LibGuides-oppaat järjestykseen!

tiedonhaun-oppaat

Lappeenrannan tiedekirjasto tuottaa erilaisia tiedonhaun ja neuvonnan oppaita asiakkailleen. LibGuides-oppaita on tuotettu eri aihealueille, muun muassa tutkimuksen ja julkaisemisen avuksi ja opiskelun tueksi.

AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017 ja vastausten perusteella LibGuides-oppaat eivät ole vielä kaikille kirjaston käyttäjille tuttuja. Jotta oppaiden löytäminen olisi helpompaa ja käyttö sujuvampaa, järjestimme LibGuides-pääsivun uudelleen ja aineisto on jaoteltu kieliversioittain.

Suomenkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/fi

Englanninkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/en

 

kaavio
Kirjaston kymmenen suosituinta opasta ajalla 1.1.-24.5.2017.

Kirjaston ylivoimaisesti eniten näyttökertoja kahminut opas on LUTPub julkaisuarkisto, 1600 näyttökertaa vuoden alusta. Opas sisältää muun muassa julkaisujen ja opinnäytetöiden tallennusohjeita LUT:n julkaisuarkistoon.

Kirjastossa tiedonhaun opetusta tarjoavien mieltä lämmittää, että toiseksi suosituin on ollut Tiedonhaun opas teekkareille. Informaatikot mainostavat kyseistä opasta opiskelijoille aina tiedonhaun opetustunneilla, sillä se sisältää hyvää perustietoa ja käytännön vinkkejä tiedonhakuun. Opas on tuotettu yhteistyössä LUT:n, Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.

Mikä ihmeen LibGuides?
Tiedonhaun oppaat on tuotettu LibGuides-julkaisualustalla. Alusta on helppokäyttöinen ja kirjastossa usealla henkilöllä on päivitysoikeudet järjestelmään.

LibGuides-järjestelmä on kirjastoille suunniteltu julkaisualusta erilaisten oppaiden julkaisemiseen ja ylläpitämiseen. Palvelun tarjoaa amerikkalainen Springshare-yhtiö. Perusajatuksena on sisällöntuotannon ja tiedon ylläpitämisen helppous, mikä mahdollistaa monipuolisten oppaiden tekemisen ilman it-osaajien apua.

Sisältöjen kehittämisen tukena toimii myös laaja LibGuides-yhteisö: järjestelmässä on mahdollista käyttää toisten tekemiä sisältöjä sellaisenaan omissa oppaissa. Esimerkiksi pyytämällä luvan oppaan tekijältä ja parilla hiiren klikkauksella voi saada Harvardissa tehdyn sisällön näkyviin sellaisenaan omassa oppaassa.

Lähde: https://synblogi.wordpress.com/2012/10/23/libguides-apu-tietoaineistojen-tehokkaaseen-kayttoon/

 

 

 

 

.

.

.

Sähköistä vai paperista?

ekirjat-painetut

Lappeenrannan tiedekirjaston kokoelmat muodostuvat Skinnarilan ja Linnalan kampuskirjastoihin hankitusta painetuista ja sähköisistä aineistoista. Hankittava aineisto tukee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Saimaan ammattikorkeakoulussa annettavaa opetusta ja keskittyy korkeakoulujen koulutusaloihin liittyviin tieteenaloihin.

E-kirjat ovat voittaneet painetut kirjat nimekemäärissä tiedekirjaston kirjakokoelmissa vuodesta 2012 lähtien. Painettuja kirjoja hankitaan edelleen, mutta kirjojen määrä vähenee tasaisesti, kun kokoelmasta poistetaan vanhentunutta aineistoa. E-kirjojen nimekemäärän kasvuun vaikuttaa käytettävissä olevat määrärahat ja kirjapaketeissa tapahtuvat muutokset, joihin kirjasto ei voi vaikuttaa.

kaavio1

Miksi lehdet tippuvat?
Aineiston sähköistymisen vaikutus näkyy erityisen selvästi painettujen lehtitilausten määrässä. Lehtinimekkeen tultua saataville sähköisenä luovuttiin painetun lehden tilauksesta; tämä kehitys oli tasaista ja hidasta vuoteen 2015 saakka.

Vuoden 2016 alusta yliopisto luopui kaikista painettujen lehtien tilauksistaan taloudellisista syistä; nämä säästöt vaikuttivat myös e-lehtinimekkeiden määrään. Ilmaislehtien määrä on myös kutistunut, sillä lehtien julkaisu muuttuu sähköiseksi. Tästä esimerkkinä on LTKY:n Aalef-lehden korvautuminen Alive-verkkojulkaisulla.

kaavio2

kaavio3

Mitä, mistä?
Tiedekirjaston kaikki aineistot löytyvät Finna-hakupalveluista: LUT Finna ja Saimia Finna. Jos etsimääsi kirjaa tai lehteä ei löydy, voit toivoa sitä hankittavaksi kokoelmiimme tai jättää kaukolainapyynnön, jolloin tarvitsemasi aineisto hankitaan käyttöösi toisesta kirjastosta.

Finnalle kouluarvosanaksi kahdeksan

Finna-hakupalvelu otettiin tiedekirjastossa käyttöön viime syksynä. Palvelu korvaa vuoden lopussa päättyneen Nelli-portaalin ja Wilma WebVoyage tietokannan.

Kansalliskirjasto teki vuosittaisen Finnan käyttäjäkyselyn ajalla 7.–27.12.2016. Nyt käytössämme ovat ensimmäiset tilastot ja käyttäjäkokemukset organisaatioiden omista Finnoista (LUT Finna, Saimia Finna).

finna

Kyselyn mukaan sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun puolella noin puolet asiakkaista kuuli ensi kerran Finnasta kirjaston toimipisteessä. Tiedotimme muutoksesta opiskelijoille ja henkilökunnalle lukuisilla eri verkkosivuilla, mutta esimerkiksi sosiaalisen median kautta aiheesta oli ensi kerran kuullut vain 1-2 % vastaajista.

Molemmissa organisaatioissa hakupalvelua käytetään ylivoimaisesti eniten aineiston etsintään. Toiseksi suosituinta on omien lainojen uusinta ja aineistojen varaus.

Erot aineistojen käytössä
Haetun aineiston käyttötarkoituksessa on organisaatiokohtaisia eroja. Yliopiston puolella eniten aineistoa haetaan opiskeluun (46 %) ja akateemiseen tutkimukseen (32 %) sekä koulutehtäviin (13 %). Yliopiston puolella Finnan käyttö akateemisen tutkimuksen teossa on selvästi suurempaa verrattuna ammattikorkeakoulun käyttöön.

kaavio-lut
Aineiston käyttötarkoitus: wilma.finna.fi/lut

Ammattikorkeakoulun puolella painottuu puolestaan opiskelu ja opetus: aineistoa etsitään eniten opiskeluun (60 %), koulutehtäviin (18 %) ja opetukseen (10 %). Finnaa hyödynnetään ammattikorkeakoulun puolella opetuksessa huomattavasti enemmän kuin yliopistossa.

kaavio-saimia
Aineiston käyttötarkoitus: wilma.finna.fi/saimia

Kokonaisarvio: hyvä
Kyselyn mukaan Finnaa pidetään jokseenkin helppokäyttöisenä, hyödyllisenä ja aikaa säästävänä. Kokonaisarvioinnissa molemmissa organisaatioissa annettiin Finnalle eniten kouluarvosanaa kahdeksan. Tämä on hyvä alku uudelle hakupalvelulle, vaikka petrattavaakin riittää.

Lähde: Finna kysely 2016