Toimiva kokonaisuus


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4. -12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Suurin osa kansalliseen käyttäjäkyselyyn vastanneista (52) opiskelee tai työskentelee LUT:ssa. Yli puolet vastaajista käyttää arvioimansa kirjaston palveluja vähintään kerran viikossa. Valtaosa heistä (88 prosenttia) käyttää kirjaston palveluja sekä paikan päällä että verkossa.

Kirjaston tilat ovat tärkeitä asiakkaille. Tilojen toimivuus ei aivan vastaa tärkeyttä, mutta yli puolet vastanneista pitää sekä itsenäisen työskentelyn tiloja että ryhmätyötiloja hyvinä tai erittäin hyvinä. Joitain toiveita tai huomioita kuitenkin esitettiin:

”Olisi miellyttävää jos seisontatyöpisteillä olisi myös työskentelykoneita … pisteillä voisi myös työskennellä ja tulostaa tiedostoja.”

Itse asiassa tämä on mahdollista: kirjaston ylimmässä kerroksessa lähellä 7. rakennusvaiheeseen johtavia ovia on kaksi seisontatyöpistettä.

tilat1

”Kirjastossa on ajoittain erittäin rauhatonta ja meluisaa.”

”… kirjaston muut tilat paitsi hiljainen alin kerros ovat todella rauhattomia. … Ymmärrän etteivät kirjastonhoitajat ole varsinaisesti lastenvahteja mutta… … Jos kirjastoon tulisi yleisesti säännöt hiljaisuudesta…”

Kirjastossa työskentelevät eivät todellakaan ole lastenvahteja! Toki toisinaan puutumme jonkun seurueen äänenkäyttöön, mutta asiakkaamme ovat kaikki aikuisia, joiden tulisi huomioida muut samassa tilassa työskentelevät.

Lappeenrannan tiedekirjaston käyttösäännöissä todetaan muun muassa näin ”Kirjastossa on huomioitava muut asiakkaat. Hiljaisiksi tiloiksi merkityillä alueilla muiden asiakkaiden työskentelyä ei saa häiritä (esim. keskustelu ja puhelimeen vastaaminen on kielletty ja puhelimen äänien pitää olla poiskytkettynä).”

Tämän vuoden alusta on käytössänne ollut hiljaisen pohjakerroksen lisäksi ylimmän kerroksen Silencio (käynti kulunvalvonta-avaimella) ja sen edustalla oleva parvialue, jotka ovat myös hiljaista tilaa.

tilat12

”Ryhmätyötilat ovat käteviä, usein vain aika varattuja.”

”Työskentelytiloja voisi olla enemmän (ryhmä ja yksityis).”

Ryhmätyötilat ovat yksi suosituin palvelumme ja se näkyy käytössä ja varaustilanteessa. Jos vain pystyy ennakoimaan ryhmätyötilan tarpeen, kannattaa tehdä varaus etukäteen. Kirjastosalin puolella on työskentelytilaa lisätty aina mahdollisuuksien mukaan, mutta joudumme kuitenkin tyytymään niihin neliöihin, mitkä ovat nyt käytössämme.

”24/7 on kätevä ja toivottavasti pysyvä.”

80 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että omatoimikirjasto toimii vähintäänkin hyvin. Kirjaston aukioloaikoihin oltiin myös erittäin tyytyväisiä, monessa vastauksessa kiitettiin erityisesti 24/7-omatoimikäyttömahdollisuutta. Jos kaikki menee jatkossakin hyvin ja omatoimikäyttäjät toimivat annettujen ohjeiden mukaan – muun muassa jokainen kirjautuu sisään omalla kulunvalvonta-avaimellaan – 24/7-käyttömahdollisuutta ei ole tarpeen rajoittaa.

”Hienoa olisi jos kirjastossa olisi paikalla aamusta asti henkilö.”

Se olisi kirjaston henkilökunnankin mielestä hienoa – valitettavasti se ei ole mahdollista. Koska palvelutuntien määrää on ollut pakko supistaa, haluamme olla paikalla silloin, kun suurin osa asiakkaistakin on liikkeellä. Palveluaikoja selittääkin se, että olemme huomanneet asiakaskuntamme olevan pääosin liikkeellä vasta hieman myöhemmin päivällä :). Kirjastoon voi olla yhteydessä palveluaikojen ulkopuolella muun muassa sähköpostilla ja chatilla.

tilat4

Kirjastossa käytettävissä olevat laitteet (esimerkiksi tietokoneet ja tulostimet) ovat tärkeitä ja toimivatkin vähintään tyydyttävästi. Palautteen välitämme tietohallintoon, joka vastaa kirjastossa olevasta tietotekniikasta. Lainattavia laitteita ei mielletä erityisen tärkeiksi ja yli 65 prosenttia vastaajista jätti arvioimatta niiden toimivuuden. Lue blogijuttumme Origo-palvelupisteestä lainattavista välineistä. Aineiston lainaamisen me hallitsemme – ainakin kyselyyn tulleiden vastausten perusteella. Kaukopalvelu oli vastaajille selvästi vieraampi, mutta kaikki palvelua käyttäneet ja sitä arvioineet olivat selvästi tyytyväisiä.

”… asiantuntevuus ei välttämättä aina vakuuta, mutta palvelu on kuitenkin ystävällistä”

Kirjaston henkilökunnan palveluhalukkuutta ja asiantuntevuutta pidetään tärkeänä. Erittäin asiantuntevina meitä pitää miltei 39 prosenttia ja erittäin palveluhalukkaina hieman yli 40 prosenttia vastaajista. Valitettavasti meistä jokainen ei pysty vastaamaan kaikkiin asiakkaiden kysymyksiin, vaan joudumme toisinaan varmistamaan asioita kollegoilta. Rahaa vaativat toiveet, esimerkiksi aineistojen hankinnat, eivät välttämättä toteudu. Kirjasto joutuu huomioimaan kehysorganisaatioiden (LUT ja Saimia) päätökset ja toimimaan budjetoiduilla varoillaan.

”Kirjasto toimii oikein mainiosti, ja palvelujen kehittäminen tuntuu kiinnostavan!”

Kaiken kaikkiaan kirjaston palveluita kokonaisuutena arvioidessaan yli 20 prosenttia vastaajista antoi arvosanan ”erittäin hyvä” ja 63 prosenttia arvioi kirjaston palvelukokonaisuuden hyväksi. Tästä me olemme erittäin onnellisia ja tyytyväisiä ja pyrimme olemaan yhtä hyviä myös tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on muun muassa asiakastilojen uudelleen kalustamista ja tällaista kehittämistä tehdään yhdessä yliopiston tilapalveluiden kanssa aina talouden niin salliessa.

 

 

 

.

.

.

 

Mainokset

Finna – ”Voisiko tätä jotenkin räätälöidä?”

finna-800x

AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Kyselyyn vastanneista 88 prosentin mielestä Finna-hakupalvelu on tärkeä, mutta toimivuuteen tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä on vastaajista 64 prosenttia. Tiedekirjaston tarjoamat Finna-näkymät (LUT, Saimia ja Wilma Finna) ovat paikallisia näkymiä Kansalliskirjaston tuottamasta Finna-palvelusta, jonka kehittämisestä ja ylläpidosta Kansalliskirjasto vastaa yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Tämä rajoittaa siis yksittäisen kirjaston mahdollisuutta vaikuttaa esimerkiksi hakurajauksien määrittelyyn.

Kyselyyn vastannut toivoi, että voisi valita aineistotyyppejä, joita haluaa jättää pois hausta. Tällä hetkellä Finna-hauissa toimii saatujen tulosten rajaus, ei ennakkorajaus. Finnan ”Tarkennettu haku” tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden kohdistaa haku juuri niihin aineistotyyppeihin, joista tiedonetsijä on kiinnostunut (kohta Rajaukset, Aineistotyyppi).

”Koko teksti saatavissa”, tämän oletusasetuksena olemista toivottiin ja koettiin, että rajauksen lisääminen itse, kun haku on jo suoritettu, on hankalaa. Tiedekirjaston e-aineistoihin kuuluu myös viitetietokantoja, joiden sisältämä aineisto voi olla tärkeää vaikka se ei olekaan kokotekstinä saatavilla; tällaisia voivat olla tiedot patenteista ja konferenssijulkaisuista. Periaatteena on, että tietoa olemassa olevasta aineistosta on tarjolla mahdollisimman paljon yhdestä hakupalvelusta.

Sanomalehtien havinaa Finna-hakutuloksissa

Vastaaja kommentoi, että Finnan hakutuloksissa painottuvat sanomalehtiartikkelit, eikä niin sanottu oikeasti tieteellinen sisältö. Tiedekirjaston tilaamiin e-aineistopaketteihin kuuluu myös joitakin sanomalehtiä, kuten Wall Street Journal ja The Economist, jotka löytyvät Finnan Kansainvälisten e-aineistojen haun puolelta.

Esimerkiksi yllä mainituissa sanomalehdissä on 34 vuoden (sanomalehdet saatavilla vuodesta 1984 alkaen) aikana julkaistu suuri määrä artikkeleita, joten hakutuloksissa viitemäärä on suuri. Osa näistä artikkeleista on vertaisarvioitu, joten nekin ovat ”oikeasti tieteellisiä”.

”Lainojen sakkomaksut voisi maksaa myös etänä esim. tilisiirtona.”

Myöhästymismaksujen verkkomaksaminen ei herättänyt suuria tunteita kyselyyn vastaajissa. Sen tärkeydestä ”ei osannut sanoa” 47 prosenttia vastaajista, mutta melko ja erittäin tärkeänä ominaisuutta pitää 27 prosenttia vastaajista. Avoimessa palautteessa verkkomaksamista toivottiin.

Tiedekirjaston onkin ottamassa käyttöön myöhästymismaksujen verkkomaksamisen Finnan kautta kesäkuun 2017 aikana. Kirjautumalla Finnaan voit jo nyt nähdä kertyneet maksut, ja myöhemmin myös suorittaa maksun verkkopankkisi kautta.

Vastaamalla voit vaikuttaa

Finna-palvelu on koko ajan kehittyvä palvelu ja vuosittain toteutettavalla Finnan käyttäjäkyselyllä jokainen Finnaa käyttävä pääsee kertomaan mielipiteensä ja tekemään ehdotuksia Finnan toimintoihin! Ja tietysti me tiedekirjastosta välitämme palautetta Finnan kehitystiimille Kansalliskirjastoon.

LUT ja Saimia Finnoista löytyy Anna palautetta -ominaisuus, jonka kautta voit kysyä Finnan toiminnasta ja jättää kehitysehdotuksia, vastaamme mielellämme kysymyksiin.

Lisätietoa Finnasta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jarjestelmaalustapalvelut/finna

 

 

.

.

.

Sähköistä vai paperista?

ekirjat-painetut

Lappeenrannan tiedekirjaston kokoelmat muodostuvat Skinnarilan ja Linnalan kampuskirjastoihin hankitusta painetuista ja sähköisistä aineistoista. Hankittava aineisto tukee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Saimaan ammattikorkeakoulussa annettavaa opetusta ja keskittyy korkeakoulujen koulutusaloihin liittyviin tieteenaloihin.

E-kirjat ovat voittaneet painetut kirjat nimekemäärissä tiedekirjaston kirjakokoelmissa vuodesta 2012 lähtien. Painettuja kirjoja hankitaan edelleen, mutta kirjojen määrä vähenee tasaisesti, kun kokoelmasta poistetaan vanhentunutta aineistoa. E-kirjojen nimekemäärän kasvuun vaikuttaa käytettävissä olevat määrärahat ja kirjapaketeissa tapahtuvat muutokset, joihin kirjasto ei voi vaikuttaa.

kaavio1

Miksi lehdet tippuvat?
Aineiston sähköistymisen vaikutus näkyy erityisen selvästi painettujen lehtitilausten määrässä. Lehtinimekkeen tultua saataville sähköisenä luovuttiin painetun lehden tilauksesta; tämä kehitys oli tasaista ja hidasta vuoteen 2015 saakka.

Vuoden 2016 alusta yliopisto luopui kaikista painettujen lehtien tilauksistaan taloudellisista syistä; nämä säästöt vaikuttivat myös e-lehtinimekkeiden määrään. Ilmaislehtien määrä on myös kutistunut, sillä lehtien julkaisu muuttuu sähköiseksi. Tästä esimerkkinä on LTKY:n Aalef-lehden korvautuminen Alive-verkkojulkaisulla.

kaavio2

kaavio3

Mitä, mistä?
Tiedekirjaston kaikki aineistot löytyvät Finna-hakupalveluista: LUT Finna ja Saimia Finna. Jos etsimääsi kirjaa tai lehteä ei löydy, voit toivoa sitä hankittavaksi kokoelmiimme tai jättää kaukolainapyynnön, jolloin tarvitsemasi aineisto hankitaan käyttöösi toisesta kirjastosta.

Maakunnan ainoa EU-tallekirjasto

Lappeenrannan tiedekirjasto on yksi Suomen 12 EU-tallekirjastosta. Euroopan unionin tallekirjastojen (European Documentation Centres, EDC) tehtäviin kuuluu ylläpitää EU-julkaisujen kokoelmia ja tarjota EU:ta koskevia tiedonhakupalveluja. Kirjaston EU-esitehyllystä löytyy myös monenlaista hyödyllistä tietoa sisältäviä esitteitä. Tallekirjastojen kokoelmat ja palvelut ovat kaikkien käytettävissä.

eu2

Tiedekirjastolla on ollut tallekirjastostatus vuodesta 1995 alkaen. Sopimukseen kuuluu velvollisuus pitää tarjolla EU:n julkaisemaa kirjallisuutta ja tietokantoja. Kirjasto sai itse valita, mitkä aihealueet se koki omalle asiakaskunnalleen tärkeimmiksi. Aluksi painettujen julkaisujen kokoelma karttui nopeasti, kun kirjaston valitsemilta aihealueilta saatiin runsaasti uutta aineistoa. Vähitellen aineiston julkaiseminen siirtyi verkkoon vapaasti saataville ja paperimuotoisen kirjallisuuden karttuminen hidastui.

Tänä päivänä EU-tallekirjasto palvelee, kun kansalainen tarvitsee virallisia EU-julkaisuja tai asiakirjoja. Myös EU-lainsäädäntöön liittyvät tiedonhaut ja niissä avustaminen kuuluvat tallekirjaston palveluun. Tieteellisen EU-tiedon etsimiseen saa myös apua tallekirjastosta. Tietokannat ovat pääosin avoimesti käytettävissä eli tiedonhakuja varten ei tarvitse tulla kirjastoon. Neuvontaa saa myös etäkäyttäjä joko chatin kautta, sähköpostilla tai puhelimitse. Yhteystiedot ovat kirjaston verkkosivulla www.lut.fi/kirjasto.

EU-materiaalia on runsaasti saatavilla myös sähköisessä muodossa. Opastusta EU-tiedon käyttöön on tarjolla suomenkielisessä oppaassa, joka on osoitteessa http://libguides.utu.fi/edc, jonka kautta on pääsy kaikille avoimiin tietokantoihin. EU-portaali on niin ikään kaikille avoin EU:n verkkosivusto, missä on monenlaista kansalaiselle tärkeää tietoa.

euday

Eurooppa-päivänä 9.5. Tiedekirjastossa järjestetään aina Eurooppa-aiheinen kirjanäyttely ja pidetään muutenkin Eurooppa-asiaa näkyvillä. Jaossa on mukavaa pientä EU-sälää kuten kyniä, kirjanmerkkejä, muistivihkoja ja -lappuja.

Tervetuloa tutustumaan!

Kirjaston säpinäviikot takanapäin

Joka syksy olemme kahden viikon ajan opastaneet uusia opiskelijoita kirjaston käytössä.  Tänä syksynä ajankohta oli 12.9.–23.9. Kahden viikon aikana kirjastossa oli melkoinen ihmisvilinä ja ajoittain jopa ruuhkaa Origo-yhteispalvelupisteen ympärillä.

img_2388

Reilu tuhat opiskelijaa kahdessa viikossa
Kirjasto-oppailla riittikin puhumista ja puuhaa: kahden viikon aikana kirjastoon tutustumassa ja kirjastopassin suorittamassa kävi 691 yliopiston opiskelijaa, Saimialaisia 338 ja nimettömän tai paperin, jossa ei ollut vastattu kysymyksiin palautti 8 opiskelijaa. Yhteensä 1037 opiskelijaa. Viime vuonna passeja palautettiin 1004 kappaletta.

Tänä vuonna meitä ilahdutti erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden yli sadalla kasvanut osallistujamäärä. Saimian opiskelijoista suurin osa kävi ryhmittäin ja eniten kävijöitä oli sosiaali- ja terveysalan opiskelijoissa kuten aikaisempinakin vuosina.

Passin myötä kirjasto tutuksi
Kahden viikon aikana uudet opiskelijat suorittivat kirjastopassin. Passin avulla opiskelija tutustui kirjaston tiloihin ja palveluihin. Vastaukset kysymyksiin löytyivät käymällä jokaisessa kirjaston kolmessa kerroksessa. Vastauksia piti etsiä mm. yleiskokoelman hyllyluokituksesta, aikakauslehtien sijainnista ja käsikirjastokokoelman teippien väristä. Vaikeimmaksi osoittautui löytää vastaus sarjakokoelmaan liittyviin kysymyksiin. Opiskelijoille neuvottiin myös lainaus- ja palautusautomaattien käyttö.

 

img_2392
”Yllättävän selkeä tehdä ja fiksu juttu, että kirjastopassi on pakollinen: näin kirjasto tulee tutuksi heti opintojen alussa. Passi oli helppo ja nopea suorittaa ja oli hyvä, että tehtäviä oli joka kerroksessa, niin kaikissa paikoissa tuli käytyä.” Maria Mäkitie – 1.vuosikurssin opiskelija, LUT Kauppatiede

Kaiken kaikkiaan viikot olivat hyvin kiireistä aikaa, mutta palautteesta ja runsaasta osanotosta päätellen kirjaston käytön opastus koetaan tarpeelliseksi ja kirjasto on edelleenkin tärkeä osa opiskelua. Kirjastossa mietitäänkin jo ensi vuoden uusien opiskelijoiden opastusta; toteutetaanko se ehkä jollain toisella tavalla?

Kiitokset kaikille kävijöille, meistä oli mukavaa että kävitte!

 

KITT ja tilastoässä: tiedekirjaston aikajanaa

”Suomen tieteelliset kirjastot ottivat vuonna 2003 käyttöön kirjastotilastotietokannan (KITT), johon kerätään maamme tieteellisten kirjastojen vuositilastot kansanvälisen kirjastotilastostandardin ISO 2789 (Information and documentation – International library statistics) mukaisesti.”

Markku Laitinen

Tieteellisten kirjastojen yhteistilaston on tarkoitus antaa kokonaiskuva Suomen tieteellisten kirjastojen voimavaroista, kokoelmista ja palveluista. Lappeenrannan tiedekirjaston toimintaa on kuvattu luvuin KITT:iin vuodesta 2012 alkaen, joka oli ensimmäinen yhteinen toimintavuosi Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjaston ja Saimaan ammattikorkeakoulun kirjaston yhdistyttyä tiedekirjastoksi. Tätä aiemmat tilastotiedot löytyvät organisaatioiden omina aikasarjoinaan KITT:stä.

tilastotPaperilomakkeet ja korput toimivat 1990-luvulla tilastointivälineinä.

Mitä tietoa tilastoista löytyykään? Kirjaston toiminnan mittareita ovat mm. aukioloajat ja tilat, aineistot ja niiden käyttö, asiakkaat, kirjaston käyttäjäkoulutus. Tilastojen tulkinta vaatii aina pohjatietoa kirjaston toiminnasta ja toimintaympäristöstä. Simppeli esimerkki on aukiolopäivien määrä, johon vaikuttaa mm. yleiset pyhäpäivät ja kirjaston tiloissa tapahtuvat remontit (remontti Skinnarilassa v. 2012 ja Linnalassa v. 2015). Aukiolopäivien määrä heijastuu kävijämääriin, joka heijastuu lainalukuihin jne.

kaavio-aukiolopaivat

Tilastoista on havaittavissa myös muutokset kirjaston toimintaympäristössä. Vuonna 2013 hankitut RFID-tekniikkaan perustuvat itsepalveluautomaatit vaikuttivat lainaustapahtumaan suuresti: asiakas voi olla nyt omatoimisempi kuin aiemmin. Myös e-kirjojen tulo on vaikuttanut painetun aineiston lainamääriin, mutta toistaiseksi odotettua vähemmän.

kaavio-lainat

Kirjaston perinteistä toimintaa on asiakkaiden opetus kirjastonkäyttäjiksi ja tiedonhakijoiksi. Kaikki fuksit pyritään vihkimään kirjastonkäytön saloihin heti ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana ja puolestaan opinnäytetyövaiheessa olevat tarvitsevat virkistystä hakutaitoihinsa. Verkkokurssin suorittaneiden määrä tullee lisääntymään jatkossa uusien verkkokurssien myötä ja tätä kehitystä voikin seurata tulevaisuuden tilastoista.

kaavio-kayttajakoulutus

Lisää tilastotietoja tiedekirjaston toiminnasta löydät siis KITT:stä Yhteiskirjastot-valinnan alta. Hauskoja tilastohetkiä!

Lisämateriaalia:
Laitinen, Markku (2015). KITT2-käyttäjän käsikirja. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015122225208
Laitinen, Markku (2006). Uusi uljas KITT – yhteistilastotietokannan paluu. http://ojs.tsv.fi/index.php/signum/article/viewFile/3400/3150