Tukea tutkijan aineistonhallintapalveluihin

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) on vararehtori Jari Hämäläisen johdolla kokoontuva avoimen tieteen työryhmä, joka muun muassa linjaa avoimeen tieteeseen liittyviä asioita koko yliopiston tasolla. Yksi tämän ryhmän näkyvistä linjauksista on suositus LUT:ssa käytettäviin aineistonhallintatyökaluihin. Yliopisto tarjoaa tukea ja opastusta sekä levytilaa Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen suosittelemiin kotimaisiin palveluihin, mutta muitakin luotettavia palveluita voi käyttää.

Palveluiden käyttöohjeita ja suosituksia

Jokainen palveluntarjoaja tarjoaa käyttöohjeita ja tukea palveluidensa käyttöön. Tiedekirjastossa näimme kuitenkin tarpeelliseksi koota LUT:n suosittelemien työkalujen ja palveluiden ohjeet yhteen sekä korostaa erityisesti ohjeiden oleellisimpia kohtia. Näin toivomme, että kyseisten työkalujen käyttöönotto tutkijoiden keskuudessa helpottuisi. Ohjeet on tehty yhteistyössä LUT:n tietohallinnon kanssa.

Työn tuloksena syntyi LibGuides-opas (http://libguides.lut.fi/researchdatamanagement), jossa on kuvattu LUT:n suosittelemat palvelut sekä käyttöohjeet IDA-tallennustilan käyttöön, datan metadatan syöttämiseen Etsin-palveluun ja datan avaamisen AVAA-palvelussa.

CSC:n tarjoamien palveluiden (IDA, Etsin, AVAA) lisäksi LUT suosittelee yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston FSD:n käyttöä sekä sinne tallennetun datan avaamista FSD:n Aila-palvelussa.

Aineistonhallintasuunnitelmien teon tueksi LUT suosittelee DMPTuuli-työkalua ja tutkimuksen aikaiseen työskentelyyn eDuuni-alustaa. Lisäksi LUT suosittaa kaikille tutkijoilleen ORCID-tutkijantunnisteen (http://www.tutkijatunniste.fi) hankkimista. Useat kustantajat edellyttävät ORCID-tunnisteen käyttöä jo siinä vaiheessa, kun julkaisua tarjotaan kustantajalle.

Alla olevassa kuvassa on kuvattu kyseiset palvelut sekä lisäksi LUTPub-julkaisuarkisto julkaisujen tallentamiseen ja LUT Research Portal julkaisutietojen metadatan keräämiseen.

rdm-kuva

Lisätietoa palveluiden käytöstä saat LUT:n Tiedekirjastosta openscience@lut.fi ja tietohallinnosta Jari Taipaleelta (jari.taipale(at)lut.fi).

Guidance is made in English

This blog post was in Finnish but the LibGuide to use research data management services are in English. The picture above describes the services recommended by LUT. The LibGuide provides simple guidance to start using these services.

More information about using research data management services from LUT Academic Library openscience@lut.fi and from IT services, Jari Taipale (jari.taipale(at)lut.fi).

 

Mainokset

Julkaise artikkelisi avoimena Taylor & Francisilla – alennus APC-maksuun

Avoin tiede lisää tutkimuksen luotettavuutta ja vaikuttavuutta. Avoimeen tieteeseen kuuluvat tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus, tutkimusprosessin avoimuus sekä tutkimusaineistojen avoimuus ja pysyvä säilytys.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on linjannut tavoitteekseen, että Suomi tulee olemaan johtavia maita avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteena on myös kaikkien tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus vuoteen 2020 mennessä.

OA-TF

FinElib (Kansallinen elektroninen kirjasto) on neuvotellut kustantajien kanssa APC (= Article Processing Charge) -maksujen alennuksista, kun tutkija julkaisee artikkelinsa hybridilehdessä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Taylor & Francisin (T & F) lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (APC). Alennettu kirjoittajamaksu on 860 euroa (normaalisti 2150 €) ja alennuksen saa silloin, kun toimii artikkelin vastaavana kirjoittajana (corresponding author).

T & F:n julkaisujärjestelmässä tutkija voi valita julkaisulleen avoimen lisenssin (Creative Commons). Jos lisenssiä ei valita, tulee julkaisulle oletuksena lisenssi CC BY (By attribution, nimi mainittava).

Alennus kirjaston kautta
Alennetun kirjoittajamaksun voi saada vain kirjastopalvelujen kautta. Maksu veloitetaan jälkikäteen tutkijan schoolilta. Tutkijan tulee varmistaa siten etukäteen, että school on valmis maksamaan alennetun APC maksun. Kirjaston yhteyshenkilöt ovat pia.paavoseppa(at)lut.fi ja ulla.ohvo(at)lut.fi.

Lisätietoa
Kirjaston kotisivuilta: http://www.lut.fi/kirjasto/tutkijalle/avoin-tiede/kirjoittajamaksut
Creative Commons lisensseistä: http://authorservices.taylorandfrancis.com/publishing-agreements-your-options/

Publish your OA article via Taylor & Francis – reduced APC charge

The Ministry of Education and Culture has outlined that Finland will become one of the leading countries in open science and research by 2017. The objective is to have open access to all scientific publications by 2020.

The FinELib consortium acquires electronic materials for its member organisations. According to the agreement made by FinELib consortium the researchers of Lappeenranta University of Technology can publish their articles as open with a 860 EUR (normally 2150 EUR) APC charge when acting as a corresponding author of the article.

Via Library
Due to the publisher’s invoicing model, the reduced price can only be gotten through the Library and the reduced APC will be invoiced from the schools afterwards. Please first ensure that your school is willing to pay the reduced APC and then contact the Academic Library: pia.paavoseppa(at)lut.fi and ulla.ohvo(at)lut.fi.

More information
Library’s web page: http://www.lut.fi/web/en/library/for-researchers/open-science/apcs
Creative Commons licences: http://authorservices.taylorandfrancis.com/publishing-agreements-your-options/

 

 

.

.

.

Eduunilla rajatonta yhteistyötä

eduuni

Eduuni on CSC:n tuottama sähköisen työskentelyn palveluympäristö, joka mahdollistaa yhteistyön yli organisaatiorajojen. Palvelu on tietoturva-auditoitu ja se pitää tiedot turvassa Suomessa, CSC:n datakeskuksessa.

Palvelun käyttöön ei tarvita erillisiä salasanoja, vaan kirjautuminen tapahtuu jo olemassa olevilla tunnuksilla. Käyttöoikeuksia hallitaan siten, että työsähköposti rekisteröidään ja vahvistetaan omaksi Eduuni-ID:ksi. Kirjautumistapoja on useita, kuten esimerkiksi organisaation omat tunnukset (esim. HAKA), ORCID, Facebook, Google, LinkedIn, tai Twitter -tunnukset.

Digitalous 2025 -hanke
Hankepäällikkö, yliopisto-opettaja Leena Tynninen (Lappeenranta University of Technology – LUT, School of Business and Management) kertoo kokemuksistaan Eduunista. Leena päätyi käyttämään Eduunia Digitalous 2025 -hankkeessa. Se on LUT:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) yhteishanke ja mukana on ollut 15 tiimiä ja kussakin tiimissä on ollut jäseniä tilitoimistosta, niiden asiakasyrityksistä sekä LUT:n tai Saimian opettajia ja opiskelijoita.

digitalous2
Kuvassa hankkeen avausseminaariin osallistuneiden vastauksia kysymykseen ”Olen tekoäly ja hoidan Etelä-Karjalan alueelta lähetetyt pyynnöt. Mitä pyydät minulta?”

Hankkeessa oli selvä tarve työkalulle, joka olisi apuna verkostoitumisessa ja organisaatioiden rajat ylittävässä työskentelyssä. Eduunia käyttämällä haluttiin myös välttää sähköpostiliikennettä, eri dokumenttiversioiden sekamelskaa ja koska kyseessä on myös osaamisen kehittämishanke, halutiin kokeilla niin sanottua alustatyyppistä työkalua.

Apua LUT:n ja Saimian tietohallinnoista
Aluksi kysyttiin neuvoa molempien organisaatioiden tietohallinnoilta ja sieltä suositeltiin Eduunia käytettäväksi tietoturvasyistä ja se on myös OKM:n suosittama verkostotyökalu. ”Kun aloitimme syksyllä Eduunin kanssa, meillä ei ollut käyttökokemusta eikä -koulutustakaan alustan käyttöön. Meille kaikille se oli täysin uusi työkalu ja olemme edenneet perusjuttujen kautta, kokeiluhenkisesti”, Leena kertoo.

Apuja palvelun käyttöön tarjosivat molempien organisaatioiden tietohallinnot. LUT:n puolelta tietohallinto teki sivustopohjan ja rakenteen, jonka jälkeen Saimian tietohallinnosta saatiin arvokasta asiantuntija-apua ylläpitoon ja sisällöntuottamiseen.

Eduuni on nimenomaan työskentelyalusta, jonne jokainen asianomainen pääsee. Siellä on kaikille hankkeessa mukana oleville näkyviä sivuja kuten esimerkiksi pääsivu ja materiaalipankki. Lisäksi on rajattuja sivuja, kuten sivu LUT:n ja Saimian opettajien väliseen työskentelyyn sekä oma case-sivu jokaiselle kehittämistiimille.

Käyttökokemuksia
Käyttökokemuksia Leena kuvailee seuraavasti: ”Hankehallinnan näkökulmasta yhteinen työskentelyalusta on hyvä, kun osallistujia on paljon, materiaaleja tulee runsaasti ja työtä tehdään tiimeissä, ja kun esimerkiksi hankepäällikkö ja -vastaava eivät osallistu jokaiseen tiimipalaveriin.

Haasteita on ollut sivustolle kirjautumisessa eli toiset kokevat asian helpoksi ja toiset vaikeaksi. Myös työtavan muutos sähköpostiin tulevista materiaaleista alustalta löytyvään materiaalin jakaa mielipiteitä, samoin kun sivustolle luotu rakenne.

Saimme hienosti apua Eduunin tukipalveluista julkisen sivuston luontiin.  Olisi hienoa, jos Eduunissa olisi yleisen esittelyvideon lisäksi käyttöopastusvideoita. Moni aloittava käyttäjä hyötyisi pienistäkin vinkeistä ja esimerkeistä.”

Digitalous 2025 julkinen sivusto: https://tt.eduuni.fi/sites/lut-digitalous/digitalous2025/SitePages/Home.aspx

Lisätietoja Eduunista:
https://info.eduuni.fi/yleista/mika-on-eduuni/
https://www.youtube.com/watch?v=b-Odt5sD71k

 

 

 

 

 

.

.

.

Etsin – näkyvyyttä datallesi

etsin

Avoin tiede -hankkeen data-palveluihin kuuluu tallennuspalvelu IDA:n ja AVAA -avointen tutkimusaineistojen julkaisualustan lisäksi Etsin -tutkimusaineistojen hakupalvelu. Etsimeen on tallennettu tiedot n. 11200 datasetistä, joista kaksi on LUT:sta.etsin2Tutkimusaineistojen tiedot talteen
Etsimeen on (oikeasti) helppoa tallentaa tiedot tutkimusaineistoista. Tietojen tallentaminen ei edellytä minkään tietyn tallennuspalvelun tai -paikan käyttöä. Aineistot voivat olla LUT:n serverillä, jonkin tutkimusalan data-arkistossa, IDA-palvelussa tai vaikkapa omalla muistitikulla.

FSD:stä eli Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta aineistojen kuvailutiedot haravoidaan Etsimeen. IDA:sta kuvailutiedot voidaan siirtää Etsimeen käyttäjien asettamien ehtojen pohjalta. Etsimen kautta kuka tahansa voi saada tiedon aineiston olemassaolosta ja haluttaessa ladata aineiston itselleen tai pyytää sitä aineiston omistajalta. Etsimeen tallennetut tutkimusaineistojen kuvailutiedot löytyvät Googlellakin. IDA:sta aineistot eivät löydy Googlella, ainoastaan Etsimeen siirtyneet löytyvät.

Metatiedoille pysyvä osoite ja lisensointi
Etsin antaa datasi metatiedoille pysyvän osoitteen ja viitteen. Tutkija voi Etsimessä määritellä aineistojensa avoimuustason eli aineistojen ei tarvitse olla avoimesti saatavilla. Avoimen aineiston ollessa kyseessä Etsimeen voi tallentaa linkin datasettiin. Etsimessä voi myös antaa datalle haluamansa CC-lisenssin. Avoimille aineistoille suositellaan Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssiä.

Palvelun hyödyntäminen tulevaisuudessa
LUT:ssa on mietitty mahdollisuutta, että tiedot LUT:n tutkimusaineistoista tallennettaisiin LUT Research Portaliin, josta ne haravoituisivat Etsimeen ja olisivat siten löydettävissä. LUT:ssa käytössä oleva Web of Sciencen sisältämä Data Citation index -tietokanta luetteloi tietoja noin 500 kansainvälisestä tutkimusaineistoarkistosta ja sisältää tietoja aineistoihin kohdistuneista viittauksista. Tiedot on yhdistetty Web of Sciencen julkaisuviitetietokantaan. IDA- tai Etsin -tiedot eivät vielä valitettavasti haravoidu viittausindekseihin, FSD Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto haravoituu. Avoin tiede -hanke yrittää kehittää tätä näkyvyyttä.

Lisätietoja:
www.avointiede.fi
https://creativecommons.fi/
https://etsin.avointiede.fi/
http://www.fsd.uta.fi/fi/

Tallennusosoitteeksi ResearchGate?

pulpfaction-header
Kuva: Canva

“24 people from your institution just joined ResearchGate. Why not follow them?”

Niiden viestien perusteella, joita sähköpostiin tulee yllä olevalla otsikolla, voisi päätellä, että yliopistossa on nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä tutkijoita, jotka julkaisevat tieteellistä tietoa. Pikainen tarkastelu osoittaa, että monet listassa olevat henkilöt eivät suinkaan ole tutkijoita vaan vaikkapa opiskelijoita.

Pilvipalveluiden arviointia
Verkkopalveluina on tarjolla lukuisia eri julkaisutietojen tallennukseen tarkoitettuja pilvipalveluita, joiden laatu ja turvallisuus vaihtelevat. eduuni wiki arvioi verkkosivullaan eri pilvipalveluiden soveltuvuutta korkeakouluissa. Arvioinnit on tehnyt korkeakoulujen asiantuntijoista koostuva seitsenhenkinen arviointiryhmä, jossa ovat edustettuina Aalto yliopisto sekä Vaasan, Turun, Jyväskylän, Itä-Suomen, Oulun ja Helsingin yliopistot. Arvioinnissa käytetään yhteisesti sovittuja ja läpinäkyviä kriteerejä, ja käyttäjät voivat esittää uusia palveluita arvioitavaksi.

Palveluiden luokitustasoja on kaikkiaan viisi. A-tason palvelut ovat suositeltavia eikä niissä ole havaittu erityisiä tietoturvariskejä. B-tason palvelut soveltuvat joihinkin käyttötarpeisiin, mutta niihin liittyy joitakin riskejä. Seuraavalla eli C-tasolla palveluissa on tyypillisesti omistajuus-, tietosuoja- ja tietoturvariskejä. Ne saattavat myös luovuttaa tietoja esimerkiksi mainostajille ja palvelun tuottaja voi muuttaa sopimusehtoja yksipuolisesti. U-tasolla ovat palvelut, joita on ehdotettu sivustolle, mutta joita ei vielä ole ehditty tarkistaa. Viidennellä tasolla ovat palvelut, joiden arvio on vanhentunut eli sen tarkistamisesta on kulunut yli kaksi vuotta.

pulpfaction3

Akateeminen yhteisöpalvelu
ResearchGate on arviointisivuston kategorioissa Viestintä, bloggaus ja microbloggaus sekä Akateeminen julkaiseminen ja tekijänoikeudet. Sitä kuvataan seuraavasti: ResearchGate on tutkijoille suunnattu yhteisöpalvelu, johon voi tehdä henkilökohtaisen profiilin. Sen kautta voi hakea tietoa, jakaa tiedostoja ja julkaisutietokantoja, luoda ryhmiä ja osallistua keskusteluun. ResearchGatessa voi myös kirjoittaa omaa blogia ja jakaa statuspäivityksiä, kuten monessa muussakin sosiaalisen median palvelussa. Sivustolla on myös tietoa avoimista työpaikoista. Palveluun kirjaudutaan joko sen omalla tunnuksella tai LinkedIn-, Facebook- tai Google-tunnuksella.

eduuni wiki arvioi ResearchGaten tasolle C. Positiivisina seikkoina nähdään sen suuntautuminen akateemisille käyttäjille, tietojen poistaminen käytön loputtua, käyttöehtojen muuttumisesta ilmoittaminen ja monipuoliset yksityisyysasetukset. Arvioinnissa negatiivisena nähdään palvelun sisältämä markkinointi ja Googlen evästeiden käyttö palvelussa.

pulpfaction2Kuva: Canva

Luvat ja näkyvyys
ResearchGate on vaivaton käyttää. Tutkijan tulee kuitenkin muistaa, että artikkelin tallentaminen ResearchGateen vaatii kustantajan luvan samalla tavalla kuin LUTPubiin tallennettaessa.

Vaikka julkaisujen ResearchGate-tallennukset löytyvätkin helposti, tutkijan kannalta ongelmallista on, ettei palvelu anna julkaisuista ja niiden käytöstä, esim. latauksista, tietoja altmetriikkapalveluihin, joilla seurataan tutkijoiden some-aktiivisuutta (esim. PlumX), vaan pitää erikseen seurata näkyvyyttä ResearchGatessa ja muissa palveluissa. Näin ollen some-arvokas näkyvyys voi jäädä pienemmäksi kuin mihin olisi mahdollisuus.

”Altmetrics = ALTernative biblioMETRICS, julkaisun vaikuttavuuden tutkimista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa”

Palvelun luotettavuus muuttui ainakin tämän bloggaajan mielessä arveluttavaksi, kun erään kirjoittajan julkaisuksi oli merkitty artikkeli, joka oli julkaistu kaksi vuotta ennen kyseisen henkilön syntymää. Lisäksi näiden kaupallisten palveluiden jatkuvuus ei ole taattua, vaan ne saatetaan lopettaa, mikäli taloudelliset intressit niin vaativat.

Julkaisuille näkyvyyttä turvallisesti
Miten sitten kannattaisi toimia, jotta saisi julkaisuilleen turvallisesti sen näkyvyyden, josta on tutkijalle eniten hyötyä? Turvallinen tapa olisi rinnakkaisjulkaista artikkeli LUTPubissa ja laittaa linkki ResearchGateen. Tämä takaa löytyvyyden esimerkiksi tutkijoiden suosiman Google Scholarin kautta ja samalla julkaisun pitkäaikaistallennus on turvattu. Hyvä käytäntö on myös jakaa julkaisun tiedot ResearchGaten kautta ja lähettää varsinainen artikkeli vain sitä pyytäville.

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/ResearchGATE
https://wiki.eduuni.fi/display/pilviohje/ResearchGate
https://www.altmetric.com/audience/researchers/
https://synblogi.wordpress.com/2013/11/19/altmetriikka-vaihtoehtoista-metriikkaa/

 

Kirjasto avoimuuden asialla koko viikon

Lokakuun lopulla oli kansainvälinen avoimen tieteen viikko, International Open Access Week 24.-28.10.2016. Lappeenrannan tiedekirjasto osallistui teemaan järjestäen ohjelmaa eri puolille kampusta. Avoin tiede on ollut voimakkaasti esillä LUT:ssa pitkin syksyä ja sopivasti ennen OA-viikkoa saatiin voimaan rehtorin 14.10. hyväksymä LUT:n tutkimusaineistopolitiikka.

Viikko alkoi paneelikeskustelulla avoimesta tieteestä. Myöhemmin oli tarjolla infotilaisuuksia, joiden aiheina olivat ORCID-tutkijatunniste ja CSC:n tutkimusaineistopalvelut.

kuva2
Avoimen tieteen paneelikeskustelussa esitettiin näkemyksiä avoimuuden puolesta ja vastaan.

Paneelikeskustelussa avoimuus eri näkökulmista

Maanantai-iltapäivänä Galleria-aulaan kokoontui joukko tutkijoita ja muuta henkilökuntaa kuulemaan keskustelua avoimesta tieteestä. Mielipiteiden vaihto oli vilkasta ja tutkijoiden omat kokemukset ja käytännön esimerkit avoimuudesta olivat valaisevia.

Näkökulmia julkaisukanavan valintaan
Heti keskustelun alussa todettiin, että avoimuus ei ole ainoa tutkimuksen julkaisukanavan valintaan vaikuttava seikka. LUT:n tutkimuksesta vastaava vararehtori Jari Hämäläinen muistutti, että yliopiston päätavoite on tehdä hyvää tutkimusta, jolle etsitään parhaat mahdolliset julkaisuväylät. Avoimuus on vain yksi osa julkaisukanavan valinnassa, mutta ei kaikista tärkein. Tilanne saattaa toki muuttua tulevaisuudessa.

Yritysyhteistyön haasteet
LUT tekee paljon yritysyhteistyötä tutkimushankkeissaan ja siten myös yhteistyökumppanin näkökulma joudutaan ottamaan huomioon avoimuudessa. Tutkijoiden yhteistyöstä teollisuusyritysten kanssa kerrottiin useita esimerkkejä. Yleinen kokemus oli, että yritykset eivät vastusta avoimuuden periaatetta, kunhan vain asioista sovitaan. Esimerkiksi tutkimusaineistoille voidaan määrittää embargoaika eli odotetaan niin kauan, kunnes kehitteillä ollut tuote on saatu markkinoille ja julkaistaan tutkimusaineisto vasta tämän jälkeen.

Avoimuutta prosesseihin
Tutkijat toivoivat vastaavasti läpinäkyvyyttä muihinkin prosesseihin, ei pelkästään tutkimukseen.  Keskusteluissa peräänkuulutettiin muun muassa vertaisarviointien avaamista: jos julkaisua ei hyväksytä lehteen, olisi mielenkiintoista tietää miten artikkelit on arvioitu ja vertailtu keskenään. Ehdotettiin myös, että esimerkiksi julkisrahoitteisten apuraha-anomusten tulisi olla nähtävillä, samoin kuin julkisrahoitettujen tutkimusten loppuraporttien tulisi olla saatavissa.

”Keskustelu oli hyvin mielenkiintoista. Suosittelen aiheeseen perehtymistä kaikille, sillä asia on mielenkiintoinen ja aiheena ajankohtainen.”
Svetlana Proskurina

”Sain tärkeää tietoa ja Open Access julkaisemisesta pitäisi puhua entistä enemmän. Tutkijat kaipaavat lisää ohjeistusta asiaan. Julkaisijoiden sivuilta on usein vaikeaa löytää tietoa esimerkiksi rinnakkaisjulkaisemisesta.”
Sanni Väisänen

Kirjaston ständillä ORCID-tutkijatunniste ja CSC:n palvelut

Keskiviikon ja torstain aikana kirjasto jakoi tietoa ORCID-tutkijatunnisteesta sekä CSC:n tarjoamista palveluista tutkijoille. Ständillä kävi mukavana virtana ihmisiä ja asiat tuntuivat askarruttavan tutkijoita. Erityisesti ORCID-tunnisteesta tarjottu tieto kiinnosti kävijöitä ja tunnisteen käytölle tuntui olevan tilausta. Monet tutkijat pitivät tervetulleena sitä, että tunnuksen avulla ansiot julkaisuista kohdistuisivat oikealle tutkijalle aina siitä lähtien, kun tutkimusartikkelia tarjoaa kustantajalle ja päätyen tutkimuksen arviointiin saakka.

Esittelyssä olivat myös CSC:n IDA, ETSIN ja AVAA palvelut. Yliopiston IDA-yhteyshenkilö näytti kiinnostuneille aineiston tallentamista IDA-palveluun ja opasti järjestelmän käytössä.

kuva3
Kirjaston ständillä keskusteltiin tutkijoiden kanssa avoimesta tieteestä.

Teemaviikkoon osallistuminen oli kirjaston näkökulmasta menestys: viikon aikana jaettiin paljon tietoa useista tutkijoiden työtä helpottavista välineistä. Lisäksi keskustelun avulla avattiin uusia näkökulmia ja pohdintoja avoimeen tieteeseen.

Lisätietoja:
Avoin tiede
CSC:n palvelut
LUT:n avoimen tieteen sivut
LUT:n tutkimusaineistopolitiikka
LUT’s guide to Open science – publishing & managing research data