”Excellent services”

academic-library


National user survey of Finnish UAS and joint libraries was carried out 6.4.-12.5.2017. Lappeenranta Academic Library got 59 answers which all except one evaluated Skinnarila Campus Library. Here some key issues that came up.


Four of five customers think that library services are good or very good in Lappeenranta Academic Library. You acknowledged especially 24/7-possibility and recycling old books. We in the library are very pleased for your evaluation and we shall do our best to continue the good job or even get better in the future. However, some problems had arisen:

“More workshop rooms” … “more individual workspace”

Workshop rooms are one of our most used and wanted services. If you can predict your need, reserve the room beforehand and make sure that you get the room. Sometimes there is a need to get a workshop room for individual use as team members join by skype or other online tools. In that case, consult the Origo Service Desk. We have increased the number of individual working spots in the Library whenever we have had a chance to do it, but we have to serve in our current premises, we shall not get any more space.

“Noise problem in 3rd and 4th floor”

We have two silent areas in the Library: the bottom floor and Silencio on the 4th floor. We have also announced the space in front of Silencio as a quiet working area. Of course, we hope that our customers behave in a proper manner and allow peaceful studying environment to other library users everywhere in the Library.

If you are disturbed or if someone reserves the place in silent areas with his things while stepping out for lunch etc., you can always appeal to the Library rules:
– Lappeenranta Academic Library: Terms of Use
24/7 etiquette in Lappeenranta Academic Library

“The number of textbooks and other physical books has to be increased significantly”

Unfortunately, due to University’s savings the Library has no budget to buy printed scientific books to the general collection. The number of acquired textbooks are decided by the lecturers, so please, let them know if there are too few or no textbooks to borrow. Textbooks are always purchased in e-book format when it is possible.

“Please extend borrowing times from 2 weeks to 1 month”

Two weeks’ lending period is to ensure that the textbooks can be accessed by as many students as possible before the exam. The loan can be renewed if there are no reservations.

“an application to renew loans quickly and pay for overdue ones”

The application is called Finna – LUT Finna or Saimia Finna depending on your university. You can renew your loans and starting from June 5, 2017 it has been possible to pay overdue fees via Finna search services (LUT, Saimia and Wilma Finna), too. Please, sign in and check it out if you have overdue fees.

“Please remind about overdue materials by text-message”

We remind our customers to renew or return loans only by e-mail. Please, make sure that you update changes in your information (for ex. e-mail-address) to our customer register.

Please, remember our LibGuides – they guide and instruct you in many problematic cases. You are always welcome to Origo Service Desk to ask questions or give feedback. There is possibility to give feedback also on the Library webpage and in Finna search services. You can reach information search guidance also through chat-window. Be active and evaluate library services by answering to different surveys when asked. Thank you for taking part in this survey!

Ihan jees

palaute-800x


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Käyttäjäkyselyn vastaajista 44 prosenttia ei osaa sanoa, pystyvätkö he halutessaan vaikuttamaan kirjaston toimintaan ja palveluiden kehittämiseen. 12 prosenttia on siinä uskossa, että heillä ei ole lainkaan vaikutusmahdollisuuksia. Oletko sinä tuossa joukossa ja olet toisinaan ajatellut, että sinulla on loistava idea kirjaston palveluiden parantamiseksi tai muuten vain paljon palautetta annettavana, mutta et tiedä miten voisit välittää ideasi ja palautteesi eteenpäin? Jos olet, kannattaa lukea tämä juttu.

Kirjaston henkilökunnalle voi kertoa ideansa. Pistämme saamamme palautteen korvan taakse ja toteutamme toiveenne, jos se on mahdollista.

Jos et halua henkilökohtaisesti antaa palautetta eikä ole mihinkään kyselyynkään aikaa, niin käytettävissäsi on lukuisia muita väyliä mielipiteesi ja ideasi kertomiseen:

Lappeenrannan tiedekirjaston kotisivulla on vasemman laidan aihelistassa alimpana Anna palautetta -kohta. Tuon palautelomakkeen kautta voit muun muassa antaa meille ruusuja tai risuja, kertoa kehittämisideoitasi ja kokemuksiasi kirjaston asiakkaana ja palveluiden käyttäjänä. Palaute käsitellään aina ja palautteen antajalle lähetetään vastaus.

LUT ja Saimia Finnoissa on myös Anna palautetta -ominaisuus, jonka kautta voit kysyä Finnan toiminnasta ja jättää kehitysehdotuksia. Saat vastauksen kysymyksiisi.

Aineiston hankintaan vaikuttamista varten on räätälöity hankintaehdotuslomake, jonka löydät kirjaston kotisivuilta kohdasta Aineistot – – Aineiston hankinta. Kokoelmia kartutetaan mahdollisuuksien mukaan, mutta aineiston hankinnassa on huomioitava määrärahatilanne ja kirjaston hankintapolitiikka (suositaan ensisijaisesti sähköistä aineistoa) sekä punnittava yleistä hyötyä. Ymmärrettävää lienee, että useamman käyttöön soveltuva aineisto menee yksilön edun edelle.

kayttajakysely

Kyselyihin kannattaa vastata! Kansallisten kirjastokäyttäjäkyselyiden lisäksi myös mm. tukipalvelu-, LTKY:n ja Saikon jäsenpalvelu- ja vastavalmistuneiden kyselyissä pääset kommentoimaan kirjaston palveluita, niin hyvin hoidettuja kuin retuperällä olevia. Kuten yksi kansallisen käyttäjäkyselyn vastaajista totesi: ”Aina kannattaa tutustua kirjastoon ja sen palveluihin. Jokainen arvioi sitten itse onko hyödyllinen vai ei”.

Kirja, kirjasto, kirjaston aineisto


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Lehdet
Mitäpä kirjasto olisi ilman aineistoja, joita tarjota asiakkaiden käyttöön? Onko elektroninen parempi kuin painettu? Käyttäjäkyselyn vastauksissa aineiston muoto – onko se e vai p – oli erityisen tärkeä lehtien kohdalla.

kaavio1

E-lehtiä piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä vastaajista 56 prosenttia. Paperilehtien kohdalla mielipiteet jakautuivat tasaisemmin arviointiskaalan eri numeroille. Vaikka lehdet koettiin tärkeiksi, ei niiden tarjonnan arvioinnin onnistuminen ollutkaan niin yksiselitteistä; kolmannes vastaajista ei oikein osannut sanoa, onko lehtien hankinnassa onnistuttu. P-lehtien tarjontaan oltiin ilmeisen tyytyväisiä (46 prosenttia), vaikka tiedekirjaston p-lehtitilaukset supistuivat vuoden 2016 alusta.

Palautteessa mainittiin, että ”Ulkomaiset e-julkaisut ovat tärkeitä tutkimustyössä, niitä voisi olla enemmän!”. Tällä hetkellä tiedekirjaston kokoelmissa on yli 31 000 tilattua e-lehtinimekettä. Enemmänkin voisi olla, mutta tähän vaikuttaa kirjaston rahoitus, joka supistui sekä LUT:n että Saimian säästötoimenpiteiden vuoksi.

Kritiikkiä sai myös se, että tiedekirjasto ei vastaajan mielestä toimi tasavertaisesti ammattikorkeakoulun ja yliopiston tarpeisiin. Toistaiseksi ei valitettavasti ole mahdollista hankkia yhteiskäyttöisiä aineistoja, vaan molemmilla organisaatioilla on omat lisenssinsä e-aineistoihin ja näiden hankinta riippuu täysin kehysorganisaatioiden rahankäytön priorisoinnista. Paikallisasiakkaana – tulemalla kirjastoon – voi käyttää myös toisen organisaation lisensoimia aineistoja!

”Olen pyytänyt useampaa verkkolehteä kirjaston kokoelmiin. Aina vastaus on, että ei onnistu.” Tähän voi vaikuttaa se, että kirjastolla ei ole rahaa uusille, vuosittain maksettaville tilauksille. Tai yksinkertaisesti se, että kyseistä lehteä ei ole saatavilla kirjastojen käyttöön suunnatulla lisenssillä. Asiakkaalle vastataan hankintapyynnön tultua voidaanko toive toteuttaa ja jos ei voida, minkä vuoksi ei. Hankintaehdotuslomakkeet löytyvät kirjaston sivuilta.

Kirjat
Kirjat olivat aihe, josta lähes jokaisella vastaajalla oli mielipide. Kirjat koettiin tärkeiksi olivat ne sähköisiä tai painettuja.

kaavio2

Kurssikirjojen tärkeys korostui, 77 prosentin mielestä ne olivat erittäin tärkeitä. Laina-aikaa kurssikirjoille toivottiin lisää, mutta nykyisellä 14 vuorokauden laina-ajalla pyritään siihen, että mahdollisimman moni opiskelija saisi kurssikirjan luettavakseen.

Kirjojen hankinnassa on myös onnistuttu kohtalaisen hyvin, aina tietenkin parantamisen varaa olisi. ”Kurssikirjojen määrä on ehkä joltain osin riittämättömän pieni”: tähän voi olla useampikin syy. Yliopiston puolella schoolit osallistuvat kurssikirja-aineiston hankintaan ja kirjasto luottaa luennoitsijoiden kykyyn arvioida mikä määrä kirjoja on sopiva. Kaikille opiskelijoille ei voida tarjota omaa nidettä, joten yleensä kurssien osallistujamäärään suhteutettuna niteitä hankitaan 30-50 prosenttia.

kaavio3

E-kurssikirjat koettiin hyödylliseksi, ”käyttö helpottuu ja ei tarvitse kilpajuosta kirjojen perässä.” E-kirjoja toivottiin muutenkin enemmän. Tiedekirjasto tarkistaa aina uutta tenttikirjaa hankkiessaan onko sitä saatavilla e-kirjana ja hankkii sen mahdollisimman laajalla käyttölisenssillä. Valitettavasti kaikki kirjakustantajat eivät myy e-kirjoja kirjastojen – ja niiden asiakkaiden – käyttöön, vaan haluavat myydä kirjat suoraan yksityishenkilöille. Joissakin e-kirjoissa saatavilla on vain yhden käyttäjän lisenssi ja tällainen ei toimi massakurssien aineistona. On myös kirjoja, joita ei julkaista lainkaan e-muodossa.

Etäkäyttöä lisää!
Aineistojen etäkäytettävyyttä toivottiin lisää. Joitakin harvoja aineistoja ei voi käyttää etänä, kuten kotimaisia ePress- ja eMagz-lehtipalveluja, johtuen aineistotoimittajien sopimusehdoista. Mutta valtaosa tiedekirjaston tarjoamista e-aineistoista toimii jo etänä: tulee vain kirjautua LUT Finnaan tai Saimia Finnaan Haka-tunnuksilla ja avata aineistot Finnoista löytyvillä linkeillä. Palautteessa toivottiin MOT-sanakirjaa etäkäytettäväksi, tämäkin siis onnistuu kirjautumalla Finnaan!

 

 

 

 

 

.

.

.

 

 

Opetus ja neuvonta opintojen tukena

opetus-800x


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Tiedonhaun opetus hyödyllistä
Asiakaskyselyn palautteissa tuli esille toive järjestää tiedonhaun opetusta niin, että se painottuisi opintojen aiempiin vaiheisiin. Tämä on mahdollista, mikäli asiasta sovitaan tieteenalaopettajien kanssa. Kirjasto ei järjestä erillisiä tiedonhaun kursseja, vaan opetus on aina liitetty johonkin opintojaksoon. Opetusta kannattaa sisällyttää ohjelmaan erityisesti niillä kursseilla, joilla opiskelijat tekevät tiedonhakua vaativia harjoitustöitä.

tilasto

Noin neljännes kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että tiedonhaun opetuksesta oli huomattavasti hyötyä opinnoissa tai työssä ja puolet vastaajista koki, että hyötyä oli jonkin verran. Tästä on hyvä jatkaa opetuksen kehittämistä niin, että viimeisellekin neljännekselle saadaan välitettyä tietoja ja taitoja, jotka auttavat heitä elinikäisessä oppimisessa.

Lappeenrannan tiedekirjaston tiedonhaun opetus on kaikilta osin sisällytetty korkeakoulujen kursseihin, lukuun ottamatta joitakin kirjaston käyttöön perehdyttäviä opastuksia. Tuoreen tutkimuksemme mukaan tällainen lyhytkestoinen integroitu opetus tuottaa hyviä oppimistuloksia ja opiskelijat ovat motivoituneita oppimaan, kun tiedonhaun opetus liittyy meneillään olevaan opintojaksoon. Opetus voidaan toteuttaa joko suomeksi tai englanniksi.

Opetusta järjestetään monella eri tavalla:

  1. Aloittavat opiskelijat perehdytetään kirjaston kokoelmiin ja palveluihin verkkokurssilla ja siihen liittyvällä luennolla. Perehdytykseen liittyy myös käynti kirjastossa siihen liittyvine oppimis- eli kirjastopassitehtävineen. Tulevasta syksystä alkaen kirjastopassitehtäviin vastataan Moodle-verkkoalustalla. LUT:ssa tämä perehdytys on pakollinen osa kaikkia johdatuskursseja. Saimiassa perehdytysopetus hakee vielä paikkaansa opiskelijoiden opintokokonaisuudessa.
  2. Opintojen kuluessa opettajat voivat tilata opintojaksolleen informaatikon kertomaan juuri kyseessä olevaan aiheeseen liittyvästä tiedon hakemisesta ja käyttämisestä. Pyyntö tehdään tätä varten tehdyllä lomakkeella tai sähköpostitse kirjasto.koulutus@lut.fi.
  3. LUT:n kandivaiheessa opiskelijoille tarjotaan seminaarien luento-opetukseen liittyen räätälöityä opetusta sekä luokkaopetuksena että mikroluokkaharjoituksina. Saimiassa opinnäytevaiheessa olevien ryhmien vastuuopettajat voivat tilata vastaavan opetuksen omalle luokalleen.
  4. LUT:n maisterivaiheen ja tohtorikoulun opetukset räätälöidään tilanteen mukaan. Ne voivat olla tiedonhakuasioiden kertausta, jonkin yksittäisen asian tietoiskumaista esittelyä tai kandi-/opinnäytevaiheen tapaista katsausta tiedonhakuasioihin.

”Apua aina saa”
Opetukseksi voidaan katsoa myös tarjolla oleva henkilökohtainen opastus. Sitä varten on mahdollista varata aika kahdenkeskiseen tapaamiseen informaatikon kanssa, käyttää chat-palvelua, pyytää neuvoja sähköpostilla tai vaikka kysäistä apua paikan päällä kirjastossa. Ajanvaraus henkilökohtaista tapaamista varten tapahtuu lomakkeella.

Chat-palvelu pikakysymyksille
Käyttäjäkyselyn mukaan tiedekirjaston chat-palvelua ei koeta tarpeelliseksi, eivätkä vastaajat ole sitä juurikaan käyttäneet. 70 prosenttia vastaajista ei osannut arvioida toimivuutta lainkaan.

Chat-ruutu on näkyvissä kirjaston verkkosivulla. Päivystävä informaatikko on chatissa online virka-aikana. Chat-palveluun lähetetyt kysymykset ohjautuvat kirjaston sähköpostiin, mikäli päivystäjä ei syystä tai toisesta voi vastata reaaliaikaisesti. Chat-viestit, joihin ei välittömästi voida vastata, ohjautuvat informaatikon luettavaksi sähköpostiin ja hän ottaa mahdollisimman pian yhteyttä kysyjään. Chat-palveluamme käyttäneet tuntuvat olevan tyytyväisiä nopeaan tapaan saada yhteys kirjastoon ongelmatilanteissa.

Päivystäjältä voi kysyä myös suoraan sähköpostitse tai puhelimitse kaikkea kirjastoon ja sen toimintaan liittyvää. Ja aina voi tarttua ohi kävelevää informaatikkoa hihasta kirjastossa ja pyytää neuvoa käsillä olevaan ongelmaan.

 

 

 

 

.

.

.

 

Kirjaston viestintä – tavoitteena yksinkertaisuus, selkeys ja toimivuus

viestinta-800x


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Kirjaston viestintään ei asiakaskunnassa suhtauduta intohimolla. Kyselyyn vastanneista enemmistö, 27 prosenttia ei pidä kirjaston viestintää tarpeellisena eikä tarpeettomana. Melko tärkeänä sen kokee 25 prosenttia vastanneista, mutta samanaikaisesti 16 prosenttia ei osannut vastata asiaan lainkaan.

Samanlaista häilyvyyttä näkyy myös viestinnän onnistumisen arvioinnissa. Eniten viestintä on onnistunut tyydyttävästi 27 prosenttia. Kuitenkin seuraavaksi eniten on vastattu, ettei palvelua osata arvioida, 26 prosenttia. Ilahduttavaa on kuitenkin, että hyväksi palvelun on arvioinut 21 prosenttia ja erittäin hyväksi 18 prosenttia vastaajista. Erittäin huonona kirjaston viestintää piti vain 2 prosenttia vastaajista.

Kirjaston viestinnän kirjo
Kirjasto viestii toiminnastaan monissa eri kanavissa. Käytössä ovat sähköiset tiedostuskanavat: www-sivut, Facebook, Twitter, Instagram ja blogi. Lisäksi ajankohtaisista asioista tiedotetaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun introissa, yliopiston opiskelijaportaali Unissa ja kohdennettuina sähköposteina muun muassa yliopiston ja ammattikorkeakoulun oppilaskunnille, LTKY:lle ja Saikolle. Verkkokanavien lisäksi hyödynnämme perinteisiä ja sähköisiä ilmoitustauluja ja teemme tiedotuskampanjoita esimerkiksi flyereiden avulla.

Viestinnässä ja tiedottamisessa pyrimme noudattamaan kaksikielisyyttä (suomi, englanti) aina, kun se vain on mahdollista. Viimeisen vuoden aikana viestinnällisiä ponnistuksia ovat olleet viime syksyn Finna-hakupalveluiden käyttöönotto ja Nelli-järjestelmän poistuminen käytöstä. Suurin tiedotus- ja ohjeistustarve on ollut kirjaston 24/7-aukiolon käyttöönotolle vuoden alusta. Omatoimikäyttö vuorokauden ympäri on vaatinut palvelun markkinointia, toiminnan jatkuvaa seurantaa sekä lisätiedotusta ja ohjeistusta aina tarpeen vaatiessa.

Verkkosivuille risuja
Avovastauksissa eniten kritiikkiä saivat kirjaston www-sivut ja sähköiset palvelut. Eräs vastaaja kertoi pyrkivänsä parhaansa mukaan välttämään muun muassa kirjaston www-sivujen käyttöä, sillä niitä selatessa ”menevät hermot”. Vastaaja kokee, että ei tiedä riittävästi kirjaston palveluista, sillä sivusto ei innosta asiaa tutkimaan.

Kirjaston verkkosivuja ja muita sähköisiä palveluja pyrimme parantamaan jatkuvasti, sitä mukaa kun järjestelmät sen mahdollistavat. Verkkosivujen sisältöä olemme pyrkineet yksinkertaistamaan ja seuraavassa koko talon kattavassa verkkosivujen uudistuksessa tulemme varmasti huomioimaan saadun palautteen ja muuttamaan sivujen koko rakenteen käyttäjäystävällisemmäksi. Sitä odotellessa pyrimme selkeyttämään sivujen sisältöä siinä määrin kuin se nykyisessä järjestelmässä on mahdollista. Avovastauksissa olikin hyvä ohjenuora, jonka pidämme mielessä uudistuksia tehtäessä: ”Yksinkertainen, selkeä ja toimiva – sellaisia toivoisin kirjaston sähköistenkin palveluiden ja sivustojen olevan.”

Suosittu vastaus: eos
Muita yksittäisiä viestintää sivuavia aiheita olivat muun muassa opastusvideot ja verkko-oppaat. Menneinä vuosina eri kirjastot ovat tuottaneet runsaasti ohjaus- ja opastusvideoita ja olemme usein miettineet videoiden lisäämistä. Kyselyn perusteella niille ei kuitenkaan näyttäisi olevan tarvetta. 46 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa ovatko videot tärkeitä ja vielä suurempi osa, 68 prosenttia ei osannut arvioida niitä lainkaan. Videoita ei pidä kovin tärkeinä 18 prosenttia ja erittäin tärkeinä vain 5 prosenttia vastaajista.

Verkko-oppaat eli esimerkiksi LibGuides oli myös osa-alue, joka keräsi paljon ”ei osaa sanoa” -vastauksia. Kuitenkin palvelun tärkeys -mittarissa oppaita pidettiin tärkeämpinä kuin esimerkiksi videoita. LibGuides-oppaiden tunnettuusongelman olemme tiedostaneet kirjastossa jo aiemmin ja pyrimme jatkuvasti tekemään niitä paremmin tunnetuksi ja lisäämään tarjontaa. Uudistimme vastikään oppaiden pääsivun ja aiheesta on myös tehty blogikirjoitus.

 

 

.

.

.

 

Toimiva kokonaisuus


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4. -12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Suurin osa kansalliseen käyttäjäkyselyyn vastanneista (52) opiskelee tai työskentelee LUT:ssa. Yli puolet vastaajista käyttää arvioimansa kirjaston palveluja vähintään kerran viikossa. Valtaosa heistä (88 prosenttia) käyttää kirjaston palveluja sekä paikan päällä että verkossa.

Kirjaston tilat ovat tärkeitä asiakkaille. Tilojen toimivuus ei aivan vastaa tärkeyttä, mutta yli puolet vastanneista pitää sekä itsenäisen työskentelyn tiloja että ryhmätyötiloja hyvinä tai erittäin hyvinä. Joitain toiveita tai huomioita kuitenkin esitettiin:

”Olisi miellyttävää jos seisontatyöpisteillä olisi myös työskentelykoneita … pisteillä voisi myös työskennellä ja tulostaa tiedostoja.”

Itse asiassa tämä on mahdollista: kirjaston ylimmässä kerroksessa lähellä 7. rakennusvaiheeseen johtavia ovia on kaksi seisontatyöpistettä.

tilat1

”Kirjastossa on ajoittain erittäin rauhatonta ja meluisaa.”

”… kirjaston muut tilat paitsi hiljainen alin kerros ovat todella rauhattomia. … Ymmärrän etteivät kirjastonhoitajat ole varsinaisesti lastenvahteja mutta… … Jos kirjastoon tulisi yleisesti säännöt hiljaisuudesta…”

Kirjastossa työskentelevät eivät todellakaan ole lastenvahteja! Toki toisinaan puutumme jonkun seurueen äänenkäyttöön, mutta asiakkaamme ovat kaikki aikuisia, joiden tulisi huomioida muut samassa tilassa työskentelevät.

Lappeenrannan tiedekirjaston käyttösäännöissä todetaan muun muassa näin ”Kirjastossa on huomioitava muut asiakkaat. Hiljaisiksi tiloiksi merkityillä alueilla muiden asiakkaiden työskentelyä ei saa häiritä (esim. keskustelu ja puhelimeen vastaaminen on kielletty ja puhelimen äänien pitää olla poiskytkettynä).”

Tämän vuoden alusta on käytössänne ollut hiljaisen pohjakerroksen lisäksi ylimmän kerroksen Silencio (käynti kulunvalvonta-avaimella) ja sen edustalla oleva parvialue, jotka ovat myös hiljaista tilaa.

tilat12

”Ryhmätyötilat ovat käteviä, usein vain aika varattuja.”

”Työskentelytiloja voisi olla enemmän (ryhmä ja yksityis).”

Ryhmätyötilat ovat yksi suosituin palvelumme ja se näkyy käytössä ja varaustilanteessa. Jos vain pystyy ennakoimaan ryhmätyötilan tarpeen, kannattaa tehdä varaus etukäteen. Kirjastosalin puolella on työskentelytilaa lisätty aina mahdollisuuksien mukaan, mutta joudumme kuitenkin tyytymään niihin neliöihin, mitkä ovat nyt käytössämme.

”24/7 on kätevä ja toivottavasti pysyvä.”

80 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että omatoimikirjasto toimii vähintäänkin hyvin. Kirjaston aukioloaikoihin oltiin myös erittäin tyytyväisiä, monessa vastauksessa kiitettiin erityisesti 24/7-omatoimikäyttömahdollisuutta. Jos kaikki menee jatkossakin hyvin ja omatoimikäyttäjät toimivat annettujen ohjeiden mukaan – muun muassa jokainen kirjautuu sisään omalla kulunvalvonta-avaimellaan – 24/7-käyttömahdollisuutta ei ole tarpeen rajoittaa.

”Hienoa olisi jos kirjastossa olisi paikalla aamusta asti henkilö.”

Se olisi kirjaston henkilökunnankin mielestä hienoa – valitettavasti se ei ole mahdollista. Koska palvelutuntien määrää on ollut pakko supistaa, haluamme olla paikalla silloin, kun suurin osa asiakkaistakin on liikkeellä. Palveluaikoja selittääkin se, että olemme huomanneet asiakaskuntamme olevan pääosin liikkeellä vasta hieman myöhemmin päivällä :). Kirjastoon voi olla yhteydessä palveluaikojen ulkopuolella muun muassa sähköpostilla ja chatilla.

tilat4

Kirjastossa käytettävissä olevat laitteet (esimerkiksi tietokoneet ja tulostimet) ovat tärkeitä ja toimivatkin vähintään tyydyttävästi. Palautteen välitämme tietohallintoon, joka vastaa kirjastossa olevasta tietotekniikasta. Lainattavia laitteita ei mielletä erityisen tärkeiksi ja yli 65 prosenttia vastaajista jätti arvioimatta niiden toimivuuden. Lue blogijuttumme Origo-palvelupisteestä lainattavista välineistä. Aineiston lainaamisen me hallitsemme – ainakin kyselyyn tulleiden vastausten perusteella. Kaukopalvelu oli vastaajille selvästi vieraampi, mutta kaikki palvelua käyttäneet ja sitä arvioineet olivat selvästi tyytyväisiä.

”… asiantuntevuus ei välttämättä aina vakuuta, mutta palvelu on kuitenkin ystävällistä”

Kirjaston henkilökunnan palveluhalukkuutta ja asiantuntevuutta pidetään tärkeänä. Erittäin asiantuntevina meitä pitää miltei 39 prosenttia ja erittäin palveluhalukkaina hieman yli 40 prosenttia vastaajista. Valitettavasti meistä jokainen ei pysty vastaamaan kaikkiin asiakkaiden kysymyksiin, vaan joudumme toisinaan varmistamaan asioita kollegoilta. Rahaa vaativat toiveet, esimerkiksi aineistojen hankinnat, eivät välttämättä toteudu. Kirjasto joutuu huomioimaan kehysorganisaatioiden (LUT ja Saimia) päätökset ja toimimaan budjetoiduilla varoillaan.

”Kirjasto toimii oikein mainiosti, ja palvelujen kehittäminen tuntuu kiinnostavan!”

Kaiken kaikkiaan kirjaston palveluita kokonaisuutena arvioidessaan yli 20 prosenttia vastaajista antoi arvosanan ”erittäin hyvä” ja 63 prosenttia arvioi kirjaston palvelukokonaisuuden hyväksi. Tästä me olemme erittäin onnellisia ja tyytyväisiä ja pyrimme olemaan yhtä hyviä myös tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on muun muassa asiakastilojen uudelleen kalustamista ja tällaista kehittämistä tehdään yhdessä yliopiston tilapalveluiden kanssa aina talouden niin salliessa.

 

 

 

.

.

.

 

Finna – ”Voisiko tätä jotenkin räätälöidä?”

finna-800x

AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Kyselyyn vastanneista 88 prosentin mielestä Finna-hakupalvelu on tärkeä, mutta toimivuuteen tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä on vastaajista 64 prosenttia. Tiedekirjaston tarjoamat Finna-näkymät (LUT, Saimia ja Wilma Finna) ovat paikallisia näkymiä Kansalliskirjaston tuottamasta Finna-palvelusta, jonka kehittämisestä ja ylläpidosta Kansalliskirjasto vastaa yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Tämä rajoittaa siis yksittäisen kirjaston mahdollisuutta vaikuttaa esimerkiksi hakurajauksien määrittelyyn.

Kyselyyn vastannut toivoi, että voisi valita aineistotyyppejä, joita haluaa jättää pois hausta. Tällä hetkellä Finna-hauissa toimii saatujen tulosten rajaus, ei ennakkorajaus. Finnan ”Tarkennettu haku” tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden kohdistaa haku juuri niihin aineistotyyppeihin, joista tiedonetsijä on kiinnostunut (kohta Rajaukset, Aineistotyyppi).

”Koko teksti saatavissa”, tämän oletusasetuksena olemista toivottiin ja koettiin, että rajauksen lisääminen itse, kun haku on jo suoritettu, on hankalaa. Tiedekirjaston e-aineistoihin kuuluu myös viitetietokantoja, joiden sisältämä aineisto voi olla tärkeää vaikka se ei olekaan kokotekstinä saatavilla; tällaisia voivat olla tiedot patenteista ja konferenssijulkaisuista. Periaatteena on, että tietoa olemassa olevasta aineistosta on tarjolla mahdollisimman paljon yhdestä hakupalvelusta.

Sanomalehtien havinaa Finna-hakutuloksissa

Vastaaja kommentoi, että Finnan hakutuloksissa painottuvat sanomalehtiartikkelit, eikä niin sanottu oikeasti tieteellinen sisältö. Tiedekirjaston tilaamiin e-aineistopaketteihin kuuluu myös joitakin sanomalehtiä, kuten Wall Street Journal ja The Economist, jotka löytyvät Finnan Kansainvälisten e-aineistojen haun puolelta.

Esimerkiksi yllä mainituissa sanomalehdissä on 34 vuoden (sanomalehdet saatavilla vuodesta 1984 alkaen) aikana julkaistu suuri määrä artikkeleita, joten hakutuloksissa viitemäärä on suuri. Osa näistä artikkeleista on vertaisarvioitu, joten nekin ovat ”oikeasti tieteellisiä”.

”Lainojen sakkomaksut voisi maksaa myös etänä esim. tilisiirtona.”

Myöhästymismaksujen verkkomaksaminen ei herättänyt suuria tunteita kyselyyn vastaajissa. Sen tärkeydestä ”ei osannut sanoa” 47 prosenttia vastaajista, mutta melko ja erittäin tärkeänä ominaisuutta pitää 27 prosenttia vastaajista. Avoimessa palautteessa verkkomaksamista toivottiin.

Tiedekirjaston onkin ottamassa käyttöön myöhästymismaksujen verkkomaksamisen Finnan kautta kesäkuun 2017 aikana. Kirjautumalla Finnaan voit jo nyt nähdä kertyneet maksut, ja myöhemmin myös suorittaa maksun verkkopankkisi kautta.

Vastaamalla voit vaikuttaa

Finna-palvelu on koko ajan kehittyvä palvelu ja vuosittain toteutettavalla Finnan käyttäjäkyselyllä jokainen Finnaa käyttävä pääsee kertomaan mielipiteensä ja tekemään ehdotuksia Finnan toimintoihin! Ja tietysti me tiedekirjastosta välitämme palautetta Finnan kehitystiimille Kansalliskirjastoon.

LUT ja Saimia Finnoista löytyy Anna palautetta -ominaisuus, jonka kautta voit kysyä Finnan toiminnasta ja jättää kehitysehdotuksia, vastaamme mielellämme kysymyksiin.

Lisätietoa Finnasta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jarjestelmaalustapalvelut/finna

 

 

.

.

.