Loma ja laituri – kirjavinkkejä kesäksi

Kirjastoammattilaiset viihtyvät kirjojen parissa myös kesälomalla. Mökkiterassilla käteen tarttuu dekkari ja automatkoilla kuunnellaan äänikirjoja. Lomalla luetaan suosikkikirjailijoiden teoksia, mutta niiden lisäksi mökkeily-, luonto-, taide- ja keittokirjoja on erityisen mukavaa selailla kesällä. Ääneen lukeminen on yhteistä ajanvietettä.

Anja – dekkareita ja puutarhakirjoja

Luen melko tasaisesti pitkin vuotta, mutta kesällä ehkä aavistuksen enemmän, etenkin, jos on lämpimät ilmat ja pystyy lukemaan ulkosalla. Vakiolukupaikkani on kotona kuistilla ja mökillä aurinkotuolissa tai kuistilla. Kesällä kuluu paljon dekkareita, mutta selailen mielelläni myös puutarhakirjoja, joista toivon saavani ideoita toteutettavaksi omassa puutarhassa ja mökillä.

Hankin lähes kaikki luettavani kirjastosta, mutta joitakin puutarha- ja sisustuskirjoja ostan, koska haluan palata niihin aina kun siltä tuntuu. Kirjojen täytyy olla ehdottomasti paperimuotoisia.

Hauska tämän kesän uusi tuttavuus on ollut ”Mökin keittokirja”, ei ehkä niinkään toteutukseen, vaan ihan katseltavaksi ja selattavaksi. Ilona Pietiläisen ”Kesäpesä” ja ”Mansikkapaikka” -kirjoja en koskaan kyllästy selailemaan! Suosikkikirjailijoita minulla on monia, lähinnä pohjoismaisia ja brittiläisiä kirjailijoita. Uusin suosikkini on Paula Hawkins.

Koska maailma on täynnä hyviä kirjoja, en lue samaa romaania kahta kertaa. Dekkarit ja psykologiset jännärit ovat mielestäni hyvää kesälukemista, kuten Paula Hawkinsin ”Nainen junassa”. Ja se Pietiläisen ”Mansikkapaikka”!

Summer books

Kirsi – luontoa, taidetta ja kaunokirjallisuutta

Luen kesällä samanlaista kirjallisuutta kuin muulloinkin. Tietokirjoja luen jonkin verran, kaikkea kiinnostavaa, jota kirjastosta löytyy. Tällä hetkellä luen Lallukan taiteilijakodista kertovaa uutta kirjaa ”Lallukka: koti taiteelle”. Pidän luonto- ja taidekirjoista sekä keittokirjoista – varsinkin leipomiskirjoista, vaikka en juurikaan leivo. Eniten pidän kuitenkin kaunokirjallisuudesta.

Luen sekä painettuja kirjoja että e-kirjoja. Painettuja on mielestäni miellyttävämpää lukea. E-kirjat ovat matkoilla käteviä, mutta luen niitä myös kotona. En kuitenkaan osta e-kirjoja, vaan lainaan ne kirjastosta. Sanomalehdet tilaan ja luen pelkästään sähköisinä.

Aiemmin ostin paljon kirjoja, mutta nykyään laitan niitä kierrätykseen ja ostan uusia aika harkiten. Saatan ostaa kirjan, jonka olen juuri lukenut ja josta pidän niin paljon, että haluan sen omaksi palatakseni siihen uudelleen. Ostan kirjoja myös divareista ja netistä, esimerkiksi Huutonetistä saa ihan uusiakin kirjoja edullisesti. Käyn usein kaupunginkirjastossa, ja uutuuksia kertyy kotiin pinoiksi asti. En aina edes ehdi lukea kaikkea lainaamaani.

Minulla on useita suosikkikirjailijoita, esimerkiksi Carol Shields, Alice Munro, Siri Hustvedt, Sarah Waters, Jennifer Egan, Jayne Anne Phillips, Doris Lessing ja Anne Tyler sekä monia kotimaisia. Seuraavina lukuvuorossa ovat uuden kirjailijatuttavuuden, Petina Gappahin, romaani ”Muistojen kirja” ja sitten ”Maamme: itsenäisen Suomen kulttuurihistoria”. Kesäkirjaksi suosittelen Tove Janssonin ”Kesäkirjaa”, joka on kertomus pienen tytön, isän ja isoäidin kesänvietosta meren saaressa.

Summer books 3

Ulla – ääneen lukemista ja Euroopan aatehistoriaa

Luen vähän kaikkea ja minulla on samaan aikaan kesken monta kirjaa, joita luen eri tavoin. Luen sekä paperimuotoisia että e-kirjoja, mutta paperikirja on iltalukijalle kuitenkin se ykkönen. Kotona lukeminen on yhteistä ajanvietettä eli luen ääneen päivittäin. Automatkoilla on aina mukana äänikirjoja, sillä äänikirjan kanssa matka taittuu huomaamatta. Automatkoilla menevät esimerkiksi dekkarit, joita muuten ei tule juuri luetuksi.

Viime aikoina lukemiseni ovat liittyneet aatehistoriaan ja alkukesä menee Heikki Aittokosken ”Kuolemantanssin” merkeissä. Teos on reportaasimainen kertomus Euroopan vaikeasta murrosvaiheesta ja nationalismista. Kirja avaa nykyajan ilmiöiden kautta kiinnostavalla tavalla myös muutamien viime vuosina lukemieni teosten, kuten Tapio Tammisen ”Kansankodin pimeämpi puoli”, Marko Nenosen ”Noitavainot Euroopassa” ja Aapo Roseliuksen, Oula Silvennoisen ja Marko Tikan ”Suomalaiset fasistit”, antamaa kuvaa aatehistoriasta. Kaikki ne ovat myös meidän omaa historiaamme ja siksi kiinnostavia, ja auttavat ehkä vähän ymmärtämään tätä ympäröivää melskettä. Tällä hetkellä omalla lukupöydälläni on kesken Panu Rajalan ”Unio Mystica” ja se tiiliskivi riittää minun lukuvauhdillani täksi kesäksi. Seuraavaksi ehkä jotakin kevyempää?

Minulla ei ole varsinaisia suosikkikirjailijoita, mutta asiallisia kirjoittajia on paljon enemmän kuin mitä ehtii lukea. Kaunokirjallisuudessa palaan usein vanhoihin, kirjallisilta ansioiltaan aikanaan kyseenalaistettuihinkin ja monien mielestä kuluneisiin nimiin kuten Mika Waltariin ja Graham Greeneen, joihin kauan sitten olen jäänyt koukkuun. Mihail Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan” on kirjasuosikkejani, samoin kuin Jari Tervon Suomen itsenäisyyden ajan poliittista historiaa käsittelevän trilogian toinen osa, ”Ohrana”.

Suomen kielestä kiinnostuneille voin suositella Lari Kotilaisen teosta ”Kielen elämä”. Se on ’viihdyttävä ja asiantunteva sukellus suomen kielen salaisuuksiin’. Huomasin, ettei se ollut kuitenkaan kaikkein sopivin kirja ääneen lukemiseen, kun piti aivan itse keksiä miten erilaiset meidän kieleemme nykyään kuulumattomat merkit pitäisi ääntää. Hauska lukukokemus kaiken kaikkiaan kuitenkin.

Dekkarien ystäville voin suositella kotimaisista Matti Rönkää ja ulkomaisista sympaattisia Botswanaan sijoittuvia Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe –dekkareita. Elokuvien ystäville soveltuu kotimaisista ehkä vähemmän tunnettu Kari Hotakaisen ”Buster Keaton – Elämä ja teot”. Sitten tietysti aina yhtä hilpeä Miika Nousiaisen ”Vadelmavenepakolainen” kannattaa lukaista. Ja jos kaipaa klassikoita, sellainen nopealukuinen hauskuus kuin Anatole France’n ”Pingviinien saari” löytyy myös e-kirjana.

Hauskaa ja mielenkiintoista lukukesää!

Summer books 2

.

.

.

Kirja, kirjasto, kirjaston aineisto


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Lehdet
Mitäpä kirjasto olisi ilman aineistoja, joita tarjota asiakkaiden käyttöön? Onko elektroninen parempi kuin painettu? Käyttäjäkyselyn vastauksissa aineiston muoto – onko se e vai p – oli erityisen tärkeä lehtien kohdalla.

kaavio1

E-lehtiä piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä vastaajista 56 prosenttia. Paperilehtien kohdalla mielipiteet jakautuivat tasaisemmin arviointiskaalan eri numeroille. Vaikka lehdet koettiin tärkeiksi, ei niiden tarjonnan arvioinnin onnistuminen ollutkaan niin yksiselitteistä; kolmannes vastaajista ei oikein osannut sanoa, onko lehtien hankinnassa onnistuttu. P-lehtien tarjontaan oltiin ilmeisen tyytyväisiä (46 prosenttia), vaikka tiedekirjaston p-lehtitilaukset supistuivat vuoden 2016 alusta.

Palautteessa mainittiin, että ”Ulkomaiset e-julkaisut ovat tärkeitä tutkimustyössä, niitä voisi olla enemmän!”. Tällä hetkellä tiedekirjaston kokoelmissa on yli 31 000 tilattua e-lehtinimekettä. Enemmänkin voisi olla, mutta tähän vaikuttaa kirjaston rahoitus, joka supistui sekä LUT:n että Saimian säästötoimenpiteiden vuoksi.

Kritiikkiä sai myös se, että tiedekirjasto ei vastaajan mielestä toimi tasavertaisesti ammattikorkeakoulun ja yliopiston tarpeisiin. Toistaiseksi ei valitettavasti ole mahdollista hankkia yhteiskäyttöisiä aineistoja, vaan molemmilla organisaatioilla on omat lisenssinsä e-aineistoihin ja näiden hankinta riippuu täysin kehysorganisaatioiden rahankäytön priorisoinnista. Paikallisasiakkaana – tulemalla kirjastoon – voi käyttää myös toisen organisaation lisensoimia aineistoja!

”Olen pyytänyt useampaa verkkolehteä kirjaston kokoelmiin. Aina vastaus on, että ei onnistu.” Tähän voi vaikuttaa se, että kirjastolla ei ole rahaa uusille, vuosittain maksettaville tilauksille. Tai yksinkertaisesti se, että kyseistä lehteä ei ole saatavilla kirjastojen käyttöön suunnatulla lisenssillä. Asiakkaalle vastataan hankintapyynnön tultua voidaanko toive toteuttaa ja jos ei voida, minkä vuoksi ei. Hankintaehdotuslomakkeet löytyvät kirjaston sivuilta.

Kirjat
Kirjat olivat aihe, josta lähes jokaisella vastaajalla oli mielipide. Kirjat koettiin tärkeiksi olivat ne sähköisiä tai painettuja.

kaavio2

Kurssikirjojen tärkeys korostui, 77 prosentin mielestä ne olivat erittäin tärkeitä. Laina-aikaa kurssikirjoille toivottiin lisää, mutta nykyisellä 14 vuorokauden laina-ajalla pyritään siihen, että mahdollisimman moni opiskelija saisi kurssikirjan luettavakseen.

Kirjojen hankinnassa on myös onnistuttu kohtalaisen hyvin, aina tietenkin parantamisen varaa olisi. ”Kurssikirjojen määrä on ehkä joltain osin riittämättömän pieni”: tähän voi olla useampikin syy. Yliopiston puolella schoolit osallistuvat kurssikirja-aineiston hankintaan ja kirjasto luottaa luennoitsijoiden kykyyn arvioida mikä määrä kirjoja on sopiva. Kaikille opiskelijoille ei voida tarjota omaa nidettä, joten yleensä kurssien osallistujamäärään suhteutettuna niteitä hankitaan 30-50 prosenttia.

kaavio3

E-kurssikirjat koettiin hyödylliseksi, ”käyttö helpottuu ja ei tarvitse kilpajuosta kirjojen perässä.” E-kirjoja toivottiin muutenkin enemmän. Tiedekirjasto tarkistaa aina uutta tenttikirjaa hankkiessaan onko sitä saatavilla e-kirjana ja hankkii sen mahdollisimman laajalla käyttölisenssillä. Valitettavasti kaikki kirjakustantajat eivät myy e-kirjoja kirjastojen – ja niiden asiakkaiden – käyttöön, vaan haluavat myydä kirjat suoraan yksityishenkilöille. Joissakin e-kirjoissa saatavilla on vain yhden käyttäjän lisenssi ja tällainen ei toimi massakurssien aineistona. On myös kirjoja, joita ei julkaista lainkaan e-muodossa.

Etäkäyttöä lisää!
Aineistojen etäkäytettävyyttä toivottiin lisää. Joitakin harvoja aineistoja ei voi käyttää etänä, kuten kotimaisia ePress- ja eMagz-lehtipalveluja, johtuen aineistotoimittajien sopimusehdoista. Mutta valtaosa tiedekirjaston tarjoamista e-aineistoista toimii jo etänä: tulee vain kirjautua LUT Finnaan tai Saimia Finnaan Haka-tunnuksilla ja avata aineistot Finnoista löytyvillä linkeillä. Palautteessa toivottiin MOT-sanakirjaa etäkäytettäväksi, tämäkin siis onnistuu kirjautumalla Finnaan!

 

 

 

 

 

.

.

.

 

 

Kirjaston omatoimikäyttö 24/7

Lappeenrannan tiedekirjasto on ollut avoinna 24/7 nelisen kuukautta kulunvalvonta-avaimella kulkeville LUT- ja Saimia-asiakkaille. Muutamia ”kauneusvirheitä” lukuun ottamatta omatoimikäyttö on sujunut niin hyvin, että kirjasto päätti yhdessä yliopiston kiinteistöpalveluiden kanssa pitää kirjaston avoinna omatoimikäyttäjille 24/7 myös läpi huhtikuun aina vappuviikonloppuun asti. Suuret kiitokset teille kaikille, jotka hyödynsitte kirjaston käyttömahdollisuutta juhlakaudesta huolimatta, olitte luottamuksemme arvoisia eikä tilassa tapahtunut mitään suuria katastrofeja!

Vappuviikonlopun ovien sulkemisessa meille kävi pieni huolimattomuusvirhe, ja osa asiakkaista on päässyt kuitenkin kirjastoon sisään, vaikka tarkoitus olikin pitää ovet kiinni kaikilta perjantai-iltapäivästä tiistai-aamuun. Tekeville sattuu – ja lupaamme ensi kerralla olla asiassa tarkempia ja tasapuolisempia 🙂 .

Neljän kuukauden kokemuksella voimme sanoa, että pääosin, te rakkaat asiakkaat, osaatte käyttää kirjastoa itsenäisesti. Joihinkin asioihin voisitte kuitenkin kiinnittää huomiota, jolloin kirjaston käyttö olisi kaikin puolin sujuvampaa ja myös mukavampaa kaikille:

omatoimikaytto1

Sisäänkirjautuminen – todellakin, jokainen omalla kulunvalvonta-avaimella!

Tämä on herättänyt jonkin verran ihmetystä ja jopa jonkinasteista kapinamieltä osassa teistä. Säännölle on kuitenkin perusteensa ja säännön rikkojat saattavat joutua vastuuseen asioista, joita eivät ole osanneet kuvitellakaan. Jos esimerkiksi hyvää hyvyyttäsi avaat oven jollekulle kirjastoon pyrkijälle, joka sanoo unohtaneensa oman avaimensa ja vakuuttaa olevansa oikealla asialla, niin oletko valmis maksamaan korvaukset aineistosta, jonka tuo henkilö vie kirjastosta lainaamatta?

Entä jos kirjastoon samalla ovenavauksella päästämäsi henkilö on saanut väärinkäytöksen vuoksi viikon tai kahden kirjaston omatoimikäyttö-kiellon? Haluatko todellakin ”palkita” hänet asiasta, jonka takia kirjasto ja tilapalvelut saattavat jo miettiä pitääkö 24/7-käyttöä supistaa? Mistä edes tiedät, että henkilö on varmasti LUT:n tai Saimian väkeä? Vaikka kyseessä olisikin tutulta näyttävä naama, ei hän välttämättä ole läsnäoleva opiskelija tai yliopistossa/ammattikorkeakoulussa työskentelevä. Jos jätät lukossa olevan oven väliin roskiksen tms., olet vastuussa kaikista ovesta kulkevista ja heidän teoistaan!

omatoimikaytto2

Jätä seuraavalle käyttäjälle siisti työskentelypaikka – toivot varmasti itsekin pääseväsi puhtaaseen työpisteeseen!

Nyt kun kirjastoa käytetään enemmän eikä siivousta kuitenkaan ole juurikaan lisätty, olemme jokainen osaltamme vastuussa siitä, että kirjasto säilyy siistinä ja viihtyisänä meille kaikille: Roskat siis roskiksiin! Roskakoreja on runsaasti.

Tätä ei luulisi joutuvan sanomaan, mutta: Jos nostat jalat tuolille tai pöydälle, ota kengät ensin pois jaloista. Et varmasti itsekään mielelläsi istu likaiselle tuolille tai laita tietokonettasi kuraiselle tai hiekkaiselle pöydälle.

Jos jaksat siirtää tuolin/pöydän yhteen suuntaan, jaksat varmasti myös palauttaa sen takaisin.

Jos irrotat verkkopiuhan tms. kirjaston asiakaskoneesta liittääksesi oman tietokoneesi verkkoon, laita piuha takaisin.

Juomisen ja syömisen jäljet on siivottava. Eikä kannettomia juomia tietokoneille!

omatoimikaytto3

Tilojen käyttö – huomioi ainakin hiljaisuus ja pidä kulkureitit vapaana!

Muistathan, että pohjakerros on hiljaista työskentelytilaa aivan kuten Silenciokin ylimmässä kerroksessa. Huomioi hiljaisuus kaikessa toiminnassasi noissa tiloissa, myös öiseen aikaan. Älä myöskään jätä tavaroitasi valvomatta, edes silloin kun haluat vastoin kirjaston sääntöjä varata itsellesi paikan poistuessasi lounaalle, luennolle tms.

omatoimikaytto4

Kirjastolainen maailmalla – vol. 2

Suosin kaupunkimatkailussa Otavan kustantamia kartta+opas-sarjan kompaktin kokoisia matkaopaskirjoja. Kirjan aukeamalla on aina esitelty yksi osa kaupungista. Esittelyssä nostetaan esiin joitakin nähtävyyksiä, ruokapaikkoja ja ostomahdollisuuksia, ja kartta aukeaa kahden aukeaman kokoiseksi eli juuri sellaiseksi, ettei tuuli retuuta sitä liikaa. Vaikka kartat antavat melko summittaisen ensivaikutelman, olen selvinnyt niiden avulla monien isojenkin kaupunkien katuviidakossa.

Kirjasto kirkossa
Madridin kartta+opas-kirjasesta löysin maininnan entiseen kirkkoon tehdystä kirjastosta, johon tosin pääsi tutustumaan vain aamu- tai iltayhdeksän ja kymmenen välillä. Yhtenä loma-aamuna suuntasin Lavapiésin kaupunginosaan heti yhdeksäksi. Varhainen liikkeellelähtö kannatti. Oli virkistävää kulkea heräävässä kaupungissa ja erityisesti sen hyvin kansainväliseltä tuntuvassa vanhassa osassa, jonka sydämestä, pienen aukion laidalta ja kauppahallin naapurista, löytyi Escuelas Pías de San Fernandon eli Centro Asociado de la Unedin (Avoin yliopisto) kirjasto.

kirjasto-kirkossa1

Koulun ja kirkon historiaa
Paikalle perustettiin vuonna 1729 piaristien (katolinen munkkikunta) koulu, joka omistautui kouluttamaan huono-osaisia lapsia. Koulu kasvoi nopeasti: perustamisvaiheessa oppilaita oli noin 100, vuonna 1772 jo yli 2000, jolloin koulun piti laajentua myös viereisiin rakennuksiin. Koulu oli tunnettu innovatiivisista opetustavoistaan ja vuonna 1795 koulussa alettiin opettaa myös kuulo- ja puhevammaisia. Koululle rakennettiin vuosina 1763-1791 Gabriel Escribanon suunnittelema kirkko. Kirkon rakentaminen rahoitettiin lahjoituksilla, joita saatiin Espanjan kuninkailta (Kaarle III ja Kaarle IV) ja aatelisilta.

Espanjan sisällissodan aikaan (1936-1939) koulu ja kirkko tuhoutuivat, ne poltettiin ja ryöstettiin. Jäljelle jäi vain alun perin koulun kappelina toimineen kirkon rauniot. Vuosikymmeniksi paikka jäi oman onnensa nojaan, vaikka aivan naapuriin samalle tontille rakennettiinkin San Fernandon kauppahalli ja asuintaloja.

kirjasto-kirkossa2

Vuonna 2004 restaurointi saatiin päätökseen ja kirjastossa on edelleen näkyvissä vanhan Escuelas Pías -kirkon ja -koulun jäänteitä. Rakennuksen kunnostus ja uuden lisääminen on tehty vanhaa kunnioittaen ja tarkasti ajatellen. Rakenteissa on käytetty puuta ja tiiltä, jotka sopivat hyvin säilyneisiin vanhoihin osiin.

kirjasto-kirkossa3

Tunnelma saa hiljentymään
Tunnelma kirjastossa on uskomaton: kirkkomaisuus saa tällaisen kirjastoturistinkin vaistomaisesti hiljenemään ja hiippailemaan varpaillaan. Kameran sulkimen raksahduskin tuntuu häiritsevältä. Tällaisessa kirjastossa ei tarvita erillistä hiljaista tilaa!

Kirkkomaisuus näkyy erityisesti holvikaarissa ja tilan korkeudessa. Suht’ vähäiset kirjat on sijoitettu melko mataliin hyllyihin. Kalusteet ovat sopivan vanhanaikaisen oloisia, täysin modernit huonekalut ja kirkkaat värit eivät edes sopisi tällaiseen ympäristöön.

kirjasto-kirkossa4

kirjasto-kirkossa5

 

 

 

 

.

.

.

 

Green Campus -henkeä tiedekirjastossa

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on sitoutunut huomioimaan ympäristövastuunsa kaikessa toiminnassaan. Myös yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteinen tiedekirjasto noudattaa Green Campus –ajattelua.

”Kirjaston perusajatus on jo itsessään ympäristöystävällinen.”

Green library

Kirjaston perusajatus on jo itsessään ympäristöystävällinen: lainataan aineistoja mahdollisimman monille niitä tarvitseville, jolloin jokaisen ei tarvitse ostaa aineistoja omaksi. Yhdellä kirjalla voi olla sen elinkaaren aikana kymmeniä lainaajia. Kokoelmista poistamisen jälkeenkään kirjat eivät päädy roskikseen, vaan kierrätykseen, uusiokäyttöön tai jaettavaksi poistokirjojen jakopäivinä.

Poistokirjoja voi hyödyntää myös askarteluissa. Esimerkiksi alla olevissa kuvissa olevat paperikoristeet on tehty poistokirjoista. Lisäksi muutamana vuonna kirjastoon on rakennettu joulukuusi vihreäkantisista kirjoista. Kirjoja voi hyödyntää monelle tavalla!

Paper flowers

Mobile

Painetun aineiston määrä on hiljalleen vähentymässä elektronisten aineistojen korvatessa painettuja. Kirjastossa on jo painettujen lehtien osalta siirrytty suurimmaksi osaksi sähköisiin lehtiin. Opinnäytetyöt tehdään nykyään jo pelkästään sähköisenä. Elektronisuus mahdollistaa opiskelijoille ja henkilökunnalle aineistojen etäkäytön, mikä vähentää myös liikenteestä tulevia ympäristövaikutuksia.

Kirjaston tulostimissa on oletuksena kaksipuoleinen tulostus, mikä auttaa vähentämään paperinkulutusta. Lisäksi opiskelijoita ja henkilökuntaa on ohjeistettu tulostamaan vain sen, minkä todella tarvitsee.

Ympäristönäkökohtiin kuuluu myös yhteisen työskentely-ympäristömme pitäminen siistinä. Kirjastoon hankittiin jokin aika sitten lisää roskakoreja, joten jokainen voi helposti omalta osaltaan pitää kirjaston siistinä.

Litter bin

Sähköistä vai paperista?

ekirjat-painetut

Lappeenrannan tiedekirjaston kokoelmat muodostuvat Skinnarilan ja Linnalan kampuskirjastoihin hankitusta painetuista ja sähköisistä aineistoista. Hankittava aineisto tukee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Saimaan ammattikorkeakoulussa annettavaa opetusta ja keskittyy korkeakoulujen koulutusaloihin liittyviin tieteenaloihin.

E-kirjat ovat voittaneet painetut kirjat nimekemäärissä tiedekirjaston kirjakokoelmissa vuodesta 2012 lähtien. Painettuja kirjoja hankitaan edelleen, mutta kirjojen määrä vähenee tasaisesti, kun kokoelmasta poistetaan vanhentunutta aineistoa. E-kirjojen nimekemäärän kasvuun vaikuttaa käytettävissä olevat määrärahat ja kirjapaketeissa tapahtuvat muutokset, joihin kirjasto ei voi vaikuttaa.

kaavio1

Miksi lehdet tippuvat?
Aineiston sähköistymisen vaikutus näkyy erityisen selvästi painettujen lehtitilausten määrässä. Lehtinimekkeen tultua saataville sähköisenä luovuttiin painetun lehden tilauksesta; tämä kehitys oli tasaista ja hidasta vuoteen 2015 saakka.

Vuoden 2016 alusta yliopisto luopui kaikista painettujen lehtien tilauksistaan taloudellisista syistä; nämä säästöt vaikuttivat myös e-lehtinimekkeiden määrään. Ilmaislehtien määrä on myös kutistunut, sillä lehtien julkaisu muuttuu sähköiseksi. Tästä esimerkkinä on LTKY:n Aalef-lehden korvautuminen Alive-verkkojulkaisulla.

kaavio2

kaavio3

Mitä, mistä?
Tiedekirjaston kaikki aineistot löytyvät Finna-hakupalveluista: LUT Finna ja Saimia Finna. Jos etsimääsi kirjaa tai lehteä ei löydy, voit toivoa sitä hankittavaksi kokoelmiimme tai jättää kaukolainapyynnön, jolloin tarvitsemasi aineisto hankitaan käyttöösi toisesta kirjastosta.

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 6: lisää kirjoja!

Tiedekirjasto hankkii painettuja kirjoja yliopiston ja ammattikorkeakoulun koulutusaloilta sekä ajankohtaisista ja kiinnostavista aiheista. Kirjaston henkilökunta pysyy ajan hermolla ja seuraa jatkuvasti uutta ilmestyvää kirjallisuutta. Kirjasto hankkii kirjat myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun henkilökunnan käyttöön.uutuudet

Kirjat sopimusvälittäjiltä
Painetut kirjat hankitaan kilpailutetuilta sopimusvälittäjiltä, joita ovat tällä hetkellä kotimainen Booky ja saksalainen Delbanco. Uutta kirjaa tilattaessa selvitetään ensin, miltä välittäjältä se on saatavissa. Sitten kirjasta tehdään hankintatietue kirjaston hankintajärjestelmään. Hankintatietueeseen merkitään kirjan bibliografiset tiedot, välittäjätieto, sijaintitiedot ja hinta- ja kustannuspaikkatiedot. Hankintaehdotuksen tehneelle laitetaan kirjaan varaus, jos hän niin haluaa. Sitten tilaus lähetetään eteenpäin välittäjälle heidän sivujensa kautta. Tilatut kirjat näkyvät kirjaston Finna-tietokannassa.

Hankintaehdotukset tervetulleita
Hankintaehdotukset ovat aina tervetulleita, ja niitä tuleekin jonkin verran sekä opettajilta, opiskelijoilta että ulkopuolisilta asiakkailta. Hankintaehdotukset voi lähettää kirjastoon lomakkeella tai sähköpostitse. Lomakkeet löytyvät kirjaston kotisivulta.

Silloin tällöin kirjastoon tulee hankintaehdotus kirjasta, joka ei ole vielä ilmestynyt. Tällöin kirjan saatavuudesta voi jättää valvontapyynnön välittäjän sivulle. Kun kirja on saatavissa, välittäjä lähettää siitä kirjastolle tiedon ja kirja voidaan tilata. Saamme toisinaan hankintaehdotuksia myös vanhemmista kirjoista, joita ei enää ole saatavana. Tällöin kirjaston kaukopalvelu voi auttaa lainaamalla kirjan toisesta kirjastosta.

Kirjan vastaanotto
Kun kirja saapuu kirjastoon, se merkitään hankintajärjestelmään saapuneeksi. Kirjasta täytetään vastaanottolomake, johon merkitään mihin kirja on menossa (kurssikirjaksi, yleiskokoelmaan, sarjakokoelmaan, Linnalaan, jollekin osastolle jne.), kustannuspaikka sekä hinta. Kirjaan leimataan nimiösivulle sekä takakanteen kirjaston leima.

Kirjaston kokoelmaan tulevaan kirjaan liimataan viivakoodillinen rfid-tarra. Jos kirja on tilattu jollekin osastolle henkilökunnan käyttöön, siihen tulee leimojen lisäksi viivakooditarra ilman hälytysominaisuutta, sekä kanteen punainen tarra ”Vain henkilökunnan käyttöön”.

Luettelointi ja merkinnät
Ennen kuin kirja päätyy asiakkaan käsiin, se pitää vielä luetteloida kirjaston järjestelmään. Osa kirjan tiedoista on jo hankintavaiheessa tallentunut luettelointiosioon. Luetteloidessa apuna käytetään Aleph-tietokantaa. Sen avulla tarkistetaan muun muassa kirjan asiasanoitus ja tehdään tarvittavat muutokset ja tallennetaan ne kirjan luettelointitietoihin Voyageriin, kirjaston tietokantaan. Mikäli kirjaa ei löydy Alephista lainkaan, luetteloidaan kirja alusta alkaen itse sinne ja Voyageriin. Kirjan tietoihin lisätään myös muun muassa kokoelmatiedot, hyllypaikka, laina-aika, hinta sekä tallennetaan kirjan viivakoodinumero, joka on jokaisessa kirjassa yksilöllinen.

Tämän jälkeen aktivoidaan kirjan hälytystarra ja tulostetaan kirjan selkämyksen alareunaan tarra, jossa on kirjan hyllyluokka sekä pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta.  Kirjaimet kertovat miten kirja aakkostetaan hyllyyn. Kurssikirjat ovat hyllyssä vain aakkosten mukaan, joten tarroihin tulostetaan vain kirjaimet.

rfid
Kirjan selkämyksen alareunaan laitetaan tarra, jossa on kirjan hyllyluokka ja pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta. Kirja leimataan ja siihen lisätään viivakoodillinen rfid-tarra, jonka hälytys aktivoidaan ennen kirjan siirtoa hyllyyn.

Kirja hyllyyn
Jos kirja kuuluu kurssikirjakokoelmaan ja on pehmeäkantinen, se muovitetaan. Lopuksi jokainen kirja palautetaan palvelutiskillä palautusautomaatin tai virkailijan kautta, jolloin mahdollinen varaus tarttuu kirjaan. Jos varauksia ei ole, kirja päätyy uutuushyllyyn odottamaan lukijaansa.

Tee hankintaehdotus: http://www.lut.fi/kirjasto/aineistot/aineiston-hankinta