Kirja kuuluu jouluun – lukuvinkkejä kirjastoammattilaisilta

Hyvän kirjan, torkkupeiton ja konvehtirasian yhdistelmä kuuluu monen jouluun. Mikäpä sen mukavampaa kuin rauhoittua lukemaan lahjaksi saatua kirjaa aattoillan vaihtuessa yöksi. Innokkaimmat lukevat lahjakirjat jo ennen pyhien päättymistä, joten lomalukemista haetaan myös kirjastosta. Mutta mitä kirjastoammattilaiset itse lukevat lomalla ja muulloinkin? Sen paljastavat meille tässä Iris, Ritva ja Sari.

kirjapino

Iris – monipuolinen lukija lomalla ja arkena

Jo vuosikausia olen lukenut eniten pohjoismaisia ja brittiläisiä dekkareita sekä elämäkertoja, jotka liittyvät usein lähihistoriaan. Viimeisimpinä René Nybergin ”Viimeinen juna Moskovaan” sekä Pirjo Hounin ja Maria Romantschukin ”Ei, rouva presidentti”. Luen mielelläni myös ihmisten kautta tieteestä kertovia kirjoja, kuten ”Kvanttimies: Richard Feynmanin elämä tieteessä” sekä viimeksi Andrew Hodgesin ”Alan Turing, arvoitus”, Turingista kertoneen elokuvan innostamana. Nämä mainitsemani kirjat lainasin omasta tiedekirjastostamme.

Luen iltaisin kotona hierovassa nojatuolissani, mökillä Saimaan tuijottelun ohessa ja matkoilla iltalukemisena. Luen tasapuolisesti sekä lomalla että arkena, mutta joskus lomalla on niin paljon ohjelmaa, ettei aina ehdi tarttua kirjaan.

Saan yleensä vähintään yhden kirjan joululahjaksi, mutta joulunakaan en jaksa lukea yöllä. Joululahjakirjan antaja on hyvin kotimaa- ja kirjoittajauskollinen; jos Laila Hietamieheltä on ilmestynyt kirja, saan yleensä sen. Toinen tärppi on Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan kirja tai Virpi Hämeen-Anttilan uutukainen. Lisäksi luen jouluna mieheni lahjaksi saaman Remeksen, joista kolme ensimmäistä olivat mielestäni parhaat ja sitten viime vuotinen.

Viimeksi luin Anthony Doerrin romaanin ”Kaikki se valo jota emme näe”. Tämä oli huikea kertomus toisen maailmansodan Ranskasta ja Saksasta. Syksyllä kyynelehdin Jojo Moyesin ”Kerro minulle jotain hyvää” –kirjan kanssa. Nyt meneillään on Katja Myllyviidan ”Tunne tunteesi”, joka kuuluu mieluisaan aihepiiriin ”joka naisen psykologia”. Myös työhön liittyviä kirjoja on aina luvun alla, nyt odotan Maria Forsmanin kirjoittamaa uutuutta ”Julkaisut ja tieteen mittaaminen – bibliometriikan käännekohtia”.

kirjalahja

Ritva – pohjoismaisten dekkarien ystävä

Luen enimmäkseen dekkareita. Erityisesti pohjoismaisten kirjailijoiden kuten Henning Mankellin, Anne Holtin, Åsa Larssonin ja Camilla Läckbergin kirjat ovat suosikkejani. Mankellin kirjat ovat niin hyviä, että olen lukenut joitakin hänen kirjoistaan jopa useampaan kertaan vuosien kuluessa. Suomalaisista luen Ilkka Remeksen, Reijo Mäen ja Leena Lehtolaisen tuotantoa. Myös brittikirjailija Mary Higgins Clarkin kirjat ovat tuttuja. Tietokirjoista luen lähinnä elämäkertoja ja muita tositarinoita.

En osta kirjoja itse, saan niitä lahjaksi tai lainaan kirjastosta. Työkavereiden kesken kierrätämme kirjoja ja hyödynnän myös kirjaston Book swap –hyllyn tarjontaa. Jouluuni kuuluu perinteisesti kirjalahja, sillä toivon aina lahjaksi kirjaa. Joulun traditioni on lukea lahjakirjaa yötä myöten. Lomalla tulee muutenkin luettua enemmän kuin arkena.

Muulloinkin luen enimmäkseen ennen nukkumaan menoa, ja monesti hyvän kirjan kanssa saattaa mennä puoli yötä. Toinen vakiolukupaikkani kotona on sohvannurkka. Matkoilla minulla on aina jokin pokkari mukana. E-kirjoja en lue, sillä haluan tuntea kirjan konkreettisesti kädessäni ja kääntää sivuja.

Viimeisin lukemani kirja on Mari Jungstedtin ”Muurien kätköissä”. Tällä hetkellä minulla on yöpöydällä lukupinossani neljä kirjaa: Peter Jamesin dekkari, Onnellinen keho –kirja, Marie Kondon KonMari ja Minna eväsojan ”Melkein Geisha”.

Sari – kirjojen suurkuluttaja varsinkin lomalla

Luen kaikenlaista kirjallisuutta. Tietokirjoista minua kiinnostaa eniten ihmisten, paikkojen ja asioiden historia. Luonnontieteet, ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kirjat, kaikki ihmiseen liittyvät asiat sekä elämäkerrat ovat myös hyvin kiinnostavia. Saatan myös lukea ruokaan liittyviä tietokirjoja, keittokirjoja jne.

Romaaneista minulle käy kaikki paitsi science fiction ja sotakirjat. Vaikka luen paljon, en pidä kaikesta lukemastani. Luettavan kirjan valinta riippuu pitkälti sen hetkisestä fiiliksestä. Minulla on usein samanaikaisesti luettavana jokin tietokirja ja romaani. Jos tiedän, että joudun jossakin odottamaan, otan mukaani jonkun kirjan tai tabletin. Päivän asioista pääsee parhaiten irti lukemalla jotakin.

Lomalla tulee luettua paljon enemmän kuin arkena, koska ei ole niin sidottu aikatauluihin. Usein kerään lomalle luettavaksi sellaisia kirjoja, joita tiedän lukevani intensiivisesti. Joulun aikaan on mukava syventyä kirjoihin ja lukea niin kauan kuin vain jaksaa. Toivon aina kirjoja lahjaksi, mutta nyt on kirjahylly niin täynnä, että e-kirjat ovat tervetulleita. Siksi oikeastaan toivonkin joulupukilta lisää kirjamäärärahoja eri kirjastoille. Kirjojen suurkuluttajana arvostan sitä, ettei kirjoja tarvitse hankkia omaksi, vaan niitä voi lainata eri kirjastoista.

Tällä hetkellä luen Nadifa Mohammedin kirjaa ”Kadottujen hedelmätarha”. Sitä ennen taisin lukea gluteenittomaan leivontaan liittyvän keittokirjan. Romaaneista luin viimeksi Jojo Moyesin kirjan ”Kerro minulle jotain hyvää”. Näin kesällä kirjan pohjalta tehdyn elokuvan ja oli pakko saada lukea itse kirja.

kirjatonttu

Mainokset

Aineistot lainaan ennen päivitystä

voyager-kuva

Kirjastojärjestelmämme Voyager päivitetään uuteen versioon vuodenvaihteessa. Päivitys alkaa tiistaina 27.12.2016 ja päivitys on valmis viimeistään 5.1.2017.

Painetuissa aineistoissa käyttökatko
Asiakkaille järjestelmäpäivitys tarkoittaa useamman päivän käyttökatkosta Finna-hakupalvelussa (Wilma, LUT ja Saimia Finnat) painettujen aineistojen tietojen osalta. Päivitystauon aikana kirjojen saatavuustiedot eivät päivity, et voi kirjautua Finnaan kirjastokortilla, jolloin omien tietojen muuttaminen, lainojen uusinta ja varausten teko ei onnistu Finna-näkymissä.

E-aineistot toimivat
E-aineistot toimivat normaalisti organisaatiokohtaisten Finna-näkymien (LUT ja Saimia Finna) kautta sillä nämä aineistot eivät ole riippuvaisia kirjastojärjestelmästä ja päivitys ei koske e-aineistoja. Kirjauduthan Finnaan Hakaa käyttäen.

Kirjastot suljettu joulun ja uuden vuoden välillä
Kampuskirjastojemme ovet pidetään suljettuina joulun ja uuden vuoden välisen viikon (24.12.2016–2.1.2017). Palautuslaatikkoon jätetty aineisto palautetaan vasta kun kirjastojärjestelmä on päivitetty, oletettavasti 2.1.2017 (valitettavasti päivityksen todellista kestoa ei voida etukäteen varmaksi tietää). Voit lainata huoletta painettua aineistoa, sillä sulkuajalle ei tule eräpäiviä eikä tällöin kerry myöskään myöhästymismaksuja!

Kirjastojen ollessa suljettuina muut palvelut toimivat rajoitetusti. Kaukopalvelu toimii mahdollisuuksien mukaan ja toimituksiin voi tulla viivettä. Tietopalvelu palvelee sähköpostitse.

Kampuskirjastot aukeavat jälleen 2.1.2017. Voit tarkistaa toimipistekohtaiset aukioloajat tiedekirjaston kotisivuilta.

Hyvästi Nelli-portaali & WebVoyage Wilma!

On aika sanoa jäähyväiset Nelli-portaalille. Nelli-portaali sulkeutuu pian, viimeistään vuoden vaihteessa. Nyt on aika siirtää Nellistä OmaNELLIin luodut omat lehtilistat, aineistoryhmät, tallennetut haut ja kirjahylly uuteen Finna-hakupalveluun (LUT Finna tai Saimia Finna). Jos et ole käyttänyt OmaNELLIä, sinun ei tarvitse tehdä mitään.

Miten saan omat tietoni pois Nelli-portaalista?

Muistathan, että Nelli-portaalit ovat toisistaan erillisiä. Jos haluat siirtää tietosi talteen useammasta Nelli-portaalista, tee tarvittavat toimenpiteet kussakin portaalissa erikseen.

Kirjahyllyn sisältö
1.    Mene kirjahyllyyn
2.    Merkitse kaikki kirjahyllyn tietueet
3.    Valitse Tallenna tai lähetä valitut tietueet

nelli-1

4.    Valitse haluamasi muoto
5.    Valitse tallenna ja tallenna tiedosto haluamaasi paikkaan
– Omat lehdet

***
1.    Mene Omiin lehtiin
2.    Käytä selaimesi tallennustoimintoa (usein valikossa Tiedosto -> Tallenna tai File -> Save) tallentaaksesi omat lehdet HTML-muodossa tietokoneellesi
– Omat aineistot (rajoitus: aineistojen nimet saadaan talteen, mutta linkit eivät enää toimi Nelli-portaalien sulkemisen jälkeen)

***
1.    Mene Omiin aineistoihin
2.    Valitse haluamasi aineistoryhmä
3.    Vie osoitin aineistoryhmän sisältämien aineistojen päälle, valitse kaikki ja kopioi

nelli-2

4.    Liitä kopioimasi aineistoryhmät haluamaasi dokumenttiin esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmassa ja tallenna dokumentti koneellesi
5.    Tee vaiheet 2-4 kaikille haluamillesi aineistoryhmille

Mistä löydän artikkelit ja muut tarvitsemani aineistot jatkossa?

Jatkossa tiedonhaussa palvelee LUT Finna tai Saimia Finna, riippuen kumpaan organisaatioon kuulut. Haku on helppoa: riittää kun kirjoitat hakulaatikkoon hakusanan ja rajaat hakutuloksia tarpeen mukaan jälkikäteen.

Finnassa on omilla välilehdillään kirjaston omat kokoelmat ja kansainväliset e-aineistot. Kansainvälisistä e-aineistoista löydät sähköisessä muodossa esimerkiksi lukuisia vertaisarvioituja tutkimuksia, artikkelijulkaisuja ja e-kirjoja useilta eri tieteenaloilta ja eri kustantajilta. Jos nämä hakutulokset eivät riitä, voit edelleen siirtyä Finnasta käyttämään aineiston tarjoajien omia palveluita.

WebVoyage Wilma yhdistyy osaksi Finnaa

Vuoden vaihteessa myös tuttu Wilma-aineistotietokanta sulautuu osaksi Finna-hakupalvelua.

LUT:n ja Saimian henkilökunta ja opiskelijat kirjautuvat sisään (Haka login) LUT Finnaan tai Saimia Finnaan omalla yleistunnuksellaan. Kirjautumalla ja liittämällä kirjastokortin tiliisi voit uusia lainasi ja tehdä varauksia sekä esimerkiksi tallentaa tiedonhakuja ja suosikkeja. Myös e-aineistojen etäkäyttö edellyttää kirjautumista.

Kirjastokortin liittäminen Finnaan:

  • Valitse Kirjaudu sisään: Haka login
  • Kirjoita käyttäjätunnuksesi ja salasanasi.
  • Jotta pääset haka-tunnuksella Omaan tiliisi, lisää ensin kirjastokorttisi tiedot tiliisi.
  • Kirjastokortin tunnus = viivakoodin numerosarja kortin takaa
  • Kirjastokortin salasana/PIN = Käytä salasanana sukunimeä, jos et ole asettanut omaa PIN-koodia aiemmin.

Unohtuneen salasanan tilalle saat uuden asioimalla kirjaston Origo-palvelupisteessä ja todistamalla henkilöllisyytesi. Jatkossa riittää, että kirjaudut Finnaan omalla Haka-tunnuksellasi.

Jätä jäähyväiset Nellille ja siirry Finnan käyttäjäksi!

Lähde: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=56722614


Goodbye Nelli portal & WebVoyage Wilma!

It is a time to say goodbye to the Nelli-portal. The Nelli-portal will be closed soon, at latest by the end of this year. You can move from Nelli’s My Space yours eShelf, my databases, my e-journals and history to the new Finna search services (LUT Finna or Saimia Finna). If you have never used the Nelli-portal’s My Space, you don’t have to do anything.

How can I extract my information from the Nelli portal?

Remember that the Nelli portals are separate entities. This means that if you want to extract your information from more than one Nelli portal, you will have to do this separately for each portal.

eShelf contents
1.    Go to your eShelf (or Kirjahylly)
2.    Check all records in the eShelf
3.    Select Save or send checked records (or Tallenna tai lähetä valitut tietueet)
nelli-1

4.    Choose the encoding format
5.    Select Save and save the file on your computer.
– My e-Journals

***
1.    Go to My e-Journals
2.    Use the Save function in your browser (often found from the top menu File -> Save) to save an HTML file of your journals to your computer.
– My Databases (please note: you can save the titles of your databases, but the links to the databases will no longer work once the Nelli-portals have been shut down)

***
1.    Go to My Databases (or Omat aineistot)
2.    Select the group of databases
3.    Move your cursor to the group of selected databases, choose “Select All” from the right-click menu and copy them.

nelli-2

4.    Paste the group of databases into a document and save it on your computer.
5.    Repeat stages 2–4 for all database groups you want to save.

Where can I find the articles and other resources I need in the future?

In the future, you can use LUT Finna or Saimia Finna depending on which organization you belong. The search function is simple: just type your search term and limit your search results afterwards.

Finna has separate tabs for the library’s own collections and for an extensive search function especially for licensed international e-materials. International e-material search includes online links to e.g. numerous peer-reviewed scientific studies, articles and e-books from many different faculties and publishers. If the external index search does not return the results you need, you can leave Finna and go to the services offered by the providers of the resources.

WebVoyage Wilma is accessible via Finna

In the end of this year, the Wilma-database is only accessible via Finna.

Staff and students of LUT or Saimia can log in (Haka login) to LUT Finna or Saimia Finna with their user identifier. By logging in and connecting the library card to your account you can renew your loans and make reservations, as well as to save your information searches and favorites, for example. Remote access for e-materials also requires login.

The way to connect your library card to your Finna account:

  • Select Login: Haka login
  • Fill your user username and password.
  • In order to log in to your account with Haka identifier, connect information of your library card to your account.
  • Library Catalogue Username = barcode numbers of the library card
  • Library Catalogue Password = Give your last name as password, if you have not previously set a PIN code.

If you have forgotten your password, you can get a new one from the library’s Origo service desk by proving your identity. In future, use Haka login to see your own information and to remote access e-resources.

Say goodbye to Nelli and start using Finna!

Reference: https://www.kiwi.fi/display/Finna/Material+for+end-user+instructions+on+transferring+to+Finna

Kirjastolainen maailmalla

En väitä, että kaikki kirjastossa työskentelevät tekisivät niin kuin minä, mutta itse tunnun löytäväni lomamatkoillakin kirjastot – halusin tai en. Jotenkin ne vain hyppäävät esiin muusta ympäristöstään. Kun olen kirjaston bongannut, todennäköisesti poikkean myös sisään ajatuksella ”ihan vain nopeasti katson, millainen kirjasto täällä on”. Toisinaan kyllä päätän ihan tietoisestikin kirjastoon tutustumisesta ja niin tein nyt marraskuussa, kun kohdalleni osui mahdollisuus käydä UDEMin eli Universidad de Monterreyn kirjastossa Meksikossa.

meksiko1

Olin kirjastovierailuuni mennessä tehnyt sen huomion, että Meksikon amerikkalaisimmaksi kaupungiksi väitetyssä Monterreyssa ei juurikaan osata englantia, vaan useimmat puhuvat vain espanjaa, mitä minä en osaa. Tästä syystä en edes yrittänyt lähestyä yliopistonkaan kirjastossa henkilökuntaa, vaan kiertelin tiloissa ihan itsekseni. Oli hauska huomata, että maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta kirjasto oli hyvin tutulta tuntuva paikka: löytyi kirjoja, asiakastietokoneita, erilaisia työskentelypisteitä ja opiskelijoita, jotka olivat tulleet kirjastoon tekemään töitä, tapaamaan ystäviä, viettämään aikaa tai lepäämään – ihan niin kuin meillä täällä Lappeenrannan tiedekirjastossakin.

meksiko2

Suurin ero meidän ja UDEMin kirjastossa lienee se, että meillä kaikki toiminta on kaksikielistä. Kirjaston kotisivut, esitteet, palvelut ovat kaikki saatavilla niin suomeksi kuin englanniksikin, UDEMissa tunnuttiin toimivan paikan päällä pelkästään espanjaksi siitä huolimatta, että kirjastosta löytyy yliopiston sivuilta tietoa myös englanniksi: http://www.udem.edu.mx/Eng/Biblioteca/Pages/Biblioteca-UDEM.aspx. Kokoelmia tarkastellessa suurimmaksi eroksi tuntui nousevan isohko videokokoelma, joka meiltä puuttuu. UDEMin kirjaston aukioloajat ovat pidemmät kuin meillä, mutta meillä on käytössä useampia virtuaalisia palvelukanavia ja e-aineistoja.

Yhtäläisyyksiä tuntui kuitenkin olevan enemmän kuin eroja. Kirjaston tilat olivat useammassa eri kerroksessa. Kirjastosta löytyi tutun oloinen lainausautomaatti ja kokoelmanhakukoneita. Kirjastossa oli paljon opiskelijoita paikalla ja työskentelypaikat olivat täynnä. Moni työskenteli omalla tietokoneella, erilaiset istumiseen ja työskentelyyn soveltuvat sopet oli hyödynnetty. Painetun aineiston lisäksi tarjolla oli e-aineistoja, tulostuskioskeja ja henkilökuntaa auttamaan ongelmissa.

meksiko3

Meillä järjestetään kirjanäyttelyitä, UDEMin kirjastossa järjestettiin myös ohjelmaa. Minun käyntini ajankohtaan osui yliopiston kampuksen kehittämiseen osallistuneen arkkitehti-professorin haastattelu, mikä keräsi hyvin yleisöä ja myös kuvattiin. Meillä on Book Swap -hylly, UDEMissa harrastetaan Bookcrossingia. Tärkein yhtäläisyys on kuitenkin se, että molemmissa maissa, molemmissa kirjastoissa opiskelijat ovat ottaneet kirjaston omakseen ja kokevat sen hyväksi paikaksi tehdä työtä, mutta viihtyvät kirjastossa myös muuten. Ja siitä tulee kirjastolaiselle hyvä mieli!

meksiko4