Finna – hakupalvelu, josta löydät kaiken mitä tarvitset hakemiseen

LUT Finnasta/Saimia Finnasta voit hakea tiedekirjaston oman kokoelman aineistoja sekä organisaatioille lisensoituja e-aineistoja. Palvelu jakautuu kahteen eri osaan: perushakuun ja artikkelihakuun. Perushaulla haetaan kirjaston painettuja aineistoja, e-kirjoja, e-lehtinimekkeitä ja opinnäytetöitä. Artikkelihaulla haetaan kansainvälisiä artikkeleita ja e-kirjoja.

Kirjautumalla oman organisaatiosi tunnuksilla (linkki kirjautumiseen: LUT, Saimia) ja liittämällä kirjastokorttisi Finnaan pääset uusimaan lainojasi, tekemään varauksia, tallentamaan hakujasi, käyttämään uutuusvahtia ja muita palveluita.

Kokeile ja tutustu!

Finna ehdottaa hakusanaasi sopivia…

Finna1

Hakutulokset on jaettu…

Finna2

Kirjaston kokoelmissa voit rajata hakua muun muassa…

Finna3

Kansainvälisissä e-aineistoissa voit rajata hakua esimerkiksi…

Finna4

Mainokset

Fokusoitumista yritysjuridiikkaan ja talous- ja henkilöstöhallintoon

fokus_kuva

Tiedekirjaston asiakkaiden käytössä on Talentumin Talousfokus: palvelu, joka sisältää keskeisen tiedon talous- ja henkilöstöhallinnon sekä verotuksen ja yritysjuridiikan alueilta. Teoksia on 27, nimekkeinä esim. Hyvä tilinpäätöskäytäntö, Sopimusoikeus, Työoikeus, Yhtiöoikeus ja Yritysrahoitus. Käytännönläheisiä yritykseen liittyviä asiakirjamalleja ja –ohjeita löytyy teoksesta Yrityksen asiakirjat. Asiantuntijoiden kirjoittamien laajojen teosten lisäksi Fokus Yrityksessä on teoksien aiheisiin liittyvä lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö sekä ajankohtaiskatsaukset, joissa kerrotaan kunkin aihealueen keskeisistä muutoksista.

Palvelussa on käytettävissäsi myös Verotus-lehden arkisto. Koska kyseessä on arkisto, näkyvät Verotus-lehden uusimmat numerot yhden vuoden viiveellä.

Fokus Yritys –paketin kaikki nimekkeet ja käyttöehdot löytyvät FinELibin sivuilta. Kirjat löytyvät Wilma-aineistotietokannasta ja LUT:n ja Saimian Nelleistä.

Silkkaa juridiikkaa

Saimialle on hankittu lisäksi Juridiikkafokus. Se sisältää 20 teosta, kuten Terveysjuridiikka. Osa nimekkeistä on samoja kuin Talousfokuksessa. Nimekkeet ja käyttöehdot löytyvät FinELibin sivuilta.

Sivut rapisemaan

Fokus-teoksia päivitetään neljästi vuodessa, ja säädökset sekä muu viranomaismateriaali päivitetään viikoittain, jolloin tarjolla on aina ajantasaista tietoa.

Fokus-kirjoja luetaan tietokoneen selaimessa ja erityistä lukuohjelmaa ei tarvita. Kirjoja ei voi valitettavasti ladata tietokoneelle eikä muille laitteille. Huomioithan, että palvelussa näkyvät myös kirjat, joita tiedekirjasto ei ole ostanut.

Loma ja riippukeinu – mitä lukisin?

Kirjastoammattilainen ei pakene kirjoja lomallakaan. Yksi suosii kevyempää, kesään sopivaa kirjallisuutta, kun taas toinen syventyy mieluummin tietokirjojen syövereihin. Makuja on monia, samoin lukemistapoja. Tässä on kuvaus muutaman kirjastoammattilaisen kesälomalukemisista.

paula

Paula – suunnitelmallinen luontokirjojen kuluttaja

Lomailen mökillä ja vakiolukupaikkani on riippumatto. Luen loma-aikana samanlaisia kirjoja kuin arkenakin, mutta vain enemmän. Loma-ajalle lukemista pitää olla varattuna mieluummin liikaa kuin liian vähän. Alan katsella sopivaa kesälukemista jo hyvissä ajoin ja luen paljon luontoon, retkeilyyn ja terveyteen liittyviä kirjoja.

Lukulistalleni on kertynyt jo monta kirjaa. Aion syventyä muun muassa ”Metsämieli” -kirjoihin, joissa on hyviä vinkkejä metsässä tehtäviin kehon ja mielen harjoituksiin.

Harrastan retkeilyä ja retkeilykirjat ovat kesän vakioluettavaani, sillä lomalla on hyvä etsiä uusia retkikohteita. Luettavaksi tulevat ainakin ”Retkipaikka – Seikkailuja Suomen luonnossa” -kirja, joka on täynnä kiinnostavia kohteita ympäri Suomen! ”Retkeilijän kansallispuistot” on hyvä tietopaketti Suomen kansallispuistoista ja siihen tulee varmasti palattua retkikohteita miettiessäni. ”Selviydy luonnossa” -kirjan pidän puolestani reissussa mukana: siinä on tärkeää tietoa vaativampaan retkeilyyn, mutta se on hyödyllistä luettavaa ihan sunnuntairetkeilijällekin.

Retkieväitä varten tartun ”Viiden tähden vaellus” -kirjaan, kun tarvitsen uusia, herkullisia reseptejä, joita on kiva kokeilla. ”Aarteita Suomen luonnosta” -kirjasta aion etsiä tietoa villivihanneksista, joita voi kerätä salaatteihin. Myös ”Metsäkasvio” -kirjaa tulee varmasti selailtua ja etsittyä tietoa kasveista, joita ei tunnista. Loppukesästä metsään houkuttelee sienet, joten käteeni eksyy varmasti Saimi Hoyerin ”Sieniä ja ihmisiä”.

Lukemieni kirjojen määrä vaihtelee paljon. Ennen luin lähinnä romaaneja, mutta nykyään luen eniten tietokirjoja. Esimerkiksi ennen matkaa saatan lukea kaikki matkakohteesta kertovat matkaoppaat, jotka kirjastoista löydän.

Lähes kaikki lukemani kirjat lainaan kirjastosta, vain joitakin harvoja kirjoja olen ostanut omaksi. En käytä e-kirjoja, sillä haluan tuntea kirjan paperilla ja kääntää sivuja konkreettisesti.

Tänä kesänä odotan eniten heinäkuussa ilmestyvää ”Metsien kätkemä” -kirjaa. Jos saisin suositella kaikille luettavaksi vain yhtä kirjaa, se olisi ”Puiden kansa”, joka kertoo suomalaisten puihin ja metsiin liittyvästä uskomusperinteestä.

sanna

Sanna – matkustelua e-kirja kainalossa

Lukutottumukseni ei muutu kesäaikana ja luen monenlaista kirjallisuutta. Eniten kuluu dekkareita, mutta sci-fiin ja fantasiaan en koske. Pääasiassa luen kaunokirjallisuutta, elämänkertoja ja satunnaisesti tietokirjallisuutta, joko Venäjään tai historiaan liittyvää. Tällä hetkellä luen Svetlana Aleksijevitsin kirjaa ”Tshernobylistä nousee rukous”.

Siskoni työskentelee kirjakaupassa, joten hänen kauttaan saan luettavaksi paljon uutuuskirjoja ja esikoiskirjailijoiden teoksia. Kärsin oikeastaan runsaudenpulasta: saamieni kirjojen lisäksi käytän kirjastoa ja teen myös varauksia mielenkiintoisiin kirjoihin. Usein käy niin, että monet varatut kirjat vapautuvat samanaikaisesti ja äkkiä huomaankin, että lukemattomia kirjoja onkin kotona kokonainen vuori.

Matkustelen lomalla usein ja matkalle en ota mukaan painettuja kirjoja, vaan e-kirjat kulkevat mukana tabletissa. Tavallisesti minulla on valmiina varastossa aiemmin hankittuja e-kirjoja, joista voin valita lomalukemista.

En tee lukulistoja, mutta tänä vuonna kiinnostuin HelMet-kirjastojen lukuhaasteesta. Haasteessa on 50 kohdan lista asioista, joita luettavissa kirjoissa voi olla. En noudata listaa enkä anna sen ohjata lukemisiani, mutta seuraan mielenkiinnosta mihin kaikkiin kategorioihin lukemani kirjat sopivat.

Lomamatkalla luen tyypillisesti kulkuvälineissä, siirtyessäni paikasta toiseen, sillä lomakohteessa on usein paljon tekemistä ja vain siirtymissä on ylimääräistä aikaa. Lukuympäristöllä ei ole minulle väliä: jos kirja on mukaansatempaava, en kuule enkä näe muuta. Tämä onkin oikeastaan hyvän kirjan mittari.

tuula

Tuula – sinnikäs lukija välttelee naisten hömppäkirjallisuutta

Luen lomalla melko lailla samaa kirjallisuutta kuin arkena. Lomalla tosin tulee luettua normaalia enemmän, kun on aikaa. Välttelen hömppää eli niin sanottuja naisten viihderomaaneja, koska niitä tuli nuorempana luettua ihan riittämiin. Muuten skaalani on aika laaja: fantasia, jännärit, historialliset romaanit ja erityisesti musiikkiaiheiset elämänkerrat ovat suosikkejani.

Lempikirjailijoista mainittakoon John Irving, Stephen King ja Terry Pratchett. Harry Potter -sarjaan tartun aina uudelleen ja sarja on tullut luettua jo useasti läpi.

Ostan paljon kirjoja ja sänkyni viereen kertyy usein isot kirjakasat. En ole vuoteen lainannut kirjoja kirjastosta, koska tavoitteena on lukea omat kirjat ensin alta pois.

Luen illalla sängyssä, ennen nukkumaanmenoa ja aina on luettava vähän, vaikka kuinka väsyttäisi. Lukuseurana sängyssä on usein Morri-kissa. Kesällä ja lomalla luen paljon pihalla, riippumatossa. Luonnonäänet eivät haittaa lukurauhaa, mutta sisätiloissa musiikki tai television ääni saa minut ryntäämään kirjan kanssa toiseen huoneeseen. Luen sujuvasti eri paikoissa ja nuorena tuli testattua jopa lukemista suihkussa.

Olen sinnikäs lukija ja en yleensä halua antaa periksi vaan luen kirjan, vaikka se olisi tylsäkin. Tietenkin tylsän kirjan kanssa kuluu aina kauemmin aikaa. Jos vastaan tulee oikein kiinnostavia kirjoja, voi lomalla lukea hujauttaa parikin pokkaria päivässä.

Korvanniemeltä kosmokseen Esko Valtaojan matkassa

Esko Valtaoja on avaruustähtitieteen professori ja tunnettu tieteen kansantajuistaja, joka sai ihmiset innostumaan astrobiologiasta ja pohtimaan maailmankaikkeuden ihmeitä. Itsekin ihastuin Valtaojan kirjoihin luettuani Kotona maailmankaikkeudessa, josta Valtaoja sai muuten Tieto-Finlandia-palkinnon.

milky-way-923801_960_720

Kotona maailmankaikkeudessa jälkeen Valtaojalta on ilmestynyt muita kirjoja, muun muassa Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen, Ihmeitä: Kävelyretkiä kaikkeuteen, Kosmoksen siruja ja Kaiken käsikirja. Olen lukenut nämä kirjat ja voin lämpimästi suositella niitä kaikille, joita vähänkin kiinnostavat avaruus ja maailmankaikkeuden arvoitukset. Ja miksipä ei kiinnostaisi, sillä meistä jokainen on peräisin tähtien välisestä tomusta ja tähtien räjähdyksistä.

Tähtitieteen lisäksi Valtaojan kirjoissa sivutaan myös biologiaa, kulttuuriantropologiaa ja scifiä. Valtaojan kirjoitustyyli on hauska ja havainnollinen. Hän esimerkiksi havainnollistaa tähtien määrää vertaamalla niitä hiekanjyviin. Avaruuden käsittämättömät etäisyydet tulevat myös monipuolisten esimerkkien avulla helpommin käsitettäviksi.

Kirjojen teksteistä suuri osa on syntynyt Valtaojan kesämökillä Korvanniemen laiturilla Sotkamossa. Kaukana Etelä-Suomen kaupunkien valoista tähtitaivas on kirkas ja linnunratakin erottuu. Pidän siitä, että Valtaojan kirjoista huokuu positiivisuus, joka tuo nykyajan toivottomien uutisten keskelle tuulahduksen toivoa. Ehkä ihmiskunnalla on vielä mahdollisuus selvitä ilmastonmuutoksesta ja muista uhkista huolimatta.

Kotona maailmankaikkeudessa käsittelee kahta kysymystä: Mistä tulemme? Keitä me olemme? Kirja on mukaansatempaava tutkimusmatka elämän mahdollisuuksiin maailmankaikkeudessa.

Kirjassa Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen Valtaoja jatkaa siitä mihin Kotona maailmankaikkeudessa jäi ja pohtii kysymystä: Mihin me menemme? Ihmiskunnan tulevaisuus on suuri kysymysmerkki, mutta Valtaojan mukaan meillä on toivoa.

Ihmeitä: Kävelyretkiä kaikkeuteen kertoo aineen kiertokulusta, tietoisuudesta ja todellisuudesta. Kirja avaa silmämme näkemään ihmeitä ympärillämme.

Kosmoksen siruja on kokoelmakirja Valtaojan muualla julkaistuista teksteistä. Aiheet vaihtelevat elämän synnystä maailmanloppuun ja kaikesta siltä väliltä. Valtaoja pohtii myös avaruusmatkailun mahdollisuuksia.

Kaiken käsikirja tiivistää nimensä mukaisesti koko kaikkeuden selitykset yhteen pakettiin. Kirjassa käsitellään muun muassa avaruutta, evoluutiota, uskontoa, historiaa, moraalia ja tietoa. Valtaoja ei saarnaa, vaan innostaa lukijan ajattelemaan itse.

Lainaus kirjasta Kotona maailmankaikkeudessa:

Tiedämme nyt, mistä tulemme. ”We are stardust, billion year old carbon”, lauloi Joni Mitchell aikoinaan. Tähtipölyä, miljardivuotista hiiltä; olemme oppineet tietämään atomiemme hitaan kierron alkuräjähdyksestä ja tähtien sisuksista näihin kehoihin, joita nyt asutamme. Sokea evoluutio on muovannut tähtien pölystä lukemattomia eläinlajeja, meidät yhtenä niistä. Emme ole maapallon elämän päämäärä emmekä päätepiste. Keitä me tähtilapset sitten olemme ja minne me olemme matkalla?


Kuva: Pixabay