Osaava kirjasto – ovi tulevaisuuteen, ilmiöoppimisesta joukkokukoistukseen

paakuva

Itä-Suomen kirjastopäivät Mikkelissä 7.-8.6.2016
Järjestyksessä toiset Itä-Suomen kirjastopäivät kokosivat Mikkeliin 80 kirjastoammattilaista kaupunkien ja kuntien kirjastoista sekä korkeakoulukirjastoista. Päivien paikkana oli enteellisesti Xamkin Xinno-oppimiskeskus, jossa on panostettu monialaisuuteen, käyttäjälähtöisyyteen ja yritysyhteistyön tukemiseen osana opiskelua ja oppimista. Rahasta ja säästöistä ei näillä päivillä puhuttu mitään, katse oli monipuolisesti tulevaisuudessa, työn, työtapojen ja tilojen muutoksessa sekä koulutuksessa ja oppimisessa.

Kirjastojen tulevaisuudesta ei oltu huolissaan, sillä ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi kirjastolaki korostaa kirjastojen merkitystä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian, omatoimisen tiedontuottamisen, medialukutaitojen sekä osallisuuden ja oppimisen edistäjinä. Seminaarissa oli esillä, että vuonna 2020 tiedon kokonaismäärä olisi 44 zettatavua (44 ZB) eli 44x1021B, jonka louhintaan kirjastotkin osallistuvat ja antavat välineitä asiakkailleen (IFLA Trend Report, 2013). Kirjaston työntekijöiden vastuuta korostettiin: täytyy tietää mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu, ja seurata teknologioiden kehitystä. Uudet teknologiat laajentavat, mutta voivat myös rajoittaa yksilöiden tiedonsaantia. Me olemme kirjastossa tietomassan ”esipureksijoita”. Yksityisyyden suojan ja tietosuojan rajat tullaan määrittelemään uudestaan, koska tekniikka tulee mahdollistamaan henkilöiden helpomman seuraamisen.

Sinun, minun vai heidän työ?
Ajatukset kolmannesta työstä ammattien rajapinnoilla tulee kirjastoissa vastaan mm. nuorisotyön ja kirjaston henkilökunnan kohtaamisissa nuorisoasiakkaiden kanssa: kuka tekee ja vastaa mistäkin, missä menee ammattikuntien rajat, mitä meidän täytyy osata ja mitä toiset ammattilaiset osaavat, ja mitä opimme toisiltamme. Oppilaitoskirjastoissa sama problematiikka tulee vastaan opiskelijoiden opastamisessa, miten kirjasto ja opetushenkilökunta kohtaavat.

Ilmiöoppimista kirjastossa
Oppimiseen ja kirjastoon oli esillä mielenkiintoisiä näkökulmia. Ilmiöoppimista (PhenoBL) mekin tuemme tai teemme tiedekirjastossa siellä, missä tiedonhaun opetuksemme on integroitu opetukseen, jossa tutkitaan todellisia ilmiöitä tai ongelmia projekteissa ja hankkeissa. (Cantell, 2015). Kirjaston ja koulun kohtaamisessa erinomainen esimerkki on Mikkelin Kirjastopolku-hanke. Siinä peruskoululaiset saavat viidessä vaiheessa perusteellisen opastuksen kirjaston käyttöön, tiedonhakuun, lukemisessa edistymiseen sekä lopuksi vielä eväät tutkimusprosessiin, lähteiden käyttöön omassa tutkimuksessa sekä tiedon eettiseen käyttöön. Kirjaston henkilökunta osallistuu myös opetussuunnitelmatyöhön. Muutaman vuoden päästä saamme osaavia opiskelijoita!

IS-kirjastopaivat-kuva

Vain muutos on pysyvä
Muutos on aina esillä siellä, missä kirjastoväki kohtaa. ”Muuttumatonta työtä on vain kuolevilla aloilla, jatkuva työssäoppiminen on elinehto kirjastoammattilaisuudelle”, linjasi Vaarakirjastojen palvelupäällikkö Riitta Kangas esityksessään. Kirjaston perustyö on jossain selvityksessä listattu kuolevaksi, mutta asiantuntijatyötä tarvitaan tulevaisuudessakin. Vanha perustyö muuttuu asiantuntijatyöksi uusien teknologioiden haltuunoton ja esim. e-aineistojen myötä. Oman työn ja työprosessien analysointi on jatkuvaa ja poisoppiminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Uutta uuden päälle – johtaa helposti ylikuormittumiseen. Kaikkea ei voi saada kerralla valmiiksi ja on hyvä suunnitella, millä tasolla uudet asiat täytyy hallita, täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella.

Hyvin konkreettisena työtapojen muutoksena päivillä esiteltiin Aalto-yliopiston peruskorjatussa ja uudistetussa kirjastossa syksyllä käyttöön otettava mobiilityö. Työtä voidaan tehdä kirjastossa, oikeammin oppimiskeskuksessa tai muualla, esimerkiksi schoolien tiloissa. Kiinteitä tietokoneita ja työpisteitä ei ole, vaan niiden sijaan on erilaisia tiloja yhdessä tai yksin tapahtuvaan työskentelyyn, myös etätyötä on mahdollisuus tehdä. Oppimiskeskuksen tiloihin tulee myös kahvila. Sitä lukuun ottamatta meillä tiedekirjastossa on jo osittain toiminnassa hyvin samanlaiset suunnitelmat ja kokemuksistamme oltiinkin kiinnostuneita.

Päivillä kehotettiin Ravisteluun, Innostukseen: innostus voi satakertaistaa työpanoksen – leipääntynyt jää kauas taa ja Joukkokukoistukseen: vapaus – virtaus – vastuu, parempi käännöksenä freedom – flow – responsibility, joka on nobelisti Edward Phelpsin ajatus. Joukkokukoistukseen voimme päästä yhdessä oppimalla, yhdessä kehittäen. Avainsana näyttää olevan ”yhdessä”, siinä on haastetta mobiilityön toteutuksessa.

”Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon.
Harmi, että he ovat valtaosin alle 7- vuotiaita.”
–    Esa Saarinen

Seuraavat Itä-Suomen kirjastopäivät ovat kahden vuoden päästä Kuopiossa.

Seminaarista tarkemmin: http://bit.ly/1U2FoWz

Mainokset

Kirjasto mukana konetekniikan kurssilla

IMG_1429

Kirjaston edustalla, Galleria-aulassa, oli keskiviikkona 13.4. vilskettä: konetekniikan kurssin opiskelijat havainnollistivat aulassa tutkimustöidensä tuloksia postereiden avulla. Esillä olevat posterit eli tutkimuksesta kertovat julisteet perustuivat opiskelijoiden ryhmätöinä tekemään seminaarityöhön.

Selection Criteria of Structural Materials -kurssi toteutettiin konetekniikan, kielikeskuksen ja kirjaston yhteistyönä. Sisältönä kurssilla oli muun muassa kirjaston tarjoama tiedonhaun opetus sekä kielikeskuksen tuottama saksan kielen opetus. Opettajina olivat Harri Eskelinen konetekniikasta sekä Jörg Wunderlich kielikeskuksesta ja Marja Talikka kirjastosta.  Kurssi kuului konetekniikan opintoihin ja vastuuopettajana toimi Eskelinen.

Opetuskielenä kurssilla oli englanti ja englanninkieliseen seminaarityöhön tehtiin lisäksi saksankielinen tiivistelmä. Osanottajia oli perusopiskelijoista aikuisopiskelijoihin ja eri kansallisuuksista. Suurin osa opiskelijoista oli diplomityövaiheessa ja kurssin nuorimmat olivat opiskeluvuosiltaan neljännen vuoden opiskelijoita.

Kysyimme opiskelijoilta mielipiteitä kirjaston tiedonhaun opetuksesta osana kurssia ja tässä muutamia poimintoja:

Pikkujuttuja, paljon hyötyä

Olli Hardén, Juho Syrjänen ja Konsta Lempiäinen painottivat, että tiedonhaun opetus oli tärkeä osa kurssia ja tiedonhaun oppeja pystyy hyödyntämään jatkossa myös muilla kursseilla. Tärkeimpänä asiana kolmikolle jäi mieleen hakutulosten ja tiedon luotettavuuden arvioinnin merkitys ja vasta tässä vaiheessa opintoja he kokivat perehtyneensä asiaan riittävän tarkasti. Opiskelijoilla oli meneillään neljäs vuosikurssi ja kandidaatintyöt ovat palautusta vaille valmiina.

Kurssin myötä tuli paremmin tutuksi yliopiston sähköisten aineistojen arkisto, Nelli-portaali. Erityisen ilahduttavaa oli oppia hyödyntämään Nelli-portaalin hakutoimintoja huomattavasti tehokkaammin kuin aiemmin.

Harjoitustyön tiivistelmän saksan käännöksen tekivät ryhmän saksaa taitavat. Kolmikko pohtikin, että saksankielentaito olisi tekniikan alalla tärkeää, samoin venäjän osaamisesta olisi hyötyä. ”Kurssilla oli monia pieniä juttuja, joista hyötyy jatkossa paljon.” tiivistää Konsta.

IMG_1382
Olli Hardén, Juho Syrjänen ja Konsta Lempiäinen.

Hakusanojen valinnassa harjaantuu

Opiskelijoiden mielestä oikeiden hakusanojen valinta on tyypillisesti hankalin asia tiedonhaussa. Anum Rasheed piti tärkeänä, että tiedonhakua harjoittaa säännöllisesti. Harjoittelun myötä sopivia ja tarkempia hakusanoja keksii ja löytää helpommin ja siten saa myös nopeammin oikeampia hakutuloksia – tiedonhaku tehostuu. Anum piti hyvänä myös sitä, että kurssilla tutustuttiin eri tietokantojen ominaisuuksiin, sillä kaikki tietokannat eivät näytä tuloksia samalla tavalla.

IMG_1378
Anum Rasheed

Tieto näkyväksi

IMG_1390
Niko Niemi ja Kai Perttola.

”Hiljainen tieto lisääntyi ja muistui mieleen asioita, joita en tiennyt tietäväni.” kuvailee Niko Niemi kokemuksiaan tiedonhaun opetuksesta. Niko ja Kai Perttola muistelivat, että ensimmäisen kerran tiedonhaun opetusta oli ollut fuksivuonna eli ensimmäisenä lukukautena. Molemmilla oli tuntuma, että tiedonhaun opeista ei ollut jäänyt mieleen selkeitä muistikuvia. Syynä tähän oli, että ensimmäisenä vuonna opiskeltiin paljon matemaattisia aineita, eikä tiedonhakua tarvinnut aktiivisesti tehdä, joten hakutekniikat unohtuivat.

Kun tiedonhaun opetusta tarjottiin nyt uudemman kerran, muistui mieleen aiemmin opittuja asioita. Molemmat opiskelijat pitivät tärkeänä, että tiedonhaukua opetettiin uudelleen. Kurssista jäi mieleen paljon uusia, yksityiskohtaisia niksejä, joista on jatkossa hyötyä diplomityön tekemisessä. Esimerkiksi vertaisarvioidun aineiston haku tietokannoista oli eräs tärkeä neuvo, jota opiskelijat varmasti hyödyntävät, kun käyvät seuraavaksi diplomityön kimppuun.