AMK-kirjastopäivät 2016

amk-kirjastopaivat1
Kuva: AMK-kirjastopäivät 2016 -kotisivu. Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

”AMK-kirjastopäivät ovat oppimisen lisäksi sosiaalinen rentoutumistapahtuma,
jossa saa nauttia työpanoksen vastapainoksi vapaammasta elämästä.”

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskirjastona Lappeenrannan tiedekirjaston henkilökunnalla on hyödynnettävissä molempien kirjastosektorien tapaamiset, koulutukset, seminaarit, kesäpäivät ym.  Meillä on siis mahdollisuus poimia rusinat pullasta :). Tänä vuonna tarjolla on niin paljon erilaisia tilaisuuksia ja vaihtoehtoja, että voi valita ketkä osallistuvat mihinkin tapahtumaan. Kaksi meistä pääsi AMK-kirjastopäiville, jotka pyritään järjestämään joka toinen vuosi. Päivillä nähdään ja kuullaan mielenkiintoisia esityksiä, tavataan kollegoita ja rentoudutaan. Tänä vuonna päivien järjestämisestä vastasivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu yhdessä. Päivät pidetiin Jyväskylässä.

Visualisointia koko päivä
Kirjastopäivät alkoivat Viestinnän työpaja -päivällä, johon osallistui parisenkymmentä kirjastolaista ympäri Suomen. Linda Saukko-Rauta Redanredan Oy:stä toimi kouluttajana ja opastajana visualisoinnin maailmaan. Aloitimme päivän piirtämällä kolme asiaa, joista pidämme. Tikku-ukkomaisen lapsellisista tuherruksista huolimatta pöytäkumppanini tunnistivat minulle tärkeät asiat.

amk-kirjastopaivat5
Piirtäminen aloitettu ja valkean paperin kammo voitettu.

Päivän aikana Linda näytti omia töitään esimerkkeinä ja teetti meillä erilaisia tehtäviä. Samalla hän opasti meitä miltei huomaamattamme syvemmälle kuvakielen maailmaan. Harjoittelimme erilaisten muotojen ja symbolien piirtämistä, opettelimme visuaalista sanastoa ja kuulimme esim. iPadille ladattavista ilmaisohjelmista, joita voi visualisoinnissa hyödyntää. Päivän päätteeksi jokainen teki elämästään kuvallisen kertomuksen ja kertoi kuvien pohjalta elämäkertansa jollekulle toiselle, joka kertoi tarinan kuvien pohjalta eteenpäin seuraavalle jne. Kun elämäkerta palasi alkulähteelleen eli elämäkerran tekijän luo, se oli yllättävän alkuperäisen oloinen. Kuvat auttoivat tarinan koossapitämisessä ja rikkinäinen puhelin -efektin välttämisessä.

Ajankohtaisia aiheita ja kurkistusta tulevaisuuteen
Tämän vuoden AMK-kirjastopäivien teemoina olivat Avoin tiede ja tutkimus sekä palvelumuotoilu. Kahden päivän aikana kuulimme mm. tulevaisuustutkijan ajatuksia tulevaisuuden kirjastosta ja asiakaskokemuksesta sekä kokemusvalmentajan esimerkkejä tunnelmamuotoilusta. Opimme uutta, kertasimme jo tiedettyä, vertasimme kokemuksia kollegojen kanssa, laitoimme idean aihioita itämään ja pidimme hauskaa. Kyllä, kirjastolaiset osaavat myös pitää hauskaa!

Päivien aikana viestinnän työpajan vetäjä Linda Saukko-Rauta livekuvitti esitykset eli teki esityksistä kuvalliset muistiinpanot. Livekuvitus toimi hauskana ohjelmanumerona, kun auditorion valkokankaalla oli rinnakkain esittäjän PowerPoint-esitys ja Lindan koko ajan muuttuva canvas, johon hän lisäsi esityksen edetessä uusia muistiinpanoja, kuvina. Välillä Lindan sarjakuvamainen ja humoristinen kuvitus vei huomion aikaansaaden yleisössä spontaaneja nauruntyrskähdyksiä.

Päivien aikana opittua:

Ammattikorkeakouluissa ei pitäisi niinkään puhua avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta vaan avoimesta TKI-toiminnasta / Jaana Latvanen, SeAMK

Theseus on 25. sijalla Web of Repositories-rankingissä Top Portals -listalla / Minna Marjamaa, Laurea ja Tiina Tolonen, OAMK

Informaatikon pitäisi kehittyä perinteisestä tiedonhaun- ja hankinnan asiantuntijasta kohti tietokäytäntöjen kehittäjän roolia / Hanna Lahtinen, Laurea


amk-kirjastopaivat2
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Uusi aikakausi alkamassa, uuden aikakauden asiakas -analogia on Artisti = rakentaa oman elämänsä mittakaavassa jotain merkittävää, haluaa tulla kuulluksi ja kohdatuksi aidosti. Ajattelulle on varattava aikaa! / Ilkka Halava


Euroopan tiedekirjastojen järjestön Liberin visiona on “Reinventing the Library for the Future: Enable Open Science. Lead in Changing Scholarship. Encage in Changing scholarship” / Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto


amk-kirjastopaivat3
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Eettinen kuormittuneisuus työssä johtuu useimmiten siitä, että joutuu tekemään omien arvojensa vastaisia päätöksiä tai tekoja. / Mari Huhtala, Jyväskylän yliopisto


Palvelumuotoilussa on laitettava ihmiset keskiöön ja on keskityttävä vuorovaikutuksen ja asiakassuhteen vahvistamiseen. / Juha Tuulaniemi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu


amk-kirjastopaivat4
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Vaihtoehtoja tarjoamalla voi johdattaa haluamaansa suuntaan, käskyttäminen ja vaihtoehdottomuus aiheuttavat torjuntaa. Asiakkaalle tärkeää ja mieliinpainuvaa on se, mikä tunne jää kohtaamisesta. / Marjo Rantanen

AMK-kirjastopäivät 2016 Jyväskylässä säilyvät pitkään mielessä – kaikessa hyvyydessään, hauskuudessaan, sosiaalisuudessaan ja opettavaisuudessaan.

Seuraavia päiviä odotellessa!


Päivien ohjelma, esityslinkit yms.
Valokuvia päiviltä
Päivien livekuvitus: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy


Lisätietoa esiintyjistä ja aiheista:
Jaana Latvanen: ATT ammattikorkeakouluissa
Minna Marjamaa & Tiina Tolonen: Theseus-wiki, Ranking
Hanna Lahtinen: Tietoasiantuntijoiden roolit ja toiminta koulutuksen ja työelämän kehittämishankkeissa. Tapaustutkimus tietokäytäntöjen ja innovatiivisten tietoyhteisöjen kehittämisestä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. 2016
Ilkka Halava: Tulevaisuuden ammattilaiset -videot
Kristiina Hormia-Poutanen: Kansalliskirjasto, Liber
Mari Huhtala: Eettisesti haastavat tilanteet ja niiden kuormittavuus johtajien työssä: fokusryhmäkeskusteluiden analyysi. Työelämän tutkimus 2010 : 8(1), 13-25.
Juha Tuulaniemi: Palvelumuotoilu. Helsinki : Talentum, 2011.
Marjo Rantanen: Tunnelmamuotoilu. Helsinki : Talentum Pro, 2016.

 

Mainokset

Osaava kirjasto – ovi tulevaisuuteen, ilmiöoppimisesta joukkokukoistukseen

paakuva

Itä-Suomen kirjastopäivät Mikkelissä 7.-8.6.2016
Järjestyksessä toiset Itä-Suomen kirjastopäivät kokosivat Mikkeliin 80 kirjastoammattilaista kaupunkien ja kuntien kirjastoista sekä korkeakoulukirjastoista. Päivien paikkana oli enteellisesti Xamkin Xinno-oppimiskeskus, jossa on panostettu monialaisuuteen, käyttäjälähtöisyyteen ja yritysyhteistyön tukemiseen osana opiskelua ja oppimista. Rahasta ja säästöistä ei näillä päivillä puhuttu mitään, katse oli monipuolisesti tulevaisuudessa, työn, työtapojen ja tilojen muutoksessa sekä koulutuksessa ja oppimisessa.

Kirjastojen tulevaisuudesta ei oltu huolissaan, sillä ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi kirjastolaki korostaa kirjastojen merkitystä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian, omatoimisen tiedontuottamisen, medialukutaitojen sekä osallisuuden ja oppimisen edistäjinä. Seminaarissa oli esillä, että vuonna 2020 tiedon kokonaismäärä olisi 44 zettatavua (44 ZB) eli 44x1021B, jonka louhintaan kirjastotkin osallistuvat ja antavat välineitä asiakkailleen (IFLA Trend Report, 2013). Kirjaston työntekijöiden vastuuta korostettiin: täytyy tietää mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu, ja seurata teknologioiden kehitystä. Uudet teknologiat laajentavat, mutta voivat myös rajoittaa yksilöiden tiedonsaantia. Me olemme kirjastossa tietomassan ”esipureksijoita”. Yksityisyyden suojan ja tietosuojan rajat tullaan määrittelemään uudestaan, koska tekniikka tulee mahdollistamaan henkilöiden helpomman seuraamisen.

Sinun, minun vai heidän työ?
Ajatukset kolmannesta työstä ammattien rajapinnoilla tulee kirjastoissa vastaan mm. nuorisotyön ja kirjaston henkilökunnan kohtaamisissa nuorisoasiakkaiden kanssa: kuka tekee ja vastaa mistäkin, missä menee ammattikuntien rajat, mitä meidän täytyy osata ja mitä toiset ammattilaiset osaavat, ja mitä opimme toisiltamme. Oppilaitoskirjastoissa sama problematiikka tulee vastaan opiskelijoiden opastamisessa, miten kirjasto ja opetushenkilökunta kohtaavat.

Ilmiöoppimista kirjastossa
Oppimiseen ja kirjastoon oli esillä mielenkiintoisiä näkökulmia. Ilmiöoppimista (PhenoBL) mekin tuemme tai teemme tiedekirjastossa siellä, missä tiedonhaun opetuksemme on integroitu opetukseen, jossa tutkitaan todellisia ilmiöitä tai ongelmia projekteissa ja hankkeissa. (Cantell, 2015). Kirjaston ja koulun kohtaamisessa erinomainen esimerkki on Mikkelin Kirjastopolku-hanke. Siinä peruskoululaiset saavat viidessä vaiheessa perusteellisen opastuksen kirjaston käyttöön, tiedonhakuun, lukemisessa edistymiseen sekä lopuksi vielä eväät tutkimusprosessiin, lähteiden käyttöön omassa tutkimuksessa sekä tiedon eettiseen käyttöön. Kirjaston henkilökunta osallistuu myös opetussuunnitelmatyöhön. Muutaman vuoden päästä saamme osaavia opiskelijoita!

IS-kirjastopaivat-kuva

Vain muutos on pysyvä
Muutos on aina esillä siellä, missä kirjastoväki kohtaa. ”Muuttumatonta työtä on vain kuolevilla aloilla, jatkuva työssäoppiminen on elinehto kirjastoammattilaisuudelle”, linjasi Vaarakirjastojen palvelupäällikkö Riitta Kangas esityksessään. Kirjaston perustyö on jossain selvityksessä listattu kuolevaksi, mutta asiantuntijatyötä tarvitaan tulevaisuudessakin. Vanha perustyö muuttuu asiantuntijatyöksi uusien teknologioiden haltuunoton ja esim. e-aineistojen myötä. Oman työn ja työprosessien analysointi on jatkuvaa ja poisoppiminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Uutta uuden päälle – johtaa helposti ylikuormittumiseen. Kaikkea ei voi saada kerralla valmiiksi ja on hyvä suunnitella, millä tasolla uudet asiat täytyy hallita, täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella.

Hyvin konkreettisena työtapojen muutoksena päivillä esiteltiin Aalto-yliopiston peruskorjatussa ja uudistetussa kirjastossa syksyllä käyttöön otettava mobiilityö. Työtä voidaan tehdä kirjastossa, oikeammin oppimiskeskuksessa tai muualla, esimerkiksi schoolien tiloissa. Kiinteitä tietokoneita ja työpisteitä ei ole, vaan niiden sijaan on erilaisia tiloja yhdessä tai yksin tapahtuvaan työskentelyyn, myös etätyötä on mahdollisuus tehdä. Oppimiskeskuksen tiloihin tulee myös kahvila. Sitä lukuun ottamatta meillä tiedekirjastossa on jo osittain toiminnassa hyvin samanlaiset suunnitelmat ja kokemuksistamme oltiinkin kiinnostuneita.

Päivillä kehotettiin Ravisteluun, Innostukseen: innostus voi satakertaistaa työpanoksen – leipääntynyt jää kauas taa ja Joukkokukoistukseen: vapaus – virtaus – vastuu, parempi käännöksenä freedom – flow – responsibility, joka on nobelisti Edward Phelpsin ajatus. Joukkokukoistukseen voimme päästä yhdessä oppimalla, yhdessä kehittäen. Avainsana näyttää olevan ”yhdessä”, siinä on haastetta mobiilityön toteutuksessa.

”Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon.
Harmi, että he ovat valtaosin alle 7- vuotiaita.”
–    Esa Saarinen

Seuraavat Itä-Suomen kirjastopäivät ovat kahden vuoden päästä Kuopiossa.

Seminaarista tarkemmin: http://bit.ly/1U2FoWz

Origosta Origoon

Kirjastosanasto voi joskus tuntua hyvinkin hankalalta. Mistä on kyse, kun kirjaston työntekijän puheessa vilahtelevat sanat tietokanta, IL-opetus, hyllyluokka tai Origo? Tällä kertaa on tarkoitus selittää Origon syvin olemus.

origo_kyltti3

Lappeenrannan tiedekirjasto täyttää elokuun alussa 5 vuotta. Neljän ja puolen vuoden ajan opiskelijoiden tukena ja turvana toimi LUT Origo -palvelutiski Skinnarilan kampuskirjaston ylimmässä kerroksessa.  LUT Origosta yliopiston opiskelija sai käyttäjätunnuksensa, apua tietoteknisiin ongelmiin ja Saimian opiskelija saattoi varata ryhmätyötilan. Tuollaista Origoa ei enää ole.

Tämän vuoden alusta Origolla on tarkoitettu Skinnarilan kampuskirjaston palvelukerroksessa olevaa asiakaspalvelupistettä. Nykyinen Origo-palvelupiste palvelee KAIKKIA asiakkaita riippumatta siitä, onko opiskelija vai opettaja, LUT:sta vai Saimiasta, koskeeko asia kirjaston vai LUT-tietohallinnon palveluita.

Origo-palvelupiste toimii ”front officena” eli monipalvelupaikkana, jossa päivystäjä – useimmiten opiskelija – hoitaa monia asioita. Tapauskohtaisesti asiakasta neuvotaan oikeaan suuntaan avun tarpeensa kanssa ja tarvittaessa kutsutaan asiantuntija paikalle tapaamaan asiakasta.

origo4

Origo-palvelupisteessä voi

  • lainata ja palauttaa kirjoja
  • maksaa kirjaston maksut
  • noutaa uuden kirjastokortin
  • saada neuvoja tulostamisessa, kopioimisessa ja skannaamisessa
  • varata ryhmätyötiloja opiskelutarkoitukseen
  • lainata laitteita opiskelutarkoitukseen

LUT:n opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva voi myös noutaa käyttäjätunnuksen, saada apua käyttäjätunnus- ja kirjautumisongelmissa sekä rekisteröidä LUT:n kulunvalvonta-avaimen tulostusjärjestelmään.

Origosta saa apua myös tiedonhakuun. Origo-päivystäjä voi auttaa asiakasta Wilma-hauissa ja ohjata tiedontarvitsijan käyttämään Nelli-portaalin tietokantoja. Tarvittaessa kutsutaan päivystävä informaatikko paikalle. Informaatikon tavoittaa myös esim. chatilla kirjaston kotisivujen kautta eli tiedonhakuongelmiin saa apua myös etänä, eikä tarvitse tulla paikan päälle kirjastoon.

origo_kyltti2

Origo-palvelupisteen asiakaspalveluajat ja kirjaston aukioloajat voi tarkistaa osoitteesta http://libguides.lut.fi/aukioloajat.

Kirjaston kotisivut: www.lut.fi/kirjasto

Kirjasto mukana konetekniikan kurssilla

IMG_1429

Kirjaston edustalla, Galleria-aulassa, oli keskiviikkona 13.4. vilskettä: konetekniikan kurssin opiskelijat havainnollistivat aulassa tutkimustöidensä tuloksia postereiden avulla. Esillä olevat posterit eli tutkimuksesta kertovat julisteet perustuivat opiskelijoiden ryhmätöinä tekemään seminaarityöhön.

Selection Criteria of Structural Materials -kurssi toteutettiin konetekniikan, kielikeskuksen ja kirjaston yhteistyönä. Sisältönä kurssilla oli muun muassa kirjaston tarjoama tiedonhaun opetus sekä kielikeskuksen tuottama saksan kielen opetus. Opettajina olivat Harri Eskelinen konetekniikasta sekä Jörg Wunderlich kielikeskuksesta ja Marja Talikka kirjastosta.  Kurssi kuului konetekniikan opintoihin ja vastuuopettajana toimi Eskelinen.

Opetuskielenä kurssilla oli englanti ja englanninkieliseen seminaarityöhön tehtiin lisäksi saksankielinen tiivistelmä. Osanottajia oli perusopiskelijoista aikuisopiskelijoihin ja eri kansallisuuksista. Suurin osa opiskelijoista oli diplomityövaiheessa ja kurssin nuorimmat olivat opiskeluvuosiltaan neljännen vuoden opiskelijoita.

Kysyimme opiskelijoilta mielipiteitä kirjaston tiedonhaun opetuksesta osana kurssia ja tässä muutamia poimintoja:

Pikkujuttuja, paljon hyötyä

Olli Hardén, Juho Syrjänen ja Konsta Lempiäinen painottivat, että tiedonhaun opetus oli tärkeä osa kurssia ja tiedonhaun oppeja pystyy hyödyntämään jatkossa myös muilla kursseilla. Tärkeimpänä asiana kolmikolle jäi mieleen hakutulosten ja tiedon luotettavuuden arvioinnin merkitys ja vasta tässä vaiheessa opintoja he kokivat perehtyneensä asiaan riittävän tarkasti. Opiskelijoilla oli meneillään neljäs vuosikurssi ja kandidaatintyöt ovat palautusta vaille valmiina.

Kurssin myötä tuli paremmin tutuksi yliopiston sähköisten aineistojen arkisto, Nelli-portaali. Erityisen ilahduttavaa oli oppia hyödyntämään Nelli-portaalin hakutoimintoja huomattavasti tehokkaammin kuin aiemmin.

Harjoitustyön tiivistelmän saksan käännöksen tekivät ryhmän saksaa taitavat. Kolmikko pohtikin, että saksankielentaito olisi tekniikan alalla tärkeää, samoin venäjän osaamisesta olisi hyötyä. ”Kurssilla oli monia pieniä juttuja, joista hyötyy jatkossa paljon.” tiivistää Konsta.

IMG_1382
Olli Hardén, Juho Syrjänen ja Konsta Lempiäinen.

Hakusanojen valinnassa harjaantuu

Opiskelijoiden mielestä oikeiden hakusanojen valinta on tyypillisesti hankalin asia tiedonhaussa. Anum Rasheed piti tärkeänä, että tiedonhakua harjoittaa säännöllisesti. Harjoittelun myötä sopivia ja tarkempia hakusanoja keksii ja löytää helpommin ja siten saa myös nopeammin oikeampia hakutuloksia – tiedonhaku tehostuu. Anum piti hyvänä myös sitä, että kurssilla tutustuttiin eri tietokantojen ominaisuuksiin, sillä kaikki tietokannat eivät näytä tuloksia samalla tavalla.

IMG_1378
Anum Rasheed

Tieto näkyväksi

IMG_1390
Niko Niemi ja Kai Perttola.

”Hiljainen tieto lisääntyi ja muistui mieleen asioita, joita en tiennyt tietäväni.” kuvailee Niko Niemi kokemuksiaan tiedonhaun opetuksesta. Niko ja Kai Perttola muistelivat, että ensimmäisen kerran tiedonhaun opetusta oli ollut fuksivuonna eli ensimmäisenä lukukautena. Molemmilla oli tuntuma, että tiedonhaun opeista ei ollut jäänyt mieleen selkeitä muistikuvia. Syynä tähän oli, että ensimmäisenä vuonna opiskeltiin paljon matemaattisia aineita, eikä tiedonhakua tarvinnut aktiivisesti tehdä, joten hakutekniikat unohtuivat.

Kun tiedonhaun opetusta tarjottiin nyt uudemman kerran, muistui mieleen aiemmin opittuja asioita. Molemmat opiskelijat pitivät tärkeänä, että tiedonhaukua opetettiin uudelleen. Kurssista jäi mieleen paljon uusia, yksityiskohtaisia niksejä, joista on jatkossa hyötyä diplomityön tekemisessä. Esimerkiksi vertaisarvioidun aineiston haku tietokannoista oli eräs tärkeä neuvo, jota opiskelijat varmasti hyödyntävät, kun käyvät seuraavaksi diplomityön kimppuun.

Apuva opintoihin! E-kirjastako?

Kymmenen vuotta sitten Lappeenrannan yliopiston kirjastolla oli tarjota 57 sähkökirjaa asiakkaiden luettavaksi. Vuosikymmenessä muutos e-aineistojen kohdalla on ollut valtaisa ja tänä päivänä tiedekirjaston kokoelmissa on  jo lähes 150 000 e-kirjaa.

 

 

blogee

Helpoin tapa löytää tiedekirjaston e-kirjat on käyttää eBooks -opasta. Sieltä löydät tietoa LUT:lle ja Saimialle hankituista e-kirjatietokannoista ja ohjeita e-kirjojen lukemiseen tarvittavista ohjelmista. E-aineistot löytyvät myös Nelli-portaaleista: LUT:n Nelli ja Saimian Nelli.

Muistathan, että kirjastossa voit käyttää myös toiselle korkeakoululle hankittua e-aineistoja. Origo-palvelupisteestä voit pyytää virkailijaa avaamaan tietokoneen haluamaasi verkkoon.

Vastaamalla valtakunnalliseen kyselyyn autat meitä tiedekirjastossa saamaan tietoa kokemuksista e-kirjojen käytöstä opinnoissa. Kysely on avoinna 31.5.2016 saakka ja löytyy osoitteesta: https://my.surveypal.com/-E-kirjat-opintojen-tukena–kysely