lainaan niitä kirjastosta. Mieluiten luen painettuja kirjoja, mutta hätävarana voin lukea e-kirjaa tai kuunnella äänikirjaa. Äänikirjoja kuuntelen pääasiassa neuloessani tai ollessani kävelylenkillä. Internetin syövereistä löydän myös luettavaa. Etsin sieltä yleensä historia-aineistoa, esimerkiksi Finna.fi:n, TAMPubin ja arkistojen digitoituja aineistoja.

Joulun aikaan, kuten yleensä lomien aikaan, luen hankkimiani tai lahjaksi saamiani kirjoja. Enimmäkseen luen dekkareita, mutta välillä vastapainoksi myös muuta kaunokirjallisuutta. Viime vuosina olen lukenut erityisesti ruotsalaisten rikoskirjailijoiden kirjoja, joissa riittää kahlaamista edelleen. Tutuiksi ovat tulleet muun muassa Sjöwall ja Wahlöö, Maria Lang, Camilla Läckberg, Mari Jungstedt ja Henning Mankell. Kotimaisia suosikkejani ovat Outi Pakkanen ja Leena Lehtolainen. Ulkomaisista rikoskirjailijoista yksi suosikkini on italialaistunut amerikkalaisdekkaristi Donna Leon. Yöpöydälläni odottaa hänen kirjansa Earthly remains, jonka hankin syksyllä Helsingin kirjamessuilta. Tapanani on hankkia ja lukea kirjoja myös alkukielellä.

Harrastukseni ja kiinnostukseni erilaisiin asioihin näkyy kirjahyllyssäni, josta löytyy muun muassa neulontaa, virkkausta, puutarhaa, nikkarointia, kokkaamista ja leivontaa käsitteleviä kirjoja sekä eri kielten oppikirjoja, sukututkimusta ja Suomen historiaa käsitteleviä kirjoja. Joulun aikaan on toivottavasti aikaa lukea dekkareiden lisäksi myös historiaa käsitteleviä kirjoja. Syvällisempää paneutumista odottamassa ovat muun muassa Tampereen yliopiston gradu Urjalan Honkolan torppareista, liuta pitäjähistorioita sekä Hannu Narsakan vasta julkaisema kirja Tulimyrsky Kollaalla.

bty

Hanna – käsityökirjoja ja lastenkirjoja

Lukemiseni rajoittuu nykyisin lähinnä lastenkirjoihin ja käsityökirjoihin. Satunnaisesti tulee luettua myös joitakin romaaneja. Vierailemme säännöllisesti kaupunginkirjastossa, josta kotiin kulkeutuu pinoittain lastenkirjoja ja aina myös jokunen käsityökirja tai -lehti. Molemmat lapsetkin ovat jo varsin tottuneita kirjaston käyttäjiä. Lapset saavat lahjoiksi kirjoja, muuten heille ei juuri kirjoja osteta. Itselleni ostan mielenkiintoisimmat käsityökirjat omiksi, koska parhaita tulee käytettyä varsin aktiivisesti vuosia. Lapsille on joitakin äänikirjoja lainattu kirjastosta, mutta perinteisen paperisen kirjan voittanutta ei ole.

Lasten kirjoista suosikkikirjailija on Mauri Kunnas, hänen kirjansa jaksavat ilahduttaa niin aikuisia kuin lapsiakin monikerroksisilla tarinoillaan ja mahtavilla kuvituksilla. Viime aikoina olemme lukeneet myös vanhempia Pekka Töpöhäntä –kirjoja, jotka jaksavat kiinnostaa 6-vuotiasta useammankin lukukerran. Suuren suosion on saavuttanut myös lasten tietokirja, josta löytyy tietoa niin historiasta, eläimistä, urheilusta kuin tieteestäkin.

Käsityökirjoista suosikkini on Pia Ketolan, Eija Bukowakin ja Leena Kokon kirjoittama Sukupolvien silmukat. Kirja on mielenkiintoinen teos myös niille jotka eivät käsitöistä niin välitä, mutta ovat historiasta kiinnostuneita. Myöskin Molla Millsin kirjat ovat minulle kovin mieluisia kauniin ja raikkaan sisältönsä ansiosta. Viime vuosien aikana suomalaisten käsityöläisten kirjat ovat lisääntyneet huomattavasti ja se jos mikä ilahduttaa minua.

Tulevalla joululomalla aion lukea Dmitri Gluhovskin kirjoittaman Metro 2035 –kirjan. Tämä on Metro –sarjan kolmas teos ja joudun luultavasti tekemään lukuvuorot tähän kirjaan mieheni kanssa. Kirjasarja on molempien suosikkeihin kuuluva.

bty

Marja – tutkimusaiheeseen liittyvää lukemista ja sen vastapainoksi dekkareita

Viime vuosina lukemiseni on keskittynyt oman tutkimusaiheen ympärille ja lomalukemisesta ei oikein voi puhua, kun lomakin on ollut lähestulkoon sitä samaa työtä. Kesällä vietin kyllä viikon loman, jonka aikana luin pari dekkaria. Se oli todella hyvää vastapainoa ja rentoutumista.

Meillä on kotona ”kirjanostokielto”, kun hyllyihin ei enää mahdu enempää. Kiellosta huolimatta uusia tuntuu tulevan tasaiseen tahtiin. Toki joskus ostan kirjoja itsekin, mutta lähinnä puolisolle, joka on himolukija. Itselleni löydän lukemista esimerkiksi kirjastomme Book swapista tai joskus divarista. Kirjastosta lainaan mielelläni e-kirjoja, kun niitä ei tarvitse muistaa palauttaa tiettynä päivänä!

E-kirjat ovat hyviä myös reissussa, kun samaan laitteeseen mahtuu niitä monta. Samoin tykkään lukea e-kirjaa sängyssä, sillä valo on silloin optimaalinen. Paperimuotoiset kirjat sopivat laiturilla tai parvekkeella luettaviksi ja äänikirjat pitkille automatkoille. Jos ajatellaan viihdelukemista niin ehdottomasti luen lomalla enemmän kuin muulloin. Tämä johtuu osittain myös siitä, että minun on vaikea laskea käsistäni meneillään olevaa kirjaa.

Lapsena luin mielelläni Anni Polvan ja Hilja Valtosen kirjoja ja tietysti niitä tyttöklassikoita ja Tarzaneita. Teini-ikäisenä olen lukenut paljon kirjallisuuden klassikoita ja sotakirjoja ja kaikkina ikäkausina dekkareita. Olen myös tutustunut suomalaisten eri aikakausien niin nais- kuin mieskirjailijoiden tuotantoon. On hankala nimetä tiettyjä suosikkikirjailijoita. Ketä nyt mainitsisin? Kaari Utrio, Kjell Westö, paljasjalkaisena imatralaisena tietysti Laila Hirvisaaren Imatra-sarja…  Aikuisiällä luettu Seitsemän veljestä oli jotenkin aika paljon merkittävämpi kokemus kuin koululaisena läpi käyty, vaikka en silloinkaan sitä pitänyt pakkopullana. Stieg Larsonin ja muiden ruotsalaisten dekkarikirjailijoiden teoksia olen lukenut alkukielellä, sillä mielestäni siten pääsee paremmin kiinni kirjan syvimpään olemukseen. Käännetty kirja on aina saanut vähän kääntäjän ”makua” itseensä.

Edelliseen viitaten rohkaisisin kaikkia lukemaan ainakin englannin- ja ruotsinkielistä kirjallisuutta alkukielellä, sillä niihin meillä yleensä on mahdollisuus. Myös kaikki muu oma kielitaito kannattaa ottaa käyttöön luettavaa valittaessa.

Kerran lomamatkalla minulla oli mukana Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa, mikä ei ollut todellakaan mitään kevyttä lomalukemista. Erään hotellin terassilla sitä lukiessani luokseni tuli nuori hollantilainen mies, joka oli huomannut, mitä luen. Hän poikkesi huoneeseensa hakemaan oman lomakirjansa, joka oli sama kirja – hollanninkielisenä. Hän kysyi, haluaisinko katsoa hänen kirjastaan kuvia, joita minun pokkariversiossani ei ollut. Koska olin jo loppusivuilla ja tiesin, mitä kirjassa tapahtuu, katsoin mielelläni. Tästä kohtaamisesta syntyi mielenkiintoinen keskustelu ja jäi vahva muisto kyseisestä kirjasta.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!

bdr

.

.

.

Suomi 100 -kirjanäyttely

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi valitsimme kokoelmistamme Suomi-aiheisia kirjoja näyttelyksi. Halusimme esille mahdollisimman monipuolisen kattauksen Suomi-aiheita, joten näyttelystä löytyykin vähän kaikkea Kalevalasta Tatun ja Patun Suomi -kirjaan.

bty

Perinteiset Tuntematon sotilas ja Seitsemän veljestä olivat itsestään selvät valinnat näyttelyyn. Kirja ”Maamme: itsenäisen Suomen kulttuurihistoria” käsittelee sanoin ja kuvin itsenäisyyden aikamme suuria muutoksia. ”Matkaopas keskiajan Suomeen” vie matkalle 1400-luvulle. ”9000 vuotta Suomen esihistoriaa” valottaa Suomen asutuksen ja kulttuurin kehitystä jääkauden päättymisestä historiallisen ajan alkuun.

Suomalaista yhteiskuntaa katsotaan monesta näkökulmasta muun muassa kirjoissa ”Suomen idea”, ”Sinivalkoinen kirja”, ”Miksi Suomi on Suomi”, ”Suomen turvallisuus”, ”Suomi selviytyy” ja ”Sata innovaatiota Suomesta”. ”Vuosisata: itsenäisen Suomen aika” vie lukijan vuosi vuodelta etenevälle matkalle Suomen itsenäistymisestä meidän päiviimme saakka.

Monille tulee Suomesta ensimmäisenä mieleen sauna, joten valitsimme näyttelyyn myös kirjat ”Savusauna ennen ja nyt”, ”Sauna – pieni perinnekirja” ja ”Kirkosta savusaunaan: puusta rakennettu Suomi”.

Henkilöhistoria-luokasta löytyy monien suomalaisten vaikuttajien elämäkertoja. Jos haluat tutustua tarkemmin esimerkiksi Minna Canthin, Väinö Linnan, Eino Leinon, Tarja Halosen, Juice Leskisen, Pentti Linkolan, Gösta Sundqvistin, Aino Ackteén tai Jörn Donnerin elämään, suuntaa hyllyluokalle 929.

Suomi-aiheisesta näyttelystä ei voisi unohtaa myöskään luontokirjoja. Kokoelmistamme löytyvät esimerkiksi ”Suomen luonto”, ”Kansallispuistot”, ”Vedenalainen Suomi”, ”Suomen luolat”, ”Luontokuvaajan Suomi”, ”Lapinhullu”, ”Northern lights of Finland” ja”Suomalainen maisema: kotomaamme koko kuva”.

bty

Suomen kieleen liittyviä kirjoja näyttelyssä ovat muun muassa ”Suomen murrekirja”, ”Sivistyssanakirja”, ”Urbaani sanakirja” ja ”Suomensuojelija: ohjekirja kielen pelastamiseen”.

Myös e-kirjakokoelmistamme löytyy Suomi-aihetta kuten ”Koivu – Suomen kansallispuu”, ”Suomen synty ja kuohuva Eurooppa” ja ”The lighter side of Finland”.

Näyttelyn kirjoista mainittakoon vielä humoristiset kirjat ”Tuhansien mokien maa: tunaroinnin Suomen historia”, ”How to marry a Finnish girl”, ”Voi maamme, Suomi” ja ”Suomesta, rakkaudella”.

Täydennämme näyttelyyn uusia kirjoja sitä mukaan kun niitä menee lainaan. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!

bty

 

.

.

Sivistyksen kehto – Karjalaa ennen ja nyt

Lakkautetun Etelä-Karjala Instituutin perintö jatkuu kirjastossa. Kirjastoon siirtyneeseen Sivistyksen kehto -kokoelmaan kuuluu kirjoja sekä luovutetun Karjalan alueelta että nykyisestä Etelä-Karjalasta. Mukana on myös koko Suomen historiaa sekä mm. teos Suomen lipun historiasta. Muistojen Karjala elää mm. Terijoen, Kivennavan, Sortavalan, Äyräpään ja Uuraan pitäjäkirjoissa. Karjalan pääkaupungin Viipurin historiaa kerrotaan niin siviilien kokemusten kautta kuin dokumenttiaineistojen pohjalta.  Esimerkiksi ”Aikamatka Viipuriin” tarjoaa vanhojen postikorttikuvien ja samasta paikasta otettujen uusien kuvien välityksellä lukijalle aikamatkan 100 vuotta vanhaan Viipuriin ja takaisin. Lukija pääsee kirjan myötä matkaamaan historialliseen Viipuriin aistimaan menneen elämänmenon makua ja samalla vertaamaan sitä nykyiseen venäläiseen kaupunkiin.

bty

Sotahistoriasta kiinnostuneelle löytyy kokoelmasta tuhdit pikkujättiläiset niin talvi- kuin jatkosodasta, sekä myös muuta sotiin liittyvää kirjallisuutta. ”Hoplaa! Kaskuja Lappeenrannasta” kirjaan on kerätty kaskuja ja muisteluksia kaupungin asukkailta niin kasarmeilta kuin muualta kaupungilta.

Nykyisen Etelä-Karjalan paikkakunnista mm. Lemi, Savitaipale, Imatra ja Taipalsaari ovat mukana, samoin Konnunsuosta on oma kirjansa. Lappeen pitäjähistoriasta kiinnostuneelle löytyy tutkittavaa useamman osan verran, sekä tietysti myös Lappeenrantaan liittyvää aineistoa. Vanhana varuskuntakaupunkina Rakuunamäki ja sotilaiden Lappeenranta ovat mukana. Paikallinen kulttuuripersoona Aimo Vuorinen on kirjoittanut paitsi sotilaista, Lappeenrannan kirkoista ja muistomerkeistä, mutta myös kevyempää luettavaa, jota edustaa ”Psst! Kuiskaajan pakinat, joita on aikoinaan julkaistu Etelä-Saimaassa.

bty

Lopuksi mainittakoon Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistyksen vuonna 2014 julkaisema ”Sukuja kirkkomaalla”, joka käsittelee Lappeenrannan hautahistoriaa 1790-luvulta 1920-luvulle. Olemme kaikki todennäköisesti joskus kulkeneet keskustassa olevan sankarihautausmaan läpi. Tiesitkö, että sankarihautojen vieressä on Lappeenrannan vanhin luterilainen hautausmaa, jonka vanhin säilynyt hauta on vuodelta 1790? Kirja on aikamatka 1800-luvun Lappeenrantaan, jossa lukija tutustuu pikkukaupungin elämään näiden kauniiden hautamuistomerkkien alla lepäävien ihmisten ja heidän sukutarinoidensa kautta.

bty

Sivistyksen kehto –kokoelma löytyy kirjaston pohjakerroksesta. Tervetuloa tutustumaan!

 

.

.

Loma ja laituri – kirjavinkkejä kesäksi

Kirjastoammattilaiset viihtyvät kirjojen parissa myös kesälomalla. Mökkiterassilla käteen tarttuu dekkari ja automatkoilla kuunnellaan äänikirjoja. Lomalla luetaan suosikkikirjailijoiden teoksia, mutta niiden lisäksi mökkeily-, luonto-, taide- ja keittokirjoja on erityisen mukavaa selailla kesällä. Ääneen lukeminen on yhteistä ajanvietettä.

Anja – dekkareita ja puutarhakirjoja

Luen melko tasaisesti pitkin vuotta, mutta kesällä ehkä aavistuksen enemmän, etenkin, jos on lämpimät ilmat ja pystyy lukemaan ulkosalla. Vakiolukupaikkani on kotona kuistilla ja mökillä aurinkotuolissa tai kuistilla. Kesällä kuluu paljon dekkareita, mutta selailen mielelläni myös puutarhakirjoja, joista toivon saavani ideoita toteutettavaksi omassa puutarhassa ja mökillä.

Hankin lähes kaikki luettavani kirjastosta, mutta joitakin puutarha- ja sisustuskirjoja ostan, koska haluan palata niihin aina kun siltä tuntuu. Kirjojen täytyy olla ehdottomasti paperimuotoisia.

Hauska tämän kesän uusi tuttavuus on ollut ”Mökin keittokirja”, ei ehkä niinkään toteutukseen, vaan ihan katseltavaksi ja selattavaksi. Ilona Pietiläisen ”Kesäpesä” ja ”Mansikkapaikka” -kirjoja en koskaan kyllästy selailemaan! Suosikkikirjailijoita minulla on monia, lähinnä pohjoismaisia ja brittiläisiä kirjailijoita. Uusin suosikkini on Paula Hawkins.

Koska maailma on täynnä hyviä kirjoja, en lue samaa romaania kahta kertaa. Dekkarit ja psykologiset jännärit ovat mielestäni hyvää kesälukemista, kuten Paula Hawkinsin ”Nainen junassa”. Ja se Pietiläisen ”Mansikkapaikka”!

Summer books

Kirsi – luontoa, taidetta ja kaunokirjallisuutta

Luen kesällä samanlaista kirjallisuutta kuin muulloinkin. Tietokirjoja luen jonkin verran, kaikkea kiinnostavaa, jota kirjastosta löytyy. Tällä hetkellä luen Lallukan taiteilijakodista kertovaa uutta kirjaa ”Lallukka: koti taiteelle”. Pidän luonto- ja taidekirjoista sekä keittokirjoista – varsinkin leipomiskirjoista, vaikka en juurikaan leivo. Eniten pidän kuitenkin kaunokirjallisuudesta.

Luen sekä painettuja kirjoja että e-kirjoja. Painettuja on mielestäni miellyttävämpää lukea. E-kirjat ovat matkoilla käteviä, mutta luen niitä myös kotona. En kuitenkaan osta e-kirjoja, vaan lainaan ne kirjastosta. Sanomalehdet tilaan ja luen pelkästään sähköisinä.

Aiemmin ostin paljon kirjoja, mutta nykyään laitan niitä kierrätykseen ja ostan uusia aika harkiten. Saatan ostaa kirjan, jonka olen juuri lukenut ja josta pidän niin paljon, että haluan sen omaksi palatakseni siihen uudelleen. Ostan kirjoja myös divareista ja netistä, esimerkiksi Huutonetistä saa ihan uusiakin kirjoja edullisesti. Käyn usein kaupunginkirjastossa, ja uutuuksia kertyy kotiin pinoiksi asti. En aina edes ehdi lukea kaikkea lainaamaani.

Minulla on useita suosikkikirjailijoita, esimerkiksi Carol Shields, Alice Munro, Siri Hustvedt, Sarah Waters, Jennifer Egan, Jayne Anne Phillips, Doris Lessing ja Anne Tyler sekä monia kotimaisia. Seuraavina lukuvuorossa ovat uuden kirjailijatuttavuuden, Petina Gappahin, romaani ”Muistojen kirja” ja sitten ”Maamme: itsenäisen Suomen kulttuurihistoria”. Kesäkirjaksi suosittelen Tove Janssonin ”Kesäkirjaa”, joka on kertomus pienen tytön, isän ja isoäidin kesänvietosta meren saaressa.

Summer books 3

Ulla – ääneen lukemista ja Euroopan aatehistoriaa

Luen vähän kaikkea ja minulla on samaan aikaan kesken monta kirjaa, joita luen eri tavoin. Luen sekä paperimuotoisia että e-kirjoja, mutta paperikirja on iltalukijalle kuitenkin se ykkönen. Kotona lukeminen on yhteistä ajanvietettä eli luen ääneen päivittäin. Automatkoilla on aina mukana äänikirjoja, sillä äänikirjan kanssa matka taittuu huomaamatta. Automatkoilla menevät esimerkiksi dekkarit, joita muuten ei tule juuri luetuksi.

Viime aikoina lukemiseni ovat liittyneet aatehistoriaan ja alkukesä menee Heikki Aittokosken ”Kuolemantanssin” merkeissä. Teos on reportaasimainen kertomus Euroopan vaikeasta murrosvaiheesta ja nationalismista. Kirja avaa nykyajan ilmiöiden kautta kiinnostavalla tavalla myös muutamien viime vuosina lukemieni teosten, kuten Tapio Tammisen ”Kansankodin pimeämpi puoli”, Marko Nenosen ”Noitavainot Euroopassa” ja Aapo Roseliuksen, Oula Silvennoisen ja Marko Tikan ”Suomalaiset fasistit”, antamaa kuvaa aatehistoriasta. Kaikki ne ovat myös meidän omaa historiaamme ja siksi kiinnostavia, ja auttavat ehkä vähän ymmärtämään tätä ympäröivää melskettä. Tällä hetkellä omalla lukupöydälläni on kesken Panu Rajalan ”Unio Mystica” ja se tiiliskivi riittää minun lukuvauhdillani täksi kesäksi. Seuraavaksi ehkä jotakin kevyempää?

Minulla ei ole varsinaisia suosikkikirjailijoita, mutta asiallisia kirjoittajia on paljon enemmän kuin mitä ehtii lukea. Kaunokirjallisuudessa palaan usein vanhoihin, kirjallisilta ansioiltaan aikanaan kyseenalaistettuihinkin ja monien mielestä kuluneisiin nimiin kuten Mika Waltariin ja Graham Greeneen, joihin kauan sitten olen jäänyt koukkuun. Mihail Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan” on kirjasuosikkejani, samoin kuin Jari Tervon Suomen itsenäisyyden ajan poliittista historiaa käsittelevän trilogian toinen osa, ”Ohrana”.

Suomen kielestä kiinnostuneille voin suositella Lari Kotilaisen teosta ”Kielen elämä”. Se on ’viihdyttävä ja asiantunteva sukellus suomen kielen salaisuuksiin’. Huomasin, ettei se ollut kuitenkaan kaikkein sopivin kirja ääneen lukemiseen, kun piti aivan itse keksiä miten erilaiset meidän kieleemme nykyään kuulumattomat merkit pitäisi ääntää. Hauska lukukokemus kaiken kaikkiaan kuitenkin.

Dekkarien ystäville voin suositella kotimaisista Matti Rönkää ja ulkomaisista sympaattisia Botswanaan sijoittuvia Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe –dekkareita. Elokuvien ystäville soveltuu kotimaisista ehkä vähemmän tunnettu Kari Hotakaisen ”Buster Keaton – Elämä ja teot”. Sitten tietysti aina yhtä hilpeä Miika Nousiaisen ”Vadelmavenepakolainen” kannattaa lukaista. Ja jos kaipaa klassikoita, sellainen nopealukuinen hauskuus kuin Anatole France’n ”Pingviinien saari” löytyy myös e-kirjana.

Hauskaa ja mielenkiintoista lukukesää!

Summer books 2

.

.

.

Kirja, kirjasto, kirjaston aineisto


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Lehdet
Mitäpä kirjasto olisi ilman aineistoja, joita tarjota asiakkaiden käyttöön? Onko elektroninen parempi kuin painettu? Käyttäjäkyselyn vastauksissa aineiston muoto – onko se e vai p – oli erityisen tärkeä lehtien kohdalla.

kaavio1

E-lehtiä piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä vastaajista 56 prosenttia. Paperilehtien kohdalla mielipiteet jakautuivat tasaisemmin arviointiskaalan eri numeroille. Vaikka lehdet koettiin tärkeiksi, ei niiden tarjonnan arvioinnin onnistuminen ollutkaan niin yksiselitteistä; kolmannes vastaajista ei oikein osannut sanoa, onko lehtien hankinnassa onnistuttu. P-lehtien tarjontaan oltiin ilmeisen tyytyväisiä (46 prosenttia), vaikka tiedekirjaston p-lehtitilaukset supistuivat vuoden 2016 alusta.

Palautteessa mainittiin, että ”Ulkomaiset e-julkaisut ovat tärkeitä tutkimustyössä, niitä voisi olla enemmän!”. Tällä hetkellä tiedekirjaston kokoelmissa on yli 31 000 tilattua e-lehtinimekettä. Enemmänkin voisi olla, mutta tähän vaikuttaa kirjaston rahoitus, joka supistui sekä LUT:n että Saimian säästötoimenpiteiden vuoksi.

Kritiikkiä sai myös se, että tiedekirjasto ei vastaajan mielestä toimi tasavertaisesti ammattikorkeakoulun ja yliopiston tarpeisiin. Toistaiseksi ei valitettavasti ole mahdollista hankkia yhteiskäyttöisiä aineistoja, vaan molemmilla organisaatioilla on omat lisenssinsä e-aineistoihin ja näiden hankinta riippuu täysin kehysorganisaatioiden rahankäytön priorisoinnista. Paikallisasiakkaana – tulemalla kirjastoon – voi käyttää myös toisen organisaation lisensoimia aineistoja!

”Olen pyytänyt useampaa verkkolehteä kirjaston kokoelmiin. Aina vastaus on, että ei onnistu.” Tähän voi vaikuttaa se, että kirjastolla ei ole rahaa uusille, vuosittain maksettaville tilauksille. Tai yksinkertaisesti se, että kyseistä lehteä ei ole saatavilla kirjastojen käyttöön suunnatulla lisenssillä. Asiakkaalle vastataan hankintapyynnön tultua voidaanko toive toteuttaa ja jos ei voida, minkä vuoksi ei. Hankintaehdotuslomakkeet löytyvät kirjaston sivuilta.

Kirjat
Kirjat olivat aihe, josta lähes jokaisella vastaajalla oli mielipide. Kirjat koettiin tärkeiksi olivat ne sähköisiä tai painettuja.

kaavio2

Kurssikirjojen tärkeys korostui, 77 prosentin mielestä ne olivat erittäin tärkeitä. Laina-aikaa kurssikirjoille toivottiin lisää, mutta nykyisellä 14 vuorokauden laina-ajalla pyritään siihen, että mahdollisimman moni opiskelija saisi kurssikirjan luettavakseen.

Kirjojen hankinnassa on myös onnistuttu kohtalaisen hyvin, aina tietenkin parantamisen varaa olisi. ”Kurssikirjojen määrä on ehkä joltain osin riittämättömän pieni”: tähän voi olla useampikin syy. Yliopiston puolella schoolit osallistuvat kurssikirja-aineiston hankintaan ja kirjasto luottaa luennoitsijoiden kykyyn arvioida mikä määrä kirjoja on sopiva. Kaikille opiskelijoille ei voida tarjota omaa nidettä, joten yleensä kurssien osallistujamäärään suhteutettuna niteitä hankitaan 30-50 prosenttia.

kaavio3

E-kurssikirjat koettiin hyödylliseksi, ”käyttö helpottuu ja ei tarvitse kilpajuosta kirjojen perässä.” E-kirjoja toivottiin muutenkin enemmän. Tiedekirjasto tarkistaa aina uutta tenttikirjaa hankkiessaan onko sitä saatavilla e-kirjana ja hankkii sen mahdollisimman laajalla käyttölisenssillä. Valitettavasti kaikki kirjakustantajat eivät myy e-kirjoja kirjastojen – ja niiden asiakkaiden – käyttöön, vaan haluavat myydä kirjat suoraan yksityishenkilöille. Joissakin e-kirjoissa saatavilla on vain yhden käyttäjän lisenssi ja tällainen ei toimi massakurssien aineistona. On myös kirjoja, joita ei julkaista lainkaan e-muodossa.

Etäkäyttöä lisää!
Aineistojen etäkäytettävyyttä toivottiin lisää. Joitakin harvoja aineistoja ei voi käyttää etänä, kuten kotimaisia ePress- ja eMagz-lehtipalveluja, johtuen aineistotoimittajien sopimusehdoista. Mutta valtaosa tiedekirjaston tarjoamista e-aineistoista toimii jo etänä: tulee vain kirjautua LUT Finnaan tai Saimia Finnaan Haka-tunnuksilla ja avata aineistot Finnoista löytyvillä linkeillä. Palautteessa toivottiin MOT-sanakirjaa etäkäytettäväksi, tämäkin siis onnistuu kirjautumalla Finnaan!

 

 

 

 

 

.

.

.

 

 

Kirjaston omatoimikäyttö 24/7

Lappeenrannan tiedekirjasto on ollut avoinna 24/7 nelisen kuukautta kulunvalvonta-avaimella kulkeville LUT- ja Saimia-asiakkaille. Muutamia ”kauneusvirheitä” lukuun ottamatta omatoimikäyttö on sujunut niin hyvin, että kirjasto päätti yhdessä yliopiston kiinteistöpalveluiden kanssa pitää kirjaston avoinna omatoimikäyttäjille 24/7 myös läpi huhtikuun aina vappuviikonloppuun asti. Suuret kiitokset teille kaikille, jotka hyödynsitte kirjaston käyttömahdollisuutta juhlakaudesta huolimatta, olitte luottamuksemme arvoisia eikä tilassa tapahtunut mitään suuria katastrofeja!

Vappuviikonlopun ovien sulkemisessa meille kävi pieni huolimattomuusvirhe, ja osa asiakkaista on päässyt kuitenkin kirjastoon sisään, vaikka tarkoitus olikin pitää ovet kiinni kaikilta perjantai-iltapäivästä tiistai-aamuun. Tekeville sattuu – ja lupaamme ensi kerralla olla asiassa tarkempia ja tasapuolisempia 🙂 .

Neljän kuukauden kokemuksella voimme sanoa, että pääosin, te rakkaat asiakkaat, osaatte käyttää kirjastoa itsenäisesti. Joihinkin asioihin voisitte kuitenkin kiinnittää huomiota, jolloin kirjaston käyttö olisi kaikin puolin sujuvampaa ja myös mukavampaa kaikille:

omatoimikaytto1

Sisäänkirjautuminen – todellakin, jokainen omalla kulunvalvonta-avaimella!

Tämä on herättänyt jonkin verran ihmetystä ja jopa jonkinasteista kapinamieltä osassa teistä. Säännölle on kuitenkin perusteensa ja säännön rikkojat saattavat joutua vastuuseen asioista, joita eivät ole osanneet kuvitellakaan. Jos esimerkiksi hyvää hyvyyttäsi avaat oven jollekulle kirjastoon pyrkijälle, joka sanoo unohtaneensa oman avaimensa ja vakuuttaa olevansa oikealla asialla, niin oletko valmis maksamaan korvaukset aineistosta, jonka tuo henkilö vie kirjastosta lainaamatta?

Entä jos kirjastoon samalla ovenavauksella päästämäsi henkilö on saanut väärinkäytöksen vuoksi viikon tai kahden kirjaston omatoimikäyttö-kiellon? Haluatko todellakin ”palkita” hänet asiasta, jonka takia kirjasto ja tilapalvelut saattavat jo miettiä pitääkö 24/7-käyttöä supistaa? Mistä edes tiedät, että henkilö on varmasti LUT:n tai Saimian väkeä? Vaikka kyseessä olisikin tutulta näyttävä naama, ei hän välttämättä ole läsnäoleva opiskelija tai yliopistossa/ammattikorkeakoulussa työskentelevä. Jos jätät lukossa olevan oven väliin roskiksen tms., olet vastuussa kaikista ovesta kulkevista ja heidän teoistaan!

omatoimikaytto2

Jätä seuraavalle käyttäjälle siisti työskentelypaikka – toivot varmasti itsekin pääseväsi puhtaaseen työpisteeseen!

Nyt kun kirjastoa käytetään enemmän eikä siivousta kuitenkaan ole juurikaan lisätty, olemme jokainen osaltamme vastuussa siitä, että kirjasto säilyy siistinä ja viihtyisänä meille kaikille: Roskat siis roskiksiin! Roskakoreja on runsaasti.

Tätä ei luulisi joutuvan sanomaan, mutta: Jos nostat jalat tuolille tai pöydälle, ota kengät ensin pois jaloista. Et varmasti itsekään mielelläsi istu likaiselle tuolille tai laita tietokonettasi kuraiselle tai hiekkaiselle pöydälle.

Jos jaksat siirtää tuolin/pöydän yhteen suuntaan, jaksat varmasti myös palauttaa sen takaisin.

Jos irrotat verkkopiuhan tms. kirjaston asiakaskoneesta liittääksesi oman tietokoneesi verkkoon, laita piuha takaisin.

Juomisen ja syömisen jäljet on siivottava. Eikä kannettomia juomia tietokoneille!

omatoimikaytto3

Tilojen käyttö – huomioi ainakin hiljaisuus ja pidä kulkureitit vapaana!

Muistathan, että pohjakerros on hiljaista työskentelytilaa aivan kuten Silenciokin ylimmässä kerroksessa. Huomioi hiljaisuus kaikessa toiminnassasi noissa tiloissa, myös öiseen aikaan. Älä myöskään jätä tavaroitasi valvomatta, edes silloin kun haluat vastoin kirjaston sääntöjä varata itsellesi paikan poistuessasi lounaalle, luennolle tms.

omatoimikaytto4