Tuokiokuvia tieltä tohtoriksi

Professori soittaa: ”Tulisitko kertomaan opiskelijoilleni tiedonhankinnasta. He ovat aloittamassa opinnäytettä.” Menen enemmän kuin mielelläni, eikä se jää ainoaksi kerraksi. Opin opettamisesta joka kerralla jotakin uutta.

Kollega soittaa: “Olen jäämässä opintovapaalle viimeistelemään väitöskirjaani. Tulisitko sijaiseksi kahdeksaksi kuukaudeksi?” Toki kiinnostaa. Eikös olekin hyvä tehdä välillä jotakin muuta, erilaista? Asiat järjestyvät ja minusta tulee kahdeksaksi kuukaudeksi taas yritysinformaatikko!

Photo: Tuomas Vitikainen
Tohtorinhatut. Kuva: Tuomas Vitikainen.

Kollega väittelee. Ymmärrän aiheen ja pystyn seuraamaan hänen ajatteluaan. Kiinnostun. Tutkimuksen keinoin tarkastellaan tuttua ilmiötä. Hento ajatus viriää: Entä jos minäkin… Esitän ajatukseni esimiehelle, joka ampuu sen alas välittömästi vedoten resurssipulaan yksikössä. Ajatus jää kuitenkin elämään, vaikka alasammuttuna kituukin.

Mietin itsekseni, mikä on se asia, jota haluaisin tarkastella ja totean, että sen tulee liittyä läheisesti työhöni. Haluan selvittää, onko jatkuvasti kehittämälläni opetuksella vaikutusta. Konferenssissa esitän ajatukseni entiselle kollegalle, joka työskentelee nyttemmin professorina. Selitän, mitä haluaisin tutkia ja kysyn hänen mielipidettään. ”Unohda koko juttu”, hän toteaa ja jatkaa: ”Ei tuollaista voi tutkia.” Minuun tuo kommentti vaikuttaa kuin kaadettaisiin vettä myllyyn.

Kokeilen uutta tapaa opettaa. Myöhemmin joku keksii tavalle nimenkin. Siitä aletaan puhua käänteisenä luokkahuoneena. Käytän menetelmän soveltamisesta saamaani aineistoa opetuksen kehittämiseen ja oppimistulosten tarkastelemiseen. Kirjoitan asiasta konferenssipaperin oman alan konferenssiin.

Olen kahvilla yhteistyökumppanina toimivan yliopistomme opettajan kanssa. Kerron hänelle, mitä olen itsekseni tutkinut. Tällä kertaa asiaa ei ammutakaan alas, vaan se saa siivet. Yhdessä kehitämme opetusta eteenpäin. Saan neuvoja asian tutkimiseen. Kysyn: ”Väitöskirja, ai tästä? Luuletko, että minusta on siihen?” Ja uusi esimieskin rohkaisee: ”Anna palaa!”

POSTDOC_IMG_20180928_162140.jpg
Post Doc. Kuva:Marja Talikka.

Konferenssipaperi aiheesta ja siihen soveltuvista tutkimusmenetelmistä. Rohkaisevia kommentteja. Toinen konferenssipaperi. Eräänä päivänä luennon tauolla saan tiedon: olen saanut jatko-opinto-oikeuden. Opiskelijat taputtavat!

Opintovapaalla. Yläkerran kylpyhuoneremontti kestää täsmälleen saman ajan kuin opintovapaani. Käsittelen tutkimusdataa ja ympärilläni tuntuvat lentelevän betonimurikat ja kaakelinkappaleet. Exceltaulukoita ja graafeja syntyy kuitenkin ja niiden pohjalta kirjoitan artikkeleita. ”Ei, tämä meidän lehtemme ei julkaise artikkeleita kuin puhtaasti omalta alaltamme.” ”Aihe on kyllä kiinnostava, mutta ei sovi lehtemme linjaan.” Miten ihmeessä teen tästä artikkeleita jufokakkosiin tai kolmosiin tai edes ykkösiin, kun sopivaa foorumia ei löydy?

Monografia! Olen helpottunut. En ole diplomityön kirjoittamisen jälkeen tuottanut yhtään laajaa yhtenäistä kirjallista esitystä, mutta nyt voin sisällyttää kaikki kolme aihepiiriä samaan julkaisuun ja tehdä siitä johdonmukaisen kokonaisuuden. Englanninopettajan opit mielessä kirjoitan ja nautin siitä.

Esitarkastajien löytäminen on onneksi ohjaajan tehtävä. Ei käy kateeksi. Lopulta löytyvät vaaditut kaksi henkilöä, joista toinen suostuu toimimaan myös vastaväittäjänä.

Kommentteja, kehitysehdotuksia, tekstin hiomista, sanojen merkitysten pohtimista. Ymmärtääkö lukija tekstistä sen, mitä haluan sanoa? Viittaukset kuntoon. Pitääkö olla linkki? Onko tämä lähde sopiva? Apua, se onkin hävinnyt netistä. Etsin uuden. Tekstinkäsittelyohjelma käyttäytyy oudosti. Sisennykset, otsikoinnit, fontit, marginaalit. Kollega auttaa. Sitten PDF:ksi, mutta ei se näytä oikealta. Aloitan sivujen tarkastelun uudelleen. Loppuuko tämä koskaan?

Acknowledgements – ihanaa, vihdoin saan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat olleet osallisena työssäni. Muistanko kaikki? Mitä tässä saa sanoa ja mitä ei? Mikä on sopivaa?

Oikovedos. Melkein jo perillä! Aivan, korjataan vielä pari kohtaa. Sitä pientä viilausta.

Väitöspäivän ajankohta pitää määrittää. Lomakauden jälkeen vasta, sillä aiemmin ei ole mahdollista. Menköön siis vielä yksi kesä. Väitöskahvien suolaiset ja makeat tarjoilut, lounasmenun valinta kustoksen ja vastaväittäjän kanssa syötävälle lounaalle, minkä väriset kukat saliin – siis mitä, pitääkö minun niitäkin miettiä? Karonkka: missä, mitä tarjotaan, ketä kutsun, ohjelmaa? Missä välissä valmistelen puheen sinne? Kutsukortit ja paikkakortit! Ja kampaaja.

Vihdoin väitöspäivä. Kaikki on järjestyksessä. Kirjat painettu ja toimitettu saliin ja oikean väriset tuoksuttomat kukat paikallaan. Lounas- ja kahvitarjoilut kunnossa. Asiansa osaavat ammattilaiset ovat ne hoitaneet.

presenting_DSC4998.jpg
Marja puolustamassa työtään. Kuva: Tuomas Vitikainen

Nautin väitöspäivästä. Suku, ystävät ja työtoverit paikalla. Väitös on enemmänkin keskustelu kahden asiaan perehtyneen tutkijan välillä. Ei tarvitse jännittää. Yhdessä kohdassa teen muotovirheen, mutta siitä en kerro teille.

Kesäinen kotikaupunki on kauneimmillaan karonkan aikaan, ja järvi välkehtii puiden välistä. Katson ikkunasta ulkona odottavia juhlapukuisia rakkaita ystäviä, jotka kohta tulevat sisään juhlatilaan.

Photo: Tuomas Vitikainen
Marja, vastaväittäjä ja ohjaajat. Kuva: Tuomas Vitikainen.

Jos välillä tuntuikin, ettei tunnelin päässä näkynyt valoa niin lopulta kuitenkin näkyi. Eikä se ollut vastaan tuleva juna!

Loppusanat: Mitä ihmiset tekevät kaikella sillä ajalla, jolloin eivät tee väitöskirjaa?

Mainokset

Viikko aikaa suorittaa kirjastosuunnistus!

Tänä syksynä uusille opiskelijoille kirjastoon tutustuminen on järjestetty kirjastosuunnistuksen avulla. LUT:n opiskelijoille suunnistus kuuluu pakollisena osana oman tieteenalan johdatuskurssia. Saimaan amk:n opiskelijoista osalle kurssi on pakollinen, mutta kaikki ovat tervetulleita suorittamaan suunnistuksen.

kirjastosuunnistus

Kirjastosuunnistuksen avulla pääset tutustumaan kirjastoon. Mitä löytyy mistäkin kerroksesta? Missä on hiljaisia työskentelyalueita? Mistä löytyy skannerit ja tulostimet? Milloin kirjasto on auki? Miten kirjoja lainataan? Sekä moneen muuhun kysymykseen saat vastauksen. Suunnistusta varten on tultava Lappeenrannan tiedekirjaston Skinnarilan kampuskirjastoon. Suunnistus on nimensä mukaisesti suunnistus ja sitä varten saat kartan Origo palvelupisteen viereiseltä pöydältä. Suunnistukseen kuuluvat tehtävät tehdään omalla älylaitteella (kännykkä, tabletti) ja vastaukset tulee tallentaa suoraan Moodleen. Kirjastosuunnistus löytyy Moodlesta oman aineesi johdatuskurssin alta. Suunnistuksen pääset läpi, kun saat oikein 8 tehtävää kymmenestä. Ja aikaa tämän suorittamiseen menee noin puolisen tuntia.

 

Det gick som i Strömsö

Tiedekirjasto PedaForum 2017 -päivillä Vaasassa

(Otsikkokuvan lähde: PedaForum)

PedaForum eli vuosittainen korkeakouluopiskelun, -ohjauksen ja koulutuksen kehittämisen konferenssi järjestettiin 16.-17.8. Vaasan Palosaaren korkeakoulukampuksella. Päivien teema tänä vuonna keskittyi digitalisaatioon korkeakouluopetuksessa: ”Kuin Strömsössä? Korkeakouluopetuksen kehittäminen digitalisaation murroksessa”. Tiedekirjastomme opetustiimiläisiä on osallistunut useana vuonna PedaForumiin, niin tänäkin vuonna. LUT:sta ja Saimaan AMK:sta osallistujia oli kaikkiaan toistakymmentä.

Ennen varsinaista konferenssia osallistuimme Suomen yliopistokirjastojen neuvoston, SYN:n, oppimisen tuen verkoston sekä teknillisten yliopistokirjastojen IL-ryhmän, ”TYKKI-ryhmän”, verkostotapaamisiin. Tapaamisissa paitsi verkostoiduimme ja jaoimme kuulumisia, kehitimme omia opetus- ja ohjaustaitojamme. Tähän meitä alusti informaatiolukutaidon ja tiedonhaun opetuksen konkari Kai Halttunen. Kai kannusti meitä tiedonhaun opetuksen kehittämiseen luovilla ja konkreettisilla keinoilla mm. opiskelijoita aktivoimalla. Tästä moni otti oppia ja mitä todennäköisimmin aktivoivia opetusmenetelmiä nähtäneen myös LUT:n ja Saimaan AMK:n tiedonhaun opetuksissa! Vierailimme myös Vaasan tiedekirjastossa, Tritoniassa.

PedaForum Kai Halttunen
Tiedonhaun opetuksen erityispiirteitä (Lähde: Kai Halttunen)

Varsinaisilla PedaForum-päivillä osallistuimme luentosessioihin ja työpajoihin, jotka käsittelivät mm. digitaalisen oppimisen välineitä, yhteistyötä opetuksessa eri maiden välillä digitaalisuutta hyödyntäen ja digitalisaation jalkauttamista organisaation strategiselta tasolta käytäntöön. Nämä aiheet olivat myös keynote-puhujien aiheina, esimerkiksi Marie Leijon Malmön yliopistosta puhui fyysisistä ja virtuaalisista oppimisympäristöistä: ”Learning Spaces in Higher Education — It is Time for Space Pedagogy!”.

Lähinnä kirjastoa oli sessio, jossa käsiteltiin informaatiolukutaidon opetusta ja sen kehittämistä. Esimerkiksi TTY:n Miikka Sipilä esitteli IL-opetuksen kehysten hyödyntämistä opetuksissaan, Turun yliopistossa on kehitetty tiedonhaun graduklinikat avuksi lopputyötä tekeville opiskelijoille ja Jyväskylän yliopistossa on laadittu uusi kandidaatintyön ohjauksen kurssi. Erityisesti tämä sessio oli ajatuksia herättävä ja sai meitä pohtimaan edelleen omia toimintatapojamme ja vahvisti olemassa olevia käytäntöjä. Esimerkiksi tiedonhaun opetuksessa meillä on jo useamman vuoden ajan noudatettu ACRL:n informaatiolukutaidon kehysten periaatteita.

PedaForum IL-kehykset
IL-kehysten hyödyntäminen TTY:n tiedonhaun opetuksessa (Lähde: Miikka Sipilä, TTY:n kirjasto)

PedaForumiin liittyi myös vierailu Strömsöhön, tuohon YLE:n samannimisen ohjelman huvilaan ja puutarhaan, jossa kaikki menee nappiin. Kuten PedaForumissa!

PedaForum Strömsö
Strömsön päärakennus

PedaForum 2017 sivusto: http://www.uva.fi/fi/sites/pedaforum2017/

Kaikki PedaForum 2017 abstraktit: http://www.uva.fi/fi/sites/pedaforum2017/programme/rinnakkaissessiot-teemaryhmat_ja_tyopajat_1/peda-forum_2017_vaasa-kaikki_abstraktit.pdf

Fuksien kirjastopassitehtävät uudistuvat

Joitakin vuosia sitten Tiedekirjasto hylkäsi vanhan kirjastoon tutustumistavan, jossa opiskelijat kulkivat ryhminä kirjastontädin tai -sedän perässä ja kuulivat (joskus jopa kuuntelivat) selitystä tarjolla olevista kokoelmista ja palveluista. Käytäntö oli kaikille raskas ja turhauttava, joten sitä uudistettiin omatoimisen tutustumisen suuntaan. Uudessa versiossa opiskelijat saivat täytettäväkseen niin sanotun Kirjastopassin, jossa oli muutamia tutustumistehtäviä, ja jonka he sitten palauttivat tarkastettavaksi.

Alkavana lukuvuonna jatketaan omatoimista kirjaston kokoelmiin ja palveluihin tutustumista, mutta nyt mennään taas askel eteenpäin. Kirjastopassitehtävät ovat nyt Moodlessa, missä opiskelijat tekevät ne käyttäen omia älylaitteitaan. LUT:n opiskelijat löytävät kirjastopassitehtävät omalta Tiedonhaun perusteet / Information searching -verkko-opintojaksoltaan ja Saimaan AMK:n opiskelijoille heidän Moodlessaan on kurssi nimeltä Kirjastopassi / Library pass.

Tutustumistehtäviä on kaikkiaan 10. Moodle arpoo eri vaihtoehtoja opiskelijalle vastattavaksi. Hyväksyttävä suoritus edellyttää, että 8/10 vastauksesta on oikein. Kuvassa on esimerkki kysymyksestä, jossa paikannetaan aineistoja ja tiloja.

moodle-kirjastopassi

Kirjastopassitehtävien tekeminen ei tässä muodossa edellytä kirjastohenkilökunnan opastusta, vaan tehtävät ohjaavat opiskelijaa oikeaan paikkaan. Tämän vuoksi tehtävien tekoon on käytettävissä aiempaa pidempi ajanjakso, joka kestää aina ensimmäisen periodin loppuun asti. Mikäli joku kuitenkin kaipaa ohjeita, niitä löytyy painettuna kirjastosta ja sähköisenä LUT:n opiskelijoille esimerkiksi Moodlesta Tiedonhaun perusteet / Information searching -opintojaksolta ja Saimian opiskelijoille LibGuides-sivulta.

LUT:ssa fuksien tiedonhaun opetus, verkkokurssit Tiedonhaun perusteet / Information searching ja koulutusohjelmakohtaiset luennot, ovat osa johdatuskursseja, joilla opiskelijat orientoituvat oman tieteenalansa opintoihin. Saimaan AMK:n opiskelijoille on myös tarjolla vastaava informaatiolukutaidon opintokokonaisuus, johon sisältyy verkko-opintojakso Tiedonhaku ja tiedon käyttäminen / Searching and using information ja kahden tunnin luento, mikäli kurssin opettaja niin haluaa.

Lue lisää kirjaston opetustarjonnasta: http://libguides.lut.fi/kirjastokouluttaa

 

Kesä tuli Tiedekirjastoon

kesaaika1

Vaikka lämpömittari näyttää nollaa ja kylmä tuuli puskee vasten kasvoja, Tiedekirjasto siirtyy kesäaikaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maanantaista 15.5. alkaen asiakaspalvelua on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 10:00–15:30. Tällä mennään aina juhannukseen saakka seuraavin poikkeuksin:

  • Tiistaina 16.5. asiakaspalvelu suljetaan klo 13:45 henkilökunnan osallistuessa Tukipalvelujen ToukotouhuiLUT-tapahtumaan.
  • Keskiviikko 24.5. on Helatorstain aatto, jolloin muiden aattopäivien tapaan palvelu päättyy klo 14:00. Helatorstaiviikonloppuna 25.–28.5. kirjasto on suljettu, mutta on asiakkaiden käytettävissä läpi vuorokauden, kunhan kirjautuu sisään omalla henkilökohtaisella kulunvalvonta-avaimella.
  • Torstaina 1.6. henkilökunta ei ole paikalla ja kirjaston ovet ovat suljettuina koko päivän.

Avoinna 24/7 myös kesällä
Kirjaston ovet avautuvat aukiolopäivinä myös kesällä klo 7:30, mutta asiakaspalvelun sulkeutuminen tarkoittaa myös kirjaston ovien lukitsemista. Omatoimikäyttö on mahdollista läpi koko kesän, paitsi kahden viikon ajan alkaen maanantaista 3.7. aina perjantaihin 16.7, jolloin kirjastossa tehdään suursiivousta ja laitetaan paikat siistiin kuntoon taas seuraavaa lukukautta varten.

Juhannus, keskikesän juhla, koittaa perjantaina 23.6., jolloin kirjasto on suljettu sunnuntaihin saakka. Aattopäivien tapaan 22.6. torstaina ovet laitetaan kiinni klo 14:00.
Juhannuksen jälkeen yleensä asiakasvirta hiljenee, ja asiakaspalvelua on tarjolla viikolla 26 maanantaista perjantaihin klo 10:00–14:00.

Tiedekirjasto avaa ovensa jälleen kahden sulkuviikon jälkeen maanantaina 17.7. klo 7:30, ja asiakaspalvelupisteessä palvellaan klo 10:00 alkaen klo 14:00 saakka maanantaista perjantaihin aina 11.8. asti.

kesaaika2

Syksyllä paluu arkeen
Syksyn lähestyessä maanantaista 14.8. alkaen perjantaihin 25.8. saakka palvelua on tarjolla arkipäivisin 10:00–15:30, ja maanantaina 28.8. opiskelijoiden saapumisen myötä palaamme taas Tiedekirjastossakin arkeen, ja palvelemme ma-to 10:00–17:00 ja perjantaisin 10:00–15:30.

Eduunilla rajatonta yhteistyötä

eduuni

Eduuni on CSC:n tuottama sähköisen työskentelyn palveluympäristö, joka mahdollistaa yhteistyön yli organisaatiorajojen. Palvelu on tietoturva-auditoitu ja se pitää tiedot turvassa Suomessa, CSC:n datakeskuksessa.

Palvelun käyttöön ei tarvita erillisiä salasanoja, vaan kirjautuminen tapahtuu jo olemassa olevilla tunnuksilla. Käyttöoikeuksia hallitaan siten, että työsähköposti rekisteröidään ja vahvistetaan omaksi Eduuni-ID:ksi. Kirjautumistapoja on useita, kuten esimerkiksi organisaation omat tunnukset (esim. HAKA), ORCID, Facebook, Google, LinkedIn, tai Twitter -tunnukset.

Digitalous 2025 -hanke
Hankepäällikkö, yliopisto-opettaja Leena Tynninen (Lappeenranta University of Technology – LUT, School of Business and Management) kertoo kokemuksistaan Eduunista. Leena päätyi käyttämään Eduunia Digitalous 2025 -hankkeessa. Se on LUT:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) yhteishanke ja mukana on ollut 15 tiimiä ja kussakin tiimissä on ollut jäseniä tilitoimistosta, niiden asiakasyrityksistä sekä LUT:n tai Saimian opettajia ja opiskelijoita.

digitalous2
Kuvassa hankkeen avausseminaariin osallistuneiden vastauksia kysymykseen ”Olen tekoäly ja hoidan Etelä-Karjalan alueelta lähetetyt pyynnöt. Mitä pyydät minulta?”

Hankkeessa oli selvä tarve työkalulle, joka olisi apuna verkostoitumisessa ja organisaatioiden rajat ylittävässä työskentelyssä. Eduunia käyttämällä haluttiin myös välttää sähköpostiliikennettä, eri dokumenttiversioiden sekamelskaa ja koska kyseessä on myös osaamisen kehittämishanke, halutiin kokeilla niin sanottua alustatyyppistä työkalua.

Apua LUT:n ja Saimian tietohallinnoista
Aluksi kysyttiin neuvoa molempien organisaatioiden tietohallinnoilta ja sieltä suositeltiin Eduunia käytettäväksi tietoturvasyistä ja se on myös OKM:n suosittama verkostotyökalu. ”Kun aloitimme syksyllä Eduunin kanssa, meillä ei ollut käyttökokemusta eikä -koulutustakaan alustan käyttöön. Meille kaikille se oli täysin uusi työkalu ja olemme edenneet perusjuttujen kautta, kokeiluhenkisesti”, Leena kertoo.

Apuja palvelun käyttöön tarjosivat molempien organisaatioiden tietohallinnot. LUT:n puolelta tietohallinto teki sivustopohjan ja rakenteen, jonka jälkeen Saimian tietohallinnosta saatiin arvokasta asiantuntija-apua ylläpitoon ja sisällöntuottamiseen.

Eduuni on nimenomaan työskentelyalusta, jonne jokainen asianomainen pääsee. Siellä on kaikille hankkeessa mukana oleville näkyviä sivuja kuten esimerkiksi pääsivu ja materiaalipankki. Lisäksi on rajattuja sivuja, kuten sivu LUT:n ja Saimian opettajien väliseen työskentelyyn sekä oma case-sivu jokaiselle kehittämistiimille.

Käyttökokemuksia
Käyttökokemuksia Leena kuvailee seuraavasti: ”Hankehallinnan näkökulmasta yhteinen työskentelyalusta on hyvä, kun osallistujia on paljon, materiaaleja tulee runsaasti ja työtä tehdään tiimeissä, ja kun esimerkiksi hankepäällikkö ja -vastaava eivät osallistu jokaiseen tiimipalaveriin.

Haasteita on ollut sivustolle kirjautumisessa eli toiset kokevat asian helpoksi ja toiset vaikeaksi. Myös työtavan muutos sähköpostiin tulevista materiaaleista alustalta löytyvään materiaalin jakaa mielipiteitä, samoin kun sivustolle luotu rakenne.

Saimme hienosti apua Eduunin tukipalveluista julkisen sivuston luontiin.  Olisi hienoa, jos Eduunissa olisi yleisen esittelyvideon lisäksi käyttöopastusvideoita. Moni aloittava käyttäjä hyötyisi pienistäkin vinkeistä ja esimerkeistä.”

Digitalous 2025 julkinen sivusto: https://tt.eduuni.fi/sites/lut-digitalous/digitalous2025/SitePages/Home.aspx

Lisätietoja Eduunista:
https://info.eduuni.fi/yleista/mika-on-eduuni/
https://www.youtube.com/watch?v=b-Odt5sD71k

 

 

 

 

 

.

.

.

Finnalle kouluarvosanaksi kahdeksan

Finna-hakupalvelu otettiin tiedekirjastossa käyttöön viime syksynä. Palvelu korvaa vuoden lopussa päättyneen Nelli-portaalin ja Wilma WebVoyage tietokannan.

Kansalliskirjasto teki vuosittaisen Finnan käyttäjäkyselyn ajalla 7.–27.12.2016. Nyt käytössämme ovat ensimmäiset tilastot ja käyttäjäkokemukset organisaatioiden omista Finnoista (LUT Finna, Saimia Finna).

finna

Kyselyn mukaan sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun puolella noin puolet asiakkaista kuuli ensi kerran Finnasta kirjaston toimipisteessä. Tiedotimme muutoksesta opiskelijoille ja henkilökunnalle lukuisilla eri verkkosivuilla, mutta esimerkiksi sosiaalisen median kautta aiheesta oli ensi kerran kuullut vain 1-2 % vastaajista.

Molemmissa organisaatioissa hakupalvelua käytetään ylivoimaisesti eniten aineiston etsintään. Toiseksi suosituinta on omien lainojen uusinta ja aineistojen varaus.

Erot aineistojen käytössä
Haetun aineiston käyttötarkoituksessa on organisaatiokohtaisia eroja. Yliopiston puolella eniten aineistoa haetaan opiskeluun (46 %) ja akateemiseen tutkimukseen (32 %) sekä koulutehtäviin (13 %). Yliopiston puolella Finnan käyttö akateemisen tutkimuksen teossa on selvästi suurempaa verrattuna ammattikorkeakoulun käyttöön.

kaavio-lut
Aineiston käyttötarkoitus: wilma.finna.fi/lut

Ammattikorkeakoulun puolella painottuu puolestaan opiskelu ja opetus: aineistoa etsitään eniten opiskeluun (60 %), koulutehtäviin (18 %) ja opetukseen (10 %). Finnaa hyödynnetään ammattikorkeakoulun puolella opetuksessa huomattavasti enemmän kuin yliopistossa.

kaavio-saimia
Aineiston käyttötarkoitus: wilma.finna.fi/saimia

Kokonaisarvio: hyvä
Kyselyn mukaan Finnaa pidetään jokseenkin helppokäyttöisenä, hyödyllisenä ja aikaa säästävänä. Kokonaisarvioinnissa molemmissa organisaatioissa annettiin Finnalle eniten kouluarvosanaa kahdeksan. Tämä on hyvä alku uudelle hakupalvelulle, vaikka petrattavaakin riittää.

Lähde: Finna kysely 2016