Tukea tutkijan aineistonhallintapalveluihin

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) on vararehtori Jari Hämäläisen johdolla kokoontuva avoimen tieteen työryhmä, joka muun muassa linjaa avoimeen tieteeseen liittyviä asioita koko yliopiston tasolla. Yksi tämän ryhmän näkyvistä linjauksista on suositus LUT:ssa käytettäviin aineistonhallintatyökaluihin. Yliopisto tarjoaa tukea ja opastusta sekä levytilaa Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen suosittelemiin kotimaisiin palveluihin, mutta muitakin luotettavia palveluita voi käyttää.

Palveluiden käyttöohjeita ja suosituksia

Jokainen palveluntarjoaja tarjoaa käyttöohjeita ja tukea palveluidensa käyttöön. Tiedekirjastossa näimme kuitenkin tarpeelliseksi koota LUT:n suosittelemien työkalujen ja palveluiden ohjeet yhteen sekä korostaa erityisesti ohjeiden oleellisimpia kohtia. Näin toivomme, että kyseisten työkalujen käyttöönotto tutkijoiden keskuudessa helpottuisi. Ohjeet on tehty yhteistyössä LUT:n tietohallinnon kanssa.

Työn tuloksena syntyi LibGuides-opas (http://libguides.lut.fi/researchdatamanagement), jossa on kuvattu LUT:n suosittelemat palvelut sekä käyttöohjeet IDA-tallennustilan käyttöön, datan metadatan syöttämiseen Etsin-palveluun ja datan avaamisen AVAA-palvelussa.

CSC:n tarjoamien palveluiden (IDA, Etsin, AVAA) lisäksi LUT suosittelee yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston FSD:n käyttöä sekä sinne tallennetun datan avaamista FSD:n Aila-palvelussa.

Aineistonhallintasuunnitelmien teon tueksi LUT suosittelee DMPTuuli-työkalua ja tutkimuksen aikaiseen työskentelyyn eDuuni-alustaa. Lisäksi LUT suosittaa kaikille tutkijoilleen ORCID-tutkijantunnisteen (http://www.tutkijatunniste.fi) hankkimista. Useat kustantajat edellyttävät ORCID-tunnisteen käyttöä jo siinä vaiheessa, kun julkaisua tarjotaan kustantajalle.

Alla olevassa kuvassa on kuvattu kyseiset palvelut sekä lisäksi LUTPub-julkaisuarkisto julkaisujen tallentamiseen ja LUT Research Portal julkaisutietojen metadatan keräämiseen.

rdm-kuva

Lisätietoa palveluiden käytöstä saat LUT:n Tiedekirjastosta openscience@lut.fi ja tietohallinnosta Jari Taipaleelta (jari.taipale(at)lut.fi).

Guidance is made in English

This blog post was in Finnish but the LibGuide to use research data management services are in English. The picture above describes the services recommended by LUT. The LibGuide provides simple guidance to start using these services.

More information about using research data management services from LUT Academic Library openscience@lut.fi and from IT services, Jari Taipale (jari.taipale(at)lut.fi).

 

Mainokset

Kirjasto avoimuuden asialla koko viikon

Lokakuun lopulla oli kansainvälinen avoimen tieteen viikko, International Open Access Week 24.-28.10.2016. Lappeenrannan tiedekirjasto osallistui teemaan järjestäen ohjelmaa eri puolille kampusta. Avoin tiede on ollut voimakkaasti esillä LUT:ssa pitkin syksyä ja sopivasti ennen OA-viikkoa saatiin voimaan rehtorin 14.10. hyväksymä LUT:n tutkimusaineistopolitiikka.

Viikko alkoi paneelikeskustelulla avoimesta tieteestä. Myöhemmin oli tarjolla infotilaisuuksia, joiden aiheina olivat ORCID-tutkijatunniste ja CSC:n tutkimusaineistopalvelut.

kuva2
Avoimen tieteen paneelikeskustelussa esitettiin näkemyksiä avoimuuden puolesta ja vastaan.

Paneelikeskustelussa avoimuus eri näkökulmista

Maanantai-iltapäivänä Galleria-aulaan kokoontui joukko tutkijoita ja muuta henkilökuntaa kuulemaan keskustelua avoimesta tieteestä. Mielipiteiden vaihto oli vilkasta ja tutkijoiden omat kokemukset ja käytännön esimerkit avoimuudesta olivat valaisevia.

Näkökulmia julkaisukanavan valintaan
Heti keskustelun alussa todettiin, että avoimuus ei ole ainoa tutkimuksen julkaisukanavan valintaan vaikuttava seikka. LUT:n tutkimuksesta vastaava vararehtori Jari Hämäläinen muistutti, että yliopiston päätavoite on tehdä hyvää tutkimusta, jolle etsitään parhaat mahdolliset julkaisuväylät. Avoimuus on vain yksi osa julkaisukanavan valinnassa, mutta ei kaikista tärkein. Tilanne saattaa toki muuttua tulevaisuudessa.

Yritysyhteistyön haasteet
LUT tekee paljon yritysyhteistyötä tutkimushankkeissaan ja siten myös yhteistyökumppanin näkökulma joudutaan ottamaan huomioon avoimuudessa. Tutkijoiden yhteistyöstä teollisuusyritysten kanssa kerrottiin useita esimerkkejä. Yleinen kokemus oli, että yritykset eivät vastusta avoimuuden periaatetta, kunhan vain asioista sovitaan. Esimerkiksi tutkimusaineistoille voidaan määrittää embargoaika eli odotetaan niin kauan, kunnes kehitteillä ollut tuote on saatu markkinoille ja julkaistaan tutkimusaineisto vasta tämän jälkeen.

Avoimuutta prosesseihin
Tutkijat toivoivat vastaavasti läpinäkyvyyttä muihinkin prosesseihin, ei pelkästään tutkimukseen.  Keskusteluissa peräänkuulutettiin muun muassa vertaisarviointien avaamista: jos julkaisua ei hyväksytä lehteen, olisi mielenkiintoista tietää miten artikkelit on arvioitu ja vertailtu keskenään. Ehdotettiin myös, että esimerkiksi julkisrahoitteisten apuraha-anomusten tulisi olla nähtävillä, samoin kuin julkisrahoitettujen tutkimusten loppuraporttien tulisi olla saatavissa.

”Keskustelu oli hyvin mielenkiintoista. Suosittelen aiheeseen perehtymistä kaikille, sillä asia on mielenkiintoinen ja aiheena ajankohtainen.”
Svetlana Proskurina

”Sain tärkeää tietoa ja Open Access julkaisemisesta pitäisi puhua entistä enemmän. Tutkijat kaipaavat lisää ohjeistusta asiaan. Julkaisijoiden sivuilta on usein vaikeaa löytää tietoa esimerkiksi rinnakkaisjulkaisemisesta.”
Sanni Väisänen

Kirjaston ständillä ORCID-tutkijatunniste ja CSC:n palvelut

Keskiviikon ja torstain aikana kirjasto jakoi tietoa ORCID-tutkijatunnisteesta sekä CSC:n tarjoamista palveluista tutkijoille. Ständillä kävi mukavana virtana ihmisiä ja asiat tuntuivat askarruttavan tutkijoita. Erityisesti ORCID-tunnisteesta tarjottu tieto kiinnosti kävijöitä ja tunnisteen käytölle tuntui olevan tilausta. Monet tutkijat pitivät tervetulleena sitä, että tunnuksen avulla ansiot julkaisuista kohdistuisivat oikealle tutkijalle aina siitä lähtien, kun tutkimusartikkelia tarjoaa kustantajalle ja päätyen tutkimuksen arviointiin saakka.

Esittelyssä olivat myös CSC:n IDA, ETSIN ja AVAA palvelut. Yliopiston IDA-yhteyshenkilö näytti kiinnostuneille aineiston tallentamista IDA-palveluun ja opasti järjestelmän käytössä.

kuva3
Kirjaston ständillä keskusteltiin tutkijoiden kanssa avoimesta tieteestä.

Teemaviikkoon osallistuminen oli kirjaston näkökulmasta menestys: viikon aikana jaettiin paljon tietoa useista tutkijoiden työtä helpottavista välineistä. Lisäksi keskustelun avulla avattiin uusia näkökulmia ja pohdintoja avoimeen tieteeseen.

Lisätietoja:
Avoin tiede
CSC:n palvelut
LUT:n avoimen tieteen sivut
LUT:n tutkimusaineistopolitiikka
LUT’s guide to Open science – publishing & managing research data

ORCID-tutkijatunniste

In English: ORCID Researcher ID, www.orcid.org

orcid

Oletko joskus epäillyt, että sinut ja tutkimuksesi tulokset voidaan sekoittaa toiseen samannimiseen tutkijaan? Ongelma lienee suurin John Smithillä tai Wang Leellä, mutta meillä Suomessakin on runsaasti tutkijakaimoja, jotka ovat voineet julkaista useissa organisaatioissa tutkijan uransa aikana. Yliopistoissa suositellaan ORCID (Open Researcher and Contributor ID) -tutkijatunnisteen käyttöönottoa. Monet kustantajat edellyttävät kirjoittajilta ORCIDia ja julkaisuprosessin myötä tunniste päätyy kirjoittajatiedoissa artikkelin mukana julkaisutietokantoihin.

Jokainen voi luoda yksilöllisen ORCID-tunnisteen osoitteessa www.orcid.org. ORCID on avoin kansainvälinen yhteisöperustainen palvelu, johon on liittynyt yli 2 miljoonaa tutkijaa. ORCID-yhdistys on rekisteröity Yhdysvaltoihin ja tähän on liittynyt kritiikkiä. Tunnisteen tekeminen on vapaaehtoista. Kukaan muu ei voi tehdä eikä ylläpitää tunnistetta tutkijan puolesta. Tutkija voi määrittää ORCID-profiilinsa julkisuustason kolmella eri tasolla (julkinen-luotettavat kumppanit-vain itse). ORCID todettiin OKM:n teettämässä selvityksessä sopivimmaksi kansalliseksi ratkaisuksi: https://confluence.csc.fi/display/tutki/Tutkijan+identifiointi+-esiselvitys.

Tutkija voi myös itse liittää Scopus Author ID:n ja Web of Sciencen Researcher ID:n ORCID-tunnisteeseen (https://orcid.scopusfeedback.com/# ja http://wokinfo.com/researcherid/integration/). Tällöin ORCID ID näkyy tutkijan tiedoissa kyseisissä tietokannoissa. Tutkija voi liittää julkaisutietonsa ORCID-profiiliinsa niin halutessaan ja ORCIDissa voi ylläpitää myös CV-tietojaan. LUT:ssa CV-tiedot suositellaan kuitenkin ylläpitämään pääsääntöisesti LUT Research Portalissa. On suositeltavaa, että tutkija liittää ORCID-tunnisteen omiin tietoihinsa LUT Research Portaalin uudessa versiossa, jossa on kenttä ORCID-tunnisteelle.

Pilottivaiheessa olevassa Haka-ORCID-yhdistämispalvelussa tutkijatunniste voidaan yhdistää Haka-tunnisteeseen. Aikanaan LUT:n tietohallinto tullee tekemään tämän LUT:n tutkijoiden osalta. Jo lähes 200 LUT:n tutkijaa on tehnyt itselleen ORCID-tunnisteen. ORCIDin hyödyt lisääntyvät sitä mukaa, kun sen kattavuus tutkijoiden keskuudessa paranee. Kokonaisuuteen liittyy myös valtakunnallisten palvelujen kehittäminen siten, että tiedonsiirto eri toimijoiden välillä helpottuu ja vältytään samojen tietojen syöttämiseltä yhä uudelleen eri järjestelmiin esim. vuosittaisessa julkaisutiedonkeruussa.

Lisätietoja:
Kansallinen ORCID-työryhmä kehittää ja ylläpitää ohjesivustoa osoitteessa www.tutkijatunniste.fi.
Palvelun osoite / Information in English: www.orcid.org
Lisätietoja LUT:ssa / Something to ask: openscience@lut.fi