Det gick som i Strömsö

Tiedekirjasto PedaForum 2017 -päivillä Vaasassa

(Otsikkokuvan lähde: PedaForum)

PedaForum eli vuosittainen korkeakouluopiskelun, -ohjauksen ja koulutuksen kehittämisen konferenssi järjestettiin 16.-17.8. Vaasan Palosaaren korkeakoulukampuksella. Päivien teema tänä vuonna keskittyi digitalisaatioon korkeakouluopetuksessa: ”Kuin Strömsössä? Korkeakouluopetuksen kehittäminen digitalisaation murroksessa”. Tiedekirjastomme opetustiimiläisiä on osallistunut useana vuonna PedaForumiin, niin tänäkin vuonna. LUT:sta ja Saimaan AMK:sta osallistujia oli kaikkiaan toistakymmentä.

Ennen varsinaista konferenssia osallistuimme Suomen yliopistokirjastojen neuvoston, SYN:n, oppimisen tuen verkoston sekä teknillisten yliopistokirjastojen IL-ryhmän, ”TYKKI-ryhmän”, verkostotapaamisiin. Tapaamisissa paitsi verkostoiduimme ja jaoimme kuulumisia, kehitimme omia opetus- ja ohjaustaitojamme. Tähän meitä alusti informaatiolukutaidon ja tiedonhaun opetuksen konkari Kai Halttunen. Kai kannusti meitä tiedonhaun opetuksen kehittämiseen luovilla ja konkreettisilla keinoilla mm. opiskelijoita aktivoimalla. Tästä moni otti oppia ja mitä todennäköisimmin aktivoivia opetusmenetelmiä nähtäneen myös LUT:n ja Saimaan AMK:n tiedonhaun opetuksissa! Vierailimme myös Vaasan tiedekirjastossa, Tritoniassa.

PedaForum Kai Halttunen
Tiedonhaun opetuksen erityispiirteitä (Lähde: Kai Halttunen)

Varsinaisilla PedaForum-päivillä osallistuimme luentosessioihin ja työpajoihin, jotka käsittelivät mm. digitaalisen oppimisen välineitä, yhteistyötä opetuksessa eri maiden välillä digitaalisuutta hyödyntäen ja digitalisaation jalkauttamista organisaation strategiselta tasolta käytäntöön. Nämä aiheet olivat myös keynote-puhujien aiheina, esimerkiksi Marie Leijon Malmön yliopistosta puhui fyysisistä ja virtuaalisista oppimisympäristöistä: ”Learning Spaces in Higher Education — It is Time for Space Pedagogy!”.

Lähinnä kirjastoa oli sessio, jossa käsiteltiin informaatiolukutaidon opetusta ja sen kehittämistä. Esimerkiksi TTY:n Miikka Sipilä esitteli IL-opetuksen kehysten hyödyntämistä opetuksissaan, Turun yliopistossa on kehitetty tiedonhaun graduklinikat avuksi lopputyötä tekeville opiskelijoille ja Jyväskylän yliopistossa on laadittu uusi kandidaatintyön ohjauksen kurssi. Erityisesti tämä sessio oli ajatuksia herättävä ja sai meitä pohtimaan edelleen omia toimintatapojamme ja vahvisti olemassa olevia käytäntöjä. Esimerkiksi tiedonhaun opetuksessa meillä on jo useamman vuoden ajan noudatettu ACRL:n informaatiolukutaidon kehysten periaatteita.

PedaForum IL-kehykset
IL-kehysten hyödyntäminen TTY:n tiedonhaun opetuksessa (Lähde: Miikka Sipilä, TTY:n kirjasto)

PedaForumiin liittyi myös vierailu Strömsöhön, tuohon YLE:n samannimisen ohjelman huvilaan ja puutarhaan, jossa kaikki menee nappiin. Kuten PedaForumissa!

PedaForum Strömsö
Strömsön päärakennus

PedaForum 2017 sivusto: http://www.uva.fi/fi/sites/pedaforum2017/

Kaikki PedaForum 2017 abstraktit: http://www.uva.fi/fi/sites/pedaforum2017/programme/rinnakkaissessiot-teemaryhmat_ja_tyopajat_1/peda-forum_2017_vaasa-kaikki_abstraktit.pdf

Mainokset

Fuksien kirjastopassitehtävät uudistuvat

Joitakin vuosia sitten Tiedekirjasto hylkäsi vanhan kirjastoon tutustumistavan, jossa opiskelijat kulkivat ryhminä kirjastontädin tai -sedän perässä ja kuulivat (joskus jopa kuuntelivat) selitystä tarjolla olevista kokoelmista ja palveluista. Käytäntö oli kaikille raskas ja turhauttava, joten sitä uudistettiin omatoimisen tutustumisen suuntaan. Uudessa versiossa opiskelijat saivat täytettäväkseen niin sanotun Kirjastopassin, jossa oli muutamia tutustumistehtäviä, ja jonka he sitten palauttivat tarkastettavaksi.

Alkavana lukuvuonna jatketaan omatoimista kirjaston kokoelmiin ja palveluihin tutustumista, mutta nyt mennään taas askel eteenpäin. Kirjastopassitehtävät ovat nyt Moodlessa, missä opiskelijat tekevät ne käyttäen omia älylaitteitaan. LUT:n opiskelijat löytävät kirjastopassitehtävät omalta Tiedonhaun perusteet / Information searching -verkko-opintojaksoltaan ja Saimaan AMK:n opiskelijoille heidän Moodlessaan on kurssi nimeltä Kirjastopassi / Library pass.

Tutustumistehtäviä on kaikkiaan 10. Moodle arpoo eri vaihtoehtoja opiskelijalle vastattavaksi. Hyväksyttävä suoritus edellyttää, että 8/10 vastauksesta on oikein. Kuvassa on esimerkki kysymyksestä, jossa paikannetaan aineistoja ja tiloja.

moodle-kirjastopassi

Kirjastopassitehtävien tekeminen ei tässä muodossa edellytä kirjastohenkilökunnan opastusta, vaan tehtävät ohjaavat opiskelijaa oikeaan paikkaan. Tämän vuoksi tehtävien tekoon on käytettävissä aiempaa pidempi ajanjakso, joka kestää aina ensimmäisen periodin loppuun asti. Mikäli joku kuitenkin kaipaa ohjeita, niitä löytyy painettuna kirjastosta ja sähköisenä LUT:n opiskelijoille esimerkiksi Moodlesta Tiedonhaun perusteet / Information searching -opintojaksolta ja Saimian opiskelijoille LibGuides-sivulta.

LUT:ssa fuksien tiedonhaun opetus, verkkokurssit Tiedonhaun perusteet / Information searching ja koulutusohjelmakohtaiset luennot, ovat osa johdatuskursseja, joilla opiskelijat orientoituvat oman tieteenalansa opintoihin. Saimaan AMK:n opiskelijoille on myös tarjolla vastaava informaatiolukutaidon opintokokonaisuus, johon sisältyy verkko-opintojakso Tiedonhaku ja tiedon käyttäminen / Searching and using information ja kahden tunnin luento, mikäli kurssin opettaja niin haluaa.

Lue lisää kirjaston opetustarjonnasta: http://libguides.lut.fi/kirjastokouluttaa

 

Kesä tuli Tiedekirjastoon

kesaaika1

Vaikka lämpömittari näyttää nollaa ja kylmä tuuli puskee vasten kasvoja, Tiedekirjasto siirtyy kesäaikaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maanantaista 15.5. alkaen asiakaspalvelua on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 10:00–15:30. Tällä mennään aina juhannukseen saakka seuraavin poikkeuksin:

  • Tiistaina 16.5. asiakaspalvelu suljetaan klo 13:45 henkilökunnan osallistuessa Tukipalvelujen ToukotouhuiLUT-tapahtumaan.
  • Keskiviikko 24.5. on Helatorstain aatto, jolloin muiden aattopäivien tapaan palvelu päättyy klo 14:00. Helatorstaiviikonloppuna 25.–28.5. kirjasto on suljettu, mutta on asiakkaiden käytettävissä läpi vuorokauden, kunhan kirjautuu sisään omalla henkilökohtaisella kulunvalvonta-avaimella.
  • Torstaina 1.6. henkilökunta ei ole paikalla ja kirjaston ovet ovat suljettuina koko päivän.

Avoinna 24/7 myös kesällä
Kirjaston ovet avautuvat aukiolopäivinä myös kesällä klo 7:30, mutta asiakaspalvelun sulkeutuminen tarkoittaa myös kirjaston ovien lukitsemista. Omatoimikäyttö on mahdollista läpi koko kesän, paitsi kahden viikon ajan alkaen maanantaista 3.7. aina perjantaihin 16.7, jolloin kirjastossa tehdään suursiivousta ja laitetaan paikat siistiin kuntoon taas seuraavaa lukukautta varten.

Juhannus, keskikesän juhla, koittaa perjantaina 23.6., jolloin kirjasto on suljettu sunnuntaihin saakka. Aattopäivien tapaan 22.6. torstaina ovet laitetaan kiinni klo 14:00.
Juhannuksen jälkeen yleensä asiakasvirta hiljenee, ja asiakaspalvelua on tarjolla viikolla 26 maanantaista perjantaihin klo 10:00–14:00.

Tiedekirjasto avaa ovensa jälleen kahden sulkuviikon jälkeen maanantaina 17.7. klo 7:30, ja asiakaspalvelupisteessä palvellaan klo 10:00 alkaen klo 14:00 saakka maanantaista perjantaihin aina 11.8. asti.

kesaaika2

Syksyllä paluu arkeen
Syksyn lähestyessä maanantaista 14.8. alkaen perjantaihin 25.8. saakka palvelua on tarjolla arkipäivisin 10:00–15:30, ja maanantaina 28.8. opiskelijoiden saapumisen myötä palaamme taas Tiedekirjastossakin arkeen, ja palvelemme ma-to 10:00–17:00 ja perjantaisin 10:00–15:30.

Eduunilla rajatonta yhteistyötä

eduuni

Eduuni on CSC:n tuottama sähköisen työskentelyn palveluympäristö, joka mahdollistaa yhteistyön yli organisaatiorajojen. Palvelu on tietoturva-auditoitu ja se pitää tiedot turvassa Suomessa, CSC:n datakeskuksessa.

Palvelun käyttöön ei tarvita erillisiä salasanoja, vaan kirjautuminen tapahtuu jo olemassa olevilla tunnuksilla. Käyttöoikeuksia hallitaan siten, että työsähköposti rekisteröidään ja vahvistetaan omaksi Eduuni-ID:ksi. Kirjautumistapoja on useita, kuten esimerkiksi organisaation omat tunnukset (esim. HAKA), ORCID, Facebook, Google, LinkedIn, tai Twitter -tunnukset.

Digitalous 2025 -hanke
Hankepäällikkö, yliopisto-opettaja Leena Tynninen (Lappeenranta University of Technology – LUT, School of Business and Management) kertoo kokemuksistaan Eduunista. Leena päätyi käyttämään Eduunia Digitalous 2025 -hankkeessa. Se on LUT:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) yhteishanke ja mukana on ollut 15 tiimiä ja kussakin tiimissä on ollut jäseniä tilitoimistosta, niiden asiakasyrityksistä sekä LUT:n tai Saimian opettajia ja opiskelijoita.

digitalous2
Kuvassa hankkeen avausseminaariin osallistuneiden vastauksia kysymykseen ”Olen tekoäly ja hoidan Etelä-Karjalan alueelta lähetetyt pyynnöt. Mitä pyydät minulta?”

Hankkeessa oli selvä tarve työkalulle, joka olisi apuna verkostoitumisessa ja organisaatioiden rajat ylittävässä työskentelyssä. Eduunia käyttämällä haluttiin myös välttää sähköpostiliikennettä, eri dokumenttiversioiden sekamelskaa ja koska kyseessä on myös osaamisen kehittämishanke, halutiin kokeilla niin sanottua alustatyyppistä työkalua.

Apua LUT:n ja Saimian tietohallinnoista
Aluksi kysyttiin neuvoa molempien organisaatioiden tietohallinnoilta ja sieltä suositeltiin Eduunia käytettäväksi tietoturvasyistä ja se on myös OKM:n suosittama verkostotyökalu. ”Kun aloitimme syksyllä Eduunin kanssa, meillä ei ollut käyttökokemusta eikä -koulutustakaan alustan käyttöön. Meille kaikille se oli täysin uusi työkalu ja olemme edenneet perusjuttujen kautta, kokeiluhenkisesti”, Leena kertoo.

Apuja palvelun käyttöön tarjosivat molempien organisaatioiden tietohallinnot. LUT:n puolelta tietohallinto teki sivustopohjan ja rakenteen, jonka jälkeen Saimian tietohallinnosta saatiin arvokasta asiantuntija-apua ylläpitoon ja sisällöntuottamiseen.

Eduuni on nimenomaan työskentelyalusta, jonne jokainen asianomainen pääsee. Siellä on kaikille hankkeessa mukana oleville näkyviä sivuja kuten esimerkiksi pääsivu ja materiaalipankki. Lisäksi on rajattuja sivuja, kuten sivu LUT:n ja Saimian opettajien väliseen työskentelyyn sekä oma case-sivu jokaiselle kehittämistiimille.

Käyttökokemuksia
Käyttökokemuksia Leena kuvailee seuraavasti: ”Hankehallinnan näkökulmasta yhteinen työskentelyalusta on hyvä, kun osallistujia on paljon, materiaaleja tulee runsaasti ja työtä tehdään tiimeissä, ja kun esimerkiksi hankepäällikkö ja -vastaava eivät osallistu jokaiseen tiimipalaveriin.

Haasteita on ollut sivustolle kirjautumisessa eli toiset kokevat asian helpoksi ja toiset vaikeaksi. Myös työtavan muutos sähköpostiin tulevista materiaaleista alustalta löytyvään materiaalin jakaa mielipiteitä, samoin kun sivustolle luotu rakenne.

Saimme hienosti apua Eduunin tukipalveluista julkisen sivuston luontiin.  Olisi hienoa, jos Eduunissa olisi yleisen esittelyvideon lisäksi käyttöopastusvideoita. Moni aloittava käyttäjä hyötyisi pienistäkin vinkeistä ja esimerkeistä.”

Digitalous 2025 julkinen sivusto: https://tt.eduuni.fi/sites/lut-digitalous/digitalous2025/SitePages/Home.aspx

Lisätietoja Eduunista:
https://info.eduuni.fi/yleista/mika-on-eduuni/
https://www.youtube.com/watch?v=b-Odt5sD71k

 

 

 

 

 

.

.

.

Finnalle kouluarvosanaksi kahdeksan

Finna-hakupalvelu otettiin tiedekirjastossa käyttöön viime syksynä. Palvelu korvaa vuoden lopussa päättyneen Nelli-portaalin ja Wilma WebVoyage tietokannan.

Kansalliskirjasto teki vuosittaisen Finnan käyttäjäkyselyn ajalla 7.–27.12.2016. Nyt käytössämme ovat ensimmäiset tilastot ja käyttäjäkokemukset organisaatioiden omista Finnoista (LUT Finna, Saimia Finna).

finna

Kyselyn mukaan sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun puolella noin puolet asiakkaista kuuli ensi kerran Finnasta kirjaston toimipisteessä. Tiedotimme muutoksesta opiskelijoille ja henkilökunnalle lukuisilla eri verkkosivuilla, mutta esimerkiksi sosiaalisen median kautta aiheesta oli ensi kerran kuullut vain 1-2 % vastaajista.

Molemmissa organisaatioissa hakupalvelua käytetään ylivoimaisesti eniten aineiston etsintään. Toiseksi suosituinta on omien lainojen uusinta ja aineistojen varaus.

Erot aineistojen käytössä
Haetun aineiston käyttötarkoituksessa on organisaatiokohtaisia eroja. Yliopiston puolella eniten aineistoa haetaan opiskeluun (46 %) ja akateemiseen tutkimukseen (32 %) sekä koulutehtäviin (13 %). Yliopiston puolella Finnan käyttö akateemisen tutkimuksen teossa on selvästi suurempaa verrattuna ammattikorkeakoulun käyttöön.

kaavio-lut
Aineiston käyttötarkoitus: wilma.finna.fi/lut

Ammattikorkeakoulun puolella painottuu puolestaan opiskelu ja opetus: aineistoa etsitään eniten opiskeluun (60 %), koulutehtäviin (18 %) ja opetukseen (10 %). Finnaa hyödynnetään ammattikorkeakoulun puolella opetuksessa huomattavasti enemmän kuin yliopistossa.

kaavio-saimia
Aineiston käyttötarkoitus: wilma.finna.fi/saimia

Kokonaisarvio: hyvä
Kyselyn mukaan Finnaa pidetään jokseenkin helppokäyttöisenä, hyödyllisenä ja aikaa säästävänä. Kokonaisarvioinnissa molemmissa organisaatioissa annettiin Finnalle eniten kouluarvosanaa kahdeksan. Tämä on hyvä alku uudelle hakupalvelulle, vaikka petrattavaakin riittää.

Lähde: Finna kysely 2016

 

Tekijänoikeudet – monessa mukana

laki-kuva-1a

Tekijänoikeus kuuluu Suomen toistaiseksi voimassaolevan lainsäädännön mukaan tekijälle. Pelkistettynä kiteytyksenä asia on toki näin, mutta esimerkiksi tiedekirjastosta katsottuna tekijänoikeuksien maailmaan avautuu useita erilaisia näkökulmia. Kirjaston laatima tekijänoikeusopas kokoaa yhteen perustietoutta ja tietolähteitä tekijänoikeuksista.

Aineistojen käytön oikeudet ja ehdot
Tiedekirjasto hankkii ja tuo asiakkaidensa saataville runsaasti sähköisiä ja painettuja aineistoja, joita koskevat käyttöoikeudet ja -ehdot. Sitaattioikeus ja viittaaminen ovat aineistojen yleisiä käyttöoikeuksia. Digilupa ja valokopiointiluvat mahdollistavat sopimuksen varaisen käytön.

Entä miten määrittyvät kirjaston hankkimien e-aineistojen käyttöehdot? Niiden käyttöä määritellään aineistokohtaisilla lisenssisopimuksilla. Alati lisääntyvät avoimet sisällöt puolestaan voivat sisältää käyttöoikeuksiltaan täysin vapaata sekä osittain rajoitettua aineistoa.

Tekijänoikeudet opetuksessa
Julkaistuja teoksia saa lähtökohtaisesti esittää opetuksen yhteydessä, pois lukien elokuvat ja näytelmät. Digitaalisia teoksia koskevat samat säännöt kuin fyysisiä teoksia. Monet tarkennukset teosten käyttämisessä tulee kuitenkin ottaa opetustehtävissä huomioon. Yleistynyttä verkko-opetusta koskevat vielä omat erityisehtonsa.

verkko-opetus-kuva-1a

Opinnäytetyöt ja väitöskirjat
Opinnäytetyö – kuten pro gradu, diplomityö ja opinnäytetyö AMK:ssa – on tekijänoikeuslaissa tarkoitettu kirjallinen teos, johon sen tekijällä on tekijänoikeus. Korkeakoulun tarkastettavaksi luovutettu opinnäyte on normaalisti julkinen asiakirja.

Väitöskirjoihin liittyy omia erityisiä piirteitä tekijänoikeuksien näkökulmasta. Esimerkiksi artikkeliväitöskirjaan sisältyvien artikkelien julkaisemiseen tarvitaan lupa kustantajalta.

Avoin julkaiseminen
Tieteellisten lehtiartikkeleiden rinnakkaisjulkaiseminen yliopistojen julkaisuarkistoissa, kuten LUTPubissa, on avointa julkaisemista. Tekijänoikeuksiin liittyvät lupa-asiat on syytä ottaa huomioon rinnakkaisjulkaisemisessa. Lehtien suhtautumisen artikkelien avoimeen julkaisemiseen voi alustavasti tarkistaa SHERPA/RoMEO-tietokannasta.

cc-kuva-1a

Creative Commons eli CC soveltuu käytettäväksi lähes kaikkien avointen sisältöjen julkaisemisessa. Teoksen julkaiseminen CC-lisenssillä ei tarkoita tekijänoikeuksista luopumista. Kyse on osittaisesta oikeuksien tarjoamista teoksen käyttäjälle, mutta vain tekijän itse määrittelemillä ehdoilla.

Lisää tietoa tekijänoikeuksista saatavilla kirjaston laatimasta oppaasta.