Uudestisyntynyt LUTPub

lutpub-tekstin-artikkelikuva

LUT:n julkaisuarkisto, LUTPub, siirrettiin kesäkuun puolivälissä omaksi instanssikseen. LUTPub ei siis enää ole osa Kansalliskirjaston Doria-palvelinta, vaan sijaitsee omalla palvelimellaan, joka tosin edelleen on Kansalliskirjaston ylläpidossa. Oman instanssin hankkimista oli suunniteltu jo pitkään ja suurin syy muutokseen on sen paremmat mahdollisuudet personointiin.

LUTPub ei siis enää ole osa Kansalliskirjaston Doria-palvelinta, vaan sijaitsee omalla palvelimellaan.

Uudessa sijainnissa uudennäköinen LUTPub

Käyttäjälle näkyvimmät muutokset liittyvät ulkoasuun ja sijaintiin. Uusi LUTPub sijaitsee LUT-domainin alla uudessa osoitteessa, https://lutpub.lut.fi. Saimme määriteltyä LUT:n ilmeen mukaisen ulkoasun (kiitos LUT:n viestinnälle!) ja pääsimme viilaamaan tietosisältöä, kenttiä ja muita asetuksia ilman, että sillä on vaikutuksia muihin julkaisuarkiston käyttäjäorganisaatioihin, kuten Doriassa.

Viritetty kokoelmarakenne ja metadata

Tiedonsiirron yhteydessä muokkasimme hieman kokoelmarakennetta. Jatkossa diplomityöt ja pro gradu –tutkielmat sijaitsevat samassa kokoelmassa aiemman kahden sijaan. Kandidaatintöiden ja –tutkielmien osalta näin on ollutkin jo aiemmin. Lehti- ja konferenssijulkaisujen osalta määrittelimme jaon tieteellisiin julkaisuihin sekä ammatillisiin ja yleistajuisiin julkaisuihin. Lisäksi tutkimusaineistoille on oma kokoelmansa, johon voi tallentaa pienehköjä datasettejä. Täysin uusi kokoelma on Opetus- ja esitysmateriaalit, joka on tarkoitettu nimensä mukaisesti esimerkiksi kalvoseteille, jotka halutaan jakaa julkisesti. Väitöskirjat, muut julkaisut ja esimerkiksi LUT:n julkaisusarjojen julkaisut julkaistaan entiseen tapaan LUTPubissa.

Muutoksen yhteydessä päivitimme myös julkaisujen ja opinnäytteiden kuvailutietoja eli metadataa vastaamaan kansallista metadatasuositusta. Päivitys on vielä osaltaan kesken ja johtuen kansallisesta suosituksesta, se myös voi jatkossa muuttua hieman. Metadata kannattaa pitää suosituksen mukaisena, sillä sillä on vaikutuksia mm. tietojen näkymisessä rajapintojen kautta kytketyissä järjestelmissä, kuten EU:n OpenAire –tietokannassa tai Finnassa.

Kehitys ei pääty

Omaan instanssiin siirtyminen oli ensimmäinen askel kohti tutkimustietojärjestelmän ja julkaisuarkiston välistä rajapintaa. Tämän rajapinnan kehittäminen toivon mukaan edesauttaa julkaisujemme avoimeksi saattamista, sillä jatkossa rinnakkaistallennettavat kokotekstit voisi tallentaa suoraan LUT Research Portaliin, josta ne siirtyisivät julkaisuarkistoon ilman tutkijan panosta. Nykytilanteessa tutkija syöttää rinnakkaistallennettavat aineistot itse julkaisuarkistoon tai lähettää rinnakkaistallennettavan artikkelin version kirjastoon, osoitteella researchportal@lut.fi. Tutkijalta vaaditaan vain julkaisun oikean version liittämisen lisäksi käyttöoikeuslisenssin valitseminen, useimmiten Creative Commonsin lisenssivaihtoehdoista. Kustantaja määrää, minkä version julkaisusta saa rinnakkaistallentaa. Tässäkin kirjasto tarkistaa ehdot ja tutkijan on hyvä pitää tallessa kaikki versiot julkaisusta. Kirjasto auttaa mielellään tutkijaa julkaisujen tallennuksessa. Jatkossa tämäkin prosessi yksinkertaistuu automatisoinnin myötä.

Nykytilanteessa tutkija syöttää rinnakkaistallennettavat aineistot itse julkaisuarkistoon tai lähettää rinnakkaistallennettavan artikkelin version kirjastoon.

LUTPubiin on tulossa lähiaikoina myös kertakirjautumisominaisuus LUT:n verkkotunnuksilla, eli saamme julkaisuarkistonkin Shibboleth-kirjautumisen piiriin. Toistaiseksi julkaisun syöttäjän on ensin rekisteröidyttävä julkaisuarkiston käyttäjäksi. Näin tekevät esimerkiksi kaikki opiskelijamme, jotka tallentavat opinnäytetyönsä LUTPubiin.

Jatkossa rinnakkaistallennettavat kokotekstit voisi tallentaa suoraan LUT Research Portaliin, josta ne siirtyisivät julkaisuarkistoon ilman tutkijan panosta.

Kansalliskirjaston Doria -julkaisuarkistoon tallennetut aineistomme tullaan poistamaan jossain vaiheessa. Siihen asti Google löytää vielä aineistomme myös Doriasta. Uuden LUTPubin Google-näkyvyys on jopa parempi kuin Doriassa, mikä on erityisen hyvä ajatellen avointa julkaisemista ja rinnakkaistallenteiden saamaa näkyvyyttä.

Mainokset

Millaisia muutosvaatimuksia tutkimusongelmien monimutkaistuminen aiheuttaa informaatiolukutaidon opetukseen tekniikan korkeakouluopinnoissa?

Marja Talikan informaatiolukutaidon opetuksen vaikutuksia käsittelevä väitöskirja Recognizing required changes to higher education engineering programs’ information literacy education as a consequence of research problems becoming more complex (Tutkimusongelmien monimutkaistumisen informaatiolukutaidon opetukselle aiheuttamat muutosvaatimukset tekniikan korkeakouluopinnoissa) tarkastettiin 24.8.2018.

Marja
Marja Talikka.

Insinöörien toimintaympäristön muuttuu nopeasti. Ennen riitti, että sovellettiin suunnittelutyöhön sopivaa standardia. Nyt voi olla, että uudet materiaalit ja muuttuvat olosuhteet huomioon ottavaa standardia ei ole olemassa. Toisaalta ympäristönäkökohdat pitää nykyisin ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa, jolloin erityisesti tekniikan korkeakouluopetuksen tulee sisältää ohjausta ongelman tarkasteluun myös kestävyystieteen kannalta.

Informaatiolukutaito (IL) tarkoittaa taitoa hakea oikeanlaista tietoa, ymmärtää tiedon syntymiseen liittyviä prosesseja, käyttää tietoa ja tuottaa uutta, erityisesti tieteellistä tietoa. IL-opetuksesta vastaavat yliopistoissa tavallisesti kirjastojen informaatikot. Opetusta tarjotaan koulutuksen eri vaiheissa erillisinä kirjaston järjestäminä, opintopisteitä tuottavina kursseina tai se voidaan sisällyttää koulutusohjelmien opintojaksoihin lyhyinä tietoiskuina ja tiedonhakuharjoituksina. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan jälkimmäistä, lyhytkestoista opetustapaa, sillä LUT:ssa vain schoolit saavat antaa opintopisteitä eikä kirjastolla ole liioin resursseja laajojen kurssien järjestämiseen.

Tutkimusongelmien monimutkaistuminen ja informaatiolukutaidon ja muunkin opetuksen resurssien rajallisuus voidaan nähdä paitsi uhkana myös positiivisena haasteena kehittää opetusta. Lyhytkestoisessa, tieteenalaopetukseen sisällytetyssä IL-opetuksessa keskitytäänkin olennaisimpaan eli opiskelijan ohjaamiseen tutkimusongelman ja siihen liittyvien tiedontarpeiden asiayhteyksien ymmärtämiseen. Hakutekniikoita voidaan havainnollistaa matemaattisen ajattelun avulla. Löydetyn tiedon sopivuutta opetetaan arvioimaan lähteiden osuvuuden, luotettavuuden ja tieteellisen tason kautta. Nappulatekniikan voi unohtaa, sillä tarvittavat komennot löytyvät tietokantojen opasteista.

IL-opetuksen vaikuttavuutta tarkasteltiin tässä tutkimuksessa konetekniikan ja kestävyystutkimuksen näkökulmasta. Opintojaksoihin, joilla opiskelijat tekivät tutkimustyöharjoituksia, lisättiin lyhyitä, informaatiolukutaidon ajattelutapaa korostavia luentoja ja harjoituksia. Havaittiin, että IL-opetukseen osallistuneet opiskelijat osasivat vertailuryhmän opiskelijoita paremmin etsiä ja käyttää sopivaa tietoa poikkitieteellisten ongelmien ratkaisemisessa.  IL-opetus näyttää myös tukevan opiskelijoita tutkimusongelman kestävyystieteellisessä ymmärtämisessä.

Tutkimuksessa käytettyä IL-opetusmenetelmää voidaan soveltaa myös muilla kouluasteilla ja eri tieteenaloilla. Vaikka tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti kestävyysajattelun näkymistä konetekniikan opiskelijoiden seminaaritöissä ja niihin liittyvässä tiedon etsimisessä ja käyttämisessä, samaa opetusmenetelmää on käytetty tuloksellisesti myös muissa LUT:n koulutusohjelmissa ja soveltuvasti lukiolaisten opettamisessa.

Pääset tutustumaan koko väitöskirjaan tästä.

 

.

 

 

 

.

 

 

KIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 4: Sarin päivä

Toimin informaatikkona Lappeenrannan tiedekirjastossa. Työpäiväni alkaa yleensä varttia vaille kahdeksan. Jostain syystä olen onnistunut rutinoitumaan niin, ettei työaamuina tarvitse juuri kelloa katsoa. Kun kone on saatu auki, on aika katsoa sähköpostit. Akuutteihin viesteihin pitää tietysti vastata heti, muihin reagoidaan asian mukaan. Osa viesteistä päätyy omalle to do –listalleni. Tekemistä on niin paljon, etteivät ne pysy pelkästään muistissa. Onneksi on monia apuvälineitä muistin avuksi.

Seuraavaksi tarkistan mitä tehtävälistallani on tänään vuorossa. Vastaan Lappeenrannan tiedekirjastossa sähköisten tietoaineistojen käyttöönotosta, toimivuudesta ja kehittämisestä. Myös aineistojen etäkäyttöön liittyvät asiat kuuluvat toimenkuvaani. Nyt kun GDPR:n voimaantulopäivä lähestyy, ovat tietoaineistojen tuottajat päivittäneet käyttöliittymiään tai palvelualustojaan. Se on näkynyt myös minun työpäivissäni, on pitänyt tarkistaa esimerkiksi etäkäyttöasetuksia ja selvitellä toimimattomuuksia. Ja kaikenlaista on tullutkin vastaan.

Sari

Tänään olen myös tietopalvelupäivystäjä. Tämä tarkoittaa sitä, että huolehdin kirjaston chat-palvelusta, kirjasto-sähköpostista ja tietopalvelun puhelimeen vastaamisesta. Päivystäjän tehtäviin kuuluu myös kirjastoon paikan päälle tulevien tiedonhaku-kysymyksiin vastaaminen ja henkilökohtainen opastus.

Kello yhdeksän aikaan kokoonnumme kahvitauolle. Siinä ehtii jutella työkavereiden kanssa muutaman sanan muistakin asioista kahvi- tai teekupposen äärellä. Tauon jälkeen on hyvä jatkaa keskenjääneitä töitä. Puoleen päivään mennessä usein asiakkaat aktivoituvat ja päivystysvuorollani käyn opastamassa, miten Ellibsin ekirjan saa ladattua omalle laitteelle luettavaksi. Varsinkin ekirjojen opastuksen kohdalla huomaa, miten monenlaisia laitteita ja ohjelmistoja asiakkailla onkaan käytössään. Onneksi on saatu kirjat luettaviksi tavalla tai toisella.

Chatissa kysellään kaikenlaista, nyt tulee useampi kysymys kurssikirjojen saatavuudesta. Ohjeistan katsomaan kirjan saatavuuden LUT Finnasta ja tekemään varaukset sitä kautta. LUT ja Saimia Finnoissa näkyvät kunkin organisaation käytössä olevat painettu ja sähköinen aineisto. Myös linkit sähköisiin aineistoihin, esim. tietokantoihin löytyvät sieltä.

Syömässä käyn kello yhdentoista aikoihin jossain ruokaloista. Ruokatauko katkaisee hyvin hektistä työpäivää. Ruokailun jälkeen jaksaa taas uppoutua omiin työtehtäviin ja vastailla asiakkaiden kysymyksiin. Iltapäivän työrupeaman katkaisee kahvitauko. Tauolta palattuani löydän kirjaston sähköpostista pari viestiä, joissa kysellään miksi Emeraldin etäkäyttö ei toimi. Testaan etäyhteyttä ja totean, ettei se toimi. Tarkastan meidän kirjaston päässä olevat määritykset ja en löydä niistä mitään korjattavaa. Seuraava vaihe onkin tehdä asiasta ilmoitus FinELibiin, jonka kautta olemme tuon aineiston tilanneet. Heiltä lähtee puolestaan asiasta ilmoitus palvelun tuottajalle ongelman korjaamiseksi. Nyt vastaus tuleekin nopeasti, palvelun tuottajalla on ollut yhteysongelmia, jotka on juuri saatu korjattua. Testaan etäyhteydet ja totean ne taas toimiviksi. Ilmoitan asiasta kyselleille asiakkaille, että ongelma on saatu korjattua ja etäyhteys tietokantaan toimii taas.

Kello 16 aikoihin monipuolinen työpäivä alkaakin olla lopuillaan ja suuntaan kohti kotia. Huomenna on taas uusi päivä!

.

.

.

 

Erasmus-vaihdossa Lanchester Libraryssa, Coventryssa

Toukokuussa 2017 ilmoitettiin LUT:n intrassa Erasmus-apurahojen hakumahdollisuudesta lukuvuodella 2017-18. Tiedekirjastossamme kannustetaan osallistumaan vaihtoihin, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, sekä verkostoitumaan ja selvittämään, miten asioita hoidetaan muissa kirjastoissa. Laitoin siis haun sisään, vaikken vielä siinä vaiheessa tiennyt, minne oikeastaan edes haluaisin lähteä. Hakemukseenkin kirjoitin yleisen tavoitteen, että pyrin osallistumaan kevään tai alkukesän 2018 aikana jollekin Library Staff Weekille, joita järjestetään eri puolilla Eurooppaa. Juhannuslahjaksi 2017 sain tiedon, että apurahahakemukseni oli hyväksytty.

Erasmus

Vaihtopaikan etsintää ja hakuja

Syyslukukauden kiireisimmäksi ajaksi saatoin vielä jättää Erasmus-vaihdon taka-alalle ajatuksissani, mutta vuoden vaihteen lähestyessä aktivoiduin ja aloin tutkia, minkälaisia Erasmus-vaihtoviikkoja olisi tarjolla eurooppalaisissa kirjastoissa. Googlea hyödyntäen ja erityisesti iMotion-sivun tarjontaan tutustuen sain kerättyä useammankin mielenkiintoisen vaihtoehdon. Kreikka – yksi lempimaistani – nousi ensimmäiselle listalle mukaan Belgian, Viron ja Skotlannin joukkoon. Ja heti perään listalle nousi myös Saksa sekä Berliinin että Dresdenin osalta, vaikkei Dresdenin ohjelmassa erityistä kirjasto-ohjelmaa ollutkaan. Lumipallo-efekti oli valmis. Tahdoin kaikkialle!

Erasmus1

Joulukuussa 2017 aloin priorisoida kohteita ja suunnitella ensimmäisiä hakuja. Vielä tuli iMotion-sivulle tietoja uusistakin kohteista ja lopulta päädyin hakemaan Edinburghiin, Dubliniin ja Coventryyn. Se, että TOP-3-kohteeni olivat kaikki Isossa-Britanniassa, on pelkkä sattuma. Alun perin vahva suosikki Kreikka putosi kärkikohteiden joukosta hankalan matkan ja minulle sopimattoman ajankohdan takia.

Hakuja tehdessä huomasin varsin nopeasti, että jokaiseen kohteeseen pitää tehdä omanlaisensa hakemus. Edinburgh halusi tietää, mitä odotin viikolta, lyhennelmän esityksestä, jonka pitäisin paikan päällä ja CV:ni siltä osin, kuin se on relevantti Erasmus-viikon ohjelman kannalta. Dubliniin piti kirjoittaa motivaatiokirje ja lyhyt ”elämänkerta” työkokemuksestani yms. Coventryn hakemuslomakkeessa kysyttiin mm. kielitaitoa, erityisiä kiinnostuksen aiheita ja sitä, mitä hyötyä toivoo tapahtumaviikosta saavansa, niin henkilökohtaisesti kuin ammatillisestikin, ja kuinka aikoo jakaa kokemuksensa kotiorganisaatiossaan.

Helmikuun alussa lähetin Coventryn hakemuksen ja muutama viikko myöhemmin sain niin Dublinista kuin Edinburghistakin viestin, etten tullut valituksi. Paineet paikan saamiseksi Coventrysta kasvoivat niin suuriksi, että hain paikkaa vielä Berliinistäkin. Tuon hakemuksen kuitenkin peruin vain viikkoa myöhemmin, kun sain kovasti odotetun ja toivotun tiedon, että ”your application has been successful, and we look forward to meeting you in Coventry on June 11th”.

Matkavalmisteluja

Vaihtopaikan varmistuttua maaliskuun puolivälissä aloin hoitaa Erasmus-vaihdon vaatimaa byrokratiaa. Paperilla – A4 molemmin puolin – ohjeistus vaikuttaa ensi silmäyksellä melko lamauttavalta, mutta käytäntö osoittautui helpoksi ja sujuvaksi. LUT:n kansainvälisten asioiden suunnittelija auttoi, kun tarvitsin lisätietoja. Coventryn yliopiston yhteyshenkilö huolehti neuvonnasta heidän puoleltaan ja vastasi kaikkiin sähköposteihin todella nopeasti. Vaihtosopimuslomakkeen sain takaisin allekirjoitettuna jopa samana päivänä!

Lentolippujen ostaminen ja hotellin varaaminen osoittautuivat hankalimmaksi vaiheeksi matkavalmisteluissa. Matkavarausjärjestelmän kautta en saanut varattua toivomiani lentoja ja hotellia, vaikka yritin muutamankin eri kerran. Lopulta soitin matkatoimiston palvelunumeroon ja asia ratkesi muutamassa minuutissa. Matkavakuutuskortin latasin työkännykkääni.

Coventrysta saamieni ohjeiden mukaan minun piti varautua pitämään maksimissaan viiden minuutin mittainen itseni ja kirjastoni esittely. Viisi minuuttia! Aivan liian lyhyt aika tällaiselle runsassanaiselle hämäläiselle. Tässä minun oli pakko turvautua kollegoiden apuun. Ensin kysyin, mitä asioita he nostavat tilaisuuden tulleen esiin kirjastostamme. Näin toivoin listaavani kirjastomme keskeisimmät ja hienoimmat asiat. Työkaveri joutui myös olemaan koeyleisönäni ja ajanottajani, kun yritin tiivistää sanomani minulle annettuun aikaan. Lopulta, yhtään sanoissani takeltelematta ja juurikaan henkeä vetämättä, onnistuin ja olin valmis lähtemään Erasmus Staff Weekille Coventryn yliopiston Lanchester Libraryyn.

Coventry

Coventry Erasmus Week 11.-15.6.2018

Matkustin Coventryyn jo sunnuntaina ollakseni ajoissa paikalla, ohjelma kun alkoi klo 9:30 maanantaiaamuna. Ensimmäisenä päivänä tutustuin 12 muuhun osallistujaan sekä isäntinä ja emäntinä toimiviin Lanchester Libraryn työntekijöihin. Osallistujien viisiminuuttisten esitysten lisäksi kiersimme kirjaston tilat ja yliopiston kampuksen sekä teimme opastetun kaupunkikiertokävelyn, jolla kuulimme mm. tarinan Lady Godivasta. Coventryn yliopisto on todellinen Green Campus, jossa istutetaan vähintään yksi uusi puu jokaisen hävitetyn tilalle ja jonka alueelta löytyy myös kasvimaa, jonka satoa saa vapaasti hyödyntää.

Erasmus4

Viikon aikana kuulin mielenkiintoisia esityksiä e-aineistoista, tutkija- ja julkaisupalveluista, englannin kielestä ja monesta muusta asiasta. Henkilökohtaisesti minua kiinnostivat ja innostivat erityisesti esitykset Lanchester Libraryn asiakaspalveluista, sosiaalisen median käytöstä ja markkinoinnista sekä tiedonhaun opetuksesta. Olin saanut etukäteen sovittua myös henkilökohtaisen tapaamisen kirjaston toisen varajohtajan, asiakaskokemuksesta ja palveluinnovaatioista vastaavan henkilön kanssa. Keskustelimme noin tunnin ajan siitä, millaisia uudistuksia Lanchester Libraryssa on tehty viime vuosien ajan asiakastiloissa, asiakaspalvelussa, kalustuksessa ym. Sain paljon hyviä vinkkejä omaan työhöni Lappeenrannan tiedekirjaston tilasuunnitteluun.

Erasmus2

Erasmus-viikko ei ollut pelkkää työntekoa, ohjelmassa oli myös vierailu Shakespearen syntymäkodissa Stratford-upon-Avonissa, Coventryn Transport Museumissa ja Coventryn Cathedralissa. Retkillä, lounailla ja muutamana iltanakin seurustelin muiden viikolle osallistujien kanssa ja keskustelimme monenlaisista asioista. Viikko oli hyvin antoisa kokemus monella tapaa eikä vähiten sen vuoksi, että tapasin kollegoja Norjasta, Islannista, Tanskasta, Bulgariasta, Unkarista, Tšekistä, Puolasta ja Espanjasta. Vaikka työskentelemmekin eri maissa ja erilaisissa kirjastoissa, ongelmat ja ilonaiheet ovat hyvin pitkälti samat.

Viikko huipentui torstai-illan yhteisillalliseen Golden Crossissa, Coventryn vanhimmassa pubissa, ja perjantaiseen todistustenjakoon, minkä jälkeen lähdimme vielä yhdelle retkelle yliopiston pikkubussilla. Viimeisenä vierailukohteena oli Birminghamin kaupunginkirjasto, josta ensimmäiset suuntasivatkin jo kotia kohti.

Erasmus3

Viikon tiiviin yhdessäolon jälkeen oli haikeaa erota, mutta nyt tiedän, että minulla on eri puolilla Eurooppaa reilu tusina ”Erasmus-siskoja ja –veljiä”, joihin voin ottaa yhteyttä tarvitessani heidän asiantuntemustaan tai halutessani vierailla heidän kirjastoissaan. Lappeenrannan tiedekirjastokin saattaa saada lukuisia Erasmus-vieraita tulevina vuosina, jos kaikki Coventryssa esitykseni nähneet ja kampusalueeseemme ihastuneet haluavat tulla omin silmin katsomaan, millaista on työskennellä tiedekirjastossa, Saimaan rannalla ja metsän keskellä.

.

.

.

KIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 3: Kirjastonjohtaja Ullan yhdenlainen arkipäivä

Lähipäivä Skinnarilassa 2.5.2018

Edellisten viikkojen talousennustaminen ja siihen liittyvä seikkailu uuden Planet-järjestelmän parissa ovat nyt hetkeksi takana, samoin mm. edellisen viikon onnistunut Erasmus-vierailu Saksasta Würzburg- Schweinfurtista (Hochschule für angewandte Wissenschaften). Ja tulihan tuo Vappukin vietetyksi ja nyt on uusi viikko alkamassa.

Ullankuva

Kalenterissa on kirjaston henkilöstökokous heti kahdeksan jälkeen, kiirettä vähän pitää kun yrittää ehtiä bussilta. Henkilöstökokouksia pidetään vain muutaman kerran vuodessa, tämän kevään viimeinen siis tänään. Kokouksessa palvelutiimit kertovat kuulumisiaan ja luodaan yleisesti melko tiivis katsaus meneillään oleviin asioihin. Henkilöstökokoukset pyritään järjestämään niin, että päivystystoiminta ei kärsi, joten aikataulu on aina tiukka ja ajankohta ensimmäisenä aamulla ennen palveluajan alkamista.
Kirjaston henkilöstön keskinäisessä tiedonvälityksessä käytämme yhä enemmän O365-työvälineitä kuten Teams’iä ja Yammeria, joten kokoukset tiedonvälityksen kanavina ovat ehkä vähän muuttuneet ja tiivistyneet. Nytkin kokous meni aika napakasti ja lopetimme suunniteltua aikaisemmin. Koska kaikki kirjastolaiset tekevät tätä nykyä myös etätyötä, erilaiset uudet työvälineet on otettu luontevasti käyttöön. Kaikkiin kokouksiin on melkein poikkeuksetta myös etäosallistumismahdollisuus juuri tästä syystä. Tänään kaikki osallistujat olivat paikalla ja hyvin konkreettisesti tuli taas esiin, että todella paljon asioita on tekeillä. Ihmetyksellä totesinkin tämän kokouksessa.

 
Välittömästi kokouksen jälkeen oli sovittu puolentoista tunnin tapaaminen brittikustantajan edustajan kanssa. Toimittajien käynnit ovat harvinaistuneet ja tämäkin käynti peruuntui, joten sain kuin lahjaksi puolitoista tuntia luppoaikaa. Lounaallekin ehti oikein mukavasti. Luppoajalla ehti katsoa, mitä maailmassa on tapahtunut Vapun aikaan ja ainahan jotain mielenkiintoista löytyy, niin tänäänkin. Uusi professor of practice oli näköjään vappujuhlien tiimellyksessä saatu houkutelluksi taloon. Tulokkaan haastattelu oli siis ihan pakko katsoa, joten eipä muuta kuin tervetuloa taloon, Atte Jääskeläinen!

 
Lumikko-projektin ohjausryhmälle on tänään kalenteroitu 2,5 tuntia. Kokous vedetään Turusta ja suuri osa osallistujista on eri puolilla Suomea. Lumikko, korkeakoulukirjastojen yhteisprojekti uuden kirjastojärjestelmän hankkimiseksi kilpailuttamalla, on käynnistynyt keväällä ja melko nopeasti siinä edetään. Ohjausryhmä huolehtii siitä, että aikataulu pitää, kaikkien osallisten näkemykset tulevat otetuksi huomioon prosessissa, sovitusta pidetään kiinni ja tarvittaessa myös linjataan mutkia suoriksi. Vuoden 2019 aikana pitäisi olla uuden järjestelmän käyttöönotto myös meillä LUT-korkeakouluissa ajankohtainen. Sitä ennen tarvitaan kuitenkin roimasti työtä, mm. nykyisten kirjastotietokantojen yhdistämistä. Työllistävä ja jännittäväkin projekti on siis tulossa. Tässä kuten kaikessa muussakin, mitä kirjastossa tehdään, kirjastonjohtajan perushuoli on varmistaa, että asiat sujuvat hyvin ja ajallaan ja edellytykset työn tekemiseen ovat kunnossa. Tietenkin on tärkeää omalla työllään jotenkin reunasta avittaa ja tehdä voitavansa sen eteen, että kaikki tässä pienessä työyhteisössä jaksaisivat uudelleen ja uudelleen innostua työstään ja mentäisiin aina hiukkasen eteenpäin.

 
Yritän orientoitua hiukan henkisesti jo tänään Helsingin yliopiston Kaisa-talossa järjestettävään Friluxtyöpajaan. Ohjelmassa sanottiin, että avoin mieli riittää. En muista kuulleeni ohjelmassa mainitusta lyhenteestä UX ja sen verran tarkistin etukäteen, että se tulee sanoista user experience. Friluxmenetelmä tulee Norjasta ja sen avulla yritetään asiakaskokemuksen kautta tarttua palvelujen kehittämiseen. Positiivisin odotuksin olemme menossa tuohon FUNin (Suomen yliopistokirjastojen verkosto) järjestämään koulutukseen palveluista vastaavan kollegan kanssa eli tämä heti aamuvarhaisella huomenissa. Sähköpostin siivousta ehdin tänään vain ajatella, joten jäi kyllä mahdollisesti junaan tai seuraavaan luppohetkeen. Siivoamisesta on tullut kuitenkin jonkinlainen ”must”, kun muutaman päivän päästä alkaa loma. Sähköposti on alkanut viime aikoina herjata täyttymisestään, mikä vähän stressaa.

 
Normaali arkipäivä Skinnarilassa on julkisten kulkuvälineiden käyttäjälle aina tiukka, kun työmatkaan sopivia busseja ei kulje kuin se yksi. Bussiin ehtiäkseen on pakko pitää joku roti päivän ohjelmassa ja voipa sitä sitten irrottaa myös ajatuksen töistä ainakin jossain vaiheessa päivän päätyttyä. Silloin tällöin töitä tulee jatketuksi jossain muodossa pitkin iltaakin, tänään kuitenkin pääsen irrottautumaan jo heti neljältä muihin harrastuksiin.

Kirjastolaiset koolla Cardiffin yliopistolla

Minulla oli Erasmus+ apurahan turvin mahdollisuus osallistua Cardiffin yliopiston kirjaston järjestämälle Erasmus Staff Development – viikolle. Viikko oli huhti-toukokuun vaihteessa. Olin suorastaan innoissani kuin ilmapallo, kun sain tietää pääseväni osallistumaan Cardiffin viikolle. Tieto hyväksymisestä tuli joulukuun alussa. Siitä alkoi matkan suunnittelu. Erasmus+ apurahaa olin hakenut jo aiemmin syksyllä, vaikka en tarkkaan tiennyt minne suuntaisin henkilökuntavaihtoon. Mutta halu päästä jonnekin oli kova!

cardiff

Saavuin perille sunnuntaina iltapäivällä keväisen vihreään Cardiffiin. Etelä-Walesissa, Isossa Britanniassa, kevät oli pari viikkoa pidemmällä kuin meillä täällä Suomessa. Maanantai-aamuna tutustuinkin jo muutamaan samalle Erasmus-viikolle tulevaan kollegaan. Yhdessä lähdimme etsimään Cardiffin yliopiston Arts and Social Studies –kirjastoa.

Aamusta ohjelmaan kuului Cardiffin kaupungin ja yliopiston esittelyä. Samalla myös tutustuimme toinen toisiimme. Iltapäiväksi siirryimme yliopiston päärakennuksen neuvotteluhuoneeseen esittämään ja seuraamaan viikon osallistujien esityksiä. Minun esitykseni kirjaston tarjoamasta tuesta oman yliopiston tutkijoille oli ensimmäisenä. En onneksi ehtinyt jännittää esitystäni kovin kauaa. Esitykseni oli kyllä siinä mielessä ikimuistoinen, paikka huokui vanhan yliopiston historiaa ja yliopiston edelliset rehtorit katselivat seiniltä esityksiä hiljaisina. Onneksi runsaslukuinen yleisö oli elävää ja kiinnostunut puheestani. Tästä tulikasteesta selvittyäni, pääsin nauttimaan muiden esityksistä ja viikon annista ilman sen suurempia paineita.

Joka päiväksi ja usein illoiksi oli monenlaista ohjelmaa (tietysti vierailimme muutamassa yliopiston omassa kirjastopisteessä), joten Erasmus-viikkoon osallistujat tulivat tutuiksi. Saman alan edustajien kanssa juttua riitti työasioista, kirjastojen toimintatavoista sekä kaikesta muusta taivaan ja maan välillä. Oma kielitaito kehittyi rutkasti. Yllätin jopa itseni juttelemalla paikallisten kanssa niitä näitä ja toisinaan ihan asiaakin.

Itselleni viikon ohjelmasta mieleenpainuvin oli vierailu Walesin kansallismuseon kirjastossa.  Se on elävä kirjasto, josta museon henkilökunta lainaa aineistoa ja pyynnöstä erilaiset ryhmät, esim. koululaiset voivat käydä tutustumassa museon kirjaston kokoelmiin. Osa aineistosta on todellakin vanhaa, mutta ah, niin kaunista katseltavaa…

cardiff5.jpg.png

Viikko oli melkoisen rankka, mutta antoisa. Nähtävää ja koettavaa oli niin paljon, ettei kaikkea edes ehtinyt tajuta. Yritin tallentaa muistiini monenlaisia asioita, joita aistini ympäriltä keräsivät. Olenkin jo töihin palattuani ehtinyt kyllästyttää kollegat sanoilla ”Siellä Cardiffissä oli…” Tässä kuva yhdestä asiasta, josta ensin puolihuolimattomalla vilkaisulla luin play station. Onneksi aivot sanoivat, että hetkinen, katsohan uudestaan ja lue oikein… Muut hiukan ihmettelivät, mitä oikein aloin naureskella.

cardiff6

Suosittelen lämpimästi hakemaan Erasmus+ apurahaa ja sitä kautta henkilökuntavaihtoon. Kokemus on kaiken sen paperityön arvoinen!

Sari

Kirjasto kesällä

Näin juhannuksen alla on hyvä vielä kerrata kirjaston kesän aikatauluja. Juhannuksen vieton aloitamme torstaina kello 14:00, jolloin asiakaspalvelu sulkeutuu. Omatoimikäyttö on toki mahdollista myös juhannuksena. Kesäkuun viimeisen viikon (25.-29.6.) ajan kirjaston asiakaspalvelu on avoinna 10:00-14:00.

sdr

Kirjaston sulkeutuessa perjantaina 29.6. klo 14:00 jää kirjasto 3 viikon ”kesälomalle”. Eli tänä aikana kirjasto on kiinni, myöskin omatoimikäyttö on suljettu tänä aikana. Kirjaston sulkuaikana (29.6-22.7.) ei ole lainoilla eräpäiviä. Kirjoja voi halutessaan palauttaa kirjaston pääoven vieressä olevaan palautusluukkuun. Heinäkuun lopulta aina elokuun puolivälille (23.7.-12.8.) kirjaston asiakaspalvelu on auki 10:00-14:00. Ja elokuun loppupuoliskon (13.-26.8.) asiakaspalvelu on avoinna 10:00-15:30.