Sähköistä vai paperista?

ekirjat-painetut

Lappeenrannan tiedekirjaston kokoelmat muodostuvat Skinnarilan ja Linnalan kampuskirjastoihin hankitusta painetuista ja sähköisistä aineistoista. Hankittava aineisto tukee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Saimaan ammattikorkeakoulussa annettavaa opetusta ja keskittyy korkeakoulujen koulutusaloihin liittyviin tieteenaloihin.

E-kirjat ovat voittaneet painetut kirjat nimekemäärissä tiedekirjaston kirjakokoelmissa vuodesta 2012 lähtien. Painettuja kirjoja hankitaan edelleen, mutta kirjojen määrä vähenee tasaisesti, kun kokoelmasta poistetaan vanhentunutta aineistoa. E-kirjojen nimekemäärän kasvuun vaikuttaa käytettävissä olevat määrärahat ja kirjapaketeissa tapahtuvat muutokset, joihin kirjasto ei voi vaikuttaa.

kaavio1

Miksi lehdet tippuvat?
Aineiston sähköistymisen vaikutus näkyy erityisen selvästi painettujen lehtitilausten määrässä. Lehtinimekkeen tultua saataville sähköisenä luovuttiin painetun lehden tilauksesta; tämä kehitys oli tasaista ja hidasta vuoteen 2015 saakka.

Vuoden 2016 alusta yliopisto luopui kaikista painettujen lehtien tilauksistaan taloudellisista syistä; nämä säästöt vaikuttivat myös e-lehtinimekkeiden määrään. Ilmaislehtien määrä on myös kutistunut, sillä lehtien julkaisu muuttuu sähköiseksi. Tästä esimerkkinä on LTKY:n Aalef-lehden korvautuminen Alive-verkkojulkaisulla.

kaavio2

kaavio3

Mitä, mistä?
Tiedekirjaston kaikki aineistot löytyvät Finna-hakupalveluista: LUT Finna ja Saimia Finna. Jos etsimääsi kirjaa tai lehteä ei löydy, voit toivoa sitä hankittavaksi kokoelmiimme tai jättää kaukolainapyynnön, jolloin tarvitsemasi aineisto hankitaan käyttöösi toisesta kirjastosta.

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 6: lisää kirjoja!

Tiedekirjasto hankkii painettuja kirjoja yliopiston ja ammattikorkeakoulun koulutusaloilta sekä ajankohtaisista ja kiinnostavista aiheista. Kirjaston henkilökunta pysyy ajan hermolla ja seuraa jatkuvasti uutta ilmestyvää kirjallisuutta. Kirjasto hankkii kirjat myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun henkilökunnan käyttöön.uutuudet

Kirjat sopimusvälittäjiltä
Painetut kirjat hankitaan kilpailutetuilta sopimusvälittäjiltä, joita ovat tällä hetkellä kotimainen Booky ja saksalainen Delbanco. Uutta kirjaa tilattaessa selvitetään ensin, miltä välittäjältä se on saatavissa. Sitten kirjasta tehdään hankintatietue kirjaston hankintajärjestelmään. Hankintatietueeseen merkitään kirjan bibliografiset tiedot, välittäjätieto, sijaintitiedot ja hinta- ja kustannuspaikkatiedot. Hankintaehdotuksen tehneelle laitetaan kirjaan varaus, jos hän niin haluaa. Sitten tilaus lähetetään eteenpäin välittäjälle heidän sivujensa kautta. Tilatut kirjat näkyvät kirjaston Finna-tietokannassa.

Hankintaehdotukset tervetulleita
Hankintaehdotukset ovat aina tervetulleita, ja niitä tuleekin jonkin verran sekä opettajilta, opiskelijoilta että ulkopuolisilta asiakkailta. Hankintaehdotukset voi lähettää kirjastoon lomakkeella tai sähköpostitse. Lomakkeet löytyvät kirjaston kotisivulta.

Silloin tällöin kirjastoon tulee hankintaehdotus kirjasta, joka ei ole vielä ilmestynyt. Tällöin kirjan saatavuudesta voi jättää valvontapyynnön välittäjän sivulle. Kun kirja on saatavissa, välittäjä lähettää siitä kirjastolle tiedon ja kirja voidaan tilata. Saamme toisinaan hankintaehdotuksia myös vanhemmista kirjoista, joita ei enää ole saatavana. Tällöin kirjaston kaukopalvelu voi auttaa lainaamalla kirjan toisesta kirjastosta.

Kirjan vastaanotto
Kun kirja saapuu kirjastoon, se merkitään hankintajärjestelmään saapuneeksi. Kirjasta täytetään vastaanottolomake, johon merkitään mihin kirja on menossa (kurssikirjaksi, yleiskokoelmaan, sarjakokoelmaan, Linnalaan, jollekin osastolle jne.), kustannuspaikka sekä hinta. Kirjaan leimataan nimiösivulle sekä takakanteen kirjaston leima.

Kirjaston kokoelmaan tulevaan kirjaan liimataan viivakoodillinen rfid-tarra. Jos kirja on tilattu jollekin osastolle henkilökunnan käyttöön, siihen tulee leimojen lisäksi viivakooditarra ilman hälytysominaisuutta, sekä kanteen punainen tarra ”Vain henkilökunnan käyttöön”.

Luettelointi ja merkinnät
Ennen kuin kirja päätyy asiakkaan käsiin, se pitää vielä luetteloida kirjaston järjestelmään. Osa kirjan tiedoista on jo hankintavaiheessa tallentunut luettelointiosioon. Luetteloidessa apuna käytetään Aleph-tietokantaa. Sen avulla tarkistetaan muun muassa kirjan asiasanoitus ja tehdään tarvittavat muutokset ja tallennetaan ne kirjan luettelointitietoihin Voyageriin, kirjaston tietokantaan. Mikäli kirjaa ei löydy Alephista lainkaan, luetteloidaan kirja alusta alkaen itse sinne ja Voyageriin. Kirjan tietoihin lisätään myös muun muassa kokoelmatiedot, hyllypaikka, laina-aika, hinta sekä tallennetaan kirjan viivakoodinumero, joka on jokaisessa kirjassa yksilöllinen.

Tämän jälkeen aktivoidaan kirjan hälytystarra ja tulostetaan kirjan selkämyksen alareunaan tarra, jossa on kirjan hyllyluokka sekä pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta.  Kirjaimet kertovat miten kirja aakkostetaan hyllyyn. Kurssikirjat ovat hyllyssä vain aakkosten mukaan, joten tarroihin tulostetaan vain kirjaimet.

rfid
Kirjan selkämyksen alareunaan laitetaan tarra, jossa on kirjan hyllyluokka ja pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta. Kirja leimataan ja siihen lisätään viivakoodillinen rfid-tarra, jonka hälytys aktivoidaan ennen kirjan siirtoa hyllyyn.

Kirja hyllyyn
Jos kirja kuuluu kurssikirjakokoelmaan ja on pehmeäkantinen, se muovitetaan. Lopuksi jokainen kirja palautetaan palvelutiskillä palautusautomaatin tai virkailijan kautta, jolloin mahdollinen varaus tarttuu kirjaan. Jos varauksia ei ole, kirja päätyy uutuushyllyyn odottamaan lukijaansa.

Tee hankintaehdotus: http://www.lut.fi/kirjasto/aineistot/aineiston-hankinta

Finna – hakupalvelu, josta löydät kaiken mitä tarvitset hakemiseen

LUT Finnasta/Saimia Finnasta voit hakea tiedekirjaston oman kokoelman aineistoja sekä organisaatioille lisensoituja e-aineistoja. Palvelu jakautuu kahteen eri osaan: perushakuun ja artikkelihakuun. Perushaulla haetaan kirjaston painettuja aineistoja, e-kirjoja, e-lehtinimekkeitä ja opinnäytetöitä. Artikkelihaulla haetaan kansainvälisiä artikkeleita ja e-kirjoja.

Kirjautumalla oman organisaatiosi tunnuksilla (linkki kirjautumiseen: LUT, Saimia) ja liittämällä kirjastokorttisi Finnaan pääset uusimaan lainojasi, tekemään varauksia, tallentamaan hakujasi, käyttämään uutuusvahtia ja muita palveluita.

Kokeile ja tutustu!

Finna ehdottaa hakusanaasi sopivia…

Finna1

Hakutulokset on jaettu…

Finna2

Kirjaston kokoelmissa voit rajata hakua muun muassa…

Finna3

Kansainvälisissä e-aineistoissa voit rajata hakua esimerkiksi…

Finna4

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 2: lehtien havinaa ja muutoksen tuulia

Kirjastossa tapahtuu vaivihkaa monia asioita: uutuuskirjoja on ilmestynyt hyllyihin ja kirjanäyttely uudella teemalla on vaihtunut aulatilaan. Tuoreet, päivän sanomalehdet odottavat hyllyssä lukijaansa. Kuka kirjastossa hyörii ja pitää kaiken materiaalin ajan tasalla?  

Nyt raotamme verhoa kirjaston lehtien maailmaan ja Tuulan työhön.

lehdet_paakuvaTuulan suosikkeja ovat kissa-, musiikki- ja puutarha-aiheiset lehdet.

Lappeenrannan tiedekirjasto palvelee sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) että Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) väkeä. Kirjasto on myös avoin kirjasto ja asiakkaaksi pääsee kuka tahansa. Kirjaston lehdet ovat luettavissa kirjaston tiloissa ja niitä ei lainata. Artikkeleita saa käyttöönsä skannaamalla tai kopioimalla.

Vyönkiristystä niukkoina aikoina
Viime vuonna koko Suomen korkeakoulusektorilla aloitettiin ennennäkemätön vyönkiristys ja erilaisia säästötoimenpiteitä tehtiin kaikkialla. Lappeenrannan tiedekirjasto osallistui myös talkoisiin ja eräs asiakkaille näkyvä toimenpide oli lehtitilausmäärien väheneminen. Ennen kulukuuria kirjastoon tuli yhteensä 600 lehteä, joista yliopistolle tulevien lehtien osuus oli noin 400. LUT luopui kaikista lehtitilauksistaan ja Saimialle jäi tilauksia reilu viitisenkymmentä aiemmasta kahdesta sadasta.

Lehtitilauksista vastaava Tuula pitää tilannetta harmillisena ja on pahoillaan, että asiakaspalvelu on tältä osin heikentynyt. Lehtiä tulee edelleen kirjastoon, ja vaikka uusia numeroita ei joistain lehdistä tule, löytyvät vanhat numerot edelleen tuttuun tapaan kirjaston pohjakerroksen arkistosta.

lehdet

Paperilehdet
Kirjastoon tulee edelleen noin 50 ilmaislehteä, joita ovat muun muassa liittojen jäsenlehdet. Lisäksi lehtiä tulee eri aihealueilta liittyen esimerkiksi kaivosteollisuuteen, terveyteen tai luonnonsuojeluun.

Niin sanottuja viihteellisempiä lehtiä tulee kirjastoon pieni valikoima. Näistä lehdistä musiikkilehti Soundi on Tuulan ehdoton suosikki. ”Lisäksi luen Suomen kuvalehden, Hyvä Terveys ja Meidän Talo lehdet sekä tietysti Urheilusanomista vakiovihjeet. Joskus tulee napattua hyllystä myös Aku Ankka, joka on LUT:n ylioppilaskunnan tilaama”, kertoo Tuula.

E-lehdet
Digitaaliset e-lehdet tulevat kirjaston käyttöön pääasiassa eri tietokantojen myötä. Näiden lisäksi tilataan joskus yksittäisiä e-lehtiä, joihin tietokantojen kautta ei ole pääsyä. Tuulan vastuulla ovat nämä erillisten e-lehtien tilaukset. Tyypillisesti esimerkiksi yliopiston schooleissa on tarvetta jollekin erikoisalan lehdelle, jolloin Tuula hoitaa lehtitilauksen.

Kysytyimpiä lehtiä Nature ja Science
Tuula sekä muut asiakaspalvelussa työskentelevät pitivät vuoden alusta lähtien kirjaa siitä, mitä lehtiä kysytään ja kaivataan eniten. Ykkössijaa pitivät lehdet Nature ja Science. Lisäksi kysyttyjä olivat myös Financial Times, Economist, Spiegel ja Kamera-lehti. Suosituimmista lehdistä Nature on edelleen saatavissa e-lehtenä.

Saimian lehdistä eniten kysyttyjä ja käytettyjä ovat Hoitotiede, Tutkiva hoitotyö ja Janus. Nämä lehdet tulevat kirjastoon edelleen ja opiskelijat käyttävät usein niiden artikkeleita harjoitustöissään.

Mitä tapahtuu, kun lehti tulee kirjastoon?
Painetut lehdet tulevat kirjastoon postin mukana. Tuula merkitsee lehden tiedot kirjaston sähköiseen tietokantaan, jotta se tulee luetteloiduksi. Sen jälkeen lehti merkitään kirjaston omalla tarralla ja viedään lehtihyllyyn. Lehden vanha numero siirretään hyllystä alakerran arkistoon.

Kesäisin tehdään inventaariota ja käydään läpi lehtiarkistoa. Esimerkiksi jos kirjaston arkistossa on vain muutamia numeroita jonkin lehden vuosikertaa, voidaan lehdet poistaa jos Varastokirjastosta löytyvät vastaavat numerot. Pieniä sarjoja ei kannata säilyttää, koska Varastokirjaston aineisto on myös lainattavissa.

Suosikkilehtiä ja paperiversioina
Tuula listaa suosikeikseen musiikkiin, eläinsuojeluun ja kissoihin liittyvät lehdet.  Lisäksi hän lukee erilaisia puutarhalehtiä sekä Kodin Kuvalehteä. ”Lehtiä tuleekin luettua tosi paljon”, yllättyy Tuula.

Painettujen lehtien väheneminen on yleinen suuntaus Suomessa, mutta lukijana ja kirjastoammattilaisena tilanne harmittaa. ”Lehdet ovat tarpeellisia ja opiskelijat käyttävät niitä paljon. Ei ole myöskään kiva, että kaikkien oletetaan lukevan lehdistä mieluummin sähköisiä versioita”, Tuula huomauttaa.

Sanomalehtien suhteen mielipide on erityisen tiukka: ”Helsingin Sanomat ja Etelä-Saimaa on luettava ainoastaan painettuna versiona, digilehdet eivät innosta.” Ja tosiaan: kesäinen sunnuntaiaamu terassilla, kahvikuppi ja paperinen sanomalehti – mikäs sen mukavampi tapa aloittaa päivä kuunnellen linnunlaulua ja selaillen aamun uutisia.

kahvikuppi

Lisätietoja: Wilma-luettelotietokanta (sisältää mm. kirjaston lehdet)

 

Ihanat kirjat EU:n ulkopuolella eli kuinka moninkertaistaa kirjan hinta

”Vau, tää ois tosi hyvä kirja tutkimukseeni, tilautanpa sen kirjastolla.”

Tiedekirjasto hankkii LUT:n ja Saimian henkilökunnan käyttöön painettuja ja sähköisiä kirjoja. Hankintaa säätelee hankintalait ja aineistot tulee tilata kilpailutuksen voittaneelta kirjavälittäjältä.

Joskus vastaan tulee kuitenkin teoksia, joita ei saa kirjavälittäjän kautta, vaan ne tulisi hankkia suoraan kustantajalta. Jos myyjä ei ole EU:sta, voi tilaus tulla kalliiksi.

pic

Tullista, terve!
Esimerkkikirja maksaa EU:n ulkopuolisen kustantajan verkkokaupassa 30.95 US$. Toimitusmaksuksi myyjä määrittää 32,95 US$. Kun kirja saapuu Suomen tulliin, siitä tulee tehdä ”Tulliselvitettävän lähetyksen saapumisilmoitus”, sillä yli 22 euroa maksavat tuotteet tulee tullata.

Kirjasto ei voi itse suorittaa tullausta, joten voimme valtuuttaa Posti Oy:n tekemään tulliselvityksen. Postin hinnaston mukaan tuontitullauksen perusmaksu on 43,58 € + alv. Posti voi periä myös lisäpalveluista maksuja. Jo tässä vaiheessa kirjan hinta on noussut alkuperäisestä noin 30 euron hinnasta yli kolminkertaiseksi.

Tähän tulee lisäksi kirjan arvonlisävero. Kun päälle laskee vielä tullaukseen käytetyn työajan niin kirjastossa, postissa kuin tullissa, tulee tilatusta kirjasta todella arvokas!

Sori, ei tilata!
Toivottavasti yllä oleva esimerkki selventää, miksi kirjaston hankintaväki ei aina tilaa pyytämääsi teosta. Sähköisen aineiston hankinta ratkaisisi monta käytännön ongelmaa, joten kustantajia tulisi pyrkiä kannustamaan e-kustantamiseen.