VIERASKYNÄ: Kotoisa Kirjasto

Tämän vieraskynä blogin on kirjoittanut Saimaan ammattikorkeakoulun lehtori Emilia Laapio-Rapi, joka viimeistelee opintovapaalla väitöskirjaansa.

Pelottavat kirjastotädit ja ovi tietoon

Ensimmäinen mielikuvani kirjastosta sijoittuu 1980-luvun loppupuolelle Elimäen kunnankirjastoon. Lapsena kuuntelin paljon äänikirjoja kasetteina, joita tuossa kirjastossa oli aikamoinen valikoima. Äänikirjoista mieleeni nousee edelleen Oiva Paloheimon Tirlittan. Äänikirjojen lisäksi kirjastossa oli kaksi tiukkaa kirjaston tätiä. Tädit pitivät huolen, että kirjat ja kasetit palautuvat ajallaan ja että kirjastossa on hiljaista. Pienestä tytöstä tädit vaikuttivat jopa pelottavilta, mikä ehkä johtikin siihen, että olen aina vain hakenut tai palauttanut kirjoja kirjastoon. En muista lapsuudessani tai nuoruudessani ikinä viettäneeni aikaa kirjastossa. Ja jossain vaiheessa hioin kirjojen hakuprosessin vielä lyhyemmäksi varaamalla teoksen jo valmiiksi ja vain noutamalla sen maakuntakirjaston tiskiltä.

dav

Aloitettuani opiskelun Tampereen yliopistossa, kirjastosta aukesi uusi puoli – sähköiset tietokannat. Tiedonhausta ja tietokannoissa möyrimisestä tuli minun lempipuuhaa, joka mahdollisti vielä paremmin kirjaston tiloista kaukana pysymisen. Näin kirjaston vain ovena, jonka läpi pääsin käsiksi maailman tietovarantoihin.

Kirjasto työtilana

Suhtautumiseni kirjastoon on muuttunut elokuun 2017 jälkeen jäätyäni opintovapaalle. Opintovapaan myötä menetin työhuoneeni ja pohdin missä voisin työstää väitöskirjaani. Tulin siihen tulokseen, että en halua tehdä kirjoitustyötä kotona, sillä silloin helposti työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Näin oli käynyt jo tehdessäni opintoja työn ohella. Illat venyivät ja kirjapino kotityöhuoneen pöydällä kasvoi kasvamistaan. Ohjaajani ehdotti työskentelyä kodin ulkopuolella ja mieleeni tuli LUT:n tiedekirjasto, jota päätin kokeilla. Olin toki käynyt kirjastossa monia kertoja, joten se oli minulle tuttu paikka. En vain koskaan ollut viettänyt siellä aikaa.

Tulin ensimmäisen kerran hiirenhiljaiseen kirjastoon elokuun puolivälissä. Olin lähes ainoa asiakas koko kirjastossa. Istuin tuoliin kirjaston perällä ja kuuntelin hiljaisuutta. Ahdisti hieman. Onneksi muitakin ihmisiä alkoi virrata kirjastoon elokuun lopussa ja määrä vain kasvoi kirjastopassin suorittamisen aikoihin. Huomasin hiljaisuuden täyttyvän rauhallisella puheensorinalla, jopa naurulla. Ja samalla oma oloni rentoutui. Kirjastossahan saa olla ja tehdä ryhmätöitä ja tehtäviä ihan ”luvan kanssa”. LUT:n tiedekirjaston tädit eivät kurtistelleet kulmiaan samalla tavalla kuin tädit lapsuudessa. Tiedän, että jotakin äänet voivat häiritä, mutta minulle tulee kotoisa olo, kun ei ole ihan hiljaista.

Vieraskynä1_4_tyhjätyöpiste

Nyt olen työskennellyt kirjastossa keskimäärin neljänä päivänä viikossa. Tuoli on sama kuin ensimmäisellä kerralla ja siitä on tullut minun paikkani, jossa teen kirjoitustyötäni. Viihdyn siinä ja saan tehtyä töitä todella hyvin. Kirjastosta on tullut minun fyysinen siteeni opiskeluuni. Kirjastossa työskentelyllä on ollut myös yllättäviä positiivisia vaikutuksia elämääni. Kirjapino kotona oli hävinnyt jo lokakuussa, sillä nyt jos tarvitsen kirjaa, voin hakea sen hyllystä, lainata ja palauttaa päivän päätteeksi. Reppu painaa myös huomattavasti vähemmän kuin elokuussa. Koska minulla ei ole omaa tilaa, johon voisin hamstrata tulosteita ja pinoja, olen oppinut myös selviämään vähemmällä. Olen oppinut lukemaan tietokoneen näytöltä artikkelit ja tallentamaan vain ne, mitä käytän. En tarvitse leikattuja Fingerpori pätkiä tai Kiroileva siili- kortteja seinälle, saadakseni jotain aikaan. Mutta kaikista positiivisin muutos on tullut aivoihini. Pystyn jättämään väitöskirja-asiat kirjastoon ja siirtymään vapaa-ajalle, kun lähden kotiin. Minulla on selkeä fyysinen sekä henkinen lokero työlle ja vapaa-ajalle, mikä auttaa jaksamaan paremmin.

Kirjastosta työrauhaa myös tulevaisuudessa

Opintovapaani päättyy ennen kesää ja aion viettää vielä lukemattomia hetkiä kirjastossa. Olen myös päättänyt, että tulen jatkossakin kirjastoon tekemään keskittymistä vaativia töitä, ikään kuin piiloon kollegoilta ja opiskelijoilta. Liitän kirjaston edelleen vahvasti työntekoon, mutta olen jo hieman selaillut Hesarin kuukausiliitteitä kirjastossa. Ehkä jonain päivänä vielä heittäydyn ihan hurjaksi ja luen jotakin hömppää kirjastossa =).

Mainokset

Vuoden 2017 lainatuimmat

Torstaina 8.2. vietetään Lainan päivää. Tämä Lainan päivän viikko onkin siis oivallinen ajankohta tarkastella miltä tiedekirjastomme viime vuoden lainatuimpien kirjojen tilasto näyttää. Kuten saattoi arvata, eniten lainattiin kurssikirjoja. Kurssikirjojen laina-aika on kaksi viikkoa, joten ne kiertävät lainaajalta toiselle suhteellisen nopeasti.

bty

Lainatuimmat kurssikirjat vuonna 2017 olivat:

Kari Neilimo ja Erkki Uusi-Rauva: Johdon laskentatoimi

Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes ja Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita

Lennart Råde ja Bertil Westergren: Mathematics handbook for science and engineering

Janne Kaisto ja Tapani Lohi: Johdatus varallisuusoikeuteen

Seppo Villa, Jaakko Ossa ja Ari Saarnilehto: Yritysmuodot: toiminta, rahoitus ja verotus

Lainaustilastoissa näkyvät myös lainattavat laitteet, joista laskin oli lähes yhtä lainattu kuin suosituimmat kurssikirjat!

bty

Yleiskokoelman kirjojen kiertonopeus on hitaampi kuin kurssikirjojen, sillä niiden laina-aika on neljä viikkoa. Niitäkin ehdittiin silti lainata innokkaasti.

Vuonna 2017 lainatuimmat yleiskokoelman kirjat olivat:

Jouni Tuomi ja Anneli Sarajärvi: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi

Esa Jyrkkiö ja Veijo Riistama: Laskentatoimi päätöksenteon apuna

Eliisa Karhumäki, Anne Jonsson ja Marita Saros: Mikrobit hoitotyön haasteena

Hanna Vilkka ja Tiina Airaksinen: Toiminnallinen opinnäytetyö

Sari Rissanen ja Johanna Lammintakanen: Sosiaali- ja terveysjohtaminen

 
E-kirjojen lainaus lisääntyy vuosi vuodelta. Esimerkiksi suosituinta Ellibsin e-kirjaa lainattiin viime vuonna yli 300 kertaa.

Vuoden 2017 lainatuimmat Ellibsin e-kirjat olivat:

Soile Tomperi: Tilintarkastus: Normeista käytäntöön

Jyrki Niskanen ja Mervi Niskanen: Yritysrahoitus

Pertti Alasuutari: Laadullinen tutkimus 2.0

Jari Eskola ja Juha Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen

Sirkka Hirsjärvi ja Helena Hurme: Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö

 

Torstaina Lainan päivänä kirjastossa on poistokirjojen jakoa, tervetuloa penkomaan! Keskiviikkona kirjaston henkilökuntaa on tavattavissa open access -teeman merkeissä ständillä LUT Buffetin luona klo 11-13. Lisäksi kirjastossa on kirjanäyttely Luonto lainassa –teemaviikon hengessä. Tervetuloa lainaamaan!

bty

 

.

.

Julkaisuarkistojen luetuimmat vuonna 2017

Lappeenrannan teknillisen yliopiston opinnäytetyöt tallennetaan LUTPub-julkaisuarkistoon ja Saimaan ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt Theseus-palveluun. LUTPub on osa Kansalliskirjaston ylläpitämää Doria-julkaisuarkistoa ja Theseusta ylläpitää Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry.

Julkaisuarkistoihin tallennettuja opinnäytetöitä luetaan ahkerasti. Selvitimme tilastoja tutkimalla viime vuoden luetuimmat diplomityöt, pro gradut ja Saimaan amk:n opinnäytetyöt.

artem-sapegin-180146
© Photo by Artem Sapegin on Unsplash

 

Vuonna 2017 LUTPubin luetuimmat diplomityöt olivat:

Paritosh Vasava: Fluid flow in T-junction of pipes

Oleg Spitsov: Heat transfer inside internal combustion engine: modelling and comparison with experimental data

Sampsa Tikkala: Lean Six Sigma in a manufacturing lead time improvement project

Catherine Wandera: Laser cutting of austenitic stainless steel with a high quality laser beam

Joonas Koponen: Review of water electrolysis technologies and design of renewable hydrogen production systems

 

Luetuimmat pro gradut LUTPubissa vuonna 2017 olivat:

Teemu Mellas: Nuorten johtajien johtamiskäytänteet asiantuntijaorganisaatioissa

Esko Lahtinen: Palkitseminen asiantuntijaorganisaatiossa

Hin Yu Chung: Testing weak-form efficiency of the Chinese stock market

Sonja Airikka: The role of emotional branding in building brand personality from a consumer perspective

Eeva Siljala: Development of corporate social responsibility in Finnish forest industry

 

Vuonna 2017 Theseuksen luetuimmat Saimaan amk:n opinnäytetyöt olivat:

Tanja Lautiainen: Factors affecting consumers’ buying decision in the selection of a coffee brand

Georgy Olenin: Design of hydraulic scissors lifting platform

Asya Archakova: Service quality and customer satisfaction. Case study: Company X

Riina Liutu: Subway market research

Emeka Okwuejunti ja Bolaji Kehinde: Operation and maintenance schedule of a steam turbine plant: A case study of Egbin Thermal Power Station

 

.

.

 

Tiedekirjasto osallistuu kuvahaasteeseen

Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto haastoi muut ammattikorkeakoulukirjastot kuvaamaan tänä vuonna arkeaan ja julkaisemaan sosiaalisessa mediassa ainakin yhden kuvan viikossa. Kuvien yhteyteen merkitään aihetunnisteiksi #kreodi ja #amkkirjastolife2018, jotta niillä voi hakea haasteeseen liittyviä kuvia Twitterissä ja Instagramissa. Lisäksi koosteita kuvista julkaistaan ammattikorkeakoulukirjastojen verkkolehti Kreodissa pitkin vuotta.

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskirjastona päätimme osallistua haasteeseen. Julkaisemme yhden kuvan viikossa joko Twitterissä tai Instagramissa tai molemmissa. Vuoden lopussa on sitten mukava katsella kuvien muodossa mitä vuoteen on kuulunut. Nyt alkuvuonna kirjastomme arjesta on talletettu kuviin muun muassa fuksipasseja ja somekoulutusta.

Kuvahaastekuvat

Oulun amk:n kirjaston ja meidän lisäksi haasteeseen lähtivät mukaan Seinäjoen, Lahden, Kaakkois-Suomen, Kajaanin, Turun ja Lapin sekä Centrian ammattikorkeakoulukirjastot.

.

.

 

LTKY:n jäsenpalvelukysely 2017 – kirjasto vastaa

stefan-stefancik-257625
© Photo by Štefan Štefančík on Unsplash

LTKY:n jäsenpalvelukyselyyn 2017 vastanneiden mielestä Lappeenrannan tiedekirjasto on suoriutunut tehtävistään keskimääräisesti melko hyvin. Erityisen paljon kiiteltiin avovastauksissa kirjaston omatoimikäyttöä:

”Kirjaston 24/7 avoimuus on ollut mielestäni paras keksintö pitkään aikaan!”

Ryhmätyötiloja, mutta myös hiljaisia tiloja, pöytäkoneita, mutta myös enemmän tilaa oman laitteen käyttäjille haluttaisiin.

”kirjastossa ylipäätään liian vähän työskentelytiloja”

Kirjasto ei ole saamassa ylimääräisiä neliöitä, joten nykyisten seinien sisältä pitää löytyä tila mahdollisille uusille työpisteille. Pohjakerrokseen on tarkoitus sisustaa kierrätyskalusteilla hieman leppoisampi istumis- ja työskentelyalue. Odottelemme vain, että remontti- ja muuttokiireiden keskeltä vapautuisi väkeä siirtämään tyhjät hyllyt pois tieltä ja saataisiin istuimet pesetettyä. Toivomme myös saavamme investointirahaa, jolla voisimme uusia kalusteita ottaen huomioon niiden monikäyttöisyyden, äänieristyksen ja ergonomisuuden.

”Kirjastossa voisi olla enemmän pistorasiapaikkoja”

Tästä olemme ehdottomasti samaa mieltä. Pistorasioita on aivan liian vähän ja väärissä paikoissa. Asiaa työstetään yhdessä tilapalveluiden kanssa, mutta pistorasioiden lisääminen edellyttää myös kattavaa kalustussuunnitelmaa, jonka mukaan pistorasioiden paikat määritellään vuosiksi eteenpäin. Toivottavasti saamme asiaa edistettyä tämän vuoden aikana.

”Ilmastoinnin parantaminen, sillä kirjastossa on todella huono ilma. Lisäksi kirjastossa on liikaa melua. Ja myös siivoukseen voisi panostaa enemmän.”

Ilmastointi todellakin reistailee. Välillä se toimii, välillä ei. Aina kun se ei toimi, kirjastosta tehdään vikailmoitus ja sitten odotellaan, että vika löytyy ja korjataan. Silloin kun ilmastointi toimii, saattaa ilma olla melko paksua varsinkin matalissa tiloissa jo ihan väkimäärän takia. Kannattaa käydä happihyppelyllä välillä.

Meluun ja siivouksen tasoon voi vaikuttaa meistä jokainen. Kirjastossa on merkitty hiljaiset tilat: pohjakerros ja ylimmän kerroksen Silencio sekä Silencion edustalla oleva parvialue. Muilla alueilla saa tehdä mm. pari- ja ryhmätöitä, mutta jokaisen kirjastossa oleskelevan pitää huomioida muut paikalla olevat ja välttää äänekästä keskustelua. Pelkästä normaaliäänisestä puheesta kertyy melko kovaääninen taustamelu, kun vierekkäin on monia ryhmiä.

Yleiseen siisteyteen vaikuttaa paljon jo se, että jokainen muistaa siistiä työpisteen poistuessaan, laittaa roskat – myös kahvikupit! – roskiksiin, palauttaa tuolit paikoilleen ja jättää kulkutiet vapaiksi.

Summary in English:

According to the survey made by the Student Union of Lappeenranta University of Technology, Lappeenranta Academic Library has succeeded quite well. Especially self-directed use of the Library 24/7 is highly acknowledged. More silent space, more workshop rooms, more computers and more places for those who use their own devices are wanted. Library staff works with Facility services of LUT to get the most out of our not-expanding premises.

There are not enough power sockets in the Library, that is a common knowledge and we have plans to solve the problem. However, we have to make decisions about furniture at the same time because the places of new sockets are for years to come. All this demands money.

Air conditioning is not always working. When it is not, the library staff reports it to Facility services.

We all have an influence on the noise and tidiness: Keep quiet in silent areas (the ground floor, Silencio and the loft area in front of Silencio) and avoid loud talking everywhere. Clean up after yourself when you stop working. Do not litter, use waste-baskets. Put the chairs back to their places and leave passageways free.

.

.

 

Artikkeli avoimeksi Taylor & Francisin lehdessä

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijoilla on ollut nyt vuoden ajan mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Taylor & Francisin (T & F) lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (APC). Blogikirjoitus ”Julkaise artikkelisi avoimena Taylor & Francisilla” sisältää perustietoa avoimesta julkaisemisesta.

Jotta alennus on mahdollista saada, tulee kirjoittajan olla ”corresponding author”. Vuoden aikana seitsemän LUT:n kirjoittajaa toimi artikkelin vastaavana kirjoittajana ja omasi mahdollisuuden käyttää alennusta. Neljä artikkelia seitsemästä julkaistiin avoimena.

Artikkeli avoimeksi
© Photo by João Silas on Unsplash

 

Erään avoimen artikkelin tarina

LUT School of Business and Managementin nuorempi tutkija Nina Tura tarttui avoimen julkaisemisen mahdollisuuteen Antero Kutvosen ja Paavo Ritalan kanssa kirjoittamansa artikkelin ”Platform design framework: conceptualization and application” kohdalla. Artikkeli ilmestyi T & F:n lehdessä Technology Analysis & Strategic Management.

Ninaa artikkelin avoin julkaiseminen kiinnosti, koska näin artikkelin jakaminen suuremmalle yleisölle on mahdollista. ”Pystyn mm. itse helpommin mainitsemaan artikkelista eri projekti- ja tutkimusyhteyksissä ja jakamaan linkkiä eteenpäin. Tutkimusprojekti, jonka osana artikkeli toteutettiin, on avoin EU-projekti, joka myös suosii erityisesti tutkimustulosten avointa jakamista. Näin ollen avoin julkaiseminen palveli myös projektin rahoittaneita tahoja ja muita projektin osapuolia.”

Artikkelin vapaa saavutettavuus oli myös tärkeä aspekti Ninalle: ”Artikkelin avoimena julkaiseminen toki kiinnosti myös meitä kirjoittajia, koska pystymme näin saamaan artikkelin laajempaan jakoon. Lisäksi yliopistollamme ei ole kyseisen lehden kaikkiin artikkeleihin pääsyä, joten avoin julkaiseminen oli mielestäni lähes ehdoton.”

Kysyttäessä millaiseksi julkaisuprosessin eteneminen koettiin, Nina vastaa, että ”julkaisuprosessi avoimena artikkelin hyväksynnän jälkeen oli todella helppoa. Kirjastosta oli tässä suuri apu, niin julkaisumahdollisuuden havaitsemisen, maksujen, paperityön yms. osalta. Itseltäni ei prosessiin mennyt juurikaan resursseja. Jouduin ainoastaan täyttämään muutaman dokumentin ja varmistamaan rahoituksen.”

Avoimen julkaisemisen vaikutuksia ei ole vielä tutkittu paljoakaan ja Nina kommentoikin: ”Koska artikkelin julkaisusta ei ole vielä kulunut kauaa aikaa, on hyödyistä, haitoista ja eduista vielä vaikea sanoa… Etua toki on sen puolesta, että voimme näin jakaa artikkelia helposti eteenpäin eri kanavissa ja eri osapuolille.” Artikkeli on tällä hetkellä kerännyt Taylor & Francis Onlinessa 361 katselukertaa ja 8 altmetrista mainintaa oltuaan avoimena noin kaksi kuukautta. Vaikuttavuutta voikin arvioida vasta useamman vuoden kuluttua.

Artikkeli avoimeksi2

LUT:n OA-julkaisut Taylor & Francisilla vuonna 2017

Nina Tura, Antero Kutvonen & Paavo Ritala
Platform design framework: conceptualization and application

Marja Talikka, Risto Soukka & Harri Eskelinen
Effects of Brief Integrated Information Literacy Education Sessions on Undergraduate Engineering Students’ Interdisciplinary Research

T. Koiranen, T. Melanen, J. Ilonen, T. Eerola, L. Lensu & H. Käviäinen
A Novel Machine Vision Based Image Analysis Method for the Analysis of Mixing Elements in Rotary Drums

Vesa Harmaakorpi, Helinä Melkas & Tuomo Uotila
Re-categorising innovation policy according to broad-based innovation

Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
Sari Räsänen, Anu Alaterä & Tanja Vienonen: Tiede avoimeksi – tutkijat avainasemassa

Avoin tiede

Lähteet:
OA-julkaiseminen Taylor & Francisin lehdissä

.

 

.

Muutoksia lainaussäännöissä ~ Changes in loan rules

Muutoksia

Tiedekirjasto muuttaa lainauskäytäntöjä vuoden 2018 alusta. Lainat voi uusia max. 10 kertaa, ellei niihin ole varauksia. Tämän jälkeen lainat pitää palauttaa kirjastoon ja halutessaan ne voi lainata uudelleen. Lainojaan, niiden eräpäiviä ja uusintakertoja voi seurata LUT Finnassa tai Saimia Finnassa, kun on liittänyt kirjastokortin Finna-tiliinsä.

Myöhästymismaksut ja palauttamattomat lainat aiheuttavat lainakiellon. Jo yksikin myöhässä oleva laina voi aiheuttaa lainakiellon (ks. hinnasto). Maksimikorvaus myöhässä olevasta lainasta nousee 20 euroon.

Kirjasto lähettää kaksi myöhästymisilmoitusta, joiden jälkeen tulee ilmoitus lainakiellosta. Kuukauden kuluttua eräpäivästä kirjasto siirtää palauttamattomat lainat laskutukseen.

Uusintakertojen määrää rajataan, jotta lainaaja hahmottaisi mitä hänellä on lainassa. Tavoitteena on, että lainaaja palauttaa aineiston, jota ei enää tarvitse, jolloin se on vapaana seuraavalle asiakkaalle.

Lisätietoja ~ More information: origo@lut.fi & linnala.kirjasto@lut.fi

.

 

.