Kirja, kirjasto, kirjaston aineisto


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Lehdet
Mitäpä kirjasto olisi ilman aineistoja, joita tarjota asiakkaiden käyttöön? Onko elektroninen parempi kuin painettu? Käyttäjäkyselyn vastauksissa aineiston muoto – onko se e vai p – oli erityisen tärkeä lehtien kohdalla.

kaavio1

E-lehtiä piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä vastaajista 56 prosenttia. Paperilehtien kohdalla mielipiteet jakautuivat tasaisemmin arviointiskaalan eri numeroille. Vaikka lehdet koettiin tärkeiksi, ei niiden tarjonnan arvioinnin onnistuminen ollutkaan niin yksiselitteistä; kolmannes vastaajista ei oikein osannut sanoa, onko lehtien hankinnassa onnistuttu. P-lehtien tarjontaan oltiin ilmeisen tyytyväisiä (46 prosenttia), vaikka tiedekirjaston p-lehtitilaukset supistuivat vuoden 2016 alusta.

Palautteessa mainittiin, että ”Ulkomaiset e-julkaisut ovat tärkeitä tutkimustyössä, niitä voisi olla enemmän!”. Tällä hetkellä tiedekirjaston kokoelmissa on yli 31 000 tilattua e-lehtinimekettä. Enemmänkin voisi olla, mutta tähän vaikuttaa kirjaston rahoitus, joka supistui sekä LUT:n että Saimian säästötoimenpiteiden vuoksi.

Kritiikkiä sai myös se, että tiedekirjasto ei vastaajan mielestä toimi tasavertaisesti ammattikorkeakoulun ja yliopiston tarpeisiin. Toistaiseksi ei valitettavasti ole mahdollista hankkia yhteiskäyttöisiä aineistoja, vaan molemmilla organisaatioilla on omat lisenssinsä e-aineistoihin ja näiden hankinta riippuu täysin kehysorganisaatioiden rahankäytön priorisoinnista. Paikallisasiakkaana – tulemalla kirjastoon – voi käyttää myös toisen organisaation lisensoimia aineistoja!

”Olen pyytänyt useampaa verkkolehteä kirjaston kokoelmiin. Aina vastaus on, että ei onnistu.” Tähän voi vaikuttaa se, että kirjastolla ei ole rahaa uusille, vuosittain maksettaville tilauksille. Tai yksinkertaisesti se, että kyseistä lehteä ei ole saatavilla kirjastojen käyttöön suunnatulla lisenssillä. Asiakkaalle vastataan hankintapyynnön tultua voidaanko toive toteuttaa ja jos ei voida, minkä vuoksi ei. Hankintaehdotuslomakkeet löytyvät kirjaston sivuilta.

Kirjat
Kirjat olivat aihe, josta lähes jokaisella vastaajalla oli mielipide. Kirjat koettiin tärkeiksi olivat ne sähköisiä tai painettuja.

kaavio2

Kurssikirjojen tärkeys korostui, 77 prosentin mielestä ne olivat erittäin tärkeitä. Laina-aikaa kurssikirjoille toivottiin lisää, mutta nykyisellä 14 vuorokauden laina-ajalla pyritään siihen, että mahdollisimman moni opiskelija saisi kurssikirjan luettavakseen.

Kirjojen hankinnassa on myös onnistuttu kohtalaisen hyvin, aina tietenkin parantamisen varaa olisi. ”Kurssikirjojen määrä on ehkä joltain osin riittämättömän pieni”: tähän voi olla useampikin syy. Yliopiston puolella schoolit osallistuvat kurssikirja-aineiston hankintaan ja kirjasto luottaa luennoitsijoiden kykyyn arvioida mikä määrä kirjoja on sopiva. Kaikille opiskelijoille ei voida tarjota omaa nidettä, joten yleensä kurssien osallistujamäärään suhteutettuna niteitä hankitaan 30-50 prosenttia.

kaavio3

E-kurssikirjat koettiin hyödylliseksi, ”käyttö helpottuu ja ei tarvitse kilpajuosta kirjojen perässä.” E-kirjoja toivottiin muutenkin enemmän. Tiedekirjasto tarkistaa aina uutta tenttikirjaa hankkiessaan onko sitä saatavilla e-kirjana ja hankkii sen mahdollisimman laajalla käyttölisenssillä. Valitettavasti kaikki kirjakustantajat eivät myy e-kirjoja kirjastojen – ja niiden asiakkaiden – käyttöön, vaan haluavat myydä kirjat suoraan yksityishenkilöille. Joissakin e-kirjoissa saatavilla on vain yhden käyttäjän lisenssi ja tällainen ei toimi massakurssien aineistona. On myös kirjoja, joita ei julkaista lainkaan e-muodossa.

Etäkäyttöä lisää!
Aineistojen etäkäytettävyyttä toivottiin lisää. Joitakin harvoja aineistoja ei voi käyttää etänä, kuten kotimaisia ePress- ja eMagz-lehtipalveluja, johtuen aineistotoimittajien sopimusehdoista. Mutta valtaosa tiedekirjaston tarjoamista e-aineistoista toimii jo etänä: tulee vain kirjautua LUT Finnaan tai Saimia Finnaan Haka-tunnuksilla ja avata aineistot Finnoista löytyvillä linkeillä. Palautteessa toivottiin MOT-sanakirjaa etäkäytettäväksi, tämäkin siis onnistuu kirjautumalla Finnaan!

 

 

 

 

 

.

.

.

 

 

Mainokset

Metallin kalahtelua

lehtien-siirto

Skinnarilan kampuskirjaston pohjakerroksen hiljaiseksi tarkoitettua äänimaailmaa on viime aikoina häirinnyt metallihyllyjen ja kärryjen kolina. Syynä tähän on lehtikokoelman tiivistäminen hyllyissä, jotta opinnäytetöille saataisiin tilaa tiivishyllyistä.

Kirjaston henkilökunta on nyt siirtänyt 880 hyllymetriä lehtiä ”pommariin” ja siirtotyöt jatkuvat hiljaisen salin puolella; hyllymetrejä on jäljellä vielä 1 050! Tämän jälkeen siirrämme vielä 400 hyllymetriä opinnäytetöitä.

Kirjaston väki pahoittelee siirroista aiheutuvaa haittaa.
~
There has been some noise on the Skinnarila campus library´s silent, ground floor. Library staff is moving the journal collection; 880 shelfmeters have been already moved and 1 050 are left! Later theses (400 shelfmeters) will be moved too.

Library staff is sorry for any inconvenience to the customers.

Sähköistä vai paperista?

ekirjat-painetut

Lappeenrannan tiedekirjaston kokoelmat muodostuvat Skinnarilan ja Linnalan kampuskirjastoihin hankitusta painetuista ja sähköisistä aineistoista. Hankittava aineisto tukee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Saimaan ammattikorkeakoulussa annettavaa opetusta ja keskittyy korkeakoulujen koulutusaloihin liittyviin tieteenaloihin.

E-kirjat ovat voittaneet painetut kirjat nimekemäärissä tiedekirjaston kirjakokoelmissa vuodesta 2012 lähtien. Painettuja kirjoja hankitaan edelleen, mutta kirjojen määrä vähenee tasaisesti, kun kokoelmasta poistetaan vanhentunutta aineistoa. E-kirjojen nimekemäärän kasvuun vaikuttaa käytettävissä olevat määrärahat ja kirjapaketeissa tapahtuvat muutokset, joihin kirjasto ei voi vaikuttaa.

kaavio1

Miksi lehdet tippuvat?
Aineiston sähköistymisen vaikutus näkyy erityisen selvästi painettujen lehtitilausten määrässä. Lehtinimekkeen tultua saataville sähköisenä luovuttiin painetun lehden tilauksesta; tämä kehitys oli tasaista ja hidasta vuoteen 2015 saakka.

Vuoden 2016 alusta yliopisto luopui kaikista painettujen lehtien tilauksistaan taloudellisista syistä; nämä säästöt vaikuttivat myös e-lehtinimekkeiden määrään. Ilmaislehtien määrä on myös kutistunut, sillä lehtien julkaisu muuttuu sähköiseksi. Tästä esimerkkinä on LTKY:n Aalef-lehden korvautuminen Alive-verkkojulkaisulla.

kaavio2

kaavio3

Mitä, mistä?
Tiedekirjaston kaikki aineistot löytyvät Finna-hakupalveluista: LUT Finna ja Saimia Finna. Jos etsimääsi kirjaa tai lehteä ei löydy, voit toivoa sitä hankittavaksi kokoelmiimme tai jättää kaukolainapyynnön, jolloin tarvitsemasi aineisto hankitaan käyttöösi toisesta kirjastosta.

Oletko yökyöpeli?

yokyopeli

Jos olet niitä ihmisiä, joka on energisimmillään ja tehokkaimmillaan iltaisin eikä yöllä työskentelykään ole sinulle vierasta, tule kokeilemaan, miten opiskelu, tutkimuksen tekeminen, tenttiin lukeminen, tiedon etsiminen tai tekstin kirjoittaminen sujuu Lappeenrannan tiedekirjastossa iltaisin ja öisin. Tämä on mahdollista LUT:n tai Saimian opiskelijoille ja henkilökunnalle, jos olet lunastanut käyttöösi lutikaksi kutsutun kulunvalvonta-avaimen. Kirjasto on nimittäin auki 24/7!

Kirjaston käyttöajan lisäystä on toivottu asiakastyytyväisyyskyselyissä jo vuosia ja vihdoinkin 9.1.2017 mahdollistui kirjaston ympärivuorokautinen käyttö. Kovin pitkältä ajalta ei kokemuksia asiasta siis vielä ole, mutta ensimmäiset käyttäjät löysivät kirjastoon heti ensimmäisenä iltana. Neljän ensimmäisen päivän kulkuraportin mukaan LUT:n väkeä on kirjaston omatoimikäyttö houkuttanut enemmän kuin saimialaisia. Myöhäisin sisään tulija on kuitenkin Saimiasta ja kirjautui sisään tiistaina, toisena 24/7-iltana puoli yhdentoista jälkeen. Siinä vasta yökyöpeli!

Käynti kirjastoon omatoimiaikoina on mahdollista vain kahdesta ovesta: kirjaston pääovista palvelukerrokseen ja 7. rakennuksesta kirjaston ylimpään kerrokseen. Muistathan tämän, kun työskentelet kirjaston pohjakerroksessa – et pääse ryhmätyöhuoneiden eteisaulasta takaisin kirjastoon!

Kaipaatko hiljaisuutta?

Jos kirjastossa on paljon ryhmätöiden tekijöitä tai muita seurustelevia ryhmiä, voi ääntä syntyä häiritsevän paljon. Rauhaa kaipaaville on varattu pohjakerros hiljaista työskentelyä varten. Tämän lisäksi meillä on uusi 11-hengen hiljainen yksintyöskentelytila kirjaston ylimmässä kerroksessa. Silencioksi kutsuttuun huoneeseen pääsee ”lutikalla”, kulunvalvonta-avaimella, ja se on käytössäsi muun kirjaston tapaan 24/7.

silencio

Jotta Silenciossa työskentelevät saavat haluamansa rauhan ja hiljaisuuden, on myös Silencion edustan parvitila julistettu hiljaiseksi työskentelyalueeksi. Huomioithan tämän pari- ja ryhmätyöskentelyssä!

Are you a night owl?

If you want to study, research, read for an exam, search information or write during the evenings and nights, come to the Lappeenranta Academic Library. The Library is available to LUT and Saimia students and personnel who have the “lutikka”, magnetic key. The Library is open 24/7!

The Library customers have hoped for longer hours for years and since January 9th, 2017 it has been possible to use the Library around the clock. Statistics of the first four days show that you, dear customers, found the way to the Library from the first night. LUT students have used the Library outside of the service hours more tha¬n Saimia students, but the real night owl is from Saimia, though. He or she logged in on the second night at 22.37!

Entrances to the Library are only through the Library’s main door on service floor and from 7th building to the Library’s top floor. Please, remember this when you work on the bottom floor – you cannot get back to the Library from the hallway of workshop rooms!

Do you long for peace and quiet?

hiljainen

Sometimes there are many group works going on in the Library and it may get quite noisy. You can work on the silent bottom floor, but there is also a new place for silent individual work on the top floor: Silencio with 11 work spots. You need the “lutikka” to get in to Silencio and you can use it 24/7 as the other parts of the Library.

To make sure that people in Silencio have quiet and peace what they are looking for we have announced the space in front of Silencio as a quiet working area as well. Please, notice this when you work in pairs or in team!

Maakunnan ainoa EU-tallekirjasto

Lappeenrannan tiedekirjasto on yksi Suomen 12 EU-tallekirjastosta. Euroopan unionin tallekirjastojen (European Documentation Centres, EDC) tehtäviin kuuluu ylläpitää EU-julkaisujen kokoelmia ja tarjota EU:ta koskevia tiedonhakupalveluja. Kirjaston EU-esitehyllystä löytyy myös monenlaista hyödyllistä tietoa sisältäviä esitteitä. Tallekirjastojen kokoelmat ja palvelut ovat kaikkien käytettävissä.

eu2

Tiedekirjastolla on ollut tallekirjastostatus vuodesta 1995 alkaen. Sopimukseen kuuluu velvollisuus pitää tarjolla EU:n julkaisemaa kirjallisuutta ja tietokantoja. Kirjasto sai itse valita, mitkä aihealueet se koki omalle asiakaskunnalleen tärkeimmiksi. Aluksi painettujen julkaisujen kokoelma karttui nopeasti, kun kirjaston valitsemilta aihealueilta saatiin runsaasti uutta aineistoa. Vähitellen aineiston julkaiseminen siirtyi verkkoon vapaasti saataville ja paperimuotoisen kirjallisuuden karttuminen hidastui.

Tänä päivänä EU-tallekirjasto palvelee, kun kansalainen tarvitsee virallisia EU-julkaisuja tai asiakirjoja. Myös EU-lainsäädäntöön liittyvät tiedonhaut ja niissä avustaminen kuuluvat tallekirjaston palveluun. Tieteellisen EU-tiedon etsimiseen saa myös apua tallekirjastosta. Tietokannat ovat pääosin avoimesti käytettävissä eli tiedonhakuja varten ei tarvitse tulla kirjastoon. Neuvontaa saa myös etäkäyttäjä joko chatin kautta, sähköpostilla tai puhelimitse. Yhteystiedot ovat kirjaston verkkosivulla www.lut.fi/kirjasto.

EU-materiaalia on runsaasti saatavilla myös sähköisessä muodossa. Opastusta EU-tiedon käyttöön on tarjolla suomenkielisessä oppaassa, joka on osoitteessa http://libguides.utu.fi/edc, jonka kautta on pääsy kaikille avoimiin tietokantoihin. EU-portaali on niin ikään kaikille avoin EU:n verkkosivusto, missä on monenlaista kansalaiselle tärkeää tietoa.

euday

Eurooppa-päivänä 9.5. Tiedekirjastossa järjestetään aina Eurooppa-aiheinen kirjanäyttely ja pidetään muutenkin Eurooppa-asiaa näkyvillä. Jaossa on mukavaa pientä EU-sälää kuten kyniä, kirjanmerkkejä, muistivihkoja ja -lappuja.

Tervetuloa tutustumaan!

Kirjasto avoimuuden asialla koko viikon

Lokakuun lopulla oli kansainvälinen avoimen tieteen viikko, International Open Access Week 24.-28.10.2016. Lappeenrannan tiedekirjasto osallistui teemaan järjestäen ohjelmaa eri puolille kampusta. Avoin tiede on ollut voimakkaasti esillä LUT:ssa pitkin syksyä ja sopivasti ennen OA-viikkoa saatiin voimaan rehtorin 14.10. hyväksymä LUT:n tutkimusaineistopolitiikka.

Viikko alkoi paneelikeskustelulla avoimesta tieteestä. Myöhemmin oli tarjolla infotilaisuuksia, joiden aiheina olivat ORCID-tutkijatunniste ja CSC:n tutkimusaineistopalvelut.

kuva2
Avoimen tieteen paneelikeskustelussa esitettiin näkemyksiä avoimuuden puolesta ja vastaan.

Paneelikeskustelussa avoimuus eri näkökulmista

Maanantai-iltapäivänä Galleria-aulaan kokoontui joukko tutkijoita ja muuta henkilökuntaa kuulemaan keskustelua avoimesta tieteestä. Mielipiteiden vaihto oli vilkasta ja tutkijoiden omat kokemukset ja käytännön esimerkit avoimuudesta olivat valaisevia.

Näkökulmia julkaisukanavan valintaan
Heti keskustelun alussa todettiin, että avoimuus ei ole ainoa tutkimuksen julkaisukanavan valintaan vaikuttava seikka. LUT:n tutkimuksesta vastaava vararehtori Jari Hämäläinen muistutti, että yliopiston päätavoite on tehdä hyvää tutkimusta, jolle etsitään parhaat mahdolliset julkaisuväylät. Avoimuus on vain yksi osa julkaisukanavan valinnassa, mutta ei kaikista tärkein. Tilanne saattaa toki muuttua tulevaisuudessa.

Yritysyhteistyön haasteet
LUT tekee paljon yritysyhteistyötä tutkimushankkeissaan ja siten myös yhteistyökumppanin näkökulma joudutaan ottamaan huomioon avoimuudessa. Tutkijoiden yhteistyöstä teollisuusyritysten kanssa kerrottiin useita esimerkkejä. Yleinen kokemus oli, että yritykset eivät vastusta avoimuuden periaatetta, kunhan vain asioista sovitaan. Esimerkiksi tutkimusaineistoille voidaan määrittää embargoaika eli odotetaan niin kauan, kunnes kehitteillä ollut tuote on saatu markkinoille ja julkaistaan tutkimusaineisto vasta tämän jälkeen.

Avoimuutta prosesseihin
Tutkijat toivoivat vastaavasti läpinäkyvyyttä muihinkin prosesseihin, ei pelkästään tutkimukseen.  Keskusteluissa peräänkuulutettiin muun muassa vertaisarviointien avaamista: jos julkaisua ei hyväksytä lehteen, olisi mielenkiintoista tietää miten artikkelit on arvioitu ja vertailtu keskenään. Ehdotettiin myös, että esimerkiksi julkisrahoitteisten apuraha-anomusten tulisi olla nähtävillä, samoin kuin julkisrahoitettujen tutkimusten loppuraporttien tulisi olla saatavissa.

”Keskustelu oli hyvin mielenkiintoista. Suosittelen aiheeseen perehtymistä kaikille, sillä asia on mielenkiintoinen ja aiheena ajankohtainen.”
Svetlana Proskurina

”Sain tärkeää tietoa ja Open Access julkaisemisesta pitäisi puhua entistä enemmän. Tutkijat kaipaavat lisää ohjeistusta asiaan. Julkaisijoiden sivuilta on usein vaikeaa löytää tietoa esimerkiksi rinnakkaisjulkaisemisesta.”
Sanni Väisänen

Kirjaston ständillä ORCID-tutkijatunniste ja CSC:n palvelut

Keskiviikon ja torstain aikana kirjasto jakoi tietoa ORCID-tutkijatunnisteesta sekä CSC:n tarjoamista palveluista tutkijoille. Ständillä kävi mukavana virtana ihmisiä ja asiat tuntuivat askarruttavan tutkijoita. Erityisesti ORCID-tunnisteesta tarjottu tieto kiinnosti kävijöitä ja tunnisteen käytölle tuntui olevan tilausta. Monet tutkijat pitivät tervetulleena sitä, että tunnuksen avulla ansiot julkaisuista kohdistuisivat oikealle tutkijalle aina siitä lähtien, kun tutkimusartikkelia tarjoaa kustantajalle ja päätyen tutkimuksen arviointiin saakka.

Esittelyssä olivat myös CSC:n IDA, ETSIN ja AVAA palvelut. Yliopiston IDA-yhteyshenkilö näytti kiinnostuneille aineiston tallentamista IDA-palveluun ja opasti järjestelmän käytössä.

kuva3
Kirjaston ständillä keskusteltiin tutkijoiden kanssa avoimesta tieteestä.

Teemaviikkoon osallistuminen oli kirjaston näkökulmasta menestys: viikon aikana jaettiin paljon tietoa useista tutkijoiden työtä helpottavista välineistä. Lisäksi keskustelun avulla avattiin uusia näkökulmia ja pohdintoja avoimeen tieteeseen.

Lisätietoja:
Avoin tiede
CSC:n palvelut
LUT:n avoimen tieteen sivut
LUT:n tutkimusaineistopolitiikka
LUT’s guide to Open science – publishing & managing research data

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 5: aineistojen sisällöt syyniin

”Se on sellainen sininen kirja, missä on vähän keltaista!”

Näillä tiedoilla varustettuna asiakas tulee kirjastoon kysymään tarvitsemaansa kirjaa. Muistikuvaa kirjan nimestä tai tekijästä ei ole, mutta kirjan aihepiiri on yleensä tiedossa. Asiakas on sitä mieltä, että tietää mitä etsii, ja kirjastossa tiedetään oitis mistä sen löytää. Valveutunut asiakaspalvelija saattaa jopa näinkin vähillä ja epäolennaisilla tiedoilla löytää kirjan, mutta yleensä tarvitaan hieman kättä pidempää kysytyn kirjan löytämiseen.

Tässä kohtaa apuun tulee sisällönkuvailu ja hyllyluokitus. Kun uusi kirja, tai mikä tahansa muu aineisto saapuu kirjastoon, sen matka ei suinkaan heti ala hyllyä kohden, vaan se käy läpi monta toimenpidettä. Yksi niistä on sisällönkuvailu, jolla saadaan selko uudesta aineistosta, mitä se pitää sisällään. Sisällönkuvailun on oltava asiakaslähtöistä eli otetaan huomioon käyttäjäkunnan tiedontarpeet. Yliopistokirjastoissa kunkin yliopiston tieteenaloja käsittelevä aineisto tutkitaan tarkasti ja haetaan oikeat termit kuvaamaan sisältöä.

Tietokantaan asiasanat
Sisällönkuvailulla aineistolle annetut asiasanat luetteloidaan tietokantaan ja tietokannasta voidaan hakea aineistoa eri hakusanoin ja niiden yhdistelmillä. Wilma Finnasta voi hakea tiedekirjaston oman kokoelman aineistoja. LUT Finnasta löytyy yliopistolle lisensoidut e-aineistot ja Saimia Finnasta ammattikorkeakoululle kuuluvat e-aineistot. Tiedekirjaston kaikki painettu aineisto on löydettävissä kunkin Finnan kautta. Hyllyluokituksen perusteella tietokannat näyttävät kirjojen sijainnin kirjaston hyllyssä.

word-cloud-lut
LUT Finna – yleisimmin käytetyt hakutermit viimeiseltä kuukaudelta.

Yhteiset pelisäännöt
Sisällönkuvailu perustuu yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin ja työkaluina hyödynnetään sovittuja luokituksia, asiasanastoja ja ontologioita. Tänä päivänä on käytössä paljon uusia käsitteitä ja ilmiöitä, jotka pitää huomioida sisällönkuvailussa, vaikka ne eivät esiinnykään missään sanastossa. Asiakkaiden tuottamat arvostelut voisivat myös tuoda täydennystä sisällönkuvailuun.

word-cloud-saimia
Saimia Finna – yleisimmin käytetyt hakutermit viimeiseltä kuukaudelta.

Summa summarum: mitä laajemmin ja tarkemmin aineistolle annetaan asiasanoja, sitä paremmin aineisto löytyy tietokannasta ja sitä kautta hyllystä asiakkaiden käyttöön.