Tukea tutkijan aineistonhallintapalveluihin

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) on vararehtori Jari Hämäläisen johdolla kokoontuva avoimen tieteen työryhmä, joka muun muassa linjaa avoimeen tieteeseen liittyviä asioita koko yliopiston tasolla. Yksi tämän ryhmän näkyvistä linjauksista on suositus LUT:ssa käytettäviin aineistonhallintatyökaluihin. Yliopisto tarjoaa tukea ja opastusta sekä levytilaa Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen suosittelemiin kotimaisiin palveluihin, mutta muitakin luotettavia palveluita voi käyttää.

Palveluiden käyttöohjeita ja suosituksia

Jokainen palveluntarjoaja tarjoaa käyttöohjeita ja tukea palveluidensa käyttöön. Tiedekirjastossa näimme kuitenkin tarpeelliseksi koota LUT:n suosittelemien työkalujen ja palveluiden ohjeet yhteen sekä korostaa erityisesti ohjeiden oleellisimpia kohtia. Näin toivomme, että kyseisten työkalujen käyttöönotto tutkijoiden keskuudessa helpottuisi. Ohjeet on tehty yhteistyössä LUT:n tietohallinnon kanssa.

Työn tuloksena syntyi LibGuides-opas (http://libguides.lut.fi/researchdatamanagement), jossa on kuvattu LUT:n suosittelemat palvelut sekä käyttöohjeet IDA-tallennustilan käyttöön, datan metadatan syöttämiseen Etsin-palveluun ja datan avaamisen AVAA-palvelussa.

CSC:n tarjoamien palveluiden (IDA, Etsin, AVAA) lisäksi LUT suosittelee yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston FSD:n käyttöä sekä sinne tallennetun datan avaamista FSD:n Aila-palvelussa.

Aineistonhallintasuunnitelmien teon tueksi LUT suosittelee DMPTuuli-työkalua ja tutkimuksen aikaiseen työskentelyyn eDuuni-alustaa. Lisäksi LUT suosittaa kaikille tutkijoilleen ORCID-tutkijantunnisteen (http://www.tutkijatunniste.fi) hankkimista. Useat kustantajat edellyttävät ORCID-tunnisteen käyttöä jo siinä vaiheessa, kun julkaisua tarjotaan kustantajalle.

Alla olevassa kuvassa on kuvattu kyseiset palvelut sekä lisäksi LUTPub-julkaisuarkisto julkaisujen tallentamiseen ja LUT Research Portal julkaisutietojen metadatan keräämiseen.

rdm-kuva

Lisätietoa palveluiden käytöstä saat LUT:n Tiedekirjastosta openscience@lut.fi ja tietohallinnosta Jari Taipaleelta (jari.taipale(at)lut.fi).

Guidance is made in English

This blog post was in Finnish but the LibGuide to use research data management services are in English. The picture above describes the services recommended by LUT. The LibGuide provides simple guidance to start using these services.

More information about using research data management services from LUT Academic Library openscience@lut.fi and from IT services, Jari Taipale (jari.taipale(at)lut.fi).

 

Mainokset

Kirjaston viestintä – tavoitteena yksinkertaisuus, selkeys ja toimivuus

viestinta-800x


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Kirjaston viestintään ei asiakaskunnassa suhtauduta intohimolla. Kyselyyn vastanneista enemmistö, 27 prosenttia ei pidä kirjaston viestintää tarpeellisena eikä tarpeettomana. Melko tärkeänä sen kokee 25 prosenttia vastanneista, mutta samanaikaisesti 16 prosenttia ei osannut vastata asiaan lainkaan.

Samanlaista häilyvyyttä näkyy myös viestinnän onnistumisen arvioinnissa. Eniten viestintä on onnistunut tyydyttävästi 27 prosenttia. Kuitenkin seuraavaksi eniten on vastattu, ettei palvelua osata arvioida, 26 prosenttia. Ilahduttavaa on kuitenkin, että hyväksi palvelun on arvioinut 21 prosenttia ja erittäin hyväksi 18 prosenttia vastaajista. Erittäin huonona kirjaston viestintää piti vain 2 prosenttia vastaajista.

Kirjaston viestinnän kirjo
Kirjasto viestii toiminnastaan monissa eri kanavissa. Käytössä ovat sähköiset tiedostuskanavat: www-sivut, Facebook, Twitter, Instagram ja blogi. Lisäksi ajankohtaisista asioista tiedotetaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun introissa, yliopiston opiskelijaportaali Unissa ja kohdennettuina sähköposteina muun muassa yliopiston ja ammattikorkeakoulun oppilaskunnille, LTKY:lle ja Saikolle. Verkkokanavien lisäksi hyödynnämme perinteisiä ja sähköisiä ilmoitustauluja ja teemme tiedotuskampanjoita esimerkiksi flyereiden avulla.

Viestinnässä ja tiedottamisessa pyrimme noudattamaan kaksikielisyyttä (suomi, englanti) aina, kun se vain on mahdollista. Viimeisen vuoden aikana viestinnällisiä ponnistuksia ovat olleet viime syksyn Finna-hakupalveluiden käyttöönotto ja Nelli-järjestelmän poistuminen käytöstä. Suurin tiedotus- ja ohjeistustarve on ollut kirjaston 24/7-aukiolon käyttöönotolle vuoden alusta. Omatoimikäyttö vuorokauden ympäri on vaatinut palvelun markkinointia, toiminnan jatkuvaa seurantaa sekä lisätiedotusta ja ohjeistusta aina tarpeen vaatiessa.

Verkkosivuille risuja
Avovastauksissa eniten kritiikkiä saivat kirjaston www-sivut ja sähköiset palvelut. Eräs vastaaja kertoi pyrkivänsä parhaansa mukaan välttämään muun muassa kirjaston www-sivujen käyttöä, sillä niitä selatessa ”menevät hermot”. Vastaaja kokee, että ei tiedä riittävästi kirjaston palveluista, sillä sivusto ei innosta asiaa tutkimaan.

Kirjaston verkkosivuja ja muita sähköisiä palveluja pyrimme parantamaan jatkuvasti, sitä mukaa kun järjestelmät sen mahdollistavat. Verkkosivujen sisältöä olemme pyrkineet yksinkertaistamaan ja seuraavassa koko talon kattavassa verkkosivujen uudistuksessa tulemme varmasti huomioimaan saadun palautteen ja muuttamaan sivujen koko rakenteen käyttäjäystävällisemmäksi. Sitä odotellessa pyrimme selkeyttämään sivujen sisältöä siinä määrin kuin se nykyisessä järjestelmässä on mahdollista. Avovastauksissa olikin hyvä ohjenuora, jonka pidämme mielessä uudistuksia tehtäessä: ”Yksinkertainen, selkeä ja toimiva – sellaisia toivoisin kirjaston sähköistenkin palveluiden ja sivustojen olevan.”

Suosittu vastaus: eos
Muita yksittäisiä viestintää sivuavia aiheita olivat muun muassa opastusvideot ja verkko-oppaat. Menneinä vuosina eri kirjastot ovat tuottaneet runsaasti ohjaus- ja opastusvideoita ja olemme usein miettineet videoiden lisäämistä. Kyselyn perusteella niille ei kuitenkaan näyttäisi olevan tarvetta. 46 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa ovatko videot tärkeitä ja vielä suurempi osa, 68 prosenttia ei osannut arvioida niitä lainkaan. Videoita ei pidä kovin tärkeinä 18 prosenttia ja erittäin tärkeinä vain 5 prosenttia vastaajista.

Verkko-oppaat eli esimerkiksi LibGuides oli myös osa-alue, joka keräsi paljon ”ei osaa sanoa” -vastauksia. Kuitenkin palvelun tärkeys -mittarissa oppaita pidettiin tärkeämpinä kuin esimerkiksi videoita. LibGuides-oppaiden tunnettuusongelman olemme tiedostaneet kirjastossa jo aiemmin ja pyrimme jatkuvasti tekemään niitä paremmin tunnetuksi ja lisäämään tarjontaa. Uudistimme vastikään oppaiden pääsivun ja aiheesta on myös tehty blogikirjoitus.

 

 

.

.

.

 

LibGuides-oppaat järjestykseen!

tiedonhaun-oppaat

Lappeenrannan tiedekirjasto tuottaa erilaisia tiedonhaun ja neuvonnan oppaita asiakkailleen. LibGuides-oppaita on tuotettu eri aihealueille, muun muassa tutkimuksen ja julkaisemisen avuksi ja opiskelun tueksi.

AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017 ja vastausten perusteella LibGuides-oppaat eivät ole vielä kaikille kirjaston käyttäjille tuttuja. Jotta oppaiden löytäminen olisi helpompaa ja käyttö sujuvampaa, järjestimme LibGuides-pääsivun uudelleen ja aineisto on jaoteltu kieliversioittain.

Suomenkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/fi

Englanninkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/en

 

kaavio
Kirjaston kymmenen suosituinta opasta ajalla 1.1.-24.5.2017.

Kirjaston ylivoimaisesti eniten näyttökertoja kahminut opas on LUTPub julkaisuarkisto, 1600 näyttökertaa vuoden alusta. Opas sisältää muun muassa julkaisujen ja opinnäytetöiden tallennusohjeita LUT:n julkaisuarkistoon.

Kirjastossa tiedonhaun opetusta tarjoavien mieltä lämmittää, että toiseksi suosituin on ollut Tiedonhaun opas teekkareille. Informaatikot mainostavat kyseistä opasta opiskelijoille aina tiedonhaun opetustunneilla, sillä se sisältää hyvää perustietoa ja käytännön vinkkejä tiedonhakuun. Opas on tuotettu yhteistyössä LUT:n, Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.

Mikä ihmeen LibGuides?
Tiedonhaun oppaat on tuotettu LibGuides-julkaisualustalla. Alusta on helppokäyttöinen ja kirjastossa usealla henkilöllä on päivitysoikeudet järjestelmään.

LibGuides-järjestelmä on kirjastoille suunniteltu julkaisualusta erilaisten oppaiden julkaisemiseen ja ylläpitämiseen. Palvelun tarjoaa amerikkalainen Springshare-yhtiö. Perusajatuksena on sisällöntuotannon ja tiedon ylläpitämisen helppous, mikä mahdollistaa monipuolisten oppaiden tekemisen ilman it-osaajien apua.

Sisältöjen kehittämisen tukena toimii myös laaja LibGuides-yhteisö: järjestelmässä on mahdollista käyttää toisten tekemiä sisältöjä sellaisenaan omissa oppaissa. Esimerkiksi pyytämällä luvan oppaan tekijältä ja parilla hiiren klikkauksella voi saada Harvardissa tehdyn sisällön näkyviin sellaisenaan omassa oppaassa.

Lähde: https://synblogi.wordpress.com/2012/10/23/libguides-apu-tietoaineistojen-tehokkaaseen-kayttoon/

 

 

 

 

.

.

.