Kirjastolainen maailmalla – vol. 2

Suosin kaupunkimatkailussa Otavan kustantamia kartta+opas-sarjan kompaktin kokoisia matkaopaskirjoja. Kirjan aukeamalla on aina esitelty yksi osa kaupungista. Esittelyssä nostetaan esiin joitakin nähtävyyksiä, ruokapaikkoja ja ostomahdollisuuksia, ja kartta aukeaa kahden aukeaman kokoiseksi eli juuri sellaiseksi, ettei tuuli retuuta sitä liikaa. Vaikka kartat antavat melko summittaisen ensivaikutelman, olen selvinnyt niiden avulla monien isojenkin kaupunkien katuviidakossa.

Kirjasto kirkossa
Madridin kartta+opas-kirjasesta löysin maininnan entiseen kirkkoon tehdystä kirjastosta, johon tosin pääsi tutustumaan vain aamu- tai iltayhdeksän ja kymmenen välillä. Yhtenä loma-aamuna suuntasin Lavapiésin kaupunginosaan heti yhdeksäksi. Varhainen liikkeellelähtö kannatti. Oli virkistävää kulkea heräävässä kaupungissa ja erityisesti sen hyvin kansainväliseltä tuntuvassa vanhassa osassa, jonka sydämestä, pienen aukion laidalta ja kauppahallin naapurista, löytyi Escuelas Pías de San Fernandon eli Centro Asociado de la Unedin (Avoin yliopisto) kirjasto.

kirjasto-kirkossa1

Koulun ja kirkon historiaa
Paikalle perustettiin vuonna 1729 piaristien (katolinen munkkikunta) koulu, joka omistautui kouluttamaan huono-osaisia lapsia. Koulu kasvoi nopeasti: perustamisvaiheessa oppilaita oli noin 100, vuonna 1772 jo yli 2000, jolloin koulun piti laajentua myös viereisiin rakennuksiin. Koulu oli tunnettu innovatiivisista opetustavoistaan ja vuonna 1795 koulussa alettiin opettaa myös kuulo- ja puhevammaisia. Koululle rakennettiin vuosina 1763-1791 Gabriel Escribanon suunnittelema kirkko. Kirkon rakentaminen rahoitettiin lahjoituksilla, joita saatiin Espanjan kuninkailta (Kaarle III ja Kaarle IV) ja aatelisilta.

Espanjan sisällissodan aikaan (1936-1939) koulu ja kirkko tuhoutuivat, ne poltettiin ja ryöstettiin. Jäljelle jäi vain alun perin koulun kappelina toimineen kirkon rauniot. Vuosikymmeniksi paikka jäi oman onnensa nojaan, vaikka aivan naapuriin samalle tontille rakennettiinkin San Fernandon kauppahalli ja asuintaloja.

kirjasto-kirkossa2

Vuonna 2004 restaurointi saatiin päätökseen ja kirjastossa on edelleen näkyvissä vanhan Escuelas Pías -kirkon ja -koulun jäänteitä. Rakennuksen kunnostus ja uuden lisääminen on tehty vanhaa kunnioittaen ja tarkasti ajatellen. Rakenteissa on käytetty puuta ja tiiltä, jotka sopivat hyvin säilyneisiin vanhoihin osiin.

kirjasto-kirkossa3

Tunnelma saa hiljentymään
Tunnelma kirjastossa on uskomaton: kirkkomaisuus saa tällaisen kirjastoturistinkin vaistomaisesti hiljenemään ja hiippailemaan varpaillaan. Kameran sulkimen raksahduskin tuntuu häiritsevältä. Tällaisessa kirjastossa ei tarvita erillistä hiljaista tilaa!

Kirkkomaisuus näkyy erityisesti holvikaarissa ja tilan korkeudessa. Suht’ vähäiset kirjat on sijoitettu melko mataliin hyllyihin. Kalusteet ovat sopivan vanhanaikaisen oloisia, täysin modernit huonekalut ja kirkkaat värit eivät edes sopisi tällaiseen ympäristöön.

kirjasto-kirkossa4

kirjasto-kirkossa5

 

 

 

 

.

.

.

 

Eduunilla rajatonta yhteistyötä

eduuni

Eduuni on CSC:n tuottama sähköisen työskentelyn palveluympäristö, joka mahdollistaa yhteistyön yli organisaatiorajojen. Palvelu on tietoturva-auditoitu ja se pitää tiedot turvassa Suomessa, CSC:n datakeskuksessa.

Palvelun käyttöön ei tarvita erillisiä salasanoja, vaan kirjautuminen tapahtuu jo olemassa olevilla tunnuksilla. Käyttöoikeuksia hallitaan siten, että työsähköposti rekisteröidään ja vahvistetaan omaksi Eduuni-ID:ksi. Kirjautumistapoja on useita, kuten esimerkiksi organisaation omat tunnukset (esim. HAKA), ORCID, Facebook, Google, LinkedIn, tai Twitter -tunnukset.

Digitalous 2025 -hanke
Hankepäällikkö, yliopisto-opettaja Leena Tynninen (Lappeenranta University of Technology – LUT, School of Business and Management) kertoo kokemuksistaan Eduunista. Leena päätyi käyttämään Eduunia Digitalous 2025 -hankkeessa. Se on LUT:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) yhteishanke ja mukana on ollut 15 tiimiä ja kussakin tiimissä on ollut jäseniä tilitoimistosta, niiden asiakasyrityksistä sekä LUT:n tai Saimian opettajia ja opiskelijoita.

digitalous2
Kuvassa hankkeen avausseminaariin osallistuneiden vastauksia kysymykseen ”Olen tekoäly ja hoidan Etelä-Karjalan alueelta lähetetyt pyynnöt. Mitä pyydät minulta?”

Hankkeessa oli selvä tarve työkalulle, joka olisi apuna verkostoitumisessa ja organisaatioiden rajat ylittävässä työskentelyssä. Eduunia käyttämällä haluttiin myös välttää sähköpostiliikennettä, eri dokumenttiversioiden sekamelskaa ja koska kyseessä on myös osaamisen kehittämishanke, halutiin kokeilla niin sanottua alustatyyppistä työkalua.

Apua LUT:n ja Saimian tietohallinnoista
Aluksi kysyttiin neuvoa molempien organisaatioiden tietohallinnoilta ja sieltä suositeltiin Eduunia käytettäväksi tietoturvasyistä ja se on myös OKM:n suosittama verkostotyökalu. ”Kun aloitimme syksyllä Eduunin kanssa, meillä ei ollut käyttökokemusta eikä -koulutustakaan alustan käyttöön. Meille kaikille se oli täysin uusi työkalu ja olemme edenneet perusjuttujen kautta, kokeiluhenkisesti”, Leena kertoo.

Apuja palvelun käyttöön tarjosivat molempien organisaatioiden tietohallinnot. LUT:n puolelta tietohallinto teki sivustopohjan ja rakenteen, jonka jälkeen Saimian tietohallinnosta saatiin arvokasta asiantuntija-apua ylläpitoon ja sisällöntuottamiseen.

Eduuni on nimenomaan työskentelyalusta, jonne jokainen asianomainen pääsee. Siellä on kaikille hankkeessa mukana oleville näkyviä sivuja kuten esimerkiksi pääsivu ja materiaalipankki. Lisäksi on rajattuja sivuja, kuten sivu LUT:n ja Saimian opettajien väliseen työskentelyyn sekä oma case-sivu jokaiselle kehittämistiimille.

Käyttökokemuksia
Käyttökokemuksia Leena kuvailee seuraavasti: ”Hankehallinnan näkökulmasta yhteinen työskentelyalusta on hyvä, kun osallistujia on paljon, materiaaleja tulee runsaasti ja työtä tehdään tiimeissä, ja kun esimerkiksi hankepäällikkö ja -vastaava eivät osallistu jokaiseen tiimipalaveriin.

Haasteita on ollut sivustolle kirjautumisessa eli toiset kokevat asian helpoksi ja toiset vaikeaksi. Myös työtavan muutos sähköpostiin tulevista materiaaleista alustalta löytyvään materiaalin jakaa mielipiteitä, samoin kun sivustolle luotu rakenne.

Saimme hienosti apua Eduunin tukipalveluista julkisen sivuston luontiin.  Olisi hienoa, jos Eduunissa olisi yleisen esittelyvideon lisäksi käyttöopastusvideoita. Moni aloittava käyttäjä hyötyisi pienistäkin vinkeistä ja esimerkeistä.”

Digitalous 2025 julkinen sivusto: https://tt.eduuni.fi/sites/lut-digitalous/digitalous2025/SitePages/Home.aspx

Lisätietoja Eduunista:
https://info.eduuni.fi/yleista/mika-on-eduuni/
https://www.youtube.com/watch?v=b-Odt5sD71k

 

 

 

 

 

.

.

.

Green Campus -henkeä tiedekirjastossa

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on sitoutunut huomioimaan ympäristövastuunsa kaikessa toiminnassaan. Myös yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteinen tiedekirjasto noudattaa Green Campus –ajattelua.

”Kirjaston perusajatus on jo itsessään ympäristöystävällinen.”

Green library

Kirjaston perusajatus on jo itsessään ympäristöystävällinen: lainataan aineistoja mahdollisimman monille niitä tarvitseville, jolloin jokaisen ei tarvitse ostaa aineistoja omaksi. Yhdellä kirjalla voi olla sen elinkaaren aikana kymmeniä lainaajia. Kokoelmista poistamisen jälkeenkään kirjat eivät päädy roskikseen, vaan kierrätykseen, uusiokäyttöön tai jaettavaksi poistokirjojen jakopäivinä.

Poistokirjoja voi hyödyntää myös askarteluissa. Esimerkiksi alla olevissa kuvissa olevat paperikoristeet on tehty poistokirjoista. Lisäksi muutamana vuonna kirjastoon on rakennettu joulukuusi vihreäkantisista kirjoista. Kirjoja voi hyödyntää monelle tavalla!

Paper flowers

Mobile

Painetun aineiston määrä on hiljalleen vähentymässä elektronisten aineistojen korvatessa painettuja. Kirjastossa on jo painettujen lehtien osalta siirrytty suurimmaksi osaksi sähköisiin lehtiin. Opinnäytetyöt tehdään nykyään jo pelkästään sähköisenä. Elektronisuus mahdollistaa opiskelijoille ja henkilökunnalle aineistojen etäkäytön, mikä vähentää myös liikenteestä tulevia ympäristövaikutuksia.

Kirjaston tulostimissa on oletuksena kaksipuoleinen tulostus, mikä auttaa vähentämään paperinkulutusta. Lisäksi opiskelijoita ja henkilökuntaa on ohjeistettu tulostamaan vain sen, minkä todella tarvitsee.

Ympäristönäkökohtiin kuuluu myös yhteisen työskentely-ympäristömme pitäminen siistinä. Kirjastoon hankittiin jokin aika sitten lisää roskakoreja, joten jokainen voi helposti omalta osaltaan pitää kirjaston siistinä.

Litter bin