Tuokiokuvia tieltä tohtoriksi

Professori soittaa: ”Tulisitko kertomaan opiskelijoilleni tiedonhankinnasta. He ovat aloittamassa opinnäytettä.” Menen enemmän kuin mielelläni, eikä se jää ainoaksi kerraksi. Opin opettamisesta joka kerralla jotakin uutta.

Kollega soittaa: “Olen jäämässä opintovapaalle viimeistelemään väitöskirjaani. Tulisitko sijaiseksi kahdeksaksi kuukaudeksi?” Toki kiinnostaa. Eikös olekin hyvä tehdä välillä jotakin muuta, erilaista? Asiat järjestyvät ja minusta tulee kahdeksaksi kuukaudeksi taas yritysinformaatikko!

Photo: Tuomas Vitikainen
Tohtorinhatut. Kuva: Tuomas Vitikainen.

Kollega väittelee. Ymmärrän aiheen ja pystyn seuraamaan hänen ajatteluaan. Kiinnostun. Tutkimuksen keinoin tarkastellaan tuttua ilmiötä. Hento ajatus viriää: Entä jos minäkin… Esitän ajatukseni esimiehelle, joka ampuu sen alas välittömästi vedoten resurssipulaan yksikössä. Ajatus jää kuitenkin elämään, vaikka alasammuttuna kituukin.

Mietin itsekseni, mikä on se asia, jota haluaisin tarkastella ja totean, että sen tulee liittyä läheisesti työhöni. Haluan selvittää, onko jatkuvasti kehittämälläni opetuksella vaikutusta. Konferenssissa esitän ajatukseni entiselle kollegalle, joka työskentelee nyttemmin professorina. Selitän, mitä haluaisin tutkia ja kysyn hänen mielipidettään. ”Unohda koko juttu”, hän toteaa ja jatkaa: ”Ei tuollaista voi tutkia.” Minuun tuo kommentti vaikuttaa kuin kaadettaisiin vettä myllyyn.

Kokeilen uutta tapaa opettaa. Myöhemmin joku keksii tavalle nimenkin. Siitä aletaan puhua käänteisenä luokkahuoneena. Käytän menetelmän soveltamisesta saamaani aineistoa opetuksen kehittämiseen ja oppimistulosten tarkastelemiseen. Kirjoitan asiasta konferenssipaperin oman alan konferenssiin.

Olen kahvilla yhteistyökumppanina toimivan yliopistomme opettajan kanssa. Kerron hänelle, mitä olen itsekseni tutkinut. Tällä kertaa asiaa ei ammutakaan alas, vaan se saa siivet. Yhdessä kehitämme opetusta eteenpäin. Saan neuvoja asian tutkimiseen. Kysyn: ”Väitöskirja, ai tästä? Luuletko, että minusta on siihen?” Ja uusi esimieskin rohkaisee: ”Anna palaa!”

POSTDOC_IMG_20180928_162140.jpg
Post Doc. Kuva:Marja Talikka.

Konferenssipaperi aiheesta ja siihen soveltuvista tutkimusmenetelmistä. Rohkaisevia kommentteja. Toinen konferenssipaperi. Eräänä päivänä luennon tauolla saan tiedon: olen saanut jatko-opinto-oikeuden. Opiskelijat taputtavat!

Opintovapaalla. Yläkerran kylpyhuoneremontti kestää täsmälleen saman ajan kuin opintovapaani. Käsittelen tutkimusdataa ja ympärilläni tuntuvat lentelevän betonimurikat ja kaakelinkappaleet. Exceltaulukoita ja graafeja syntyy kuitenkin ja niiden pohjalta kirjoitan artikkeleita. ”Ei, tämä meidän lehtemme ei julkaise artikkeleita kuin puhtaasti omalta alaltamme.” ”Aihe on kyllä kiinnostava, mutta ei sovi lehtemme linjaan.” Miten ihmeessä teen tästä artikkeleita jufokakkosiin tai kolmosiin tai edes ykkösiin, kun sopivaa foorumia ei löydy?

Monografia! Olen helpottunut. En ole diplomityön kirjoittamisen jälkeen tuottanut yhtään laajaa yhtenäistä kirjallista esitystä, mutta nyt voin sisällyttää kaikki kolme aihepiiriä samaan julkaisuun ja tehdä siitä johdonmukaisen kokonaisuuden. Englanninopettajan opit mielessä kirjoitan ja nautin siitä.

Esitarkastajien löytäminen on onneksi ohjaajan tehtävä. Ei käy kateeksi. Lopulta löytyvät vaaditut kaksi henkilöä, joista toinen suostuu toimimaan myös vastaväittäjänä.

Kommentteja, kehitysehdotuksia, tekstin hiomista, sanojen merkitysten pohtimista. Ymmärtääkö lukija tekstistä sen, mitä haluan sanoa? Viittaukset kuntoon. Pitääkö olla linkki? Onko tämä lähde sopiva? Apua, se onkin hävinnyt netistä. Etsin uuden. Tekstinkäsittelyohjelma käyttäytyy oudosti. Sisennykset, otsikoinnit, fontit, marginaalit. Kollega auttaa. Sitten PDF:ksi, mutta ei se näytä oikealta. Aloitan sivujen tarkastelun uudelleen. Loppuuko tämä koskaan?

Acknowledgements – ihanaa, vihdoin saan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat olleet osallisena työssäni. Muistanko kaikki? Mitä tässä saa sanoa ja mitä ei? Mikä on sopivaa?

Oikovedos. Melkein jo perillä! Aivan, korjataan vielä pari kohtaa. Sitä pientä viilausta.

Väitöspäivän ajankohta pitää määrittää. Lomakauden jälkeen vasta, sillä aiemmin ei ole mahdollista. Menköön siis vielä yksi kesä. Väitöskahvien suolaiset ja makeat tarjoilut, lounasmenun valinta kustoksen ja vastaväittäjän kanssa syötävälle lounaalle, minkä väriset kukat saliin – siis mitä, pitääkö minun niitäkin miettiä? Karonkka: missä, mitä tarjotaan, ketä kutsun, ohjelmaa? Missä välissä valmistelen puheen sinne? Kutsukortit ja paikkakortit! Ja kampaaja.

Vihdoin väitöspäivä. Kaikki on järjestyksessä. Kirjat painettu ja toimitettu saliin ja oikean väriset tuoksuttomat kukat paikallaan. Lounas- ja kahvitarjoilut kunnossa. Asiansa osaavat ammattilaiset ovat ne hoitaneet.

presenting_DSC4998.jpg
Marja puolustamassa työtään. Kuva: Tuomas Vitikainen

Nautin väitöspäivästä. Suku, ystävät ja työtoverit paikalla. Väitös on enemmänkin keskustelu kahden asiaan perehtyneen tutkijan välillä. Ei tarvitse jännittää. Yhdessä kohdassa teen muotovirheen, mutta siitä en kerro teille.

Kesäinen kotikaupunki on kauneimmillaan karonkan aikaan, ja järvi välkehtii puiden välistä. Katson ikkunasta ulkona odottavia juhlapukuisia rakkaita ystäviä, jotka kohta tulevat sisään juhlatilaan.

Photo: Tuomas Vitikainen
Marja, vastaväittäjä ja ohjaajat. Kuva: Tuomas Vitikainen.

Jos välillä tuntuikin, ettei tunnelin päässä näkynyt valoa niin lopulta kuitenkin näkyi. Eikä se ollut vastaan tuleva juna!

Loppusanat: Mitä ihmiset tekevät kaikella sillä ajalla, jolloin eivät tee väitöskirjaa?

Mainokset

Millaisia muutosvaatimuksia tutkimusongelmien monimutkaistuminen aiheuttaa informaatiolukutaidon opetukseen tekniikan korkeakouluopinnoissa?

Marja Talikan informaatiolukutaidon opetuksen vaikutuksia käsittelevä väitöskirja Recognizing required changes to higher education engineering programs’ information literacy education as a consequence of research problems becoming more complex (Tutkimusongelmien monimutkaistumisen informaatiolukutaidon opetukselle aiheuttamat muutosvaatimukset tekniikan korkeakouluopinnoissa) tarkastettiin 24.8.2018.

Marja
Marja Talikka.

Insinöörien toimintaympäristön muuttuu nopeasti. Ennen riitti, että sovellettiin suunnittelutyöhön sopivaa standardia. Nyt voi olla, että uudet materiaalit ja muuttuvat olosuhteet huomioon ottavaa standardia ei ole olemassa. Toisaalta ympäristönäkökohdat pitää nykyisin ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa, jolloin erityisesti tekniikan korkeakouluopetuksen tulee sisältää ohjausta ongelman tarkasteluun myös kestävyystieteen kannalta.

Informaatiolukutaito (IL) tarkoittaa taitoa hakea oikeanlaista tietoa, ymmärtää tiedon syntymiseen liittyviä prosesseja, käyttää tietoa ja tuottaa uutta, erityisesti tieteellistä tietoa. IL-opetuksesta vastaavat yliopistoissa tavallisesti kirjastojen informaatikot. Opetusta tarjotaan koulutuksen eri vaiheissa erillisinä kirjaston järjestäminä, opintopisteitä tuottavina kursseina tai se voidaan sisällyttää koulutusohjelmien opintojaksoihin lyhyinä tietoiskuina ja tiedonhakuharjoituksina. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan jälkimmäistä, lyhytkestoista opetustapaa, sillä LUT:ssa vain schoolit saavat antaa opintopisteitä eikä kirjastolla ole liioin resursseja laajojen kurssien järjestämiseen.

Tutkimusongelmien monimutkaistuminen ja informaatiolukutaidon ja muunkin opetuksen resurssien rajallisuus voidaan nähdä paitsi uhkana myös positiivisena haasteena kehittää opetusta. Lyhytkestoisessa, tieteenalaopetukseen sisällytetyssä IL-opetuksessa keskitytäänkin olennaisimpaan eli opiskelijan ohjaamiseen tutkimusongelman ja siihen liittyvien tiedontarpeiden asiayhteyksien ymmärtämiseen. Hakutekniikoita voidaan havainnollistaa matemaattisen ajattelun avulla. Löydetyn tiedon sopivuutta opetetaan arvioimaan lähteiden osuvuuden, luotettavuuden ja tieteellisen tason kautta. Nappulatekniikan voi unohtaa, sillä tarvittavat komennot löytyvät tietokantojen opasteista.

IL-opetuksen vaikuttavuutta tarkasteltiin tässä tutkimuksessa konetekniikan ja kestävyystutkimuksen näkökulmasta. Opintojaksoihin, joilla opiskelijat tekivät tutkimustyöharjoituksia, lisättiin lyhyitä, informaatiolukutaidon ajattelutapaa korostavia luentoja ja harjoituksia. Havaittiin, että IL-opetukseen osallistuneet opiskelijat osasivat vertailuryhmän opiskelijoita paremmin etsiä ja käyttää sopivaa tietoa poikkitieteellisten ongelmien ratkaisemisessa.  IL-opetus näyttää myös tukevan opiskelijoita tutkimusongelman kestävyystieteellisessä ymmärtämisessä.

Tutkimuksessa käytettyä IL-opetusmenetelmää voidaan soveltaa myös muilla kouluasteilla ja eri tieteenaloilla. Vaikka tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti kestävyysajattelun näkymistä konetekniikan opiskelijoiden seminaaritöissä ja niihin liittyvässä tiedon etsimisessä ja käyttämisessä, samaa opetusmenetelmää on käytetty tuloksellisesti myös muissa LUT:n koulutusohjelmissa ja soveltuvasti lukiolaisten opettamisessa.

Pääset tutustumaan koko väitöskirjaan tästä.

 

.

 

 

 

.

 

 

Det gick som i Strömsö

Tiedekirjasto PedaForum 2017 -päivillä Vaasassa

(Otsikkokuvan lähde: PedaForum)

PedaForum eli vuosittainen korkeakouluopiskelun, -ohjauksen ja koulutuksen kehittämisen konferenssi järjestettiin 16.-17.8. Vaasan Palosaaren korkeakoulukampuksella. Päivien teema tänä vuonna keskittyi digitalisaatioon korkeakouluopetuksessa: ”Kuin Strömsössä? Korkeakouluopetuksen kehittäminen digitalisaation murroksessa”. Tiedekirjastomme opetustiimiläisiä on osallistunut useana vuonna PedaForumiin, niin tänäkin vuonna. LUT:sta ja Saimaan AMK:sta osallistujia oli kaikkiaan toistakymmentä.

Ennen varsinaista konferenssia osallistuimme Suomen yliopistokirjastojen neuvoston, SYN:n, oppimisen tuen verkoston sekä teknillisten yliopistokirjastojen IL-ryhmän, ”TYKKI-ryhmän”, verkostotapaamisiin. Tapaamisissa paitsi verkostoiduimme ja jaoimme kuulumisia, kehitimme omia opetus- ja ohjaustaitojamme. Tähän meitä alusti informaatiolukutaidon ja tiedonhaun opetuksen konkari Kai Halttunen. Kai kannusti meitä tiedonhaun opetuksen kehittämiseen luovilla ja konkreettisilla keinoilla mm. opiskelijoita aktivoimalla. Tästä moni otti oppia ja mitä todennäköisimmin aktivoivia opetusmenetelmiä nähtäneen myös LUT:n ja Saimaan AMK:n tiedonhaun opetuksissa! Vierailimme myös Vaasan tiedekirjastossa, Tritoniassa.

PedaForum Kai Halttunen
Tiedonhaun opetuksen erityispiirteitä (Lähde: Kai Halttunen)

Varsinaisilla PedaForum-päivillä osallistuimme luentosessioihin ja työpajoihin, jotka käsittelivät mm. digitaalisen oppimisen välineitä, yhteistyötä opetuksessa eri maiden välillä digitaalisuutta hyödyntäen ja digitalisaation jalkauttamista organisaation strategiselta tasolta käytäntöön. Nämä aiheet olivat myös keynote-puhujien aiheina, esimerkiksi Marie Leijon Malmön yliopistosta puhui fyysisistä ja virtuaalisista oppimisympäristöistä: ”Learning Spaces in Higher Education — It is Time for Space Pedagogy!”.

Lähinnä kirjastoa oli sessio, jossa käsiteltiin informaatiolukutaidon opetusta ja sen kehittämistä. Esimerkiksi TTY:n Miikka Sipilä esitteli IL-opetuksen kehysten hyödyntämistä opetuksissaan, Turun yliopistossa on kehitetty tiedonhaun graduklinikat avuksi lopputyötä tekeville opiskelijoille ja Jyväskylän yliopistossa on laadittu uusi kandidaatintyön ohjauksen kurssi. Erityisesti tämä sessio oli ajatuksia herättävä ja sai meitä pohtimaan edelleen omia toimintatapojamme ja vahvisti olemassa olevia käytäntöjä. Esimerkiksi tiedonhaun opetuksessa meillä on jo useamman vuoden ajan noudatettu ACRL:n informaatiolukutaidon kehysten periaatteita.

PedaForum IL-kehykset
IL-kehysten hyödyntäminen TTY:n tiedonhaun opetuksessa (Lähde: Miikka Sipilä, TTY:n kirjasto)

PedaForumiin liittyi myös vierailu Strömsöhön, tuohon YLE:n samannimisen ohjelman huvilaan ja puutarhaan, jossa kaikki menee nappiin. Kuten PedaForumissa!

PedaForum Strömsö
Strömsön päärakennus

PedaForum 2017 sivusto: http://www.uva.fi/fi/sites/pedaforum2017/

Kaikki PedaForum 2017 abstraktit: http://www.uva.fi/fi/sites/pedaforum2017/programme/rinnakkaissessiot-teemaryhmat_ja_tyopajat_1/peda-forum_2017_vaasa-kaikki_abstraktit.pdf

Fuksien kirjastopassitehtävät uudistuvat

Joitakin vuosia sitten Tiedekirjasto hylkäsi vanhan kirjastoon tutustumistavan, jossa opiskelijat kulkivat ryhminä kirjastontädin tai -sedän perässä ja kuulivat (joskus jopa kuuntelivat) selitystä tarjolla olevista kokoelmista ja palveluista. Käytäntö oli kaikille raskas ja turhauttava, joten sitä uudistettiin omatoimisen tutustumisen suuntaan. Uudessa versiossa opiskelijat saivat täytettäväkseen niin sanotun Kirjastopassin, jossa oli muutamia tutustumistehtäviä, ja jonka he sitten palauttivat tarkastettavaksi.

Alkavana lukuvuonna jatketaan omatoimista kirjaston kokoelmiin ja palveluihin tutustumista, mutta nyt mennään taas askel eteenpäin. Kirjastopassitehtävät ovat nyt Moodlessa, missä opiskelijat tekevät ne käyttäen omia älylaitteitaan. LUT:n opiskelijat löytävät kirjastopassitehtävät omalta Tiedonhaun perusteet / Information searching -verkko-opintojaksoltaan ja Saimaan AMK:n opiskelijoille heidän Moodlessaan on kurssi nimeltä Kirjastopassi / Library pass.

Tutustumistehtäviä on kaikkiaan 10. Moodle arpoo eri vaihtoehtoja opiskelijalle vastattavaksi. Hyväksyttävä suoritus edellyttää, että 8/10 vastauksesta on oikein. Kuvassa on esimerkki kysymyksestä, jossa paikannetaan aineistoja ja tiloja.

moodle-kirjastopassi

Kirjastopassitehtävien tekeminen ei tässä muodossa edellytä kirjastohenkilökunnan opastusta, vaan tehtävät ohjaavat opiskelijaa oikeaan paikkaan. Tämän vuoksi tehtävien tekoon on käytettävissä aiempaa pidempi ajanjakso, joka kestää aina ensimmäisen periodin loppuun asti. Mikäli joku kuitenkin kaipaa ohjeita, niitä löytyy painettuna kirjastosta ja sähköisenä LUT:n opiskelijoille esimerkiksi Moodlesta Tiedonhaun perusteet / Information searching -opintojaksolta ja Saimian opiskelijoille LibGuides-sivulta.

LUT:ssa fuksien tiedonhaun opetus, verkkokurssit Tiedonhaun perusteet / Information searching ja koulutusohjelmakohtaiset luennot, ovat osa johdatuskursseja, joilla opiskelijat orientoituvat oman tieteenalansa opintoihin. Saimaan AMK:n opiskelijoille on myös tarjolla vastaava informaatiolukutaidon opintokokonaisuus, johon sisältyy verkko-opintojakso Tiedonhaku ja tiedon käyttäminen / Searching and using information ja kahden tunnin luento, mikäli kurssin opettaja niin haluaa.

Lue lisää kirjaston opetustarjonnasta: http://libguides.lut.fi/kirjastokouluttaa

 

Opetus ja neuvonta opintojen tukena

opetus-800x


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Tiedonhaun opetus hyödyllistä
Asiakaskyselyn palautteissa tuli esille toive järjestää tiedonhaun opetusta niin, että se painottuisi opintojen aiempiin vaiheisiin. Tämä on mahdollista, mikäli asiasta sovitaan tieteenalaopettajien kanssa. Kirjasto ei järjestä erillisiä tiedonhaun kursseja, vaan opetus on aina liitetty johonkin opintojaksoon. Opetusta kannattaa sisällyttää ohjelmaan erityisesti niillä kursseilla, joilla opiskelijat tekevät tiedonhakua vaativia harjoitustöitä.

tilasto

Noin neljännes kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että tiedonhaun opetuksesta oli huomattavasti hyötyä opinnoissa tai työssä ja puolet vastaajista koki, että hyötyä oli jonkin verran. Tästä on hyvä jatkaa opetuksen kehittämistä niin, että viimeisellekin neljännekselle saadaan välitettyä tietoja ja taitoja, jotka auttavat heitä elinikäisessä oppimisessa.

Lappeenrannan tiedekirjaston tiedonhaun opetus on kaikilta osin sisällytetty korkeakoulujen kursseihin, lukuun ottamatta joitakin kirjaston käyttöön perehdyttäviä opastuksia. Tuoreen tutkimuksemme mukaan tällainen lyhytkestoinen integroitu opetus tuottaa hyviä oppimistuloksia ja opiskelijat ovat motivoituneita oppimaan, kun tiedonhaun opetus liittyy meneillään olevaan opintojaksoon. Opetus voidaan toteuttaa joko suomeksi tai englanniksi.

Opetusta järjestetään monella eri tavalla:

  1. Aloittavat opiskelijat perehdytetään kirjaston kokoelmiin ja palveluihin verkkokurssilla ja siihen liittyvällä luennolla. Perehdytykseen liittyy myös käynti kirjastossa siihen liittyvine oppimis- eli kirjastopassitehtävineen. Tulevasta syksystä alkaen kirjastopassitehtäviin vastataan Moodle-verkkoalustalla. LUT:ssa tämä perehdytys on pakollinen osa kaikkia johdatuskursseja. Saimiassa perehdytysopetus hakee vielä paikkaansa opiskelijoiden opintokokonaisuudessa.
  2. Opintojen kuluessa opettajat voivat tilata opintojaksolleen informaatikon kertomaan juuri kyseessä olevaan aiheeseen liittyvästä tiedon hakemisesta ja käyttämisestä. Pyyntö tehdään tätä varten tehdyllä lomakkeella tai sähköpostitse kirjasto.koulutus@lut.fi.
  3. LUT:n kandivaiheessa opiskelijoille tarjotaan seminaarien luento-opetukseen liittyen räätälöityä opetusta sekä luokkaopetuksena että mikroluokkaharjoituksina. Saimiassa opinnäytevaiheessa olevien ryhmien vastuuopettajat voivat tilata vastaavan opetuksen omalle luokalleen.
  4. LUT:n maisterivaiheen ja tohtorikoulun opetukset räätälöidään tilanteen mukaan. Ne voivat olla tiedonhakuasioiden kertausta, jonkin yksittäisen asian tietoiskumaista esittelyä tai kandi-/opinnäytevaiheen tapaista katsausta tiedonhakuasioihin.

”Apua aina saa”
Opetukseksi voidaan katsoa myös tarjolla oleva henkilökohtainen opastus. Sitä varten on mahdollista varata aika kahdenkeskiseen tapaamiseen informaatikon kanssa, käyttää chat-palvelua, pyytää neuvoja sähköpostilla tai vaikka kysäistä apua paikan päällä kirjastossa. Ajanvaraus henkilökohtaista tapaamista varten tapahtuu lomakkeella.

Chat-palvelu pikakysymyksille
Käyttäjäkyselyn mukaan tiedekirjaston chat-palvelua ei koeta tarpeelliseksi, eivätkä vastaajat ole sitä juurikaan käyttäneet. 70 prosenttia vastaajista ei osannut arvioida toimivuutta lainkaan.

Chat-ruutu on näkyvissä kirjaston verkkosivulla. Päivystävä informaatikko on chatissa online virka-aikana. Chat-palveluun lähetetyt kysymykset ohjautuvat kirjaston sähköpostiin, mikäli päivystäjä ei syystä tai toisesta voi vastata reaaliaikaisesti. Chat-viestit, joihin ei välittömästi voida vastata, ohjautuvat informaatikon luettavaksi sähköpostiin ja hän ottaa mahdollisimman pian yhteyttä kysyjään. Chat-palveluamme käyttäneet tuntuvat olevan tyytyväisiä nopeaan tapaan saada yhteys kirjastoon ongelmatilanteissa.

Päivystäjältä voi kysyä myös suoraan sähköpostitse tai puhelimitse kaikkea kirjastoon ja sen toimintaan liittyvää. Ja aina voi tarttua ohi kävelevää informaatikkoa hihasta kirjastossa ja pyytää neuvoa käsillä olevaan ongelmaan.

 

 

 

 

.

.

.

 

LibGuides-oppaat järjestykseen!

tiedonhaun-oppaat

Lappeenrannan tiedekirjasto tuottaa erilaisia tiedonhaun ja neuvonnan oppaita asiakkailleen. LibGuides-oppaita on tuotettu eri aihealueille, muun muassa tutkimuksen ja julkaisemisen avuksi ja opiskelun tueksi.

AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017 ja vastausten perusteella LibGuides-oppaat eivät ole vielä kaikille kirjaston käyttäjille tuttuja. Jotta oppaiden löytäminen olisi helpompaa ja käyttö sujuvampaa, järjestimme LibGuides-pääsivun uudelleen ja aineisto on jaoteltu kieliversioittain.

Suomenkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/fi

Englanninkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/en

 

kaavio
Kirjaston kymmenen suosituinta opasta ajalla 1.1.-24.5.2017.

Kirjaston ylivoimaisesti eniten näyttökertoja kahminut opas on LUTPub julkaisuarkisto, 1600 näyttökertaa vuoden alusta. Opas sisältää muun muassa julkaisujen ja opinnäytetöiden tallennusohjeita LUT:n julkaisuarkistoon.

Kirjastossa tiedonhaun opetusta tarjoavien mieltä lämmittää, että toiseksi suosituin on ollut Tiedonhaun opas teekkareille. Informaatikot mainostavat kyseistä opasta opiskelijoille aina tiedonhaun opetustunneilla, sillä se sisältää hyvää perustietoa ja käytännön vinkkejä tiedonhakuun. Opas on tuotettu yhteistyössä LUT:n, Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.

Mikä ihmeen LibGuides?
Tiedonhaun oppaat on tuotettu LibGuides-julkaisualustalla. Alusta on helppokäyttöinen ja kirjastossa usealla henkilöllä on päivitysoikeudet järjestelmään.

LibGuides-järjestelmä on kirjastoille suunniteltu julkaisualusta erilaisten oppaiden julkaisemiseen ja ylläpitämiseen. Palvelun tarjoaa amerikkalainen Springshare-yhtiö. Perusajatuksena on sisällöntuotannon ja tiedon ylläpitämisen helppous, mikä mahdollistaa monipuolisten oppaiden tekemisen ilman it-osaajien apua.

Sisältöjen kehittämisen tukena toimii myös laaja LibGuides-yhteisö: järjestelmässä on mahdollista käyttää toisten tekemiä sisältöjä sellaisenaan omissa oppaissa. Esimerkiksi pyytämällä luvan oppaan tekijältä ja parilla hiiren klikkauksella voi saada Harvardissa tehdyn sisällön näkyviin sellaisenaan omassa oppaassa.

Lähde: https://synblogi.wordpress.com/2012/10/23/libguides-apu-tietoaineistojen-tehokkaaseen-kayttoon/

 

 

 

 

.

.

.

Finna – hakupalvelu, josta löydät kaiken mitä tarvitset hakemiseen

LUT Finnasta/Saimia Finnasta voit hakea tiedekirjaston oman kokoelman aineistoja sekä organisaatioille lisensoituja e-aineistoja. Palvelu jakautuu kahteen eri osaan: perushakuun ja artikkelihakuun. Perushaulla haetaan kirjaston painettuja aineistoja, e-kirjoja, e-lehtinimekkeitä ja opinnäytetöitä. Artikkelihaulla haetaan kansainvälisiä artikkeleita ja e-kirjoja.

Kirjautumalla oman organisaatiosi tunnuksilla (linkki kirjautumiseen: LUT, Saimia) ja liittämällä kirjastokorttisi Finnaan pääset uusimaan lainojasi, tekemään varauksia, tallentamaan hakujasi, käyttämään uutuusvahtia ja muita palveluita.

Kokeile ja tutustu!

Finna ehdottaa hakusanaasi sopivia…

Finna1

Hakutulokset on jaettu…

Finna2

Kirjaston kokoelmissa voit rajata hakua muun muassa…

Finna3

Kansainvälisissä e-aineistoissa voit rajata hakua esimerkiksi…

Finna4