KIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 3: Kirjastonjohtaja Ullan yhdenlainen arkipäivä

Lähipäivä Skinnarilassa 2.5.2018

Edellisten viikkojen talousennustaminen ja siihen liittyvä seikkailu uuden Planet-järjestelmän parissa ovat nyt hetkeksi takana, samoin mm. edellisen viikon onnistunut Erasmus-vierailu Saksasta Würzburg- Schweinfurtista (Hochschule für angewandte Wissenschaften). Ja tulihan tuo Vappukin vietetyksi ja nyt on uusi viikko alkamassa.

Ullankuva

Kalenterissa on kirjaston henkilöstökokous heti kahdeksan jälkeen, kiirettä vähän pitää kun yrittää ehtiä bussilta. Henkilöstökokouksia pidetään vain muutaman kerran vuodessa, tämän kevään viimeinen siis tänään. Kokouksessa palvelutiimit kertovat kuulumisiaan ja luodaan yleisesti melko tiivis katsaus meneillään oleviin asioihin. Henkilöstökokoukset pyritään järjestämään niin, että päivystystoiminta ei kärsi, joten aikataulu on aina tiukka ja ajankohta ensimmäisenä aamulla ennen palveluajan alkamista.
Kirjaston henkilöstön keskinäisessä tiedonvälityksessä käytämme yhä enemmän O365-työvälineitä kuten Teams’iä ja Yammeria, joten kokoukset tiedonvälityksen kanavina ovat ehkä vähän muuttuneet ja tiivistyneet. Nytkin kokous meni aika napakasti ja lopetimme suunniteltua aikaisemmin. Koska kaikki kirjastolaiset tekevät tätä nykyä myös etätyötä, erilaiset uudet työvälineet on otettu luontevasti käyttöön. Kaikkiin kokouksiin on melkein poikkeuksetta myös etäosallistumismahdollisuus juuri tästä syystä. Tänään kaikki osallistujat olivat paikalla ja hyvin konkreettisesti tuli taas esiin, että todella paljon asioita on tekeillä. Ihmetyksellä totesinkin tämän kokouksessa.

 
Välittömästi kokouksen jälkeen oli sovittu puolentoista tunnin tapaaminen brittikustantajan edustajan kanssa. Toimittajien käynnit ovat harvinaistuneet ja tämäkin käynti peruuntui, joten sain kuin lahjaksi puolitoista tuntia luppoaikaa. Lounaallekin ehti oikein mukavasti. Luppoajalla ehti katsoa, mitä maailmassa on tapahtunut Vapun aikaan ja ainahan jotain mielenkiintoista löytyy, niin tänäänkin. Uusi professor of practice oli näköjään vappujuhlien tiimellyksessä saatu houkutelluksi taloon. Tulokkaan haastattelu oli siis ihan pakko katsoa, joten eipä muuta kuin tervetuloa taloon, Atte Jääskeläinen!

 
Lumikko-projektin ohjausryhmälle on tänään kalenteroitu 2,5 tuntia. Kokous vedetään Turusta ja suuri osa osallistujista on eri puolilla Suomea. Lumikko, korkeakoulukirjastojen yhteisprojekti uuden kirjastojärjestelmän hankkimiseksi kilpailuttamalla, on käynnistynyt keväällä ja melko nopeasti siinä edetään. Ohjausryhmä huolehtii siitä, että aikataulu pitää, kaikkien osallisten näkemykset tulevat otetuksi huomioon prosessissa, sovitusta pidetään kiinni ja tarvittaessa myös linjataan mutkia suoriksi. Vuoden 2019 aikana pitäisi olla uuden järjestelmän käyttöönotto myös meillä LUT-korkeakouluissa ajankohtainen. Sitä ennen tarvitaan kuitenkin roimasti työtä, mm. nykyisten kirjastotietokantojen yhdistämistä. Työllistävä ja jännittäväkin projekti on siis tulossa. Tässä kuten kaikessa muussakin, mitä kirjastossa tehdään, kirjastonjohtajan perushuoli on varmistaa, että asiat sujuvat hyvin ja ajallaan ja edellytykset työn tekemiseen ovat kunnossa. Tietenkin on tärkeää omalla työllään jotenkin reunasta avittaa ja tehdä voitavansa sen eteen, että kaikki tässä pienessä työyhteisössä jaksaisivat uudelleen ja uudelleen innostua työstään ja mentäisiin aina hiukkasen eteenpäin.

 
Yritän orientoitua hiukan henkisesti jo tänään Helsingin yliopiston Kaisa-talossa järjestettävään Friluxtyöpajaan. Ohjelmassa sanottiin, että avoin mieli riittää. En muista kuulleeni ohjelmassa mainitusta lyhenteestä UX ja sen verran tarkistin etukäteen, että se tulee sanoista user experience. Friluxmenetelmä tulee Norjasta ja sen avulla yritetään asiakaskokemuksen kautta tarttua palvelujen kehittämiseen. Positiivisin odotuksin olemme menossa tuohon FUNin (Suomen yliopistokirjastojen verkosto) järjestämään koulutukseen palveluista vastaavan kollegan kanssa eli tämä heti aamuvarhaisella huomenissa. Sähköpostin siivousta ehdin tänään vain ajatella, joten jäi kyllä mahdollisesti junaan tai seuraavaan luppohetkeen. Siivoamisesta on tullut kuitenkin jonkinlainen ”must”, kun muutaman päivän päästä alkaa loma. Sähköposti on alkanut viime aikoina herjata täyttymisestään, mikä vähän stressaa.

 
Normaali arkipäivä Skinnarilassa on julkisten kulkuvälineiden käyttäjälle aina tiukka, kun työmatkaan sopivia busseja ei kulje kuin se yksi. Bussiin ehtiäkseen on pakko pitää joku roti päivän ohjelmassa ja voipa sitä sitten irrottaa myös ajatuksen töistä ainakin jossain vaiheessa päivän päätyttyä. Silloin tällöin töitä tulee jatketuksi jossain muodossa pitkin iltaakin, tänään kuitenkin pääsen irrottautumaan jo heti neljältä muihin harrastuksiin.

Mainokset

Kirjastolaiset koolla Cardiffin yliopistolla

Minulla oli Erasmus+ apurahan turvin mahdollisuus osallistua Cardiffin yliopiston kirjaston järjestämälle Erasmus Staff Development – viikolle. Viikko oli huhti-toukokuun vaihteessa. Olin suorastaan innoissani kuin ilmapallo, kun sain tietää pääseväni osallistumaan Cardiffin viikolle. Tieto hyväksymisestä tuli joulukuun alussa. Siitä alkoi matkan suunnittelu. Erasmus+ apurahaa olin hakenut jo aiemmin syksyllä, vaikka en tarkkaan tiennyt minne suuntaisin henkilökuntavaihtoon. Mutta halu päästä jonnekin oli kova!

cardiff

Saavuin perille sunnuntaina iltapäivällä keväisen vihreään Cardiffiin. Etelä-Walesissa, Isossa Britanniassa, kevät oli pari viikkoa pidemmällä kuin meillä täällä Suomessa. Maanantai-aamuna tutustuinkin jo muutamaan samalle Erasmus-viikolle tulevaan kollegaan. Yhdessä lähdimme etsimään Cardiffin yliopiston Arts and Social Studies –kirjastoa.

Aamusta ohjelmaan kuului Cardiffin kaupungin ja yliopiston esittelyä. Samalla myös tutustuimme toinen toisiimme. Iltapäiväksi siirryimme yliopiston päärakennuksen neuvotteluhuoneeseen esittämään ja seuraamaan viikon osallistujien esityksiä. Minun esitykseni kirjaston tarjoamasta tuesta oman yliopiston tutkijoille oli ensimmäisenä. En onneksi ehtinyt jännittää esitystäni kovin kauaa. Esitykseni oli kyllä siinä mielessä ikimuistoinen, paikka huokui vanhan yliopiston historiaa ja yliopiston edelliset rehtorit katselivat seiniltä esityksiä hiljaisina. Onneksi runsaslukuinen yleisö oli elävää ja kiinnostunut puheestani. Tästä tulikasteesta selvittyäni, pääsin nauttimaan muiden esityksistä ja viikon annista ilman sen suurempia paineita.

Joka päiväksi ja usein illoiksi oli monenlaista ohjelmaa (tietysti vierailimme muutamassa yliopiston omassa kirjastopisteessä), joten Erasmus-viikkoon osallistujat tulivat tutuiksi. Saman alan edustajien kanssa juttua riitti työasioista, kirjastojen toimintatavoista sekä kaikesta muusta taivaan ja maan välillä. Oma kielitaito kehittyi rutkasti. Yllätin jopa itseni juttelemalla paikallisten kanssa niitä näitä ja toisinaan ihan asiaakin.

Itselleni viikon ohjelmasta mieleenpainuvin oli vierailu Walesin kansallismuseon kirjastossa.  Se on elävä kirjasto, josta museon henkilökunta lainaa aineistoa ja pyynnöstä erilaiset ryhmät, esim. koululaiset voivat käydä tutustumassa museon kirjaston kokoelmiin. Osa aineistosta on todellakin vanhaa, mutta ah, niin kaunista katseltavaa…

cardiff5.jpg.png

Viikko oli melkoisen rankka, mutta antoisa. Nähtävää ja koettavaa oli niin paljon, ettei kaikkea edes ehtinyt tajuta. Yritin tallentaa muistiini monenlaisia asioita, joita aistini ympäriltä keräsivät. Olenkin jo töihin palattuani ehtinyt kyllästyttää kollegat sanoilla ”Siellä Cardiffissä oli…” Tässä kuva yhdestä asiasta, josta ensin puolihuolimattomalla vilkaisulla luin play station. Onneksi aivot sanoivat, että hetkinen, katsohan uudestaan ja lue oikein… Muut hiukan ihmettelivät, mitä oikein aloin naureskella.

cardiff6

Suosittelen lämpimästi hakemaan Erasmus+ apurahaa ja sitä kautta henkilökuntavaihtoon. Kokemus on kaiken sen paperityön arvoinen!

Sari

Kirjasto kesällä

Näin juhannuksen alla on hyvä vielä kerrata kirjaston kesän aikatauluja. Juhannuksen vieton aloitamme torstaina kello 14:00, jolloin asiakaspalvelu sulkeutuu. Omatoimikäyttö on toki mahdollista myös juhannuksena. Kesäkuun viimeisen viikon (25.-29.6.) ajan kirjaston asiakaspalvelu on avoinna 10:00-14:00.

sdr

Kirjaston sulkeutuessa perjantaina 29.6. klo 14:00 jää kirjasto 3 viikon ”kesälomalle”. Eli tänä aikana kirjasto on kiinni, myöskin omatoimikäyttö on suljettu tänä aikana. Kirjaston sulkuaikana (29.6-22.7.) ei ole lainoilla eräpäiviä. Kirjoja voi halutessaan palauttaa kirjaston pääoven vieressä olevaan palautusluukkuun. Heinäkuun lopulta aina elokuun puolivälille (23.7.-12.8.) kirjaston asiakaspalvelu on auki 10:00-14:00. Ja elokuun loppupuoliskon (13.-26.8.) asiakaspalvelu on avoinna 10:00-15:30.

Kesä ja kirjat – lukuvinkkejä lomalle

Lomalla on aikaa syventyä kirjojen maailmaan. Painetut kirjat, lehdet ja pokkarit kuuluvat kesävarusteisiin kotona ja matkoilla. Kirjastoammattilaisten lukupinoista löytyy muun muassa elämäkertoja, dekkareita, sarjakuvia ja lehtiä. Vaihtelua lukuharrastukseen tuovat elokuvat. Kirjoihin pohjautuvat elokuvat ovat erityisen kiinnostavia, kun voi verrata miten elokuvaohjaajan näkemys poikkeaa omasta käsityksestä kirjan hahmoista ja tapahtumista.

Ilkka – pokkareita, dekkareita ja urheilua

En pidä itseäni kirjallisuuden suurkuluttajana, mutta minulle tulee aika ajoin ”lukukausia”, jolloin luen useamman kirjan putkeen. Ei toki yhteen menoon, mutta siten, että kirjan lukeminen hakkaa vapaa-ajassani suoratoistopalvelut ja erilaiset pelit. Lomalla tulee kyllä luettua enemmän kuin muulloin ja usein loma-aikaan aloitettu lukemistottumus jatkuu lomanjälkeiseen arkeen.

Pääasiassa tykkään lukea realistisia kirjoja, joihin itse luokittelen historialliset kirjat, elämäkerrat ja dekkarit, joiden tapahtumat voisivat tapahtua oikeasti. Seuraan myös paljon erilaista urheilua, joten urheiluun ja urheilijoihin liittyvät kirjat kiinnostavat myös paljon.

Lomalla tulee usein reissattua aika paljon, vähintäänkin mökille. Kesälukemisena suosin tästä syystä pokkareita, koska ne on helppo ottaa mukaan matkalle, eivätkä ne vie tilaa niin paljoa. En ole vielä hurahtanut ääni- tai e-kirjoihin, joten toistaiseksi suosin useimmiten perinteistä kannettavaa kirjamallia. Loman aluksi tuleekin monesti käytyä kirjakaupan alesta ostamassa kasa pokkareita. Ehkä äänikirjasovelluksen käyttöönotto voisi olla tämän kesän juttuni.

Minulla ei ole varsinaista suosikkikirjailijaa, vaikkakin esim. Lars Keplerin, Matti Röngän tai Jarkko Sipilän dekkareita tuleekin luettua enemmän kuin muita dekkareita.

Viimeisin kirja, jonka luin oli Petteri Ala-Kivimäen kirjoittama kirja urheiluhieroja Marko Yrjövuoresta, joka loi uransa NHL- ja NBA-tähtien henkilökohtaisena fysiikkavalmentajana. Seuraavaksi alan lukea elämänkertaa Wayne Gretzkystä. Tämä ”99” on viimeisin maailman parhaasta jääkiekkoilijasta kirjoitettu kirja. Sopii siis kiekkoseuraajan kesälomalukemiseksi mainiosti!

dav

 

Mika – tietokirjoja, elämäkertoja ja lehtiä

Luen kesälomalla ja muulloinkin lähinnä tietokirjoja ja elämäkertoja. Kirjavalintoja ohjaavat omat mielenkiinnon kohteet ja harrastukset, mutta aika ajoin tulee liikuttua itselle hieman vieraammissa – silti kiinnostavissa – aiheissa yleistietämyksen karttumisen toivossa. Viimeksi luettujen elämäkertojen päähenkilöitä ovat olleet Spede, Hector, Sami Yaffa, ex-SaiPa Pentti Matikainen – ja tänä kesänä vuoron saavat joidenkin muiden tarinat.

Kotimaan kesälomamatkoilla hamstraan reittien varsilta paikallisia lehtiä. Vaikkapa lappilaiseen elämänmenoon ja ilmiöihin virittäytyy mukavasti alueiden omia lehtiä lukemalla. Sanoma- ja aikakauslehtien parissa tulee kyllä viihdyttyä muutenkin päivittäin.

Lukemani kirjat ovat usein toteutuneita lahjatoiveita. Itse hankin kirjoja enimmäkseen nettikaupoista, ja löytöjen toivossa tulee joskus pengottua kivijalkakauppojen alelaareja. Lainakirjoja ei tule juurikaan harrastettua, ja paperimuotoiset kirjat tuntuvat edelleen luontevimmilta. Näiden valintojen summana kotiin on muodostunut oma minikirjasto.

Lomilla tulee yleensä luettua enemmän kuin muulloin. Viime vuosien ruuhka-aikoina lukeminen on taantunut epäsäännölliseksi. Mieluinen harrastus löytänee taas kesän myötä paremmin oman paikkansa.

Lukemani kirjat valikoituvat pitkälti aiheen mukaan, joten suosikkikirjailijoita ei varsinaisesti ole. Sen sijaan tiettyjen kustantajien tarjontaa on tullut seurattua muita tarkemmin. Johnny Kniga, Like, Nemo ja Bazar tarjoavat valtavirrasta erottuvia näkökulmia, mikä tuottaa monesti kiinnostavaa luettavaa.

Lukuvinkit voisi kiteyttää ajatukseen siitä, että on hyvä ylipäänsä lukea, koska vapaa-ajan ja tajunnan täyttäjiksi riittää valinnanvaraa ja tunkua jonoksi asti. Jörn Donnerin vanha TV-mainoshokema ”lukeminen kannattaa aina” lienee osuva näinä netin, videoiden ja pikaviestien lyhytjännitteisinä aikoina.

Journal
© Photo by Sandis Helvigs on Unsplash

 

Pia – sarjakuvien kauhua ja elokuvien lumoa

Olen aina pitänyt sarjakuvista; Aku Ankat, Asterixit, Tintit ja Ahmed Ahneet kantautuivat lähikirjastosta kotiin luettavaksi useampaan kertaan. Lomalukemisena sarjakuvat ovat loistavia; lyhyet ja iskevät sarjakuvatekstit ja osuvat kuvitukset sopivat lyhyemmänkin keskittymiskyvyn omaaville. Jarkko Vehniäisen ”Kamala luonto” -sarjakuva sanaleikkeineen ja pieruhuumoreineen avaa luonnon monimuotoisuutta. Tummemman huumorin ystäville sopivat Andy Rileyn kamikaze-puput, jotka seikkailevat ”Pupujen itsemurhakirjoissa”.

Katson paljon elokuvia, vähintäänkin pari sataa vuodessa. Kirjoihin pohjautuvat elokuvat saattavat joskus tuottaa pettymyksen, jos on ensin lukenut kirjan ja muodostanut oman käsityksensä hahmoista ja tapahtumista, ja jotka poikkeavatkin elokuvaohjaajan näkemyksestä. Onko siis parempi lukea ensin kirja vai katsoa elokuva, siinäpä ongelma! Mieleenpainuvimpia kirja-elokuva-yhdistelmiä ovat olleet Henri Charrièren ”Papillon”, Michael Blaken ”Tanssii susien kanssa” ja Winston Groomin ”Forest Gump”.

Kirjojen omaksi hankkiminen ei ole minulle tärkeää, vaikka jonkun verran niteitä tuleekin hankittua divareista. Ostan vain paperikirjoja omaksi, e-kirjat ja äänikirjat lainaan kirjastosta. Äänikirjana olen saanut kahlattua läpi klassikoita, joita en jatkaisi lukea itse, mutta jotka ovat olleet kuunneltuna erinomainen kokemus; tällaisia ovat esim. Mika Waltarin ”Sinuhe egyptiläinen” ja Mihail Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan”.

Lomalla vapaa-aikaa on enemmän, joten ehtii myös lukemaankin enemmän. Lukuvuoroa odottavat ”Monty Pythonin maailma” ja tiedekirjaston book swapista löytynyt ”The Revenant” ja lukemattomat muut kirjat.

Kirjapino

GDPR tulee, oletko valmis?

 

GDPR

Viime aikoina ei ole voinut välttyä kirjainlyhenteeltä GDPR, mutta sen sisältö ja merkitys Lappeenrannan tiedekirjaston asiakkaille on saattanut jäädä epäselväksi. General Data Protection Regulation eli EU:n tietosuoja-asetus vaikuttaa myös toimintaamme, vaikka kirjastomme on aina kunnioittanut henkilötietojesi yksityisyyttä.

Asiakkaana sinun kannattaa kuitenkin huomioida, että jatkossa tarvitset aina kirjastokortin tai henkilöllisyystodistuksen voidaksesi lainata, uusiaksesi lainoja, maksaaksesi kertyneitä maksuja, saadaksesi uuden salasanan… Jos asioit puhelimella, sinulta kysytään erilaisia asioita varmistaaksemme henkilöllisyytesi. Ottaessasi yhteyttä kirjastoomme sähköpostilla, käytä korkeakoulusi (LUT/Saimia) sähköpostiosoitetta. Muistathan, että kirjastokortin löydät myös Finna-tililtäsi.

Jatkossa tehdessäsi verkossa Finnoissa varausta kirjaston aineistoon, sinun tulee erikseen hyväksyä se, että varauksesi laitetaan noudettavaksi avoimeen varausten noutohyllyyn sukunimesi mukaan aakkostettuna. Mikäli et halua varaustasi avoimeen noutohyllyyn, tee varaus kirjaston palvelupisteessä ja nouda varauksesi kirjastosta palveluaikana.

Vaikka asiakastietolomakkeessa kysytäänkin monenlaisia henkilötietoja henkilötunnusta myöten, keräämme ja tallennamme asiakasrekisteriimme vain ne tiedot, jotka henkilön tunnistamiseksi ja yksilöimiseksi on välttämätöntä. Esimerkiksi tiedot lainoistasi häviävät, kun palautat aineistot.

Kirjastokortti on kuin luottokortti. Säilyttämällä korttisi huolellisesti, huolehdit omalta osaltasi myös henkilötietojesi turvallisuudesta.

 

 

 

 

Kirjastolainen maailmalla – vol. 3

Huhtikuun alussa Tanskassa voisi kevät olla jo pitkälläkin. Niin ei kuitenkaan ollut tänä vuonna, kun tein matkan Kööpenhaminaan ja Århusiin. Ensimmäisenä Århusin aamuna satoi räntää ja päädyin etsimään suojaa Århusin kaupunginkirjastosta, Dokk1:stä, mikä on paljon muutakin kuin pelkkä kirjasto. Kööpenhaminassa kova tuuli pakotti vetäytymään hetkeksi mm. Kuninkaalliseen kirjastoon, jonka lisäosaa kutsutaan ”Mustaksi timantiksi”. Jälkikäteen selvisi, että molempien rakennusten suunnittelusta on vastannut sama arkkitehtitoimisto ”Schmidt Hammer Lassen Architects”.

Dokk1, Århus

Kesällä 2015 valmistunut Dokk1 eli Dokken sijaitsee Århusin vanhan tullikamarin naapurissa, aivan sataman ja meren äärellä. Valtavan kokoisessa modernissa rakennuksessa on kirjaston lisäksi mm. yritystiloja ja parkkitalo. Kirjaston isoista ikkunoista näkee ulos satama-alueelle tai kaupunkiin. Ikkunat mahdollistavat myös ulkoa kirjastoon näkemisen, jolloin toiminta on – sanan varsinaisessa merkityksessä – läpinäkyvää.

Dokk1

Rakennus on avoinna aamusta iltaan, tosin ensimmäiset ja viimeiset tunnit kirjastoa käytetään omatoimisesti. Sisääntulon vieressä tarjottavien kansalaispalveluiden aukioloajat ovat suppeammat. Kirjastolla on tiloja useammassa eri tasossa, kokoelmat suht’ väljästi sijoitettuna. Hyllyjen väleihin ja tasanteille on sijoitettu keskenään erilaisia istuinryhmiä.

dokken

Keskiössä on ylätasolle johtava ”Ramppi”, jonka noustuaan kohtaa näköalan satamaan (The View-alue). Tuolta löytyy myös Kristine Roepstorffsin pronssiteos The Gong, mikä on maailman suurin putkikello: vauvan syntyessä Århusin yliopistollisessa sairaalassa vanhemmat voivat painaa nappia, jolloin Dokkenin gongi kumahtaa ja kertoo, että kaupunki on saanut uuden asukkaan.

dokkenlukusali

Kirjastossa on lukusali, kokous-, ryhmätyö-, ja opetustiloja, asiakastietokoneita ja monenlaista toimintaa, Dokk1:ssä järjestetään todella paljon erilaisia tapahtumia, joita mainostetaan mm. näyttötauluilla. Kirjaston lastenosasto sai minutkin lapseksi jälleen. Suomalaisten kirjastojen lastenosastot jäävät auttamattomasti kakkoseksi vertailussa tuohon milteipä sisähuvipuistomaiseen kokonaisuuteen. Ja kirjaston pihalla oli vielä toinen mokoma leikkipaikkoja. Tarjolla oli monenlaisia pelejä, legoja (tottakai, Tanskassa!), erilaisia leikkitiloja ja toki kirjojakin.

dokkenlastenosasto

Dokken on yllätyksiä täynnä. Minunkin piti käydä paikassa toisenkin kerran, koska en ollut käynyt rakennuksen alla olevassa parkkihallissa. Sieltä löytyy Magic Mushrooms -niminen Elmgreenin ja Dragsetin taideteos anonyymistä ylösalaisin olevasta suurkaupungista.

dokkenmushrooms

Lisätietoa Dokk1:stä: https://dokk1.dk/english

The Black Diamond, Kööpenhamina

blackdiamond

Tanskan kuninkaallinen kirjasto on Tanskan kansalliskirjaston ja Kööpenhaminan yliopiston yhteenliittymä. Kirjastolla on monisatavuotinen historia, joka näkyy Slotsholmenissa sijaitsevassa kirjastossa niin arkkitehtuurissa, kalustuksessa kuin kokoelmissakin. Paikalla oleva vanha kirjastorakennus on ollut käytössä yli sata vuotta. Vuonna 1999 sen viereen valmistui Musta timantti -uudisrakennus. Ulkoa päin uuden ja vanhan raja on selvästi nähtävissä ja uuden puolen ali kulkeva autotie vielä korostaa rakennuksen modernisuutta.

 

Yliopistokirjastossa hiljaisuus, opiskelu- ja työrauha otettiin paljon vakavammin kuin Dokk1:ssä, joka onkin kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Mustan timantin lukusaleihin oli pääsy vain luvan saaneilla, ja koin häiritseväni avotiloissa työskenteleviäkin, kun kuljin kameran kanssa ympäriinsä kuvaten erilaisia paikkoja.

Mustan timantin sisällä siirtyminen uudelta vanhalle puolelle tai toisinpäin sujuisi paljon huomaamattomammin, ellei valaistus ja kalustus muuttuisi. Itseäni kuitenkin miellytti suunnattomasti se, että vanhat monikerroksiset hyllyt, valaisimet ja arvokkaat huonekalut oli säilytetty.

blackdiamond4

Vieraillessani kirjastoissa poimin vähintäänkin alitajuisesti muiden toteutuksista vinkkejä ja ideoita, joita voisimme toteuttaa Lappeenrannan tiedekirjastossa. Näissä kahdessa kohteessa kiinnitin yleisten tilojen lisäksi huomiota erityisesti siihen, miten kirjastojen asiakaspalvelu oli toteutettu.

Rakennuksina Dokk1 ja Musta timantti eivät muistuta toisiaan, mutta monia yhtymäkohtia niistä löytyy. Pidän erityisesti siitä, että molemmat ovat veden äärellä ja maisema on läsnä isojen ikkunoiden kautta.

blackdiamond5

Lisätietoa Mustasta timantista: http://www.kb.dk/en/index.html

Tästä pääset lukemaan muut sarjan jutut:

Kirjastolainen maailmalla – vol.2

Kirjastolainen maailmalla

 

.

 

 

.

 

 

.

Tutkimusaineistojen pitkäaikaistallennus (TPAS), Fairdata, onko jotain muuttunut?

Rahoitushakemusten aineistojenhallintasuunnitelmissa (Data Management Plan) kysytään aineistojen jakamisesta ja pitkäaikaistallennuksesta (Data sharing and long-term preservation). Mitä tulemme luvanneeksi, kun kirjoitamme suunnitelmiin, että tutkimusaineistomme tallennetaan CSC:n IDA-tallennuspalveluun ja että IDA on kansallisen pitkäaikaistallennuksen, TPAS, piirissä?

Entä, mitä on Fairdata?

FAIR-periaatteet ovat EU:n komission linjaus kesältä 2017. Ne määrittävät tutkimusaineistojen avoimuuden tavoitteiksi löydettävyyden, saatavuuden, yhteentoimivuuden (standardien mukaisuuden) ja käytettävyyden (Findable, Accessible, Interoperable, and Re-usable). Opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut FAIR-periaatteisiin ja kansallisia CSC:n kehittämiä tutkimusaineistopalveluita (nykyisin Fairdata-palvelut) kehitetään näiden periaatteiden pohjalta.

Alla oleva kuva kertoo parhaiten kokonaisuuden:

Fairdata
Kuva: Anssi Kainulainen, CSC, http://www.doria.fi/handle/10024/154833

Tutkija tallentaa aineistonsa IDA:an ja muokkausten jälkeen merkitsee sen säilytettäväksi (IDA:n uudessa versiossa), tutkija kuvailee aineiston (eli lisää metatiedot) uudessa Qvain-kuvailupalvelussa, josta kuvailutiedot siirtyvät Etsimeen. Tiedot aineistoista löytyvät Etsimestä vaikka Googlella. Tutkimusaineistot säilyvät IDA:ssa jopa vuosia, vaikka itse tutkimus loppuisikin. Organisaatioiden täytyy jatkossa päättää, miten ne hallinnoivat IDA:ssa olevia aineistojaan esimerkiksi tutkijan vaihdettua työpaikkaa. Uudistettu IDA on luvattu loppukäyttäjien käyttöön tämän vuoden keväällä. Nykyiset IDA-projektit migroidaan (kaikki data, projektit ja käyttäjät siirretään) uuteen palveluun.

Organisaatioiden pitää määrittää periaatteet, joilla ne haluavat itselleen merkittävät tutkimusaineistot tallennettavaksi IDA:sta Fairdata-PAS:iin pitkäaikaistallennukseen. Fairdata-PAS:iin voidaan jatkossa siirtää tai haravoida aineistoja myös muista aineistojen tallennuspalveluista sekä myös organisaatioiden omista järjestelmistä.

Jatkossa myös hakupalvelu-Etsimeen voidaan toivottavasti haravoida aineistojen kuvailutietoja eri tallennuspalveluista kuten Zenodosta tai EUDATista.

Kriteerinä pitkäaikaistallennettaville merkittäville aineistoille voi olla esimerkiksi, OKM:n ehdotus täydennettynä LUT:n ehdotuksilla:

– Profiloitumisen kannalta merkittävät aineistot sekä yliopiston profiloitumiseen liittyvät faktatieto
– Merkittävät tutkimusinfrastruktuurit ja –laitteistot sekä niihin liittyvät aineistot
– Huippuyksiköiden kannalta merkittävät aineistot
– Erityisosaamisen kannalta merkittävät aineistot
– Aineistot, joilla tutkimukset voidaan myöhemmin todentaa
– Aineistot, jotka on vaikea tuottaa uudestaan

o haastattelututkimukset
o otetut näytteet

Fairdata-PASissa on organisaatioille alustavasti varattu tilaa 10 TB.

Fairdata-kokonaisuus ja siihen tulevaisuudessa liittyvä EOSC (European Open Science Cloud) hakee vielä muotoaan. Tässä vaiheessa on tärkeintä, että aineistojen ja niiden kuvailutietojen hallintaan kiinnitetään kokonaisuutena erityistä huomiota. Tutkimusrahoittajat hyväksyvät laajasti standardien mukaisia aineistojen tallennuspaikkoja em. edellytyksillä.

AVAA- Avointen tutkimusaineistojen julkaisualusta ei kuulu Fairdata-palveluihin, koska sitä kautta ei pystytä resurssisyistä havainnollistamaan kaikkia IDA-aineistoja. AVAA tulee kuitenkin olemaan käytettävissä erillisenä palveluna.

LUT:ssa keskitettyyn openscience@lut.fi –palvelusähköpostiosoitteeseen voi lähettää avointa tiedettä ja tutkimusaineistoja koskevia kysymyksiä.

Aiheeseen liittyvää tietoa:

Datan elinkaari –seminaarin esitykset

IDA-palvelun uudistus

IDA-yhteyshenkilöt LUT:ssa: Jari Taipale, Ilkka Nokelainen

Avoin tiede –sivut

LUT:n avoimen tieteen materiaali

.

.