Kirjaston säpinäviikot takanapäin

Joka syksy olemme kahden viikon ajan opastaneet uusia opiskelijoita kirjaston käytössä.  Tänä syksynä ajankohta oli 12.9.–23.9. Kahden viikon aikana kirjastossa oli melkoinen ihmisvilinä ja ajoittain jopa ruuhkaa Origo-yhteispalvelupisteen ympärillä.

img_2388

Reilu tuhat opiskelijaa kahdessa viikossa
Kirjasto-oppailla riittikin puhumista ja puuhaa: kahden viikon aikana kirjastoon tutustumassa ja kirjastopassin suorittamassa kävi 691 yliopiston opiskelijaa, Saimialaisia 338 ja nimettömän tai paperin, jossa ei ollut vastattu kysymyksiin palautti 8 opiskelijaa. Yhteensä 1037 opiskelijaa. Viime vuonna passeja palautettiin 1004 kappaletta.

Tänä vuonna meitä ilahdutti erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden yli sadalla kasvanut osallistujamäärä. Saimian opiskelijoista suurin osa kävi ryhmittäin ja eniten kävijöitä oli sosiaali- ja terveysalan opiskelijoissa kuten aikaisempinakin vuosina.

Passin myötä kirjasto tutuksi
Kahden viikon aikana uudet opiskelijat suorittivat kirjastopassin. Passin avulla opiskelija tutustui kirjaston tiloihin ja palveluihin. Vastaukset kysymyksiin löytyivät käymällä jokaisessa kirjaston kolmessa kerroksessa. Vastauksia piti etsiä mm. yleiskokoelman hyllyluokituksesta, aikakauslehtien sijainnista ja käsikirjastokokoelman teippien väristä. Vaikeimmaksi osoittautui löytää vastaus sarjakokoelmaan liittyviin kysymyksiin. Opiskelijoille neuvottiin myös lainaus- ja palautusautomaattien käyttö.

 

img_2392
”Yllättävän selkeä tehdä ja fiksu juttu, että kirjastopassi on pakollinen: näin kirjasto tulee tutuksi heti opintojen alussa. Passi oli helppo ja nopea suorittaa ja oli hyvä, että tehtäviä oli joka kerroksessa, niin kaikissa paikoissa tuli käytyä.” Maria Mäkitie – 1.vuosikurssin opiskelija, LUT Kauppatiede

Kaiken kaikkiaan viikot olivat hyvin kiireistä aikaa, mutta palautteesta ja runsaasta osanotosta päätellen kirjaston käytön opastus koetaan tarpeelliseksi ja kirjasto on edelleenkin tärkeä osa opiskelua. Kirjastossa mietitäänkin jo ensi vuoden uusien opiskelijoiden opastusta; toteutetaanko se ehkä jollain toisella tavalla?

Kiitokset kaikille kävijöille, meistä oli mukavaa että kävitte!

 

Mainokset

Finna – hakupalvelu, josta löydät kaiken mitä tarvitset hakemiseen

LUT Finnasta/Saimia Finnasta voit hakea tiedekirjaston oman kokoelman aineistoja sekä organisaatioille lisensoituja e-aineistoja. Palvelu jakautuu kahteen eri osaan: perushakuun ja artikkelihakuun. Perushaulla haetaan kirjaston painettuja aineistoja, e-kirjoja, e-lehtinimekkeitä ja opinnäytetöitä. Artikkelihaulla haetaan kansainvälisiä artikkeleita ja e-kirjoja.

Kirjautumalla oman organisaatiosi tunnuksilla (linkki kirjautumiseen: LUT, Saimia) ja liittämällä kirjastokorttisi Finnaan pääset uusimaan lainojasi, tekemään varauksia, tallentamaan hakujasi, käyttämään uutuusvahtia ja muita palveluita.

Kokeile ja tutustu!

Finna ehdottaa hakusanaasi sopivia…

Finna1

Hakutulokset on jaettu…

Finna2

Kirjaston kokoelmissa voit rajata hakua muun muassa…

Finna3

Kansainvälisissä e-aineistoissa voit rajata hakua esimerkiksi…

Finna4

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 2: lehtien havinaa ja muutoksen tuulia

Kirjastossa tapahtuu vaivihkaa monia asioita: uutuuskirjoja on ilmestynyt hyllyihin ja kirjanäyttely uudella teemalla on vaihtunut aulatilaan. Tuoreet, päivän sanomalehdet odottavat hyllyssä lukijaansa. Kuka kirjastossa hyörii ja pitää kaiken materiaalin ajan tasalla?  

Nyt raotamme verhoa kirjaston lehtien maailmaan ja Tuulan työhön.

lehdet_paakuvaTuulan suosikkeja ovat kissa-, musiikki- ja puutarha-aiheiset lehdet.

Lappeenrannan tiedekirjasto palvelee sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) että Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) väkeä. Kirjasto on myös avoin kirjasto ja asiakkaaksi pääsee kuka tahansa. Kirjaston lehdet ovat luettavissa kirjaston tiloissa ja niitä ei lainata. Artikkeleita saa käyttöönsä skannaamalla tai kopioimalla.

Vyönkiristystä niukkoina aikoina
Viime vuonna koko Suomen korkeakoulusektorilla aloitettiin ennennäkemätön vyönkiristys ja erilaisia säästötoimenpiteitä tehtiin kaikkialla. Lappeenrannan tiedekirjasto osallistui myös talkoisiin ja eräs asiakkaille näkyvä toimenpide oli lehtitilausmäärien väheneminen. Ennen kulukuuria kirjastoon tuli yhteensä 600 lehteä, joista yliopistolle tulevien lehtien osuus oli noin 400. LUT luopui kaikista lehtitilauksistaan ja Saimialle jäi tilauksia reilu viitisenkymmentä aiemmasta kahdesta sadasta.

Lehtitilauksista vastaava Tuula pitää tilannetta harmillisena ja on pahoillaan, että asiakaspalvelu on tältä osin heikentynyt. Lehtiä tulee edelleen kirjastoon, ja vaikka uusia numeroita ei joistain lehdistä tule, löytyvät vanhat numerot edelleen tuttuun tapaan kirjaston pohjakerroksen arkistosta.

lehdet

Paperilehdet
Kirjastoon tulee edelleen noin 50 ilmaislehteä, joita ovat muun muassa liittojen jäsenlehdet. Lisäksi lehtiä tulee eri aihealueilta liittyen esimerkiksi kaivosteollisuuteen, terveyteen tai luonnonsuojeluun.

Niin sanottuja viihteellisempiä lehtiä tulee kirjastoon pieni valikoima. Näistä lehdistä musiikkilehti Soundi on Tuulan ehdoton suosikki. ”Lisäksi luen Suomen kuvalehden, Hyvä Terveys ja Meidän Talo lehdet sekä tietysti Urheilusanomista vakiovihjeet. Joskus tulee napattua hyllystä myös Aku Ankka, joka on LUT:n ylioppilaskunnan tilaama”, kertoo Tuula.

E-lehdet
Digitaaliset e-lehdet tulevat kirjaston käyttöön pääasiassa eri tietokantojen myötä. Näiden lisäksi tilataan joskus yksittäisiä e-lehtiä, joihin tietokantojen kautta ei ole pääsyä. Tuulan vastuulla ovat nämä erillisten e-lehtien tilaukset. Tyypillisesti esimerkiksi yliopiston schooleissa on tarvetta jollekin erikoisalan lehdelle, jolloin Tuula hoitaa lehtitilauksen.

Kysytyimpiä lehtiä Nature ja Science
Tuula sekä muut asiakaspalvelussa työskentelevät pitivät vuoden alusta lähtien kirjaa siitä, mitä lehtiä kysytään ja kaivataan eniten. Ykkössijaa pitivät lehdet Nature ja Science. Lisäksi kysyttyjä olivat myös Financial Times, Economist, Spiegel ja Kamera-lehti. Suosituimmista lehdistä Nature on edelleen saatavissa e-lehtenä.

Saimian lehdistä eniten kysyttyjä ja käytettyjä ovat Hoitotiede, Tutkiva hoitotyö ja Janus. Nämä lehdet tulevat kirjastoon edelleen ja opiskelijat käyttävät usein niiden artikkeleita harjoitustöissään.

Mitä tapahtuu, kun lehti tulee kirjastoon?
Painetut lehdet tulevat kirjastoon postin mukana. Tuula merkitsee lehden tiedot kirjaston sähköiseen tietokantaan, jotta se tulee luetteloiduksi. Sen jälkeen lehti merkitään kirjaston omalla tarralla ja viedään lehtihyllyyn. Lehden vanha numero siirretään hyllystä alakerran arkistoon.

Kesäisin tehdään inventaariota ja käydään läpi lehtiarkistoa. Esimerkiksi jos kirjaston arkistossa on vain muutamia numeroita jonkin lehden vuosikertaa, voidaan lehdet poistaa jos Varastokirjastosta löytyvät vastaavat numerot. Pieniä sarjoja ei kannata säilyttää, koska Varastokirjaston aineisto on myös lainattavissa.

Suosikkilehtiä ja paperiversioina
Tuula listaa suosikeikseen musiikkiin, eläinsuojeluun ja kissoihin liittyvät lehdet.  Lisäksi hän lukee erilaisia puutarhalehtiä sekä Kodin Kuvalehteä. ”Lehtiä tuleekin luettua tosi paljon”, yllättyy Tuula.

Painettujen lehtien väheneminen on yleinen suuntaus Suomessa, mutta lukijana ja kirjastoammattilaisena tilanne harmittaa. ”Lehdet ovat tarpeellisia ja opiskelijat käyttävät niitä paljon. Ei ole myöskään kiva, että kaikkien oletetaan lukevan lehdistä mieluummin sähköisiä versioita”, Tuula huomauttaa.

Sanomalehtien suhteen mielipide on erityisen tiukka: ”Helsingin Sanomat ja Etelä-Saimaa on luettava ainoastaan painettuna versiona, digilehdet eivät innosta.” Ja tosiaan: kesäinen sunnuntaiaamu terassilla, kahvikuppi ja paperinen sanomalehti – mikäs sen mukavampi tapa aloittaa päivä kuunnellen linnunlaulua ja selaillen aamun uutisia.

kahvikuppi

Lisätietoja: Wilma-luettelotietokanta (sisältää mm. kirjaston lehdet)