Fuksien kirjastopassitehtävät uudistuvat

Joitakin vuosia sitten Tiedekirjasto hylkäsi vanhan kirjastoon tutustumistavan, jossa opiskelijat kulkivat ryhminä kirjastontädin tai -sedän perässä ja kuulivat (joskus jopa kuuntelivat) selitystä tarjolla olevista kokoelmista ja palveluista. Käytäntö oli kaikille raskas ja turhauttava, joten sitä uudistettiin omatoimisen tutustumisen suuntaan. Uudessa versiossa opiskelijat saivat täytettäväkseen niin sanotun Kirjastopassin, jossa oli muutamia tutustumistehtäviä, ja jonka he sitten palauttivat tarkastettavaksi.

Alkavana lukuvuonna jatketaan omatoimista kirjaston kokoelmiin ja palveluihin tutustumista, mutta nyt mennään taas askel eteenpäin. Kirjastopassitehtävät ovat nyt Moodlessa, missä opiskelijat tekevät ne käyttäen omia älylaitteitaan. LUT:n opiskelijat löytävät kirjastopassitehtävät omalta Tiedonhaun perusteet / Information searching -verkko-opintojaksoltaan ja Saimaan AMK:n opiskelijoille heidän Moodlessaan on kurssi nimeltä Kirjastopassi / Library pass.

Tutustumistehtäviä on kaikkiaan 10. Moodle arpoo eri vaihtoehtoja opiskelijalle vastattavaksi. Hyväksyttävä suoritus edellyttää, että 8/10 vastauksesta on oikein. Kuvassa on esimerkki kysymyksestä, jossa paikannetaan aineistoja ja tiloja.

moodle-kirjastopassi

Kirjastopassitehtävien tekeminen ei tässä muodossa edellytä kirjastohenkilökunnan opastusta, vaan tehtävät ohjaavat opiskelijaa oikeaan paikkaan. Tämän vuoksi tehtävien tekoon on käytettävissä aiempaa pidempi ajanjakso, joka kestää aina ensimmäisen periodin loppuun asti. Mikäli joku kuitenkin kaipaa ohjeita, niitä löytyy painettuna kirjastosta ja sähköisenä LUT:n opiskelijoille esimerkiksi Moodlesta Tiedonhaun perusteet / Information searching -opintojaksolta ja Saimian opiskelijoille LibGuides-sivulta.

LUT:ssa fuksien tiedonhaun opetus, verkkokurssit Tiedonhaun perusteet / Information searching ja koulutusohjelmakohtaiset luennot, ovat osa johdatuskursseja, joilla opiskelijat orientoituvat oman tieteenalansa opintoihin. Saimaan AMK:n opiskelijoille on myös tarjolla vastaava informaatiolukutaidon opintokokonaisuus, johon sisältyy verkko-opintojakso Tiedonhaku ja tiedon käyttäminen / Searching and using information ja kahden tunnin luento, mikäli kurssin opettaja niin haluaa.

Lue lisää kirjaston opetustarjonnasta: http://libguides.lut.fi/kirjastokouluttaa

 

Opetus ja neuvonta opintojen tukena

opetus-800x


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Tiedonhaun opetus hyödyllistä
Asiakaskyselyn palautteissa tuli esille toive järjestää tiedonhaun opetusta niin, että se painottuisi opintojen aiempiin vaiheisiin. Tämä on mahdollista, mikäli asiasta sovitaan tieteenalaopettajien kanssa. Kirjasto ei järjestä erillisiä tiedonhaun kursseja, vaan opetus on aina liitetty johonkin opintojaksoon. Opetusta kannattaa sisällyttää ohjelmaan erityisesti niillä kursseilla, joilla opiskelijat tekevät tiedonhakua vaativia harjoitustöitä.

tilasto

Noin neljännes kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että tiedonhaun opetuksesta oli huomattavasti hyötyä opinnoissa tai työssä ja puolet vastaajista koki, että hyötyä oli jonkin verran. Tästä on hyvä jatkaa opetuksen kehittämistä niin, että viimeisellekin neljännekselle saadaan välitettyä tietoja ja taitoja, jotka auttavat heitä elinikäisessä oppimisessa.

Lappeenrannan tiedekirjaston tiedonhaun opetus on kaikilta osin sisällytetty korkeakoulujen kursseihin, lukuun ottamatta joitakin kirjaston käyttöön perehdyttäviä opastuksia. Tuoreen tutkimuksemme mukaan tällainen lyhytkestoinen integroitu opetus tuottaa hyviä oppimistuloksia ja opiskelijat ovat motivoituneita oppimaan, kun tiedonhaun opetus liittyy meneillään olevaan opintojaksoon. Opetus voidaan toteuttaa joko suomeksi tai englanniksi.

Opetusta järjestetään monella eri tavalla:

  1. Aloittavat opiskelijat perehdytetään kirjaston kokoelmiin ja palveluihin verkkokurssilla ja siihen liittyvällä luennolla. Perehdytykseen liittyy myös käynti kirjastossa siihen liittyvine oppimis- eli kirjastopassitehtävineen. Tulevasta syksystä alkaen kirjastopassitehtäviin vastataan Moodle-verkkoalustalla. LUT:ssa tämä perehdytys on pakollinen osa kaikkia johdatuskursseja. Saimiassa perehdytysopetus hakee vielä paikkaansa opiskelijoiden opintokokonaisuudessa.
  2. Opintojen kuluessa opettajat voivat tilata opintojaksolleen informaatikon kertomaan juuri kyseessä olevaan aiheeseen liittyvästä tiedon hakemisesta ja käyttämisestä. Pyyntö tehdään tätä varten tehdyllä lomakkeella tai sähköpostitse kirjasto.koulutus@lut.fi.
  3. LUT:n kandivaiheessa opiskelijoille tarjotaan seminaarien luento-opetukseen liittyen räätälöityä opetusta sekä luokkaopetuksena että mikroluokkaharjoituksina. Saimiassa opinnäytevaiheessa olevien ryhmien vastuuopettajat voivat tilata vastaavan opetuksen omalle luokalleen.
  4. LUT:n maisterivaiheen ja tohtorikoulun opetukset räätälöidään tilanteen mukaan. Ne voivat olla tiedonhakuasioiden kertausta, jonkin yksittäisen asian tietoiskumaista esittelyä tai kandi-/opinnäytevaiheen tapaista katsausta tiedonhakuasioihin.

”Apua aina saa”
Opetukseksi voidaan katsoa myös tarjolla oleva henkilökohtainen opastus. Sitä varten on mahdollista varata aika kahdenkeskiseen tapaamiseen informaatikon kanssa, käyttää chat-palvelua, pyytää neuvoja sähköpostilla tai vaikka kysäistä apua paikan päällä kirjastossa. Ajanvaraus henkilökohtaista tapaamista varten tapahtuu lomakkeella.

Chat-palvelu pikakysymyksille
Käyttäjäkyselyn mukaan tiedekirjaston chat-palvelua ei koeta tarpeelliseksi, eivätkä vastaajat ole sitä juurikaan käyttäneet. 70 prosenttia vastaajista ei osannut arvioida toimivuutta lainkaan.

Chat-ruutu on näkyvissä kirjaston verkkosivulla. Päivystävä informaatikko on chatissa online virka-aikana. Chat-palveluun lähetetyt kysymykset ohjautuvat kirjaston sähköpostiin, mikäli päivystäjä ei syystä tai toisesta voi vastata reaaliaikaisesti. Chat-viestit, joihin ei välittömästi voida vastata, ohjautuvat informaatikon luettavaksi sähköpostiin ja hän ottaa mahdollisimman pian yhteyttä kysyjään. Chat-palveluamme käyttäneet tuntuvat olevan tyytyväisiä nopeaan tapaan saada yhteys kirjastoon ongelmatilanteissa.

Päivystäjältä voi kysyä myös suoraan sähköpostitse tai puhelimitse kaikkea kirjastoon ja sen toimintaan liittyvää. Ja aina voi tarttua ohi kävelevää informaatikkoa hihasta kirjastossa ja pyytää neuvoa käsillä olevaan ongelmaan.

 

 

 

 

.

.

.

 

LibGuides-oppaat järjestykseen!

tiedonhaun-oppaat

Lappeenrannan tiedekirjasto tuottaa erilaisia tiedonhaun ja neuvonnan oppaita asiakkailleen. LibGuides-oppaita on tuotettu eri aihealueille, muun muassa tutkimuksen ja julkaisemisen avuksi ja opiskelun tueksi.

AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017 ja vastausten perusteella LibGuides-oppaat eivät ole vielä kaikille kirjaston käyttäjille tuttuja. Jotta oppaiden löytäminen olisi helpompaa ja käyttö sujuvampaa, järjestimme LibGuides-pääsivun uudelleen ja aineisto on jaoteltu kieliversioittain.

Suomenkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/fi

Englanninkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/en

 

kaavio
Kirjaston kymmenen suosituinta opasta ajalla 1.1.-24.5.2017.

Kirjaston ylivoimaisesti eniten näyttökertoja kahminut opas on LUTPub julkaisuarkisto, 1600 näyttökertaa vuoden alusta. Opas sisältää muun muassa julkaisujen ja opinnäytetöiden tallennusohjeita LUT:n julkaisuarkistoon.

Kirjastossa tiedonhaun opetusta tarjoavien mieltä lämmittää, että toiseksi suosituin on ollut Tiedonhaun opas teekkareille. Informaatikot mainostavat kyseistä opasta opiskelijoille aina tiedonhaun opetustunneilla, sillä se sisältää hyvää perustietoa ja käytännön vinkkejä tiedonhakuun. Opas on tuotettu yhteistyössä LUT:n, Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.

Mikä ihmeen LibGuides?
Tiedonhaun oppaat on tuotettu LibGuides-julkaisualustalla. Alusta on helppokäyttöinen ja kirjastossa usealla henkilöllä on päivitysoikeudet järjestelmään.

LibGuides-järjestelmä on kirjastoille suunniteltu julkaisualusta erilaisten oppaiden julkaisemiseen ja ylläpitämiseen. Palvelun tarjoaa amerikkalainen Springshare-yhtiö. Perusajatuksena on sisällöntuotannon ja tiedon ylläpitämisen helppous, mikä mahdollistaa monipuolisten oppaiden tekemisen ilman it-osaajien apua.

Sisältöjen kehittämisen tukena toimii myös laaja LibGuides-yhteisö: järjestelmässä on mahdollista käyttää toisten tekemiä sisältöjä sellaisenaan omissa oppaissa. Esimerkiksi pyytämällä luvan oppaan tekijältä ja parilla hiiren klikkauksella voi saada Harvardissa tehdyn sisällön näkyviin sellaisenaan omassa oppaassa.

Lähde: https://synblogi.wordpress.com/2012/10/23/libguides-apu-tietoaineistojen-tehokkaaseen-kayttoon/

 

 

 

 

.

.

.

Eduunilla rajatonta yhteistyötä

eduuni

Eduuni on CSC:n tuottama sähköisen työskentelyn palveluympäristö, joka mahdollistaa yhteistyön yli organisaatiorajojen. Palvelu on tietoturva-auditoitu ja se pitää tiedot turvassa Suomessa, CSC:n datakeskuksessa.

Palvelun käyttöön ei tarvita erillisiä salasanoja, vaan kirjautuminen tapahtuu jo olemassa olevilla tunnuksilla. Käyttöoikeuksia hallitaan siten, että työsähköposti rekisteröidään ja vahvistetaan omaksi Eduuni-ID:ksi. Kirjautumistapoja on useita, kuten esimerkiksi organisaation omat tunnukset (esim. HAKA), ORCID, Facebook, Google, LinkedIn, tai Twitter -tunnukset.

Digitalous 2025 -hanke
Hankepäällikkö, yliopisto-opettaja Leena Tynninen (Lappeenranta University of Technology – LUT, School of Business and Management) kertoo kokemuksistaan Eduunista. Leena päätyi käyttämään Eduunia Digitalous 2025 -hankkeessa. Se on LUT:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) yhteishanke ja mukana on ollut 15 tiimiä ja kussakin tiimissä on ollut jäseniä tilitoimistosta, niiden asiakasyrityksistä sekä LUT:n tai Saimian opettajia ja opiskelijoita.

digitalous2
Kuvassa hankkeen avausseminaariin osallistuneiden vastauksia kysymykseen ”Olen tekoäly ja hoidan Etelä-Karjalan alueelta lähetetyt pyynnöt. Mitä pyydät minulta?”

Hankkeessa oli selvä tarve työkalulle, joka olisi apuna verkostoitumisessa ja organisaatioiden rajat ylittävässä työskentelyssä. Eduunia käyttämällä haluttiin myös välttää sähköpostiliikennettä, eri dokumenttiversioiden sekamelskaa ja koska kyseessä on myös osaamisen kehittämishanke, halutiin kokeilla niin sanottua alustatyyppistä työkalua.

Apua LUT:n ja Saimian tietohallinnoista
Aluksi kysyttiin neuvoa molempien organisaatioiden tietohallinnoilta ja sieltä suositeltiin Eduunia käytettäväksi tietoturvasyistä ja se on myös OKM:n suosittama verkostotyökalu. ”Kun aloitimme syksyllä Eduunin kanssa, meillä ei ollut käyttökokemusta eikä -koulutustakaan alustan käyttöön. Meille kaikille se oli täysin uusi työkalu ja olemme edenneet perusjuttujen kautta, kokeiluhenkisesti”, Leena kertoo.

Apuja palvelun käyttöön tarjosivat molempien organisaatioiden tietohallinnot. LUT:n puolelta tietohallinto teki sivustopohjan ja rakenteen, jonka jälkeen Saimian tietohallinnosta saatiin arvokasta asiantuntija-apua ylläpitoon ja sisällöntuottamiseen.

Eduuni on nimenomaan työskentelyalusta, jonne jokainen asianomainen pääsee. Siellä on kaikille hankkeessa mukana oleville näkyviä sivuja kuten esimerkiksi pääsivu ja materiaalipankki. Lisäksi on rajattuja sivuja, kuten sivu LUT:n ja Saimian opettajien väliseen työskentelyyn sekä oma case-sivu jokaiselle kehittämistiimille.

Käyttökokemuksia
Käyttökokemuksia Leena kuvailee seuraavasti: ”Hankehallinnan näkökulmasta yhteinen työskentelyalusta on hyvä, kun osallistujia on paljon, materiaaleja tulee runsaasti ja työtä tehdään tiimeissä, ja kun esimerkiksi hankepäällikkö ja -vastaava eivät osallistu jokaiseen tiimipalaveriin.

Haasteita on ollut sivustolle kirjautumisessa eli toiset kokevat asian helpoksi ja toiset vaikeaksi. Myös työtavan muutos sähköpostiin tulevista materiaaleista alustalta löytyvään materiaalin jakaa mielipiteitä, samoin kun sivustolle luotu rakenne.

Saimme hienosti apua Eduunin tukipalveluista julkisen sivuston luontiin.  Olisi hienoa, jos Eduunissa olisi yleisen esittelyvideon lisäksi käyttöopastusvideoita. Moni aloittava käyttäjä hyötyisi pienistäkin vinkeistä ja esimerkeistä.”

Digitalous 2025 julkinen sivusto: https://tt.eduuni.fi/sites/lut-digitalous/digitalous2025/SitePages/Home.aspx

Lisätietoja Eduunista:
https://info.eduuni.fi/yleista/mika-on-eduuni/
https://www.youtube.com/watch?v=b-Odt5sD71k

 

 

 

 

 

.

.

.

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 6: lisää kirjoja!

Tiedekirjasto hankkii painettuja kirjoja yliopiston ja ammattikorkeakoulun koulutusaloilta sekä ajankohtaisista ja kiinnostavista aiheista. Kirjaston henkilökunta pysyy ajan hermolla ja seuraa jatkuvasti uutta ilmestyvää kirjallisuutta. Kirjasto hankkii kirjat myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun henkilökunnan käyttöön.uutuudet

Kirjat sopimusvälittäjiltä
Painetut kirjat hankitaan kilpailutetuilta sopimusvälittäjiltä, joita ovat tällä hetkellä kotimainen Booky ja saksalainen Delbanco. Uutta kirjaa tilattaessa selvitetään ensin, miltä välittäjältä se on saatavissa. Sitten kirjasta tehdään hankintatietue kirjaston hankintajärjestelmään. Hankintatietueeseen merkitään kirjan bibliografiset tiedot, välittäjätieto, sijaintitiedot ja hinta- ja kustannuspaikkatiedot. Hankintaehdotuksen tehneelle laitetaan kirjaan varaus, jos hän niin haluaa. Sitten tilaus lähetetään eteenpäin välittäjälle heidän sivujensa kautta. Tilatut kirjat näkyvät kirjaston Finna-tietokannassa.

Hankintaehdotukset tervetulleita
Hankintaehdotukset ovat aina tervetulleita, ja niitä tuleekin jonkin verran sekä opettajilta, opiskelijoilta että ulkopuolisilta asiakkailta. Hankintaehdotukset voi lähettää kirjastoon lomakkeella tai sähköpostitse. Lomakkeet löytyvät kirjaston kotisivulta.

Silloin tällöin kirjastoon tulee hankintaehdotus kirjasta, joka ei ole vielä ilmestynyt. Tällöin kirjan saatavuudesta voi jättää valvontapyynnön välittäjän sivulle. Kun kirja on saatavissa, välittäjä lähettää siitä kirjastolle tiedon ja kirja voidaan tilata. Saamme toisinaan hankintaehdotuksia myös vanhemmista kirjoista, joita ei enää ole saatavana. Tällöin kirjaston kaukopalvelu voi auttaa lainaamalla kirjan toisesta kirjastosta.

Kirjan vastaanotto
Kun kirja saapuu kirjastoon, se merkitään hankintajärjestelmään saapuneeksi. Kirjasta täytetään vastaanottolomake, johon merkitään mihin kirja on menossa (kurssikirjaksi, yleiskokoelmaan, sarjakokoelmaan, Linnalaan, jollekin osastolle jne.), kustannuspaikka sekä hinta. Kirjaan leimataan nimiösivulle sekä takakanteen kirjaston leima.

Kirjaston kokoelmaan tulevaan kirjaan liimataan viivakoodillinen rfid-tarra. Jos kirja on tilattu jollekin osastolle henkilökunnan käyttöön, siihen tulee leimojen lisäksi viivakooditarra ilman hälytysominaisuutta, sekä kanteen punainen tarra ”Vain henkilökunnan käyttöön”.

Luettelointi ja merkinnät
Ennen kuin kirja päätyy asiakkaan käsiin, se pitää vielä luetteloida kirjaston järjestelmään. Osa kirjan tiedoista on jo hankintavaiheessa tallentunut luettelointiosioon. Luetteloidessa apuna käytetään Aleph-tietokantaa. Sen avulla tarkistetaan muun muassa kirjan asiasanoitus ja tehdään tarvittavat muutokset ja tallennetaan ne kirjan luettelointitietoihin Voyageriin, kirjaston tietokantaan. Mikäli kirjaa ei löydy Alephista lainkaan, luetteloidaan kirja alusta alkaen itse sinne ja Voyageriin. Kirjan tietoihin lisätään myös muun muassa kokoelmatiedot, hyllypaikka, laina-aika, hinta sekä tallennetaan kirjan viivakoodinumero, joka on jokaisessa kirjassa yksilöllinen.

Tämän jälkeen aktivoidaan kirjan hälytystarra ja tulostetaan kirjan selkämyksen alareunaan tarra, jossa on kirjan hyllyluokka sekä pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta.  Kirjaimet kertovat miten kirja aakkostetaan hyllyyn. Kurssikirjat ovat hyllyssä vain aakkosten mukaan, joten tarroihin tulostetaan vain kirjaimet.

rfid
Kirjan selkämyksen alareunaan laitetaan tarra, jossa on kirjan hyllyluokka ja pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta. Kirja leimataan ja siihen lisätään viivakoodillinen rfid-tarra, jonka hälytys aktivoidaan ennen kirjan siirtoa hyllyyn.

Kirja hyllyyn
Jos kirja kuuluu kurssikirjakokoelmaan ja on pehmeäkantinen, se muovitetaan. Lopuksi jokainen kirja palautetaan palvelutiskillä palautusautomaatin tai virkailijan kautta, jolloin mahdollinen varaus tarttuu kirjaan. Jos varauksia ei ole, kirja päätyy uutuushyllyyn odottamaan lukijaansa.

Tee hankintaehdotus: http://www.lut.fi/kirjasto/aineistot/aineiston-hankinta

JournalTOCs tuo tiedejulkaisut uunituoreena sähköpostiin

journaltocs

JournalTOCs Premium on sisällysluettelopalvelu, jonka Lappeenrannan tiedekirjasto tarjoaa asiakkaidensa käytettäväksi. Palvelun pääideana on, että JournalTOCs lähettää käyttäjän sähköpostiin ilmoitusviestin, kun seurantaan valitut lehdet julkaisevat uusia artikkeleja.

JournalTOCs:n kautta on saatavilla tieteellisten lehtien uusimpia julkaisuja suoraan kustantajilta. JournalTOCs tarjoaa pääsyn runsaan 28.000 lehden uusimpien artikkelien sisällysluettelotietoihin. Palvelussa on mukana lehtiä yli 2800:lta kustantajalta.

Palvelun käyttöönotto
JournalTOCs on tarkoitettu erityisesti tutkijoille, opiskelijoille ja kirjastoammattilaisille, jotka haluavat saada tiedon uusista tieteellisistä artikkeleista heti tuoreeltaan. JournalTOCs on saanut jo aktiivisia käyttäjiä LUT:n tutkijoista ja myös opiskelijoista.

Varsin helppokäyttöisen palvelun saa käyttöönsä, kun rekisteröityy palveluun LUT:n tai Saimian sähköpostiosoitetta käyttäen. Rekisteröityminen tapahtuu osoitteessa: http://www.journaltocs.ac.uk

Rekisteröitymisen jälkeen uusi käyttäjä voi kirjautua sisään ja hyödyntää palvelua. Tyypillisesti palvelusta haetaan kiinnostavimmat lehdet, ja valitaan ne seurattaviksi valintaruutua klikkaamalla. Jatkossa omaan sähköpostiin saa ilmoituksia valittujen lehtien uusista julkaisuista.

journaltocs2

Tiedekirjastosta saa tarvittaessa apua JournalTOCs:n käyttöönottoon. Käyttäjäksi pääsee jo, kun lähettää sähköpostia tiedekirjastoon (kirjasto.lehdet@lut.fi) ja laittaa mukaan listaa lehdistä, joiden julkaisuja haluaa seurata.

JournalTOCs helps researchers keep up-to-date

JournalTOCs Premium is a service where you can discover the newest papers coming directly from the publishers. JournalTOCs gives you access to the table of contents of the current issues of over 28.000 journals collected from over 2800 publishers. JournalTOCs is for researchers, students, librarians and anyone looking for the latest scholarly articles.

The main idea of this service is that JournalTOCs alerts you when new issues of your followed journals are published. Please use your LUT or Saimia email address to register for JournalTOCs. You can sign up here: www.journaltocs.ac.uk

If you need help with JournalTOCs, just send e-mail to Lappeenranta Academic Library (kirjasto.lehdet@lut.fi).

Ota käyttöösi viitteidenhallintaohjelma RefWorksin uudistettu versio!

refworks

RefWorksista on ilmestynyt täysin uudistettu versio ohjelmiston siirryttyä ProQuestin omistukseen. ProQuest kutsuu vanhaa RefWorksiä nimellä Legacy RefWorks ja uutta (The) New RefWorks.

Vanha RefWorks on käytössä tammikuuhun 2018 saakka. Huomioi tämä, kun aloitat uuden käsikirjoituksen, jossa käytät RefWorks-viitteidenhallintaohjelmaa. Vanhalla RefWorksilla aloitettua käsikirjoitusta ei voi jatkaa uudessa RefWorksissa.

Sinulla voi olla yhtä aikaa käytössäsi tilit sekä vanhaan että uuteen RefWorksiin. Uusi RefWorks vaatii käyttämään lut.fi-loppuista sähköpostiosoitetta, muut osoitteet eivät ole mahdollisia.  Lisätietoja uuteen RefWorksiin siirtymisestä.  Libguideissa on opas uuden RefWorksin käyttöön.

Uusi RefWorks on muuttunut ulkoasultaan pelkistetymmäksi ja käyttäjää ohjaavammaksi. Vanhat tutut toiminnallisuudet ovat mukana uudessakin versiossa. Uutuutena on muun muassa PDF-tiedostojen siirto drag-and-drop -menetelmällä, merkintöjen lisäys PDF-dokumentteihin, metatietojen automaattinen suodatus sekä selaimeen integroituva Save to RefWorks -lisäpalikka. Uudesta RefWorksista löytyy myös tuki Google Docsin ja Dropboxin käytölle.

Viitteiden siirto vanhasta uuteen RefWorksiin on helppoa. Tarkemmat ohjeet.

Welcome to use the New RefWorks!

The New RefWorks is a new web interface to RefWorks reference management software. ProQuest has re-named the old version as “Legacy RefWorks”.

The Legacy RefWorks is available until January 2018, after that it will be closed. Notice that if you use RefWorks reference management software in your manuscript, you can’t continue a manuscript written with the Lecagy RefWorks in the New RefWorks.

The username and the password which you have used in the Legacy RefWorks are not valid in the new version, but you can have an accounts in the both version at the same time. You need to use lut.fi-email address to creating an account to the New RefWorks.

Learn more http://libguides.lut.fi/refworks/to_new_refworks.
Guide for the New Refworks.