Eduunilla rajatonta yhteistyötä

eduuni

Eduuni on CSC:n tuottama sähköisen työskentelyn palveluympäristö, joka mahdollistaa yhteistyön yli organisaatiorajojen. Palvelu on tietoturva-auditoitu ja se pitää tiedot turvassa Suomessa, CSC:n datakeskuksessa.

Palvelun käyttöön ei tarvita erillisiä salasanoja, vaan kirjautuminen tapahtuu jo olemassa olevilla tunnuksilla. Käyttöoikeuksia hallitaan siten, että työsähköposti rekisteröidään ja vahvistetaan omaksi Eduuni-ID:ksi. Kirjautumistapoja on useita, kuten esimerkiksi organisaation omat tunnukset (esim. HAKA), ORCID, Facebook, Google, LinkedIn, tai Twitter -tunnukset.

Digitalous 2025 -hanke
Hankepäällikkö, yliopisto-opettaja Leena Tynninen (Lappeenranta University of Technology – LUT, School of Business and Management) kertoo kokemuksistaan Eduunista. Leena päätyi käyttämään Eduunia Digitalous 2025 -hankkeessa. Se on LUT:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) yhteishanke ja mukana on ollut 15 tiimiä ja kussakin tiimissä on ollut jäseniä tilitoimistosta, niiden asiakasyrityksistä sekä LUT:n tai Saimian opettajia ja opiskelijoita.

digitalous2
Kuvassa hankkeen avausseminaariin osallistuneiden vastauksia kysymykseen ”Olen tekoäly ja hoidan Etelä-Karjalan alueelta lähetetyt pyynnöt. Mitä pyydät minulta?”

Hankkeessa oli selvä tarve työkalulle, joka olisi apuna verkostoitumisessa ja organisaatioiden rajat ylittävässä työskentelyssä. Eduunia käyttämällä haluttiin myös välttää sähköpostiliikennettä, eri dokumenttiversioiden sekamelskaa ja koska kyseessä on myös osaamisen kehittämishanke, halutiin kokeilla niin sanottua alustatyyppistä työkalua.

Apua LUT:n ja Saimian tietohallinnoista
Aluksi kysyttiin neuvoa molempien organisaatioiden tietohallinnoilta ja sieltä suositeltiin Eduunia käytettäväksi tietoturvasyistä ja se on myös OKM:n suosittama verkostotyökalu. ”Kun aloitimme syksyllä Eduunin kanssa, meillä ei ollut käyttökokemusta eikä -koulutustakaan alustan käyttöön. Meille kaikille se oli täysin uusi työkalu ja olemme edenneet perusjuttujen kautta, kokeiluhenkisesti”, Leena kertoo.

Apuja palvelun käyttöön tarjosivat molempien organisaatioiden tietohallinnot. LUT:n puolelta tietohallinto teki sivustopohjan ja rakenteen, jonka jälkeen Saimian tietohallinnosta saatiin arvokasta asiantuntija-apua ylläpitoon ja sisällöntuottamiseen.

Eduuni on nimenomaan työskentelyalusta, jonne jokainen asianomainen pääsee. Siellä on kaikille hankkeessa mukana oleville näkyviä sivuja kuten esimerkiksi pääsivu ja materiaalipankki. Lisäksi on rajattuja sivuja, kuten sivu LUT:n ja Saimian opettajien väliseen työskentelyyn sekä oma case-sivu jokaiselle kehittämistiimille.

Käyttökokemuksia
Käyttökokemuksia Leena kuvailee seuraavasti: ”Hankehallinnan näkökulmasta yhteinen työskentelyalusta on hyvä, kun osallistujia on paljon, materiaaleja tulee runsaasti ja työtä tehdään tiimeissä, ja kun esimerkiksi hankepäällikkö ja -vastaava eivät osallistu jokaiseen tiimipalaveriin.

Haasteita on ollut sivustolle kirjautumisessa eli toiset kokevat asian helpoksi ja toiset vaikeaksi. Myös työtavan muutos sähköpostiin tulevista materiaaleista alustalta löytyvään materiaalin jakaa mielipiteitä, samoin kun sivustolle luotu rakenne.

Saimme hienosti apua Eduunin tukipalveluista julkisen sivuston luontiin.  Olisi hienoa, jos Eduunissa olisi yleisen esittelyvideon lisäksi käyttöopastusvideoita. Moni aloittava käyttäjä hyötyisi pienistäkin vinkeistä ja esimerkeistä.”

Digitalous 2025 julkinen sivusto: https://tt.eduuni.fi/sites/lut-digitalous/digitalous2025/SitePages/Home.aspx

Lisätietoja Eduunista:
https://info.eduuni.fi/yleista/mika-on-eduuni/
https://www.youtube.com/watch?v=b-Odt5sD71k

 

 

 

 

 

.

.

.

Mainokset

Kaapparina vai kaapattavana?

dav

Digitaalisuus tulee vauhdilla ja paikalleen jämähtäminen olisi nyt suurin virhe. Tämän opimme Digikaappaus-tapahtumassa, joka järjestettiin 8.–9.2.2017 Rauhassa. Tilaisuuden järjestivät Markkinointiosuuskunnat Lux ja Askel Saimaan ammattikorkeakoulusta.

Digitaalisuuden murros on globaali, eikä lintukotoja ole edes meillä Suomessa. Paine kohdistuu paikallisiin yrityksiin, sillä globaalien digitaalisten palveluiden yleistyessä saattavat ulkomaiset toimijat vallata paikalliset markkinat. Tilaisuudessa mainittiin useampaan otteeseen esimerkkeinä taksibisnes Uber ja majoitusalan Airbnb, jotka valtaavat alaa hyödyntäen digitaalisia alustoja.

Tapahtumassa oli mukana myös toiminnallinen osuus, jossa VR Matkustajaliikenteelle sekä Hub Logistics Oy:lle toteutettiin omat hackathoninsa. Hackeihin osallistui kymmeniä opiskelijoita Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Saimaan ammattikorkeakoulusta.

Luennoilta napattua: häiriköitä ja bisnesmurrosta

Anssi Vanjoki (LUT) aloitti tilaisuuden energisesti kuvaamalla tulevaisuuden visioita. Vanjoen mukaan robotit tulevat, rutiininomaiset asiat automatisoidaan ja ihmisten vastuulle jää ainutkertaisten asioiden tuottaminen. Heti aluksi heitettiinkin yleisölle haaste: pitää päättää oletteko kaappareita vai kaapattuja.

Digikaapparin kuvaukseen tarttui Erno Salmela (LUT) kuvaten kaapparia digihäirikön kautta. Häirikkö on rohkea toisinajattelija ja tekijä, markkinoiden kaappaaja. Salmelan mukaan ei kannata jäädä paikoilleen vaan kääntää katse globaaliin maailmaan. Oman toimialan tarkastelun sijaan tulisi katse siirtää toimialojen väliseen yhteistyöhön.

Toisena ohjelmapäivänä useat puhujat painottivat sitä, kuinka maailma muuttuu ja moni ala joutuu miettimään toimintansa kokonaan uusiksi. Pekka Sivosen (Tekes) esitys tarjosi näyttäviä kurkistuksia tulevaisuuteen ja näkemyksiä esimerkiksi alustatalouteen.

dav
Kirsimarja Blomqvistin (LUT) mukaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana 30-50 prosenttia työtehtävistä katoaa Euroopasta ja Amerikasta, koska teknologia korvaa rutiinitehtävät.

Ajatuksia kirjastomaailmaan

Meille kirjastolaisille tilaisuus antoi uusia ajatuksia, tulevaisuuden visioita sekä myös käytännönläheisiä ideoita toiminnan kehittämiseen. Anders Stenbäck (If) kuvasi puheenvuorossaan asiakaspalvelun digitalisointia ja esityksessä oli monia yhteyksiä myös meidän arkeemme ja asiakaspalveluumme.

Johanna Pystynen (Vincit Oy) kertoi puolestaan johtamisesta ja organisaation rakenteellisesta muutoksesta. Esitys oli ajatuksia herättävä ja mieleen jäi lause, että ”yrityksille on tärkeämpää pysyä muutoskykyisenä kuin yrittää ennustaa tulevaisuutta”. Monen jo kuullun tulevaisuusvision jälkeen tämä kuulosti järkeenkäyvältä. Kirjasto ei välttämättä ole muutoshakuisin tai toimissaan trendien kärjessä, mutta uudistuskykyä ja -halua meiltä kyllä löytyy.

dav
Einsteinin lausahdus toistui parissa eri esityksessä. Tämä kaappaus on Johanna Pystysen materiaalista.