VIERASKYNÄ: Kirjasto on jo digiloikan päässä

Tavallisena marraskuun maanantai-iltana Lappeenrannan tiedekirjaston yläkerrassa on paljon väkeä. Pöytiensä ääressä opiskelijat ovat mietteissään syventyneinä lukemiseen ja tehtäviinsä. Heitä katsoessa tulee vahva entiselämys. Olenhan ollut täällä minäkin.  Neljäkymmentä vuotta sitten samoissa puuhissa.

Kun aloitin opintoni Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1976, kirjasto loisti uutuuttaan. Tila oli valoisa ja yliopiston avajaisetkin pidettiin kirjaston avoimessa salissa. Mustiin pukeutuneet hienot herrat istuivat yleisönä tuoleilla ja me opiskelijat kurkimme yläkerroksen kaiteella. Puheista ei jäänyt mitään mieleen, mutta tila ja juhlan tuntu tuoksuvat mielessä vieläkin vuosikymmenien jälkeen. Olimme ylpeitä fukseja ja teekkareita. Tunsimme kuuluvamme jäseninä tähän hienoon korkeakouluyhteisöön.

Vieraskynä2_1_kirjaston avajaisyleisöä
Lappeenrannan Teknillinen Korkeakoulu, avajaistilaisuus yliopiston kirjastolla; juhlavieraat kuuntelemassa konserttia. Kuvaaja: Aarne A. Mikonsaari. Kuvan omistaa Lappeenrannan museot. Lisenssi: https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi

Neljän vuosikymmenen matka taaksepäin osoittaa, että erityisesti kirjastotoiminnassa se paljon keskusteltu digiloikka on jo otettu. Minun hikoillessani yläkerran pöytien ääressä etsimme Engineering Indexin ja Chemical Abstractin luetteloista käsipelillä artikkeliviitteitä harjoitus- ja seminaaritöihin ja sen jälkeen metsästimme artikkelikopioita vaikeamman kautta.

Kaikki löytämämme mielenkiintoiset artikkelit eivät olleet kirjaston alimmasta kerroksesta löytyneiden paperilehtien arkistossa. Sitten ulkopuolelta tilaamaan ja kalliin artikkelin saapumista odottamaan. Tämän marraskuun maanantai-illan opiskelijoiden näkökulmasta tämä olisi kuin paluuta modernista tietotekniikasta laskutikun aikaan.

Laskutikku
Laskutikku. Kuvan omistaa Suomen merimuseo. Lisenssi: https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi

Vielä 1990-luvullakin isot kansainväliset viite- ja kokotekstitietokannat olivat ammattikäyttäjien portinvartioinnin takana. Tavalliselle opiskelijalle ja tutkijalle ovet avautuivat ammolleen vasta parikymmentä vuotta sitten. Tämän päivän opiskelija tai tutkija ei kirjaston yhteiseen olohuoneeseemme tule enää siksi, että sähköisessä muodossa olevat kokotekstiartikkelit tai e-kirjat olisivat luettavissa vain siellä. Rajun digitalisaation kokenut kirjasto on aina ja kaikkialla mobiilisti meidän ulottuvillamme, jos vain olemme tietoverkon äärellä.

Kyky hyödyntää kirjaston sähköisiä palveluja on melkeinpä kuin jonkinlainen ammattitaidon ja osaamisen indikaattori niin tutkijoille, opettajille kuin opiskelijoillekin. Arjen puserruksessa on helppoa ajatella, että en ehdi enkä jouda ja että digiähky tästä tulee kuitenkin. Digitalisoitua aineistoa on todella valtava määrä, mutta modernin korkeakoululaisen osaamista juuri onkin löytää se itselle oleellinen ja myös kyetä pitämään itsensä ajan tasalla. Siinä kirjasto on mainio kumppani elämän mittaisella matkalla.

Vieraskynä2_2_Anneli Pirttilä
Anneli Pirttilä

 

Anneli Pirttilä

tekniikan tohtori, pian eläkeläinen ja opiskelijaksi jälleen palannut

 

 

 

 

 

Mainokset

Theseus – täyden kympin palvelu

Theseus

Theseus on Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n tarjoama palvelu, jonka kautta saa käyttöönsä Suomen ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä ja julkaisuja. Theseus-pilotti alkoi marraskuussa 2008, joten nyt on aika juhlia Theseuksen 10-vuotissynttäreitä.

AMKIT-konsortio (Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortio) järjesti keskiviikkona 21.11.2018 Theseus-juhlaseminaarin illallisineen Tampereella. Iltapäivän seminaariosiossa saimme katsauksen historiaan, mutta myös tietoa tulevasta. Samalla kertaa julkaistiin Theseuksen uusi graafinen ulkoasu:

Theseus2

Seminaaripäivänä Theseukseen tallennettujen julkaisujen yhteismäärä oli hitusen alle 150 000. Puhutaankin suurimmasta suomalaisesta kaikille avoimesta julkaisuarkistosta, joka on saanut huomiota myös ulkomailla niin kirjastolaisten seminaareissa ja konferensseissa kuin ihan tavallisten tiedontarvitsijoidenkin piirissä. Google-hakujen perusteella julkaisuja luetaan ympäri maailman.

Saimaan ammattikorkeakoulussa Theseus otettiin käyttöön pilottijakson jälkeen loppuvuodesta 2009. Tätä tekstiä kirjoittaessa on Saimaan ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä ja julkaisuja julkaistu Theseuksessa kaikkiaan 3230 kappaletta. Tällä hetkellä julkaisut on ryhmitelty ammattikorkeakoulujen koulutusalojen mukaan, mutta ensi keväänä on tulossa kokoelmapoliittinen muutos. Yhtä kaikki, Suomen ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut ovat jatkossakin avoimesti saatavilla verkosta, tietysti Theseuksen kautta.

Theseus3

Theseus-juhlaseminaarin esitykset ovat:

Samu Viita: Theseuksen kehittäminen – Katsaus historiaan, kurkistus tulevaan

Joonas Nikkanen: Justus-Theseus -integraatio

Jyrki Ilva: Julkaisuarkistot, osa avoimen tieteen infrastruktuuria

Tapio Varmola: Avoimuutta 10 vuotta

Lappeenrannan tiedekirjasto onnittelee lämpimästi Theseusta ensimmäisestä 10 vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä tulevaan!

 

.

.

.

KIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 5: Ilkan työpäivä

 

20181119_091548
Alla olevan työpäiväkuvauksen lisäksi työhöni kuuluu myös jonkin verran matkustamista, pääasiassa junayhteyksin.

Työtehtävien osalta työpäiväni vaihtelevat aika paljon. Tutkimustietojärjestelmän pääkäyttäjänä moni tehtävä liittyy LUT Research Portaliin sekä tutkimuksen tukipalveluihin kirjastossa. Työhöni kuuluu myös viestintää, tiedonhaun opastusta ja perinteisempiä kirjastotehtäviä, kuten aineistojen asiasanoitusta. Teemme kirjastossa töitä toiminnallisissa tiimeissä ja usein niihin liittyy myös erilaisia palavereja. Pyrin tekemään etätöitä yhdestä kahteen työpäivää viikossa, mutta kun tulen yliopistolle, saavun yleensä kahdeksaan mennessä. Tässä yhden työpäivän sisältö.

Tulin aamulla kymmentä vaille kahdeksan ja vastailin muutamaan sähköpostiin sekä tein tutkimustietojärjestelmän postilaatikkoon tulleita julkaisutietojen muutospyyntöjä järjestelmään. Kokoonnumme aamukahville yhdeksän aikaan, minkä jälkeen usein on jokin palaveri. Niin tänäänkin. 9:30 kävimme läpi yhdessä tietohallinnon kanssa Converiksen tulevia kehityssuunnitelmia ja keskustelimme rajapinnan rakentamisesta LUTPubin ja Converiksen välille sekä yleisesti ottaen raportoinnin kehittämisestä. Samalla valmistauduimme LUTPubin uuden instanssin käyttöönottoon. Ennen lounasta ehdin vielä keskustella projektipalveluiden kanssa muutamasta käytännön asiasta Converiksen projektien syöttölomakkeisiin liittyen ja säädin hieman lomakkeella olevia ohjetekstejä.

Aika tarkalleen klo 11:00 kävin lounaalla muutaman kollegan kanssa ja lounaan jälkeen vastasin pariin sähköpostiin. Postia tulee päivittäin runsaasti, mutta olen huomannut, että kirjastossa käyttöönottamamme viestintäväline Microsoft Teams on vähentänyt sähköpostin määrää. LUT:n sisällä kommunikointiin Teamsin ohella käytän ahkerasti Skypeä, minkä kautta tulee juteltua eri yksiköiden kollegoiden kanssa.

Iltapäivä alkoi tiedekirjaston neuvottelukunnan kokouksella, jossa olen kirjaston henkilökunnan edustajana. Neuvottelukunnassa on jäseninä sekä Saimaan amk:n että LUT:n opettajia, tutkijoita tai muuta henkilökuntaa sekä molempien organisaatioiden opiskelijaedustajat. Neuvottelukunta toimii strategisen tason elimenä tiedekirjaston toiminnan suunnittelussa ja siellä mm. tarkastellaan vuosittaiset toimintasuunnitelma, -kertomus ja talousarvio sekä keskustellaan isoista linjoista.

Meillä on tapana kokoontua tiedekirjaston kahvihuoneeseen myös iltapäiväkahville ja tämän hengähdystauon jälkeen istuimme vielä parin viestintätiimiläisen kanssa alas ja teimme etukäteissuunnitelmien pohjalta materiaalia syksyn kirjastosuunnistusta varten. Kirjastosuunnistus on LUT:n ja Saimaan amk:n fukseille tarjottava kirjastokierros, jonka nämä suorittavat itsenäisesti ja tekevät samalla suunnistustehtävät Moodlessa. Teimme rasteja ja ohjeistusta kirjaston tiloihin.

Tänä päivänä en paljoa ehtinyt istua työpisteessäni, joten päivän päätteeksi tarkistin vielä seuraavaksi päiväksi jääneitä maileja ja tehtäviä, joihin aamulla aion tarttua. Yleensä kerran viikossa meillä informaatikoilla on tietopalvelupäivystysvuoro, joka sitoo päivystäjän sähköpostin, puhelimen ja chatin ääreen. Mutta, nyt riitti tältä päivältä!

 

 

 

 

Viikko aikaa suorittaa kirjastosuunnistus!

Tänä syksynä uusille opiskelijoille kirjastoon tutustuminen on järjestetty kirjastosuunnistuksen avulla. LUT:n opiskelijoille suunnistus kuuluu pakollisena osana oman tieteenalan johdatuskurssia. Saimaan amk:n opiskelijoista osalle kurssi on pakollinen, mutta kaikki ovat tervetulleita suorittamaan suunnistuksen.

kirjastosuunnistus

Kirjastosuunnistuksen avulla pääset tutustumaan kirjastoon. Mitä löytyy mistäkin kerroksesta? Missä on hiljaisia työskentelyalueita? Mistä löytyy skannerit ja tulostimet? Milloin kirjasto on auki? Miten kirjoja lainataan? Sekä moneen muuhun kysymykseen saat vastauksen. Suunnistusta varten on tultava Lappeenrannan tiedekirjaston Skinnarilan kampuskirjastoon. Suunnistus on nimensä mukaisesti suunnistus ja sitä varten saat kartan Origo palvelupisteen viereiseltä pöydältä. Suunnistukseen kuuluvat tehtävät tehdään omalla älylaitteella (kännykkä, tabletti) ja vastaukset tulee tallentaa suoraan Moodleen. Kirjastosuunnistus löytyy Moodlesta oman aineesi johdatuskurssin alta. Suunnistuksen pääset läpi, kun saat oikein 8 tehtävää kymmenestä. Ja aikaa tämän suorittamiseen menee noin puolisen tuntia.

 

Hyvää Aleksis Kiven päivää!

Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään 10. lokakuuta. Kiven tunnetuin teos Seitsemän veljestä oli tienraivaaja suomenkieliselle kirjallisuudelle. Kiven teosten suuri merkitys siihen, mitä me ajattelemme suomalaisuudesta, tajuttiin tosin vasta kirjailijan kuoleman jälkeen. Nyt häntä pidetään yhtenä kansalliskirjailijoistamme.

dav

Aleksis Kiven päivän kunniaksi kirjastossamme on tällä viikolla suomalaisen kirjallisuuden näyttely sekä kilpailu, jossa arvotaan kaksi kirjakaupan lahjakorttia. Kilpailussa on tehtävänä päivittää vanha sananlasku nykypäivään. Jokaisena päivänä esillä on eri sananlasku sekä kirjastossa fläppitaululla että kirjaston Instagram-sivulla.

dav

Kirjanäyttelyssämme on esillä kokoelmistamme löytyviä tunnettujen kirjailijoidemme kaunokirjallisia teoksia. Tervetuloa lainaamaan!

dav

.

.

.

 

Uudestisyntynyt LUTPub

lutpub-tekstin-artikkelikuva

LUT:n julkaisuarkisto, LUTPub, siirrettiin kesäkuun puolivälissä omaksi instanssikseen. LUTPub ei siis enää ole osa Kansalliskirjaston Doria-palvelinta, vaan sijaitsee omalla palvelimellaan, joka tosin edelleen on Kansalliskirjaston ylläpidossa. Oman instanssin hankkimista oli suunniteltu jo pitkään ja suurin syy muutokseen on sen paremmat mahdollisuudet personointiin.

LUTPub ei siis enää ole osa Kansalliskirjaston Doria-palvelinta, vaan sijaitsee omalla palvelimellaan.

Uudessa sijainnissa uudennäköinen LUTPub

Käyttäjälle näkyvimmät muutokset liittyvät ulkoasuun ja sijaintiin. Uusi LUTPub sijaitsee LUT-domainin alla uudessa osoitteessa, https://lutpub.lut.fi. Saimme määriteltyä LUT:n ilmeen mukaisen ulkoasun (kiitos LUT:n viestinnälle!) ja pääsimme viilaamaan tietosisältöä, kenttiä ja muita asetuksia ilman, että sillä on vaikutuksia muihin julkaisuarkiston käyttäjäorganisaatioihin, kuten Doriassa.

Viritetty kokoelmarakenne ja metadata

Tiedonsiirron yhteydessä muokkasimme hieman kokoelmarakennetta. Jatkossa diplomityöt ja pro gradu –tutkielmat sijaitsevat samassa kokoelmassa aiemman kahden sijaan. Kandidaatintöiden ja –tutkielmien osalta näin on ollutkin jo aiemmin. Lehti- ja konferenssijulkaisujen osalta määrittelimme jaon tieteellisiin julkaisuihin sekä ammatillisiin ja yleistajuisiin julkaisuihin. Lisäksi tutkimusaineistoille on oma kokoelmansa, johon voi tallentaa pienehköjä datasettejä. Täysin uusi kokoelma on Opetus- ja esitysmateriaalit, joka on tarkoitettu nimensä mukaisesti esimerkiksi kalvoseteille, jotka halutaan jakaa julkisesti. Väitöskirjat, muut julkaisut ja esimerkiksi LUT:n julkaisusarjojen julkaisut julkaistaan entiseen tapaan LUTPubissa.

Muutoksen yhteydessä päivitimme myös julkaisujen ja opinnäytteiden kuvailutietoja eli metadataa vastaamaan kansallista metadatasuositusta. Päivitys on vielä osaltaan kesken ja johtuen kansallisesta suosituksesta, se myös voi jatkossa muuttua hieman. Metadata kannattaa pitää suosituksen mukaisena, sillä sillä on vaikutuksia mm. tietojen näkymisessä rajapintojen kautta kytketyissä järjestelmissä, kuten EU:n OpenAire –tietokannassa tai Finnassa.

Kehitys ei pääty

Omaan instanssiin siirtyminen oli ensimmäinen askel kohti tutkimustietojärjestelmän ja julkaisuarkiston välistä rajapintaa. Tämän rajapinnan kehittäminen toivon mukaan edesauttaa julkaisujemme avoimeksi saattamista, sillä jatkossa rinnakkaistallennettavat kokotekstit voisi tallentaa suoraan LUT Research Portaliin, josta ne siirtyisivät julkaisuarkistoon ilman tutkijan panosta. Nykytilanteessa tutkija syöttää rinnakkaistallennettavat aineistot itse julkaisuarkistoon tai lähettää rinnakkaistallennettavan artikkelin version kirjastoon, osoitteella researchportal@lut.fi. Tutkijalta vaaditaan vain julkaisun oikean version liittämisen lisäksi käyttöoikeuslisenssin valitseminen, useimmiten Creative Commonsin lisenssivaihtoehdoista. Kustantaja määrää, minkä version julkaisusta saa rinnakkaistallentaa. Tässäkin kirjasto tarkistaa ehdot ja tutkijan on hyvä pitää tallessa kaikki versiot julkaisusta. Kirjasto auttaa mielellään tutkijaa julkaisujen tallennuksessa. Jatkossa tämäkin prosessi yksinkertaistuu automatisoinnin myötä.

Nykytilanteessa tutkija syöttää rinnakkaistallennettavat aineistot itse julkaisuarkistoon tai lähettää rinnakkaistallennettavan artikkelin version kirjastoon.

LUTPubiin on tulossa lähiaikoina myös kertakirjautumisominaisuus LUT:n verkkotunnuksilla, eli saamme julkaisuarkistonkin Shibboleth-kirjautumisen piiriin. Toistaiseksi julkaisun syöttäjän on ensin rekisteröidyttävä julkaisuarkiston käyttäjäksi. Näin tekevät esimerkiksi kaikki opiskelijamme, jotka tallentavat opinnäytetyönsä LUTPubiin.

Jatkossa rinnakkaistallennettavat kokotekstit voisi tallentaa suoraan LUT Research Portaliin, josta ne siirtyisivät julkaisuarkistoon ilman tutkijan panosta.

Kansalliskirjaston Doria -julkaisuarkistoon tallennetut aineistomme tullaan poistamaan jossain vaiheessa. Siihen asti Google löytää vielä aineistomme myös Doriasta. Uuden LUTPubin Google-näkyvyys on jopa parempi kuin Doriassa, mikä on erityisen hyvä ajatellen avointa julkaisemista ja rinnakkaistallenteiden saamaa näkyvyyttä.

Millaisia muutosvaatimuksia tutkimusongelmien monimutkaistuminen aiheuttaa informaatiolukutaidon opetukseen tekniikan korkeakouluopinnoissa?

Marja Talikan informaatiolukutaidon opetuksen vaikutuksia käsittelevä väitöskirja Recognizing required changes to higher education engineering programs’ information literacy education as a consequence of research problems becoming more complex (Tutkimusongelmien monimutkaistumisen informaatiolukutaidon opetukselle aiheuttamat muutosvaatimukset tekniikan korkeakouluopinnoissa) tarkastettiin 24.8.2018.

Marja
Marja Talikka.

Insinöörien toimintaympäristön muuttuu nopeasti. Ennen riitti, että sovellettiin suunnittelutyöhön sopivaa standardia. Nyt voi olla, että uudet materiaalit ja muuttuvat olosuhteet huomioon ottavaa standardia ei ole olemassa. Toisaalta ympäristönäkökohdat pitää nykyisin ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa, jolloin erityisesti tekniikan korkeakouluopetuksen tulee sisältää ohjausta ongelman tarkasteluun myös kestävyystieteen kannalta.

Informaatiolukutaito (IL) tarkoittaa taitoa hakea oikeanlaista tietoa, ymmärtää tiedon syntymiseen liittyviä prosesseja, käyttää tietoa ja tuottaa uutta, erityisesti tieteellistä tietoa. IL-opetuksesta vastaavat yliopistoissa tavallisesti kirjastojen informaatikot. Opetusta tarjotaan koulutuksen eri vaiheissa erillisinä kirjaston järjestäminä, opintopisteitä tuottavina kursseina tai se voidaan sisällyttää koulutusohjelmien opintojaksoihin lyhyinä tietoiskuina ja tiedonhakuharjoituksina. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan jälkimmäistä, lyhytkestoista opetustapaa, sillä LUT:ssa vain schoolit saavat antaa opintopisteitä eikä kirjastolla ole liioin resursseja laajojen kurssien järjestämiseen.

Tutkimusongelmien monimutkaistuminen ja informaatiolukutaidon ja muunkin opetuksen resurssien rajallisuus voidaan nähdä paitsi uhkana myös positiivisena haasteena kehittää opetusta. Lyhytkestoisessa, tieteenalaopetukseen sisällytetyssä IL-opetuksessa keskitytäänkin olennaisimpaan eli opiskelijan ohjaamiseen tutkimusongelman ja siihen liittyvien tiedontarpeiden asiayhteyksien ymmärtämiseen. Hakutekniikoita voidaan havainnollistaa matemaattisen ajattelun avulla. Löydetyn tiedon sopivuutta opetetaan arvioimaan lähteiden osuvuuden, luotettavuuden ja tieteellisen tason kautta. Nappulatekniikan voi unohtaa, sillä tarvittavat komennot löytyvät tietokantojen opasteista.

IL-opetuksen vaikuttavuutta tarkasteltiin tässä tutkimuksessa konetekniikan ja kestävyystutkimuksen näkökulmasta. Opintojaksoihin, joilla opiskelijat tekivät tutkimustyöharjoituksia, lisättiin lyhyitä, informaatiolukutaidon ajattelutapaa korostavia luentoja ja harjoituksia. Havaittiin, että IL-opetukseen osallistuneet opiskelijat osasivat vertailuryhmän opiskelijoita paremmin etsiä ja käyttää sopivaa tietoa poikkitieteellisten ongelmien ratkaisemisessa.  IL-opetus näyttää myös tukevan opiskelijoita tutkimusongelman kestävyystieteellisessä ymmärtämisessä.

Tutkimuksessa käytettyä IL-opetusmenetelmää voidaan soveltaa myös muilla kouluasteilla ja eri tieteenaloilla. Vaikka tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti kestävyysajattelun näkymistä konetekniikan opiskelijoiden seminaaritöissä ja niihin liittyvässä tiedon etsimisessä ja käyttämisessä, samaa opetusmenetelmää on käytetty tuloksellisesti myös muissa LUT:n koulutusohjelmissa ja soveltuvasti lukiolaisten opettamisessa.

Pääset tutustumaan koko väitöskirjaan tästä.

 

.

 

 

 

.