Loma ja laituri – kirjavinkkejä kesäksi

Kirjastoammattilaiset viihtyvät kirjojen parissa myös kesälomalla. Mökkiterassilla käteen tarttuu dekkari ja automatkoilla kuunnellaan äänikirjoja. Lomalla luetaan suosikkikirjailijoiden teoksia, mutta niiden lisäksi mökkeily-, luonto-, taide- ja keittokirjoja on erityisen mukavaa selailla kesällä. Ääneen lukeminen on yhteistä ajanvietettä.

Anja – dekkareita ja puutarhakirjoja

Luen melko tasaisesti pitkin vuotta, mutta kesällä ehkä aavistuksen enemmän, etenkin, jos on lämpimät ilmat ja pystyy lukemaan ulkosalla. Vakiolukupaikkani on kotona kuistilla ja mökillä aurinkotuolissa tai kuistilla. Kesällä kuluu paljon dekkareita, mutta selailen mielelläni myös puutarhakirjoja, joista toivon saavani ideoita toteutettavaksi omassa puutarhassa ja mökillä.

Hankin lähes kaikki luettavani kirjastosta, mutta joitakin puutarha- ja sisustuskirjoja ostan, koska haluan palata niihin aina kun siltä tuntuu. Kirjojen täytyy olla ehdottomasti paperimuotoisia.

Hauska tämän kesän uusi tuttavuus on ollut ”Mökin keittokirja”, ei ehkä niinkään toteutukseen, vaan ihan katseltavaksi ja selattavaksi. Ilona Pietiläisen ”Kesäpesä” ja ”Mansikkapaikka” -kirjoja en koskaan kyllästy selailemaan! Suosikkikirjailijoita minulla on monia, lähinnä pohjoismaisia ja brittiläisiä kirjailijoita. Uusin suosikkini on Paula Hawkins.

Koska maailma on täynnä hyviä kirjoja, en lue samaa romaania kahta kertaa. Dekkarit ja psykologiset jännärit ovat mielestäni hyvää kesälukemista, kuten Paula Hawkinsin ”Nainen junassa”. Ja se Pietiläisen ”Mansikkapaikka”!

Summer books

Kirsi – luontoa, taidetta ja kaunokirjallisuutta

Luen kesällä samanlaista kirjallisuutta kuin muulloinkin. Tietokirjoja luen jonkin verran, kaikkea kiinnostavaa, jota kirjastosta löytyy. Tällä hetkellä luen Lallukan taiteilijakodista kertovaa uutta kirjaa ”Lallukka: koti taiteelle”. Pidän luonto- ja taidekirjoista sekä keittokirjoista – varsinkin leipomiskirjoista, vaikka en juurikaan leivo. Eniten pidän kuitenkin kaunokirjallisuudesta.

Luen sekä painettuja kirjoja että e-kirjoja. Painettuja on mielestäni miellyttävämpää lukea. E-kirjat ovat matkoilla käteviä, mutta luen niitä myös kotona. En kuitenkaan osta e-kirjoja, vaan lainaan ne kirjastosta. Sanomalehdet tilaan ja luen pelkästään sähköisinä.

Aiemmin ostin paljon kirjoja, mutta nykyään laitan niitä kierrätykseen ja ostan uusia aika harkiten. Saatan ostaa kirjan, jonka olen juuri lukenut ja josta pidän niin paljon, että haluan sen omaksi palatakseni siihen uudelleen. Ostan kirjoja myös divareista ja netistä, esimerkiksi Huutonetistä saa ihan uusiakin kirjoja edullisesti. Käyn usein kaupunginkirjastossa, ja uutuuksia kertyy kotiin pinoiksi asti. En aina edes ehdi lukea kaikkea lainaamaani.

Minulla on useita suosikkikirjailijoita, esimerkiksi Carol Shields, Alice Munro, Siri Hustvedt, Sarah Waters, Jennifer Egan, Jayne Anne Phillips, Doris Lessing ja Anne Tyler sekä monia kotimaisia. Seuraavina lukuvuorossa ovat uuden kirjailijatuttavuuden, Petina Gappahin, romaani ”Muistojen kirja” ja sitten ”Maamme: itsenäisen Suomen kulttuurihistoria”. Kesäkirjaksi suosittelen Tove Janssonin ”Kesäkirjaa”, joka on kertomus pienen tytön, isän ja isoäidin kesänvietosta meren saaressa.

Summer books 3

Ulla – ääneen lukemista ja Euroopan aatehistoriaa

Luen vähän kaikkea ja minulla on samaan aikaan kesken monta kirjaa, joita luen eri tavoin. Luen sekä paperimuotoisia että e-kirjoja, mutta paperikirja on iltalukijalle kuitenkin se ykkönen. Kotona lukeminen on yhteistä ajanvietettä eli luen ääneen päivittäin. Automatkoilla on aina mukana äänikirjoja, sillä äänikirjan kanssa matka taittuu huomaamatta. Automatkoilla menevät esimerkiksi dekkarit, joita muuten ei tule juuri luetuksi.

Viime aikoina lukemiseni ovat liittyneet aatehistoriaan ja alkukesä menee Heikki Aittokosken ”Kuolemantanssin” merkeissä. Teos on reportaasimainen kertomus Euroopan vaikeasta murrosvaiheesta ja nationalismista. Kirja avaa nykyajan ilmiöiden kautta kiinnostavalla tavalla myös muutamien viime vuosina lukemieni teosten, kuten Tapio Tammisen ”Kansankodin pimeämpi puoli”, Marko Nenosen ”Noitavainot Euroopassa” ja Aapo Roseliuksen, Oula Silvennoisen ja Marko Tikan ”Suomalaiset fasistit”, antamaa kuvaa aatehistoriasta. Kaikki ne ovat myös meidän omaa historiaamme ja siksi kiinnostavia, ja auttavat ehkä vähän ymmärtämään tätä ympäröivää melskettä. Tällä hetkellä omalla lukupöydälläni on kesken Panu Rajalan ”Unio Mystica” ja se tiiliskivi riittää minun lukuvauhdillani täksi kesäksi. Seuraavaksi ehkä jotakin kevyempää?

Minulla ei ole varsinaisia suosikkikirjailijoita, mutta asiallisia kirjoittajia on paljon enemmän kuin mitä ehtii lukea. Kaunokirjallisuudessa palaan usein vanhoihin, kirjallisilta ansioiltaan aikanaan kyseenalaistettuihinkin ja monien mielestä kuluneisiin nimiin kuten Mika Waltariin ja Graham Greeneen, joihin kauan sitten olen jäänyt koukkuun. Mihail Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan” on kirjasuosikkejani, samoin kuin Jari Tervon Suomen itsenäisyyden ajan poliittista historiaa käsittelevän trilogian toinen osa, ”Ohrana”.

Suomen kielestä kiinnostuneille voin suositella Lari Kotilaisen teosta ”Kielen elämä”. Se on ’viihdyttävä ja asiantunteva sukellus suomen kielen salaisuuksiin’. Huomasin, ettei se ollut kuitenkaan kaikkein sopivin kirja ääneen lukemiseen, kun piti aivan itse keksiä miten erilaiset meidän kieleemme nykyään kuulumattomat merkit pitäisi ääntää. Hauska lukukokemus kaiken kaikkiaan kuitenkin.

Dekkarien ystäville voin suositella kotimaisista Matti Rönkää ja ulkomaisista sympaattisia Botswanaan sijoittuvia Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe –dekkareita. Elokuvien ystäville soveltuu kotimaisista ehkä vähemmän tunnettu Kari Hotakaisen ”Buster Keaton – Elämä ja teot”. Sitten tietysti aina yhtä hilpeä Miika Nousiaisen ”Vadelmavenepakolainen” kannattaa lukaista. Ja jos kaipaa klassikoita, sellainen nopealukuinen hauskuus kuin Anatole France’n ”Pingviinien saari” löytyy myös e-kirjana.

Hauskaa ja mielenkiintoista lukukesää!

Summer books 2

.

.

.

”Excellent services”

academic-library


National user survey of Finnish UAS and joint libraries was carried out 6.4.-12.5.2017. Lappeenranta Academic Library got 59 answers which all except one evaluated Skinnarila Campus Library. Here some key issues that came up.


Four of five customers think that library services are good or very good in Lappeenranta Academic Library. You acknowledged especially 24/7-possibility and recycling old books. We in the library are very pleased for your evaluation and we shall do our best to continue the good job or even get better in the future. However, some problems had arisen:

“More workshop rooms” … “more individual workspace”

Workshop rooms are one of our most used and wanted services. If you can predict your need, reserve the room beforehand and make sure that you get the room. Sometimes there is a need to get a workshop room for individual use as team members join by skype or other online tools. In that case, consult the Origo Service Desk. We have increased the number of individual working spots in the Library whenever we have had a chance to do it, but we have to serve in our current premises, we shall not get any more space.

“Noise problem in 3rd and 4th floor”

We have two silent areas in the Library: the bottom floor and Silencio on the 4th floor. We have also announced the space in front of Silencio as a quiet working area. Of course, we hope that our customers behave in a proper manner and allow peaceful studying environment to other library users everywhere in the Library.

If you are disturbed or if someone reserves the place in silent areas with his things while stepping out for lunch etc., you can always appeal to the Library rules:
– Lappeenranta Academic Library: Terms of Use
24/7 etiquette in Lappeenranta Academic Library

“The number of textbooks and other physical books has to be increased significantly”

Unfortunately, due to University’s savings the Library has no budget to buy printed scientific books to the general collection. The number of acquired textbooks are decided by the lecturers, so please, let them know if there are too few or no textbooks to borrow. Textbooks are always purchased in e-book format when it is possible.

“Please extend borrowing times from 2 weeks to 1 month”

Two weeks’ lending period is to ensure that the textbooks can be accessed by as many students as possible before the exam. The loan can be renewed if there are no reservations.

“an application to renew loans quickly and pay for overdue ones”

The application is called Finna – LUT Finna or Saimia Finna depending on your university. You can renew your loans and starting from June 5, 2017 it has been possible to pay overdue fees via Finna search services (LUT, Saimia and Wilma Finna), too. Please, sign in and check it out if you have overdue fees.

“Please remind about overdue materials by text-message”

We remind our customers to renew or return loans only by e-mail. Please, make sure that you update changes in your information (for ex. e-mail-address) to our customer register.

Please, remember our LibGuides – they guide and instruct you in many problematic cases. You are always welcome to Origo Service Desk to ask questions or give feedback. There is possibility to give feedback also on the Library webpage and in Finna search services. You can reach information search guidance also through chat-window. Be active and evaluate library services by answering to different surveys when asked. Thank you for taking part in this survey!

Ihan jees

palaute-800x


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Käyttäjäkyselyn vastaajista 44 prosenttia ei osaa sanoa, pystyvätkö he halutessaan vaikuttamaan kirjaston toimintaan ja palveluiden kehittämiseen. 12 prosenttia on siinä uskossa, että heillä ei ole lainkaan vaikutusmahdollisuuksia. Oletko sinä tuossa joukossa ja olet toisinaan ajatellut, että sinulla on loistava idea kirjaston palveluiden parantamiseksi tai muuten vain paljon palautetta annettavana, mutta et tiedä miten voisit välittää ideasi ja palautteesi eteenpäin? Jos olet, kannattaa lukea tämä juttu.

Kirjaston henkilökunnalle voi kertoa ideansa. Pistämme saamamme palautteen korvan taakse ja toteutamme toiveenne, jos se on mahdollista.

Jos et halua henkilökohtaisesti antaa palautetta eikä ole mihinkään kyselyynkään aikaa, niin käytettävissäsi on lukuisia muita väyliä mielipiteesi ja ideasi kertomiseen:

Lappeenrannan tiedekirjaston kotisivulla on vasemman laidan aihelistassa alimpana Anna palautetta -kohta. Tuon palautelomakkeen kautta voit muun muassa antaa meille ruusuja tai risuja, kertoa kehittämisideoitasi ja kokemuksiasi kirjaston asiakkaana ja palveluiden käyttäjänä. Palaute käsitellään aina ja palautteen antajalle lähetetään vastaus.

LUT ja Saimia Finnoissa on myös Anna palautetta -ominaisuus, jonka kautta voit kysyä Finnan toiminnasta ja jättää kehitysehdotuksia. Saat vastauksen kysymyksiisi.

Aineiston hankintaan vaikuttamista varten on räätälöity hankintaehdotuslomake, jonka löydät kirjaston kotisivuilta kohdasta Aineistot – – Aineiston hankinta. Kokoelmia kartutetaan mahdollisuuksien mukaan, mutta aineiston hankinnassa on huomioitava määrärahatilanne ja kirjaston hankintapolitiikka (suositaan ensisijaisesti sähköistä aineistoa) sekä punnittava yleistä hyötyä. Ymmärrettävää lienee, että useamman käyttöön soveltuva aineisto menee yksilön edun edelle.

kayttajakysely

Kyselyihin kannattaa vastata! Kansallisten kirjastokäyttäjäkyselyiden lisäksi myös mm. tukipalvelu-, LTKY:n ja Saikon jäsenpalvelu- ja vastavalmistuneiden kyselyissä pääset kommentoimaan kirjaston palveluita, niin hyvin hoidettuja kuin retuperällä olevia. Kuten yksi kansallisen käyttäjäkyselyn vastaajista totesi: ”Aina kannattaa tutustua kirjastoon ja sen palveluihin. Jokainen arvioi sitten itse onko hyödyllinen vai ei”.

Kirja, kirjasto, kirjaston aineisto


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Lehdet
Mitäpä kirjasto olisi ilman aineistoja, joita tarjota asiakkaiden käyttöön? Onko elektroninen parempi kuin painettu? Käyttäjäkyselyn vastauksissa aineiston muoto – onko se e vai p – oli erityisen tärkeä lehtien kohdalla.

kaavio1

E-lehtiä piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä vastaajista 56 prosenttia. Paperilehtien kohdalla mielipiteet jakautuivat tasaisemmin arviointiskaalan eri numeroille. Vaikka lehdet koettiin tärkeiksi, ei niiden tarjonnan arvioinnin onnistuminen ollutkaan niin yksiselitteistä; kolmannes vastaajista ei oikein osannut sanoa, onko lehtien hankinnassa onnistuttu. P-lehtien tarjontaan oltiin ilmeisen tyytyväisiä (46 prosenttia), vaikka tiedekirjaston p-lehtitilaukset supistuivat vuoden 2016 alusta.

Palautteessa mainittiin, että ”Ulkomaiset e-julkaisut ovat tärkeitä tutkimustyössä, niitä voisi olla enemmän!”. Tällä hetkellä tiedekirjaston kokoelmissa on yli 31 000 tilattua e-lehtinimekettä. Enemmänkin voisi olla, mutta tähän vaikuttaa kirjaston rahoitus, joka supistui sekä LUT:n että Saimian säästötoimenpiteiden vuoksi.

Kritiikkiä sai myös se, että tiedekirjasto ei vastaajan mielestä toimi tasavertaisesti ammattikorkeakoulun ja yliopiston tarpeisiin. Toistaiseksi ei valitettavasti ole mahdollista hankkia yhteiskäyttöisiä aineistoja, vaan molemmilla organisaatioilla on omat lisenssinsä e-aineistoihin ja näiden hankinta riippuu täysin kehysorganisaatioiden rahankäytön priorisoinnista. Paikallisasiakkaana – tulemalla kirjastoon – voi käyttää myös toisen organisaation lisensoimia aineistoja!

”Olen pyytänyt useampaa verkkolehteä kirjaston kokoelmiin. Aina vastaus on, että ei onnistu.” Tähän voi vaikuttaa se, että kirjastolla ei ole rahaa uusille, vuosittain maksettaville tilauksille. Tai yksinkertaisesti se, että kyseistä lehteä ei ole saatavilla kirjastojen käyttöön suunnatulla lisenssillä. Asiakkaalle vastataan hankintapyynnön tultua voidaanko toive toteuttaa ja jos ei voida, minkä vuoksi ei. Hankintaehdotuslomakkeet löytyvät kirjaston sivuilta.

Kirjat
Kirjat olivat aihe, josta lähes jokaisella vastaajalla oli mielipide. Kirjat koettiin tärkeiksi olivat ne sähköisiä tai painettuja.

kaavio2

Kurssikirjojen tärkeys korostui, 77 prosentin mielestä ne olivat erittäin tärkeitä. Laina-aikaa kurssikirjoille toivottiin lisää, mutta nykyisellä 14 vuorokauden laina-ajalla pyritään siihen, että mahdollisimman moni opiskelija saisi kurssikirjan luettavakseen.

Kirjojen hankinnassa on myös onnistuttu kohtalaisen hyvin, aina tietenkin parantamisen varaa olisi. ”Kurssikirjojen määrä on ehkä joltain osin riittämättömän pieni”: tähän voi olla useampikin syy. Yliopiston puolella schoolit osallistuvat kurssikirja-aineiston hankintaan ja kirjasto luottaa luennoitsijoiden kykyyn arvioida mikä määrä kirjoja on sopiva. Kaikille opiskelijoille ei voida tarjota omaa nidettä, joten yleensä kurssien osallistujamäärään suhteutettuna niteitä hankitaan 30-50 prosenttia.

kaavio3

E-kurssikirjat koettiin hyödylliseksi, ”käyttö helpottuu ja ei tarvitse kilpajuosta kirjojen perässä.” E-kirjoja toivottiin muutenkin enemmän. Tiedekirjasto tarkistaa aina uutta tenttikirjaa hankkiessaan onko sitä saatavilla e-kirjana ja hankkii sen mahdollisimman laajalla käyttölisenssillä. Valitettavasti kaikki kirjakustantajat eivät myy e-kirjoja kirjastojen – ja niiden asiakkaiden – käyttöön, vaan haluavat myydä kirjat suoraan yksityishenkilöille. Joissakin e-kirjoissa saatavilla on vain yhden käyttäjän lisenssi ja tällainen ei toimi massakurssien aineistona. On myös kirjoja, joita ei julkaista lainkaan e-muodossa.

Etäkäyttöä lisää!
Aineistojen etäkäytettävyyttä toivottiin lisää. Joitakin harvoja aineistoja ei voi käyttää etänä, kuten kotimaisia ePress- ja eMagz-lehtipalveluja, johtuen aineistotoimittajien sopimusehdoista. Mutta valtaosa tiedekirjaston tarjoamista e-aineistoista toimii jo etänä: tulee vain kirjautua LUT Finnaan tai Saimia Finnaan Haka-tunnuksilla ja avata aineistot Finnoista löytyvillä linkeillä. Palautteessa toivottiin MOT-sanakirjaa etäkäytettäväksi, tämäkin siis onnistuu kirjautumalla Finnaan!

 

 

 

 

 

.

.

.

 

 

Opetus ja neuvonta opintojen tukena

opetus-800x


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Tiedonhaun opetus hyödyllistä
Asiakaskyselyn palautteissa tuli esille toive järjestää tiedonhaun opetusta niin, että se painottuisi opintojen aiempiin vaiheisiin. Tämä on mahdollista, mikäli asiasta sovitaan tieteenalaopettajien kanssa. Kirjasto ei järjestä erillisiä tiedonhaun kursseja, vaan opetus on aina liitetty johonkin opintojaksoon. Opetusta kannattaa sisällyttää ohjelmaan erityisesti niillä kursseilla, joilla opiskelijat tekevät tiedonhakua vaativia harjoitustöitä.

tilasto

Noin neljännes kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että tiedonhaun opetuksesta oli huomattavasti hyötyä opinnoissa tai työssä ja puolet vastaajista koki, että hyötyä oli jonkin verran. Tästä on hyvä jatkaa opetuksen kehittämistä niin, että viimeisellekin neljännekselle saadaan välitettyä tietoja ja taitoja, jotka auttavat heitä elinikäisessä oppimisessa.

Lappeenrannan tiedekirjaston tiedonhaun opetus on kaikilta osin sisällytetty korkeakoulujen kursseihin, lukuun ottamatta joitakin kirjaston käyttöön perehdyttäviä opastuksia. Tuoreen tutkimuksemme mukaan tällainen lyhytkestoinen integroitu opetus tuottaa hyviä oppimistuloksia ja opiskelijat ovat motivoituneita oppimaan, kun tiedonhaun opetus liittyy meneillään olevaan opintojaksoon. Opetus voidaan toteuttaa joko suomeksi tai englanniksi.

Opetusta järjestetään monella eri tavalla:

  1. Aloittavat opiskelijat perehdytetään kirjaston kokoelmiin ja palveluihin verkkokurssilla ja siihen liittyvällä luennolla. Perehdytykseen liittyy myös käynti kirjastossa siihen liittyvine oppimis- eli kirjastopassitehtävineen. Tulevasta syksystä alkaen kirjastopassitehtäviin vastataan Moodle-verkkoalustalla. LUT:ssa tämä perehdytys on pakollinen osa kaikkia johdatuskursseja. Saimiassa perehdytysopetus hakee vielä paikkaansa opiskelijoiden opintokokonaisuudessa.
  2. Opintojen kuluessa opettajat voivat tilata opintojaksolleen informaatikon kertomaan juuri kyseessä olevaan aiheeseen liittyvästä tiedon hakemisesta ja käyttämisestä. Pyyntö tehdään tätä varten tehdyllä lomakkeella tai sähköpostitse kirjasto.koulutus@lut.fi.
  3. LUT:n kandivaiheessa opiskelijoille tarjotaan seminaarien luento-opetukseen liittyen räätälöityä opetusta sekä luokkaopetuksena että mikroluokkaharjoituksina. Saimiassa opinnäytevaiheessa olevien ryhmien vastuuopettajat voivat tilata vastaavan opetuksen omalle luokalleen.
  4. LUT:n maisterivaiheen ja tohtorikoulun opetukset räätälöidään tilanteen mukaan. Ne voivat olla tiedonhakuasioiden kertausta, jonkin yksittäisen asian tietoiskumaista esittelyä tai kandi-/opinnäytevaiheen tapaista katsausta tiedonhakuasioihin.

”Apua aina saa”
Opetukseksi voidaan katsoa myös tarjolla oleva henkilökohtainen opastus. Sitä varten on mahdollista varata aika kahdenkeskiseen tapaamiseen informaatikon kanssa, käyttää chat-palvelua, pyytää neuvoja sähköpostilla tai vaikka kysäistä apua paikan päällä kirjastossa. Ajanvaraus henkilökohtaista tapaamista varten tapahtuu lomakkeella.

Chat-palvelu pikakysymyksille
Käyttäjäkyselyn mukaan tiedekirjaston chat-palvelua ei koeta tarpeelliseksi, eivätkä vastaajat ole sitä juurikaan käyttäneet. 70 prosenttia vastaajista ei osannut arvioida toimivuutta lainkaan.

Chat-ruutu on näkyvissä kirjaston verkkosivulla. Päivystävä informaatikko on chatissa online virka-aikana. Chat-palveluun lähetetyt kysymykset ohjautuvat kirjaston sähköpostiin, mikäli päivystäjä ei syystä tai toisesta voi vastata reaaliaikaisesti. Chat-viestit, joihin ei välittömästi voida vastata, ohjautuvat informaatikon luettavaksi sähköpostiin ja hän ottaa mahdollisimman pian yhteyttä kysyjään. Chat-palveluamme käyttäneet tuntuvat olevan tyytyväisiä nopeaan tapaan saada yhteys kirjastoon ongelmatilanteissa.

Päivystäjältä voi kysyä myös suoraan sähköpostitse tai puhelimitse kaikkea kirjastoon ja sen toimintaan liittyvää. Ja aina voi tarttua ohi kävelevää informaatikkoa hihasta kirjastossa ja pyytää neuvoa käsillä olevaan ongelmaan.

 

 

 

 

.

.

.

 

Tukea tutkijan aineistonhallintapalveluihin

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) on vararehtori Jari Hämäläisen johdolla kokoontuva avoimen tieteen työryhmä, joka muun muassa linjaa avoimeen tieteeseen liittyviä asioita koko yliopiston tasolla. Yksi tämän ryhmän näkyvistä linjauksista on suositus LUT:ssa käytettäviin aineistonhallintatyökaluihin. Yliopisto tarjoaa tukea ja opastusta sekä levytilaa Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen suosittelemiin kotimaisiin palveluihin, mutta muitakin luotettavia palveluita voi käyttää.

Palveluiden käyttöohjeita ja suosituksia

Jokainen palveluntarjoaja tarjoaa käyttöohjeita ja tukea palveluidensa käyttöön. Tiedekirjastossa näimme kuitenkin tarpeelliseksi koota LUT:n suosittelemien työkalujen ja palveluiden ohjeet yhteen sekä korostaa erityisesti ohjeiden oleellisimpia kohtia. Näin toivomme, että kyseisten työkalujen käyttöönotto tutkijoiden keskuudessa helpottuisi. Ohjeet on tehty yhteistyössä LUT:n tietohallinnon kanssa.

Työn tuloksena syntyi LibGuides-opas (http://libguides.lut.fi/researchdatamanagement), jossa on kuvattu LUT:n suosittelemat palvelut sekä käyttöohjeet IDA-tallennustilan käyttöön, datan metadatan syöttämiseen Etsin-palveluun ja datan avaamisen AVAA-palvelussa.

CSC:n tarjoamien palveluiden (IDA, Etsin, AVAA) lisäksi LUT suosittelee yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston FSD:n käyttöä sekä sinne tallennetun datan avaamista FSD:n Aila-palvelussa.

Aineistonhallintasuunnitelmien teon tueksi LUT suosittelee DMPTuuli-työkalua ja tutkimuksen aikaiseen työskentelyyn eDuuni-alustaa. Lisäksi LUT suosittaa kaikille tutkijoilleen ORCID-tutkijantunnisteen (http://www.tutkijatunniste.fi) hankkimista. Useat kustantajat edellyttävät ORCID-tunnisteen käyttöä jo siinä vaiheessa, kun julkaisua tarjotaan kustantajalle.

Alla olevassa kuvassa on kuvattu kyseiset palvelut sekä lisäksi LUTPub-julkaisuarkisto julkaisujen tallentamiseen ja LUT Research Portal julkaisutietojen metadatan keräämiseen.

rdm-kuva

Lisätietoa palveluiden käytöstä saat LUT:n Tiedekirjastosta openscience@lut.fi ja tietohallinnosta Jari Taipaleelta (jari.taipale(at)lut.fi).

Guidance is made in English

This blog post was in Finnish but the LibGuide to use research data management services are in English. The picture above describes the services recommended by LUT. The LibGuide provides simple guidance to start using these services.

More information about using research data management services from LUT Academic Library openscience@lut.fi and from IT services, Jari Taipale (jari.taipale(at)lut.fi).

 

Kirjaston viestintä – tavoitteena yksinkertaisuus, selkeys ja toimivuus

viestinta-800x


AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017. Lappeenrannan tiedekirjasto sai 59 vastausta, joissa yhtä lukuun ottamatta arvioitiin Skinnarilan kampuskirjaston toimintaa ja palveluja. Tässä juttusarjassa käydään läpi saatuja vastauksia, oiotaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja suunnitellaan ehkä vähän tulevaakin.


Kirjaston viestintään ei asiakaskunnassa suhtauduta intohimolla. Kyselyyn vastanneista enemmistö, 27 prosenttia ei pidä kirjaston viestintää tarpeellisena eikä tarpeettomana. Melko tärkeänä sen kokee 25 prosenttia vastanneista, mutta samanaikaisesti 16 prosenttia ei osannut vastata asiaan lainkaan.

Samanlaista häilyvyyttä näkyy myös viestinnän onnistumisen arvioinnissa. Eniten viestintä on onnistunut tyydyttävästi 27 prosenttia. Kuitenkin seuraavaksi eniten on vastattu, ettei palvelua osata arvioida, 26 prosenttia. Ilahduttavaa on kuitenkin, että hyväksi palvelun on arvioinut 21 prosenttia ja erittäin hyväksi 18 prosenttia vastaajista. Erittäin huonona kirjaston viestintää piti vain 2 prosenttia vastaajista.

Kirjaston viestinnän kirjo
Kirjasto viestii toiminnastaan monissa eri kanavissa. Käytössä ovat sähköiset tiedostuskanavat: www-sivut, Facebook, Twitter, Instagram ja blogi. Lisäksi ajankohtaisista asioista tiedotetaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun introissa, yliopiston opiskelijaportaali Unissa ja kohdennettuina sähköposteina muun muassa yliopiston ja ammattikorkeakoulun oppilaskunnille, LTKY:lle ja Saikolle. Verkkokanavien lisäksi hyödynnämme perinteisiä ja sähköisiä ilmoitustauluja ja teemme tiedotuskampanjoita esimerkiksi flyereiden avulla.

Viestinnässä ja tiedottamisessa pyrimme noudattamaan kaksikielisyyttä (suomi, englanti) aina, kun se vain on mahdollista. Viimeisen vuoden aikana viestinnällisiä ponnistuksia ovat olleet viime syksyn Finna-hakupalveluiden käyttöönotto ja Nelli-järjestelmän poistuminen käytöstä. Suurin tiedotus- ja ohjeistustarve on ollut kirjaston 24/7-aukiolon käyttöönotolle vuoden alusta. Omatoimikäyttö vuorokauden ympäri on vaatinut palvelun markkinointia, toiminnan jatkuvaa seurantaa sekä lisätiedotusta ja ohjeistusta aina tarpeen vaatiessa.

Verkkosivuille risuja
Avovastauksissa eniten kritiikkiä saivat kirjaston www-sivut ja sähköiset palvelut. Eräs vastaaja kertoi pyrkivänsä parhaansa mukaan välttämään muun muassa kirjaston www-sivujen käyttöä, sillä niitä selatessa ”menevät hermot”. Vastaaja kokee, että ei tiedä riittävästi kirjaston palveluista, sillä sivusto ei innosta asiaa tutkimaan.

Kirjaston verkkosivuja ja muita sähköisiä palveluja pyrimme parantamaan jatkuvasti, sitä mukaa kun järjestelmät sen mahdollistavat. Verkkosivujen sisältöä olemme pyrkineet yksinkertaistamaan ja seuraavassa koko talon kattavassa verkkosivujen uudistuksessa tulemme varmasti huomioimaan saadun palautteen ja muuttamaan sivujen koko rakenteen käyttäjäystävällisemmäksi. Sitä odotellessa pyrimme selkeyttämään sivujen sisältöä siinä määrin kuin se nykyisessä järjestelmässä on mahdollista. Avovastauksissa olikin hyvä ohjenuora, jonka pidämme mielessä uudistuksia tehtäessä: ”Yksinkertainen, selkeä ja toimiva – sellaisia toivoisin kirjaston sähköistenkin palveluiden ja sivustojen olevan.”

Suosittu vastaus: eos
Muita yksittäisiä viestintää sivuavia aiheita olivat muun muassa opastusvideot ja verkko-oppaat. Menneinä vuosina eri kirjastot ovat tuottaneet runsaasti ohjaus- ja opastusvideoita ja olemme usein miettineet videoiden lisäämistä. Kyselyn perusteella niille ei kuitenkaan näyttäisi olevan tarvetta. 46 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa ovatko videot tärkeitä ja vielä suurempi osa, 68 prosenttia ei osannut arvioida niitä lainkaan. Videoita ei pidä kovin tärkeinä 18 prosenttia ja erittäin tärkeinä vain 5 prosenttia vastaajista.

Verkko-oppaat eli esimerkiksi LibGuides oli myös osa-alue, joka keräsi paljon ”ei osaa sanoa” -vastauksia. Kuitenkin palvelun tärkeys -mittarissa oppaita pidettiin tärkeämpinä kuin esimerkiksi videoita. LibGuides-oppaiden tunnettuusongelman olemme tiedostaneet kirjastossa jo aiemmin ja pyrimme jatkuvasti tekemään niitä paremmin tunnetuksi ja lisäämään tarjontaa. Uudistimme vastikään oppaiden pääsivun ja aiheesta on myös tehty blogikirjoitus.

 

 

.

.

.