TUTKIMUSTA ARVIOIMASSA: Yleistä bibliometriikasta

Tämä kirjoitus aloittaa juttusarjan, jossa kurkistetaan tutkimuksen arvioinnin maailmaan.

Bibliometriikka

Kukapa tieteen parissa toimiva ei olisi viimeisten vuosien aikana kuullut vaikuttavuuskertoimesta, tutkimuksen arvioinnista ja h-indeksistä. Nämä ja monet muut termit nousevat esiin niin kahvipöytäkeskusteluissa kuin yliopistojen virallisissa esityksissäkin. Mutta mitä näillä oikeasti tarkoitetaan? Voiko tutkimusta mitata erilaisilla mittareilla?

markus-spiske-507983-unsplash
Markus Spiske/Unsplash

Bibliometriikka ei tieteenalana ole ihan uusi, vaan sen juuret ulottuvat aina 1960-luvulle asti. Bibliometrisiä analyysejä on tehty Suomessakin jo 1970-luvulla. Laajemman yleisön bibliometriikka on saavuttanut 2010-luvulla. Yksinkertaistettuna bibliometriikka on julkaisujen mittaamista ja julkaisujen tilastollista analysointia. Tutkimuksen näkyvin tulos on tutkimusjulkaisu. Bibliometriikan avulla pyritään tutkimusjulkaisujen kautta saamaan tietoa niin itse julkaisusta, tutkijasta kuin tutkimusalastakin. Eri menetelmien avulla pyritään kuvaamaan esimerkiksi julkaisukanavien laatua, tutkijoiden menestystä, eri alojen julkaisukäytäntöjä, kirjastojen kokoelmien laatua tai tutkijoiden välistä yhteistyötä. Vuosien saatossa on kehitetty suuri joukko erilaisia indikaattoreita. Esimerkiksi vaikuttavuuskerroin (impact factor, impakti kerroin) pyrkii kuvaamaan lehden vaikuttavuutta lehden saamien viittausten kautta ja h-indeksillä pyritään kuvaamaan tutkijan tieteellisiä ansioita.

Voiko tutkimusta mitata?

Bibliometriset indikaattorit ovat näppärä ja houkutteleva tapa vertailla ja luokitella eri asioita. Viimeisen vuosikymmenen aikana onkin erilaisten tunnuslukujen tarkastelusta tullut arkea yliopistoissa ja tutkijoiden keskuudessa. Syytä on kuitenkin muistaa, että kaikilla indikaattoreilla on omat puutteensa eikä läheskään kaiken vertailu ole mahdollista. Myös käytettävä aineisto vaikuttaa hyvin merkittävästi lopputulemaan niin itse analyyseja tehdessä, kuin valmiita indikaattoreita tarkasteltaessa. Esimerkiksi h-indeksi voi saada kolme hyvin erilaista arvoa, jos sen katsoo Scopuksesta ja Google Scholarista, tai laskee itse käyttäen lähteenä useampia tietokantoja. Tutkimuksen tai tukijan arviointia ei tulisi koskaan tehdä pelkkien bibliometristen indikaattoreiden avulla, vaan aina tulisi tuntea myös tieteenala ja sen käytänteet, sekä käyttää vertaisarviointia. Eri aloilla julkaisukäytänteet vaihtelevat hyvin suuresti. Osa indikaattoreista pyrkii huomioimaan tätä, mutta eivät läheskään kaikki. On myös syytä pohtia onko tarvetta pyrkiä vertaamaan vaikkapa fysiikan tutkijaa ja yhteiskuntatieteilijää. Fysiikan alalla yhdellä lehtiartikkelilla voi olla jopa yli tuhat kirjoittajaa, kun taas yhteiskuntatieteissä julkaisuja kirjoitetaan yhä vieläkin paljon yksin ja julkaisukanavana kirja on yhä voimissaan.

jo-szczepanska-57782-unsplash
Jo Szczepanska/Unslash

Bibliometriikan avulla tutkimusta voidaan tarkastella vasta kun tutkimus on tehty ja julkaisut julkaistu. Usein prosessi vaatii paljon aikaa, alasta riippuen. Julkaisut voivat kerätä viittauksia vasta vuosien päästä julkaisusta ja itse julkaisuprosessikin voi kestää yli vuoden, tutkimuksen tekemiseen kuluvasta ajasta puhumattakaan. Bibliometriikan avulla voidaan tarkastella lähinnä mennyttä aikaa. Nykyään halutaan tietää nopeammin, miten tutkimus menestyy. Mikä on kuuma ala nyt? Ovatko tutkijamme hyviä? Uutena terminä pinnalle onkin noussut altmetriikka, joka tulee sanoista alternative(biblio)metrics tai article level (biblio)metrics. Altmetriikan avulla pyritään kuvaamaan nykytilaa ja se pohjautuu verkossa käyttävään keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Altmetriikassa kerätään julkaisujen lukukertojen määriä, tykkäyksiä, latauksia, twiittejä ja niin edelleen. Altmetriikan uskotaan myös kertovan perinteisiä mittareita paremmin tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

 

Lähdemateriaalina käytetty: Forsman, Maria., 2016. Julkaisut ja tieteen mittaaminen: bibliometriikan käännekohtia. ISBN 978-952-5960-51-8

Avoin tiede tutkijan näkökulmasta – Open Science from researcher’s point of view

OA


Lappeenrannan tiedekirjasto tarjoaa tutkimukseen liittyvää apua ja neuvontaa asiakkailleen. Avoin tiede kehittyy jatkuvasti ja kirjasto seuraa muutosta tarkasti. Kysyimme tutkijoiltamme, miten avoin tiede vaikuttaa heidän tutkimukseensa ja mitkä asiat siinä askarruttavat.

Lappeenranta Academic Library provides help and guidance for doing research. Open science and open publishing are constantly evolving and library is keen to keeping up with the process. We asked our researchers, which topics in open science are the most interesting and which issues rise more questions.


Teemu Turunen-Saaresti – Avoimuuden avulla yhteistyöhön ja -julkaisuihin

LUT School of Energy systemsin apulaisprofessori Teemu Turunen-Saaresti kertoo, että hänen alallaan energiatekniikassa on keskeisiä lehtiä, jotka eivät ole Open Access -lehtiä (OA) eli avoimesti saatavilla. Alan OA-lehdet ovat enimmäkseen tuntemattomampia ja niissä julkaisevat paljon aasialaiset tutkijat. Hänen schoolissaan ei myöskään ole ostettu artikkeleita avoimiksi eli ei ole käytetty niin sanottua hybridi-julkaisemista, mitä LUT ja rahoittajatkaan eivät suosittele.

ResearchGate tiedonjakoväylänä
Turunen-Saarestille avoimuutta edustaa ResearchGate, jonne hän laittaa tietoja julkaisuistaan, enimmäkseen niin, että sitä kautta kiinnostuneet voivat pyytää tutkijalta julkaisua, mikä onkin luvallisesti varmin tapa toimia. Turunen-Saaresti ei ole rinnakkaistallentanut julkaisujaan LUT:n julkaisuarkistoon, LUTPubiin, mutta olisi siitä kiinnostunut, jos se olisi tutkijalle vaivatonta. ”Rinnakkaistallentamisessa hankalalta tuntuu siinä vaadittavien versioiden (post print/final draft) hallinta”, Turunen-Saaresti kertoo.

B2SHARE-data-arkisto kiinnostaa kansainvälistymisen näkökulmasta
Turunen-Saaresti on kiinnostunut jatkossa tallentamaan tutkimusaineistoja avoimesti EUDAT-palveluihin kuuluvaan B2SHARE-data-arkistoon. Turunen-Saarestin tutkimusryhmä on myös kiinnostunut jakamaan avoimesti tietoa tutkimusinfrastaan (tutkimusvoimalaitos) siten, että tänne LUT:hen voisi tulla muualta tutkijoita tekemään mittauksia vastaavasti kuin hänen yksiköstään käydään muun muassa Stuttgartissa ja Hannoverissa. Tällöin yhteisjulkaisujen tekokin voisi helpottua.

Tutkimuksen näkyvyyteen liittyen Turunen-Saaresti toivoi tutkimusprojekteille kotisivualustaa, jonka voisi itse helposti päivittää ja missä voisi jakaa tietoa tutkimuksista.

Googlelta vastaus
Meitä kirjastossa tietenkin kiinnosti, mistä Turunen-Saaresti oli saanut tietoa esimerkiksi EUDAT-palveluista. Vastaus oli Google. Hänellä oli kokemus, että tutkija helpoimmin hakee tietoa suoraan verkosta, eikä tule kysyneeksi kirjastosta tai lähde etsimään tietoa kirjaston kotisivuilta. Siinäpä on meille kirjastossa tiedotushaastetta.

Dr. Katharina Fellnhofer – Open Access is a citation booster

Dr. Katharina Fellnhofer is a Research Visitor at LUT School of Business and Management. Katharina’s field of science is Entrepreneurship, where open access (OA) publishing is increasingly important. In particular, in the H2020 project, where she is engaged in, all publications should be openly available.

Open Access (OA) experiences
Katharina has two gold OA (in open journals) and several green OA (self-archiving after embargo period) publications. Katharina uses Zenodo as an open repository for her publications, which is quite wide spread. She also has a personal page on Research Gate. She would be interested in opportunities of parallel publishing in LUT Pub repository as well, though she was not informed about it earlier.

Advantages of open access publishing and open science
Katharina believes that open access publishing brings many advantages, such as:

  • interaction with society: everybody has access to your publications, and it helps to build public trust in your research;
  • facility to career profile (together with ORCID);
  • citation booster: some publications get cited immediately.

Katharina does not see any disadvantages of OA.

Open data
In her research area, Katharina collects data mainly herself. There are only few interesting open data available for entrepreneurship – for example, GEM Global Entrepreneurship Monitor.

In the H2020 project, Katharina shares data with partners in the project own cloud.

Good ways to promote open science and open access publishing at LUT
Katharina thinks that university should build some incentives and provide little reward to researchers for open science. Publishing in open access journals also requires additional funding to cover publishing fees.

Another point is awareness building about advantages of open access publishing, of which increasing citations is the most important.

Research data management plan: “A bit more work, but it is worth it in the long run”
Research data management plan – is a precondition by most funders nowadays. It supports research to keep everything under control (for example, data protection issues). Researcher needs to elaborate a good plan once and can take advantage of it in other projects just by adopting it to new conditions.

Dr. Ashvinkumar Chaudhari – via OA scientific message can reach everyone

Dr. Ashvinkumar Chaudhari is a Postdoctoral Researcher at LUT School of Engineering Sciences. He uses open source computer software for computer simulations. His data is different from other types of data in a way that such data generation requires mainly computing power and time (in addition to scientific skills of course) – CPU time: from about six months to one year to reproduce a dataset. Use of open source software results in minimal financial expenses. Produced large data sets are stored in CSC environment storage system. Long-term preservation of such datasets poses challenges due to lack of space. Existing data files have already exceeded the maximum quotas in CSC system.

In Ashvin’s field of research, opening data for others would not bring much value, because no one can understand the data unless he or she uses the same software. Published conclusions of the research work are the most valuable.

Open access (OA) publishing
Ashvin favors open access publishing because of its scientific value: it is accessible to everyone which results in bigger audience for research work and will help to produce more citations eventually. He gives an example of a paper by other scientists in his field: within 1-2 years the paper got over 50 citations. Ashvin has five completely OA publications in journals and peer-reviewed conference proceedings (JUFO level-1). One of his OA papers was viewed over 300 times within a few months.

Publishing in new OA journals also gives opportunity to network within new scientific community and get new readers especially form the universities which are not subscribed to many international journals/publishers. Scientific message can reach everyone, because, for example, scientists from developing countries sometimes don’t have access to many international subscription journals.

Ashvin also uploads final drafts of his papers without journal logos to own page on Research Gate. Challenge with Gold OA publishing (in OA journals) is that it is expensive. Costs of OA journal fees were covered by Ashvin’s lab, the CEID centre.

LibGuides-oppaat järjestykseen!

tiedonhaun-oppaat

Lappeenrannan tiedekirjasto tuottaa erilaisia tiedonhaun ja neuvonnan oppaita asiakkailleen. LibGuides-oppaita on tuotettu eri aihealueille, muun muassa tutkimuksen ja julkaisemisen avuksi ja opiskelun tueksi.

AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017 ja vastausten perusteella LibGuides-oppaat eivät ole vielä kaikille kirjaston käyttäjille tuttuja. Jotta oppaiden löytäminen olisi helpompaa ja käyttö sujuvampaa, järjestimme LibGuides-pääsivun uudelleen ja aineisto on jaoteltu kieliversioittain.

Suomenkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/fi

Englanninkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/en

 

kaavio
Kirjaston kymmenen suosituinta opasta ajalla 1.1.-24.5.2017.

Kirjaston ylivoimaisesti eniten näyttökertoja kahminut opas on LUTPub julkaisuarkisto, 1600 näyttökertaa vuoden alusta. Opas sisältää muun muassa julkaisujen ja opinnäytetöiden tallennusohjeita LUT:n julkaisuarkistoon.

Kirjastossa tiedonhaun opetusta tarjoavien mieltä lämmittää, että toiseksi suosituin on ollut Tiedonhaun opas teekkareille. Informaatikot mainostavat kyseistä opasta opiskelijoille aina tiedonhaun opetustunneilla, sillä se sisältää hyvää perustietoa ja käytännön vinkkejä tiedonhakuun. Opas on tuotettu yhteistyössä LUT:n, Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.

Mikä ihmeen LibGuides?
Tiedonhaun oppaat on tuotettu LibGuides-julkaisualustalla. Alusta on helppokäyttöinen ja kirjastossa usealla henkilöllä on päivitysoikeudet järjestelmään.

LibGuides-järjestelmä on kirjastoille suunniteltu julkaisualusta erilaisten oppaiden julkaisemiseen ja ylläpitämiseen. Palvelun tarjoaa amerikkalainen Springshare-yhtiö. Perusajatuksena on sisällöntuotannon ja tiedon ylläpitämisen helppous, mikä mahdollistaa monipuolisten oppaiden tekemisen ilman it-osaajien apua.

Sisältöjen kehittämisen tukena toimii myös laaja LibGuides-yhteisö: järjestelmässä on mahdollista käyttää toisten tekemiä sisältöjä sellaisenaan omissa oppaissa. Esimerkiksi pyytämällä luvan oppaan tekijältä ja parilla hiiren klikkauksella voi saada Harvardissa tehdyn sisällön näkyviin sellaisenaan omassa oppaassa.

Lähde: https://synblogi.wordpress.com/2012/10/23/libguides-apu-tietoaineistojen-tehokkaaseen-kayttoon/

 

 

 

 

.

.

.

Julkaise artikkelisi avoimena Taylor & Francisilla – alennus APC-maksuun

Avoin tiede lisää tutkimuksen luotettavuutta ja vaikuttavuutta. Avoimeen tieteeseen kuuluvat tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus, tutkimusprosessin avoimuus sekä tutkimusaineistojen avoimuus ja pysyvä säilytys.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on linjannut tavoitteekseen, että Suomi tulee olemaan johtavia maita avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteena on myös kaikkien tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus vuoteen 2020 mennessä.

OA-TF

FinElib (Kansallinen elektroninen kirjasto) on neuvotellut kustantajien kanssa APC (= Article Processing Charge) -maksujen alennuksista, kun tutkija julkaisee artikkelinsa hybridilehdessä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Taylor & Francisin (T & F) lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (APC). Alennettu kirjoittajamaksu on 860 euroa (normaalisti 2150 €) ja alennuksen saa silloin, kun toimii artikkelin vastaavana kirjoittajana (corresponding author).

T & F:n julkaisujärjestelmässä tutkija voi valita julkaisulleen avoimen lisenssin (Creative Commons). Jos lisenssiä ei valita, tulee julkaisulle oletuksena lisenssi CC BY (By attribution, nimi mainittava).

Alennus kirjaston kautta
Alennetun kirjoittajamaksun voi saada vain kirjastopalvelujen kautta. Maksu veloitetaan jälkikäteen tutkijan schoolilta. Tutkijan tulee varmistaa siten etukäteen, että school on valmis maksamaan alennetun APC maksun. Kirjaston yhteyshenkilöt ovat pia.paavoseppa(at)lut.fi ja ulla.ohvo(at)lut.fi.

Lisätietoa
Kirjaston kotisivuilta: http://www.lut.fi/kirjasto/tutkijalle/avoin-tiede/kirjoittajamaksut
Creative Commons lisensseistä: http://authorservices.taylorandfrancis.com/publishing-agreements-your-options/

Publish your OA article via Taylor & Francis – reduced APC charge

The Ministry of Education and Culture has outlined that Finland will become one of the leading countries in open science and research by 2017. The objective is to have open access to all scientific publications by 2020.

The FinELib consortium acquires electronic materials for its member organisations. According to the agreement made by FinELib consortium the researchers of Lappeenranta University of Technology can publish their articles as open with a 860 EUR (normally 2150 EUR) APC charge when acting as a corresponding author of the article.

Via Library
Due to the publisher’s invoicing model, the reduced price can only be gotten through the Library and the reduced APC will be invoiced from the schools afterwards. Please first ensure that your school is willing to pay the reduced APC and then contact the Academic Library: pia.paavoseppa(at)lut.fi and ulla.ohvo(at)lut.fi.

More information
Library’s web page: http://www.lut.fi/web/en/library/for-researchers/open-science/apcs
Creative Commons licences: http://authorservices.taylorandfrancis.com/publishing-agreements-your-options/

 

 

.

.

.

Eduunilla rajatonta yhteistyötä

eduuni

Eduuni on CSC:n tuottama sähköisen työskentelyn palveluympäristö, joka mahdollistaa yhteistyön yli organisaatiorajojen. Palvelu on tietoturva-auditoitu ja se pitää tiedot turvassa Suomessa, CSC:n datakeskuksessa.

Palvelun käyttöön ei tarvita erillisiä salasanoja, vaan kirjautuminen tapahtuu jo olemassa olevilla tunnuksilla. Käyttöoikeuksia hallitaan siten, että työsähköposti rekisteröidään ja vahvistetaan omaksi Eduuni-ID:ksi. Kirjautumistapoja on useita, kuten esimerkiksi organisaation omat tunnukset (esim. HAKA), ORCID, Facebook, Google, LinkedIn, tai Twitter -tunnukset.

Digitalous 2025 -hanke
Hankepäällikkö, yliopisto-opettaja Leena Tynninen (Lappeenranta University of Technology – LUT, School of Business and Management) kertoo kokemuksistaan Eduunista. Leena päätyi käyttämään Eduunia Digitalous 2025 -hankkeessa. Se on LUT:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) yhteishanke ja mukana on ollut 15 tiimiä ja kussakin tiimissä on ollut jäseniä tilitoimistosta, niiden asiakasyrityksistä sekä LUT:n tai Saimian opettajia ja opiskelijoita.

digitalous2
Kuvassa hankkeen avausseminaariin osallistuneiden vastauksia kysymykseen ”Olen tekoäly ja hoidan Etelä-Karjalan alueelta lähetetyt pyynnöt. Mitä pyydät minulta?”

Hankkeessa oli selvä tarve työkalulle, joka olisi apuna verkostoitumisessa ja organisaatioiden rajat ylittävässä työskentelyssä. Eduunia käyttämällä haluttiin myös välttää sähköpostiliikennettä, eri dokumenttiversioiden sekamelskaa ja koska kyseessä on myös osaamisen kehittämishanke, halutiin kokeilla niin sanottua alustatyyppistä työkalua.

Apua LUT:n ja Saimian tietohallinnoista
Aluksi kysyttiin neuvoa molempien organisaatioiden tietohallinnoilta ja sieltä suositeltiin Eduunia käytettäväksi tietoturvasyistä ja se on myös OKM:n suosittama verkostotyökalu. ”Kun aloitimme syksyllä Eduunin kanssa, meillä ei ollut käyttökokemusta eikä -koulutustakaan alustan käyttöön. Meille kaikille se oli täysin uusi työkalu ja olemme edenneet perusjuttujen kautta, kokeiluhenkisesti”, Leena kertoo.

Apuja palvelun käyttöön tarjosivat molempien organisaatioiden tietohallinnot. LUT:n puolelta tietohallinto teki sivustopohjan ja rakenteen, jonka jälkeen Saimian tietohallinnosta saatiin arvokasta asiantuntija-apua ylläpitoon ja sisällöntuottamiseen.

Eduuni on nimenomaan työskentelyalusta, jonne jokainen asianomainen pääsee. Siellä on kaikille hankkeessa mukana oleville näkyviä sivuja kuten esimerkiksi pääsivu ja materiaalipankki. Lisäksi on rajattuja sivuja, kuten sivu LUT:n ja Saimian opettajien väliseen työskentelyyn sekä oma case-sivu jokaiselle kehittämistiimille.

Käyttökokemuksia
Käyttökokemuksia Leena kuvailee seuraavasti: ”Hankehallinnan näkökulmasta yhteinen työskentelyalusta on hyvä, kun osallistujia on paljon, materiaaleja tulee runsaasti ja työtä tehdään tiimeissä, ja kun esimerkiksi hankepäällikkö ja -vastaava eivät osallistu jokaiseen tiimipalaveriin.

Haasteita on ollut sivustolle kirjautumisessa eli toiset kokevat asian helpoksi ja toiset vaikeaksi. Myös työtavan muutos sähköpostiin tulevista materiaaleista alustalta löytyvään materiaalin jakaa mielipiteitä, samoin kun sivustolle luotu rakenne.

Saimme hienosti apua Eduunin tukipalveluista julkisen sivuston luontiin.  Olisi hienoa, jos Eduunissa olisi yleisen esittelyvideon lisäksi käyttöopastusvideoita. Moni aloittava käyttäjä hyötyisi pienistäkin vinkeistä ja esimerkeistä.”

Digitalous 2025 julkinen sivusto: https://tt.eduuni.fi/sites/lut-digitalous/digitalous2025/SitePages/Home.aspx

Lisätietoja Eduunista:
https://info.eduuni.fi/yleista/mika-on-eduuni/
https://www.youtube.com/watch?v=b-Odt5sD71k

 

 

 

 

 

.

.

.

Sähköistä vai paperista?

ekirjat-painetut

Lappeenrannan tiedekirjaston kokoelmat muodostuvat Skinnarilan ja Linnalan kampuskirjastoihin hankitusta painetuista ja sähköisistä aineistoista. Hankittava aineisto tukee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Saimaan ammattikorkeakoulussa annettavaa opetusta ja keskittyy korkeakoulujen koulutusaloihin liittyviin tieteenaloihin.

E-kirjat ovat voittaneet painetut kirjat nimekemäärissä tiedekirjaston kirjakokoelmissa vuodesta 2012 lähtien. Painettuja kirjoja hankitaan edelleen, mutta kirjojen määrä vähenee tasaisesti, kun kokoelmasta poistetaan vanhentunutta aineistoa. E-kirjojen nimekemäärän kasvuun vaikuttaa käytettävissä olevat määrärahat ja kirjapaketeissa tapahtuvat muutokset, joihin kirjasto ei voi vaikuttaa.

kaavio1

Miksi lehdet tippuvat?
Aineiston sähköistymisen vaikutus näkyy erityisen selvästi painettujen lehtitilausten määrässä. Lehtinimekkeen tultua saataville sähköisenä luovuttiin painetun lehden tilauksesta; tämä kehitys oli tasaista ja hidasta vuoteen 2015 saakka.

Vuoden 2016 alusta yliopisto luopui kaikista painettujen lehtien tilauksistaan taloudellisista syistä; nämä säästöt vaikuttivat myös e-lehtinimekkeiden määrään. Ilmaislehtien määrä on myös kutistunut, sillä lehtien julkaisu muuttuu sähköiseksi. Tästä esimerkkinä on LTKY:n Aalef-lehden korvautuminen Alive-verkkojulkaisulla.

kaavio2

kaavio3

Mitä, mistä?
Tiedekirjaston kaikki aineistot löytyvät Finna-hakupalveluista: LUT Finna ja Saimia Finna. Jos etsimääsi kirjaa tai lehteä ei löydy, voit toivoa sitä hankittavaksi kokoelmiimme tai jättää kaukolainapyynnön, jolloin tarvitsemasi aineisto hankitaan käyttöösi toisesta kirjastosta.

Etsin – näkyvyyttä datallesi

etsin

Avoin tiede -hankkeen data-palveluihin kuuluu tallennuspalvelu IDA:n ja AVAA -avointen tutkimusaineistojen julkaisualustan lisäksi Etsin -tutkimusaineistojen hakupalvelu. Etsimeen on tallennettu tiedot n. 11200 datasetistä, joista kaksi on LUT:sta.etsin2Tutkimusaineistojen tiedot talteen
Etsimeen on (oikeasti) helppoa tallentaa tiedot tutkimusaineistoista. Tietojen tallentaminen ei edellytä minkään tietyn tallennuspalvelun tai -paikan käyttöä. Aineistot voivat olla LUT:n serverillä, jonkin tutkimusalan data-arkistossa, IDA-palvelussa tai vaikkapa omalla muistitikulla.

FSD:stä eli Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta aineistojen kuvailutiedot haravoidaan Etsimeen. IDA:sta kuvailutiedot voidaan siirtää Etsimeen käyttäjien asettamien ehtojen pohjalta. Etsimen kautta kuka tahansa voi saada tiedon aineiston olemassaolosta ja haluttaessa ladata aineiston itselleen tai pyytää sitä aineiston omistajalta. Etsimeen tallennetut tutkimusaineistojen kuvailutiedot löytyvät Googlellakin. IDA:sta aineistot eivät löydy Googlella, ainoastaan Etsimeen siirtyneet löytyvät.

Metatiedoille pysyvä osoite ja lisensointi
Etsin antaa datasi metatiedoille pysyvän osoitteen ja viitteen. Tutkija voi Etsimessä määritellä aineistojensa avoimuustason eli aineistojen ei tarvitse olla avoimesti saatavilla. Avoimen aineiston ollessa kyseessä Etsimeen voi tallentaa linkin datasettiin. Etsimessä voi myös antaa datalle haluamansa CC-lisenssin. Avoimille aineistoille suositellaan Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssiä.

Palvelun hyödyntäminen tulevaisuudessa
LUT:ssa on mietitty mahdollisuutta, että tiedot LUT:n tutkimusaineistoista tallennettaisiin LUT Research Portaliin, josta ne haravoituisivat Etsimeen ja olisivat siten löydettävissä. LUT:ssa käytössä oleva Web of Sciencen sisältämä Data Citation index -tietokanta luetteloi tietoja noin 500 kansainvälisestä tutkimusaineistoarkistosta ja sisältää tietoja aineistoihin kohdistuneista viittauksista. Tiedot on yhdistetty Web of Sciencen julkaisuviitetietokantaan. IDA- tai Etsin -tiedot eivät vielä valitettavasti haravoidu viittausindekseihin, FSD Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto haravoituu. Avoin tiede -hanke yrittää kehittää tätä näkyvyyttä.

Lisätietoja:
www.avointiede.fi
https://creativecommons.fi/
https://etsin.avointiede.fi/
http://www.fsd.uta.fi/fi/

JournalTOCs tuo tiedejulkaisut uunituoreena sähköpostiin

journaltocs

JournalTOCs Premium on sisällysluettelopalvelu, jonka Lappeenrannan tiedekirjasto tarjoaa asiakkaidensa käytettäväksi. Palvelun pääideana on, että JournalTOCs lähettää käyttäjän sähköpostiin ilmoitusviestin, kun seurantaan valitut lehdet julkaisevat uusia artikkeleja.

JournalTOCs:n kautta on saatavilla tieteellisten lehtien uusimpia julkaisuja suoraan kustantajilta. JournalTOCs tarjoaa pääsyn runsaan 28.000 lehden uusimpien artikkelien sisällysluettelotietoihin. Palvelussa on mukana lehtiä yli 2800:lta kustantajalta.

Palvelun käyttöönotto
JournalTOCs on tarkoitettu erityisesti tutkijoille, opiskelijoille ja kirjastoammattilaisille, jotka haluavat saada tiedon uusista tieteellisistä artikkeleista heti tuoreeltaan. JournalTOCs on saanut jo aktiivisia käyttäjiä LUT:n tutkijoista ja myös opiskelijoista.

Varsin helppokäyttöisen palvelun saa käyttöönsä, kun rekisteröityy palveluun LUT:n tai Saimian sähköpostiosoitetta käyttäen. Rekisteröityminen tapahtuu osoitteessa: http://www.journaltocs.ac.uk

Rekisteröitymisen jälkeen uusi käyttäjä voi kirjautua sisään ja hyödyntää palvelua. Tyypillisesti palvelusta haetaan kiinnostavimmat lehdet, ja valitaan ne seurattaviksi valintaruutua klikkaamalla. Jatkossa omaan sähköpostiin saa ilmoituksia valittujen lehtien uusista julkaisuista.

journaltocs2

Tiedekirjastosta saa tarvittaessa apua JournalTOCs:n käyttöönottoon. Käyttäjäksi pääsee jo, kun lähettää sähköpostia tiedekirjastoon (kirjasto.lehdet@lut.fi) ja laittaa mukaan listaa lehdistä, joiden julkaisuja haluaa seurata.

JournalTOCs helps researchers keep up-to-date

JournalTOCs Premium is a service where you can discover the newest papers coming directly from the publishers. JournalTOCs gives you access to the table of contents of the current issues of over 28.000 journals collected from over 2800 publishers. JournalTOCs is for researchers, students, librarians and anyone looking for the latest scholarly articles.

The main idea of this service is that JournalTOCs alerts you when new issues of your followed journals are published. Please use your LUT or Saimia email address to register for JournalTOCs. You can sign up here: www.journaltocs.ac.uk

If you need help with JournalTOCs, just send e-mail to Lappeenranta Academic Library (kirjasto.lehdet@lut.fi).

Tallennusosoitteeksi ResearchGate?

pulpfaction-header
Kuva: Canva

“24 people from your institution just joined ResearchGate. Why not follow them?”

Niiden viestien perusteella, joita sähköpostiin tulee yllä olevalla otsikolla, voisi päätellä, että yliopistossa on nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä tutkijoita, jotka julkaisevat tieteellistä tietoa. Pikainen tarkastelu osoittaa, että monet listassa olevat henkilöt eivät suinkaan ole tutkijoita vaan vaikkapa opiskelijoita.

Pilvipalveluiden arviointia
Verkkopalveluina on tarjolla lukuisia eri julkaisutietojen tallennukseen tarkoitettuja pilvipalveluita, joiden laatu ja turvallisuus vaihtelevat. eduuni wiki arvioi verkkosivullaan eri pilvipalveluiden soveltuvuutta korkeakouluissa. Arvioinnit on tehnyt korkeakoulujen asiantuntijoista koostuva seitsenhenkinen arviointiryhmä, jossa ovat edustettuina Aalto yliopisto sekä Vaasan, Turun, Jyväskylän, Itä-Suomen, Oulun ja Helsingin yliopistot. Arvioinnissa käytetään yhteisesti sovittuja ja läpinäkyviä kriteerejä, ja käyttäjät voivat esittää uusia palveluita arvioitavaksi.

Palveluiden luokitustasoja on kaikkiaan viisi. A-tason palvelut ovat suositeltavia eikä niissä ole havaittu erityisiä tietoturvariskejä. B-tason palvelut soveltuvat joihinkin käyttötarpeisiin, mutta niihin liittyy joitakin riskejä. Seuraavalla eli C-tasolla palveluissa on tyypillisesti omistajuus-, tietosuoja- ja tietoturvariskejä. Ne saattavat myös luovuttaa tietoja esimerkiksi mainostajille ja palvelun tuottaja voi muuttaa sopimusehtoja yksipuolisesti. U-tasolla ovat palvelut, joita on ehdotettu sivustolle, mutta joita ei vielä ole ehditty tarkistaa. Viidennellä tasolla ovat palvelut, joiden arvio on vanhentunut eli sen tarkistamisesta on kulunut yli kaksi vuotta.

pulpfaction3

Akateeminen yhteisöpalvelu
ResearchGate on arviointisivuston kategorioissa Viestintä, bloggaus ja microbloggaus sekä Akateeminen julkaiseminen ja tekijänoikeudet. Sitä kuvataan seuraavasti: ResearchGate on tutkijoille suunnattu yhteisöpalvelu, johon voi tehdä henkilökohtaisen profiilin. Sen kautta voi hakea tietoa, jakaa tiedostoja ja julkaisutietokantoja, luoda ryhmiä ja osallistua keskusteluun. ResearchGatessa voi myös kirjoittaa omaa blogia ja jakaa statuspäivityksiä, kuten monessa muussakin sosiaalisen median palvelussa. Sivustolla on myös tietoa avoimista työpaikoista. Palveluun kirjaudutaan joko sen omalla tunnuksella tai LinkedIn-, Facebook- tai Google-tunnuksella.

eduuni wiki arvioi ResearchGaten tasolle C. Positiivisina seikkoina nähdään sen suuntautuminen akateemisille käyttäjille, tietojen poistaminen käytön loputtua, käyttöehtojen muuttumisesta ilmoittaminen ja monipuoliset yksityisyysasetukset. Arvioinnissa negatiivisena nähdään palvelun sisältämä markkinointi ja Googlen evästeiden käyttö palvelussa.

pulpfaction2Kuva: Canva

Luvat ja näkyvyys
ResearchGate on vaivaton käyttää. Tutkijan tulee kuitenkin muistaa, että artikkelin tallentaminen ResearchGateen vaatii kustantajan luvan samalla tavalla kuin LUTPubiin tallennettaessa.

Vaikka julkaisujen ResearchGate-tallennukset löytyvätkin helposti, tutkijan kannalta ongelmallista on, ettei palvelu anna julkaisuista ja niiden käytöstä, esim. latauksista, tietoja altmetriikkapalveluihin, joilla seurataan tutkijoiden some-aktiivisuutta (esim. PlumX), vaan pitää erikseen seurata näkyvyyttä ResearchGatessa ja muissa palveluissa. Näin ollen some-arvokas näkyvyys voi jäädä pienemmäksi kuin mihin olisi mahdollisuus.

”Altmetrics = ALTernative biblioMETRICS, julkaisun vaikuttavuuden tutkimista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa”

Palvelun luotettavuus muuttui ainakin tämän bloggaajan mielessä arveluttavaksi, kun erään kirjoittajan julkaisuksi oli merkitty artikkeli, joka oli julkaistu kaksi vuotta ennen kyseisen henkilön syntymää. Lisäksi näiden kaupallisten palveluiden jatkuvuus ei ole taattua, vaan ne saatetaan lopettaa, mikäli taloudelliset intressit niin vaativat.

Julkaisuille näkyvyyttä turvallisesti
Miten sitten kannattaisi toimia, jotta saisi julkaisuilleen turvallisesti sen näkyvyyden, josta on tutkijalle eniten hyötyä? Turvallinen tapa olisi rinnakkaisjulkaista artikkeli LUTPubissa ja laittaa linkki ResearchGateen. Tämä takaa löytyvyyden esimerkiksi tutkijoiden suosiman Google Scholarin kautta ja samalla julkaisun pitkäaikaistallennus on turvattu. Hyvä käytäntö on myös jakaa julkaisun tiedot ResearchGaten kautta ja lähettää varsinainen artikkeli vain sitä pyytäville.

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/ResearchGATE
https://wiki.eduuni.fi/display/pilviohje/ResearchGate
https://www.altmetric.com/audience/researchers/
https://synblogi.wordpress.com/2013/11/19/altmetriikka-vaihtoehtoista-metriikkaa/

 

Ota käyttöösi viitteidenhallintaohjelma RefWorksin uudistettu versio!

refworks

RefWorksista on ilmestynyt täysin uudistettu versio ohjelmiston siirryttyä ProQuestin omistukseen. ProQuest kutsuu vanhaa RefWorksiä nimellä Legacy RefWorks ja uutta (The) New RefWorks.

Vanha RefWorks on käytössä tammikuuhun 2018 saakka. Huomioi tämä, kun aloitat uuden käsikirjoituksen, jossa käytät RefWorks-viitteidenhallintaohjelmaa. Vanhalla RefWorksilla aloitettua käsikirjoitusta ei voi jatkaa uudessa RefWorksissa.

Sinulla voi olla yhtä aikaa käytössäsi tilit sekä vanhaan että uuteen RefWorksiin. Uusi RefWorks vaatii käyttämään lut.fi-loppuista sähköpostiosoitetta, muut osoitteet eivät ole mahdollisia.  Lisätietoja uuteen RefWorksiin siirtymisestä.  Libguideissa on opas uuden RefWorksin käyttöön.

Uusi RefWorks on muuttunut ulkoasultaan pelkistetymmäksi ja käyttäjää ohjaavammaksi. Vanhat tutut toiminnallisuudet ovat mukana uudessakin versiossa. Uutuutena on muun muassa PDF-tiedostojen siirto drag-and-drop -menetelmällä, merkintöjen lisäys PDF-dokumentteihin, metatietojen automaattinen suodatus sekä selaimeen integroituva Save to RefWorks -lisäpalikka. Uudesta RefWorksista löytyy myös tuki Google Docsin ja Dropboxin käytölle.

Viitteiden siirto vanhasta uuteen RefWorksiin on helppoa. Tarkemmat ohjeet.

Welcome to use the New RefWorks!

The New RefWorks is a new web interface to RefWorks reference management software. ProQuest has re-named the old version as “Legacy RefWorks”.

The Legacy RefWorks is available until January 2018, after that it will be closed. Notice that if you use RefWorks reference management software in your manuscript, you can’t continue a manuscript written with the Lecagy RefWorks in the New RefWorks.

The username and the password which you have used in the Legacy RefWorks are not valid in the new version, but you can have an accounts in the both version at the same time. You need to use lut.fi-email address to creating an account to the New RefWorks.

Learn more http://libguides.lut.fi/refworks/to_new_refworks.
Guide for the New Refworks.