Kesä ja kirjat – lukuvinkkejä lomalle

Lomalla on aikaa syventyä kirjojen maailmaan. Painetut kirjat, lehdet ja pokkarit kuuluvat kesävarusteisiin kotona ja matkoilla. Kirjastoammattilaisten lukupinoista löytyy muun muassa elämäkertoja, dekkareita, sarjakuvia ja lehtiä. Vaihtelua lukuharrastukseen tuovat elokuvat. Kirjoihin pohjautuvat elokuvat ovat erityisen kiinnostavia, kun voi verrata miten elokuvaohjaajan näkemys poikkeaa omasta käsityksestä kirjan hahmoista ja tapahtumista.

Ilkka – pokkareita, dekkareita ja urheilua

En pidä itseäni kirjallisuuden suurkuluttajana, mutta minulle tulee aika ajoin ”lukukausia”, jolloin luen useamman kirjan putkeen. Ei toki yhteen menoon, mutta siten, että kirjan lukeminen hakkaa vapaa-ajassani suoratoistopalvelut ja erilaiset pelit. Lomalla tulee kyllä luettua enemmän kuin muulloin ja usein loma-aikaan aloitettu lukemistottumus jatkuu lomanjälkeiseen arkeen.

Pääasiassa tykkään lukea realistisia kirjoja, joihin itse luokittelen historialliset kirjat, elämäkerrat ja dekkarit, joiden tapahtumat voisivat tapahtua oikeasti. Seuraan myös paljon erilaista urheilua, joten urheiluun ja urheilijoihin liittyvät kirjat kiinnostavat myös paljon.

Lomalla tulee usein reissattua aika paljon, vähintäänkin mökille. Kesälukemisena suosin tästä syystä pokkareita, koska ne on helppo ottaa mukaan matkalle, eivätkä ne vie tilaa niin paljoa. En ole vielä hurahtanut ääni- tai e-kirjoihin, joten toistaiseksi suosin useimmiten perinteistä kannettavaa kirjamallia. Loman aluksi tuleekin monesti käytyä kirjakaupan alesta ostamassa kasa pokkareita. Ehkä äänikirjasovelluksen käyttöönotto voisi olla tämän kesän juttuni.

Minulla ei ole varsinaista suosikkikirjailijaa, vaikkakin esim. Lars Keplerin, Matti Röngän tai Jarkko Sipilän dekkareita tuleekin luettua enemmän kuin muita dekkareita.

Viimeisin kirja, jonka luin oli Petteri Ala-Kivimäen kirjoittama kirja urheiluhieroja Marko Yrjövuoresta, joka loi uransa NHL- ja NBA-tähtien henkilökohtaisena fysiikkavalmentajana. Seuraavaksi alan lukea elämänkertaa Wayne Gretzkystä. Tämä ”99” on viimeisin maailman parhaasta jääkiekkoilijasta kirjoitettu kirja. Sopii siis kiekkoseuraajan kesälomalukemiseksi mainiosti!

dav

 

Mika – tietokirjoja, elämäkertoja ja lehtiä

Luen kesälomalla ja muulloinkin lähinnä tietokirjoja ja elämäkertoja. Kirjavalintoja ohjaavat omat mielenkiinnon kohteet ja harrastukset, mutta aika ajoin tulee liikuttua itselle hieman vieraammissa – silti kiinnostavissa – aiheissa yleistietämyksen karttumisen toivossa. Viimeksi luettujen elämäkertojen päähenkilöitä ovat olleet Spede, Hector, Sami Yaffa, ex-SaiPa Pentti Matikainen – ja tänä kesänä vuoron saavat joidenkin muiden tarinat.

Kotimaan kesälomamatkoilla hamstraan reittien varsilta paikallisia lehtiä. Vaikkapa lappilaiseen elämänmenoon ja ilmiöihin virittäytyy mukavasti alueiden omia lehtiä lukemalla. Sanoma- ja aikakauslehtien parissa tulee kyllä viihdyttyä muutenkin päivittäin.

Lukemani kirjat ovat usein toteutuneita lahjatoiveita. Itse hankin kirjoja enimmäkseen nettikaupoista, ja löytöjen toivossa tulee joskus pengottua kivijalkakauppojen alelaareja. Lainakirjoja ei tule juurikaan harrastettua, ja paperimuotoiset kirjat tuntuvat edelleen luontevimmilta. Näiden valintojen summana kotiin on muodostunut oma minikirjasto.

Lomilla tulee yleensä luettua enemmän kuin muulloin. Viime vuosien ruuhka-aikoina lukeminen on taantunut epäsäännölliseksi. Mieluinen harrastus löytänee taas kesän myötä paremmin oman paikkansa.

Lukemani kirjat valikoituvat pitkälti aiheen mukaan, joten suosikkikirjailijoita ei varsinaisesti ole. Sen sijaan tiettyjen kustantajien tarjontaa on tullut seurattua muita tarkemmin. Johnny Kniga, Like, Nemo ja Bazar tarjoavat valtavirrasta erottuvia näkökulmia, mikä tuottaa monesti kiinnostavaa luettavaa.

Lukuvinkit voisi kiteyttää ajatukseen siitä, että on hyvä ylipäänsä lukea, koska vapaa-ajan ja tajunnan täyttäjiksi riittää valinnanvaraa ja tunkua jonoksi asti. Jörn Donnerin vanha TV-mainoshokema ”lukeminen kannattaa aina” lienee osuva näinä netin, videoiden ja pikaviestien lyhytjännitteisinä aikoina.

Journal
© Photo by Sandis Helvigs on Unsplash

 

Pia – sarjakuvien kauhua ja elokuvien lumoa

Olen aina pitänyt sarjakuvista; Aku Ankat, Asterixit, Tintit ja Ahmed Ahneet kantautuivat lähikirjastosta kotiin luettavaksi useampaan kertaan. Lomalukemisena sarjakuvat ovat loistavia; lyhyet ja iskevät sarjakuvatekstit ja osuvat kuvitukset sopivat lyhyemmänkin keskittymiskyvyn omaaville. Jarkko Vehniäisen ”Kamala luonto” -sarjakuva sanaleikkeineen ja pieruhuumoreineen avaa luonnon monimuotoisuutta. Tummemman huumorin ystäville sopivat Andy Rileyn kamikaze-puput, jotka seikkailevat ”Pupujen itsemurhakirjoissa”.

Katson paljon elokuvia, vähintäänkin pari sataa vuodessa. Kirjoihin pohjautuvat elokuvat saattavat joskus tuottaa pettymyksen, jos on ensin lukenut kirjan ja muodostanut oman käsityksensä hahmoista ja tapahtumista, ja jotka poikkeavatkin elokuvaohjaajan näkemyksestä. Onko siis parempi lukea ensin kirja vai katsoa elokuva, siinäpä ongelma! Mieleenpainuvimpia kirja-elokuva-yhdistelmiä ovat olleet Henri Charrièren ”Papillon”, Michael Blaken ”Tanssii susien kanssa” ja Winston Groomin ”Forest Gump”.

Kirjojen omaksi hankkiminen ei ole minulle tärkeää, vaikka jonkun verran niteitä tuleekin hankittua divareista. Ostan vain paperikirjoja omaksi, e-kirjat ja äänikirjat lainaan kirjastosta. Äänikirjana olen saanut kahlattua läpi klassikoita, joita en jatkaisi lukea itse, mutta jotka ovat olleet kuunneltuna erinomainen kokemus; tällaisia ovat esim. Mika Waltarin ”Sinuhe egyptiläinen” ja Mihail Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan”.

Lomalla vapaa-aikaa on enemmän, joten ehtii myös lukemaankin enemmän. Lukuvuoroa odottavat ”Monty Pythonin maailma” ja tiedekirjaston book swapista löytynyt ”The Revenant” ja lukemattomat muut kirjat.

Kirjapino

Mainokset

GDPR tulee, oletko valmis?

 

GDPR

Viime aikoina ei ole voinut välttyä kirjainlyhenteeltä GDPR, mutta sen sisältö ja merkitys Lappeenrannan tiedekirjaston asiakkaille on saattanut jäädä epäselväksi. General Data Protection Regulation eli EU:n tietosuoja-asetus vaikuttaa myös toimintaamme, vaikka kirjastomme on aina kunnioittanut henkilötietojesi yksityisyyttä.

Asiakkaana sinun kannattaa kuitenkin huomioida, että jatkossa tarvitset aina kirjastokortin tai henkilöllisyystodistuksen voidaksesi lainata, uusiaksesi lainoja, maksaaksesi kertyneitä maksuja, saadaksesi uuden salasanan… Jos asioit puhelimella, sinulta kysytään erilaisia asioita varmistaaksemme henkilöllisyytesi. Ottaessasi yhteyttä kirjastoomme sähköpostilla, käytä korkeakoulusi (LUT/Saimia) sähköpostiosoitetta. Muistathan, että kirjastokortin löydät myös Finna-tililtäsi.

Jatkossa tehdessäsi verkossa Finnoissa varausta kirjaston aineistoon, sinun tulee erikseen hyväksyä se, että varauksesi laitetaan noudettavaksi avoimeen varausten noutohyllyyn sukunimesi mukaan aakkostettuna. Mikäli et halua varaustasi avoimeen noutohyllyyn, tee varaus kirjaston palvelupisteessä ja nouda varauksesi kirjastosta palveluaikana.

Vaikka asiakastietolomakkeessa kysytäänkin monenlaisia henkilötietoja henkilötunnusta myöten, keräämme ja tallennamme asiakasrekisteriimme vain ne tiedot, jotka henkilön tunnistamiseksi ja yksilöimiseksi on välttämätöntä. Esimerkiksi tiedot lainoistasi häviävät, kun palautat aineistot.

Kirjastokortti on kuin luottokortti. Säilyttämällä korttisi huolellisesti, huolehdit omalta osaltasi myös henkilötietojesi turvallisuudesta.

 

 

 

 

Kirjastolainen maailmalla – vol. 3

Huhtikuun alussa Tanskassa voisi kevät olla jo pitkälläkin. Niin ei kuitenkaan ollut tänä vuonna, kun tein matkan Kööpenhaminaan ja Århusiin. Ensimmäisenä Århusin aamuna satoi räntää ja päädyin etsimään suojaa Århusin kaupunginkirjastosta, Dokk1:stä, mikä on paljon muutakin kuin pelkkä kirjasto. Kööpenhaminassa kova tuuli pakotti vetäytymään hetkeksi mm. Kuninkaalliseen kirjastoon, jonka lisäosaa kutsutaan ”Mustaksi timantiksi”. Jälkikäteen selvisi, että molempien rakennusten suunnittelusta on vastannut sama arkkitehtitoimisto ”Schmidt Hammer Lassen Architects”.

Dokk1, Århus

Kesällä 2015 valmistunut Dokk1 eli Dokken sijaitsee Århusin vanhan tullikamarin naapurissa, aivan sataman ja meren äärellä. Valtavan kokoisessa modernissa rakennuksessa on kirjaston lisäksi mm. yritystiloja ja parkkitalo. Kirjaston isoista ikkunoista näkee ulos satama-alueelle tai kaupunkiin. Ikkunat mahdollistavat myös ulkoa kirjastoon näkemisen, jolloin toiminta on – sanan varsinaisessa merkityksessä – läpinäkyvää.

Dokk1

Rakennus on avoinna aamusta iltaan, tosin ensimmäiset ja viimeiset tunnit kirjastoa käytetään omatoimisesti. Sisääntulon vieressä tarjottavien kansalaispalveluiden aukioloajat ovat suppeammat. Kirjastolla on tiloja useammassa eri tasossa, kokoelmat suht’ väljästi sijoitettuna. Hyllyjen väleihin ja tasanteille on sijoitettu keskenään erilaisia istuinryhmiä.

dokken

Keskiössä on ylätasolle johtava ”Ramppi”, jonka noustuaan kohtaa näköalan satamaan (The View-alue). Tuolta löytyy myös Kristine Roepstorffsin pronssiteos The Gong, mikä on maailman suurin putkikello: vauvan syntyessä Århusin yliopistollisessa sairaalassa vanhemmat voivat painaa nappia, jolloin Dokkenin gongi kumahtaa ja kertoo, että kaupunki on saanut uuden asukkaan.

dokkenlukusali

Kirjastossa on lukusali, kokous-, ryhmätyö-, ja opetustiloja, asiakastietokoneita ja monenlaista toimintaa, Dokk1:ssä järjestetään todella paljon erilaisia tapahtumia, joita mainostetaan mm. näyttötauluilla. Kirjaston lastenosasto sai minutkin lapseksi jälleen. Suomalaisten kirjastojen lastenosastot jäävät auttamattomasti kakkoseksi vertailussa tuohon milteipä sisähuvipuistomaiseen kokonaisuuteen. Ja kirjaston pihalla oli vielä toinen mokoma leikkipaikkoja. Tarjolla oli monenlaisia pelejä, legoja (tottakai, Tanskassa!), erilaisia leikkitiloja ja toki kirjojakin.

dokkenlastenosasto

Dokken on yllätyksiä täynnä. Minunkin piti käydä paikassa toisenkin kerran, koska en ollut käynyt rakennuksen alla olevassa parkkihallissa. Sieltä löytyy Magic Mushrooms -niminen Elmgreenin ja Dragsetin taideteos anonyymistä ylösalaisin olevasta suurkaupungista.

dokkenmushrooms

Lisätietoa Dokk1:stä: https://dokk1.dk/english

The Black Diamond, Kööpenhamina

blackdiamond

Tanskan kuninkaallinen kirjasto on Tanskan kansalliskirjaston ja Kööpenhaminan yliopiston yhteenliittymä. Kirjastolla on monisatavuotinen historia, joka näkyy Slotsholmenissa sijaitsevassa kirjastossa niin arkkitehtuurissa, kalustuksessa kuin kokoelmissakin. Paikalla oleva vanha kirjastorakennus on ollut käytössä yli sata vuotta. Vuonna 1999 sen viereen valmistui Musta timantti -uudisrakennus. Ulkoa päin uuden ja vanhan raja on selvästi nähtävissä ja uuden puolen ali kulkeva autotie vielä korostaa rakennuksen modernisuutta.

 

Yliopistokirjastossa hiljaisuus, opiskelu- ja työrauha otettiin paljon vakavammin kuin Dokk1:ssä, joka onkin kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Mustan timantin lukusaleihin oli pääsy vain luvan saaneilla, ja koin häiritseväni avotiloissa työskenteleviäkin, kun kuljin kameran kanssa ympäriinsä kuvaten erilaisia paikkoja.

Mustan timantin sisällä siirtyminen uudelta vanhalle puolelle tai toisinpäin sujuisi paljon huomaamattomammin, ellei valaistus ja kalustus muuttuisi. Itseäni kuitenkin miellytti suunnattomasti se, että vanhat monikerroksiset hyllyt, valaisimet ja arvokkaat huonekalut oli säilytetty.

blackdiamond4

Vieraillessani kirjastoissa poimin vähintäänkin alitajuisesti muiden toteutuksista vinkkejä ja ideoita, joita voisimme toteuttaa Lappeenrannan tiedekirjastossa. Näissä kahdessa kohteessa kiinnitin yleisten tilojen lisäksi huomiota erityisesti siihen, miten kirjastojen asiakaspalvelu oli toteutettu.

Rakennuksina Dokk1 ja Musta timantti eivät muistuta toisiaan, mutta monia yhtymäkohtia niistä löytyy. Pidän erityisesti siitä, että molemmat ovat veden äärellä ja maisema on läsnä isojen ikkunoiden kautta.

blackdiamond5

Lisätietoa Mustasta timantista: http://www.kb.dk/en/index.html

Tästä pääset lukemaan muut sarjan jutut:

Kirjastolainen maailmalla – vol.2

Kirjastolainen maailmalla

 

.

 

 

.

 

 

.

Tutkimusaineistojen pitkäaikaistallennus (TPAS), Fairdata, onko jotain muuttunut?

Rahoitushakemusten aineistojenhallintasuunnitelmissa (Data Management Plan) kysytään aineistojen jakamisesta ja pitkäaikaistallennuksesta (Data sharing and long-term preservation). Mitä tulemme luvanneeksi, kun kirjoitamme suunnitelmiin, että tutkimusaineistomme tallennetaan CSC:n IDA-tallennuspalveluun ja että IDA on kansallisen pitkäaikaistallennuksen, TPAS, piirissä?

Entä, mitä on Fairdata?

FAIR-periaatteet ovat EU:n komission linjaus kesältä 2017. Ne määrittävät tutkimusaineistojen avoimuuden tavoitteiksi löydettävyyden, saatavuuden, yhteentoimivuuden (standardien mukaisuuden) ja käytettävyyden (Findable, Accessible, Interoperable, and Re-usable). Opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut FAIR-periaatteisiin ja kansallisia CSC:n kehittämiä tutkimusaineistopalveluita (nykyisin Fairdata-palvelut) kehitetään näiden periaatteiden pohjalta.

Alla oleva kuva kertoo parhaiten kokonaisuuden:

Fairdata
Kuva: Anssi Kainulainen, CSC, http://www.doria.fi/handle/10024/154833

Tutkija tallentaa aineistonsa IDA:an ja muokkausten jälkeen merkitsee sen säilytettäväksi (IDA:n uudessa versiossa), tutkija kuvailee aineiston (eli lisää metatiedot) uudessa Qvain-kuvailupalvelussa, josta kuvailutiedot siirtyvät Etsimeen. Tiedot aineistoista löytyvät Etsimestä vaikka Googlella. Tutkimusaineistot säilyvät IDA:ssa jopa vuosia, vaikka itse tutkimus loppuisikin. Organisaatioiden täytyy jatkossa päättää, miten ne hallinnoivat IDA:ssa olevia aineistojaan esimerkiksi tutkijan vaihdettua työpaikkaa. Uudistettu IDA on luvattu loppukäyttäjien käyttöön tämän vuoden keväällä. Nykyiset IDA-projektit migroidaan (kaikki data, projektit ja käyttäjät siirretään) uuteen palveluun.

Organisaatioiden pitää määrittää periaatteet, joilla ne haluavat itselleen merkittävät tutkimusaineistot tallennettavaksi IDA:sta Fairdata-PAS:iin pitkäaikaistallennukseen. Fairdata-PAS:iin voidaan jatkossa siirtää tai haravoida aineistoja myös muista aineistojen tallennuspalveluista sekä myös organisaatioiden omista järjestelmistä.

Jatkossa myös hakupalvelu-Etsimeen voidaan toivottavasti haravoida aineistojen kuvailutietoja eri tallennuspalveluista kuten Zenodosta tai EUDATista.

Kriteerinä pitkäaikaistallennettaville merkittäville aineistoille voi olla esimerkiksi, OKM:n ehdotus täydennettynä LUT:n ehdotuksilla:

– Profiloitumisen kannalta merkittävät aineistot sekä yliopiston profiloitumiseen liittyvät faktatieto
– Merkittävät tutkimusinfrastruktuurit ja –laitteistot sekä niihin liittyvät aineistot
– Huippuyksiköiden kannalta merkittävät aineistot
– Erityisosaamisen kannalta merkittävät aineistot
– Aineistot, joilla tutkimukset voidaan myöhemmin todentaa
– Aineistot, jotka on vaikea tuottaa uudestaan

o haastattelututkimukset
o otetut näytteet

Fairdata-PASissa on organisaatioille alustavasti varattu tilaa 10 TB.

Fairdata-kokonaisuus ja siihen tulevaisuudessa liittyvä EOSC (European Open Science Cloud) hakee vielä muotoaan. Tässä vaiheessa on tärkeintä, että aineistojen ja niiden kuvailutietojen hallintaan kiinnitetään kokonaisuutena erityistä huomiota. Tutkimusrahoittajat hyväksyvät laajasti standardien mukaisia aineistojen tallennuspaikkoja em. edellytyksillä.

AVAA- Avointen tutkimusaineistojen julkaisualusta ei kuulu Fairdata-palveluihin, koska sitä kautta ei pystytä resurssisyistä havainnollistamaan kaikkia IDA-aineistoja. AVAA tulee kuitenkin olemaan käytettävissä erillisenä palveluna.

LUT:ssa keskitettyyn openscience@lut.fi –palvelusähköpostiosoitteeseen voi lähettää avointa tiedettä ja tutkimusaineistoja koskevia kysymyksiä.

Aiheeseen liittyvää tietoa:

Datan elinkaari –seminaarin esitykset

IDA-palvelun uudistus

IDA-yhteyshenkilöt LUT:ssa: Jari Taipale, Ilkka Nokelainen

Avoin tiede –sivut

LUT:n avoimen tieteen materiaali

.

.

TIEDEKIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 2: Kirsin päivä

Tulen yleensä töihin aikaisin aamun ruuhkaisimpia busseja vältelläkseni, niin tänäkin aamuna. Työpäivä alkoi sähköpostien läpikäymisellä. Postia tulee päivittäin aika paljon. Kiireellisiin posteihin yritän tietenkin vastata heti.

sabri-tuzcu-331970-unsplash
Sabri Tuzcu/Unsplash

Tämän helmikuisen työpäivän työlistalla oli kirjojen hankintaa, julkaisujen validointia, e-kirjojen linkitystä Finnaan ja kaukopalvelua. Alkuun tein normityötäni, eli hankin kirjoja, tällä kertaa uusia kirjoja Linnalan kampuskirjastoon. Schooleista oli tullut hankintapyyntöjä osastojen kokoelmiin henkilökunnan käyttöön. Myös eräältä opiskelijalta oli tullut hankintaehdotuksia kirjaston kokoelmaan. Hankittavista kirjoista tehdään hankintatietueet kirjaston hankintaohjelmaan. Tietueet näkyvät Finnassa.

Kello 9:n aikaan kirjaston väki kokoontui aamukahville, jonne minäkin menin. Työpöydän ääreen palattuani kävin läpi avoimet kirjatilaukset ja ostin vielä e-kirjoja. Tehtäviini kuuluu myös julkaisujen validointia eli niiden metatietojen oikeellisuuden tarkastamista. Validointi tehdään Converis-tutkimustietojärjestelmässä, jonne yliopiston henkilökunta syöttää julkaisunsa. Enimmäkseen validoin tänään lehtiartikkeleita, mutta myös muutaman konferenssiartikkelin. Ne ovat vähän työläämpiä validoitavia kuin lehtiartikkelit.

Sijaistin myös kollegaa kirjaston kaukopalvelussa. Tilasin muutaman kirjan ja lehtiartikkelin Kuopion Varastokirjastosta, josta sekä kirjat että artikkelit saadaan tosi nopeasti. Yhden aineiston tilasin Australiasta asti, kun lähempää sitä ei saanut. Kollegani oli sitä jo kysellyt eräästä yliopistokirjastosta. Maksuksi lähetin IFLA-vouchereita. Ne ovat kansainvälisessä kaukopalvelussa käteviä, kun lainoista ei tarvitse lähettää laskuja.

Työpäivän päätteeksi linkitin Sagen e-kirjoja. Lisäsin kirjaston luettelointiohjelmaan kunkin kirjan tietoihin doi-tunnisteen. Tarkastin myös, että linkki varmasti toimii Finnassa. Töiden välillä kävin syömässä ja iltapäivällä kahvitunnilla. Työpäivä meni nopeasti työn touhussa.

VIRTA, Juuli, Vipunen ja Tutkimustietovaranto – Julkaisutietojen päätepisteet nyt ja tulevaisuudessa

Julkaisutietoja kerätään tutkijoilta LUT:ssakin monestakin syystä. Yksi syistä on raportoida ne Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain tapahtuvassa tiedonkeruussa julkista rahoitusta varten. Tässä tiedonkeruussa tutkijoiden LUT Research Portaliin syöttämät ja Lappeenrannan tiedekirjaston validoimat julkaisutiedot raportoidaan kansalliseen VIRTA-julkaisutietopalveluun (https://wiki.eduuni.fi/display/cscvirtajtp/VIRTA-julkaisutietopalvelu), johon kaikki suomalaiset yliopistot, korkeakoulut, yliopistolliset sairaalat ja tutkimusorganisaatiot raportoivat julkaisutietonsa. LUT:ssa tämä siirto tapahtuu käsin kerran vuodessa. VIRTA-julkaisutietopalveluun on kytketty myös muita tietolähteitä, kuten Julkaisufoorumin julkaisukanavatietokanta, josta julkaisuille saadaan ajantasaiset JUFO-luokitukset. VIRTA-julkaisutietopalvelun tiedot ovat hyödynnettävissä organisaatioiden tietojärjestelmissä koneluettavien rajapintojen kautta.

”Juulista löytyvät kaikki suomalaisten yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden raportoimat julkaisut vuodesta 2011 ja ammattikorkeakoulujen julkaisut alkaen vuodesta 2012.”

VIRTA-palvelusta tiedot siirtyvät automaattisesti kansalliseen Juuli-julkaisutietoportaaliin (www.juuli.fi), josta suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisutiedot ovat vapaasti kaikkien selattavissa ja haettavissa. Juulista löytyvät kaikki suomalaisten yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden raportoimat julkaisut vuodesta 2011 ja ammattikorkeakoulujen julkaisut alkaen vuodesta 2012. Valtion tutkimuslaitosten julkaisuja on lisätty Juuliin vuodesta 2014 alkaen. Juulia ylläpitää ja kehittää Kansalliskirjasto yhdessä Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa.

Julkaisutietoja voi siis selata paitsi organisaation omissa järjestelmissä, kuten LUT Research Portalissa (research.lut.fi) ja Juuli-julkaisutietoportaalissa, niin myös Vipunen-raportointiportaalissa (www.vipunen.fi), joka sisältää julkaisutietojen ohella myös muuta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaan liittyvää tietoa. Vipusessa voi selata ja koostaa raportteja eri kriteerein. Vipusesta vastaavat OKM ja Opetushallitus.

”Tutkimustietovarannon tarkoituksena on, että samoja tutkimukseen liittyviä tietoja ei raportoida useaan kertaan moneen eri paikkaan”

Vuonna 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti valtakunnallisen Tutkimustietovaranto-hankkeen (https://tutkimustietovaranto.fi/). Tutkimustietovaranto tulee kokoamaan yhteen kuvailutietoja esimerkiksi julkaisuista, tutkimusaineistoista, tutkimusinfrastruktuureista, tutkijoista, tutkimusryhmistä ja hankkeista. Esimerkiksi Juuli, VIRTA ja organisaatioiden tutkimustietojärjestelmät voivat toimia tutkimustietovarannon tietolähteinä. Tutkimustietovarannon tarkoituksena on, että samoja tutkimukseen liittyviä tietoja ei raportoida useaan kertaan moneen eri paikkaan, vaan tietoja voidaan hyödyntää yhden palvelun kautta kulloinkin haluttuun tarkoitukseen. Tutkimustietovaranto julkaistaan vuonna 2020.

Tutkimustietovaranto
Tutkimustietovaranto. Lähde: https://wiki.eduuni.fi/display/CSCTTV/Tutkimustietovaranto

LUT:ssa tavoitteena on kehittää julkaisutietojen raportointia siten, että tiedot siirtyisivät LUT Research Portalista automaattisesti VIRTAan ja sitä kautta Juuliin useamman kerran vuodessa tai jopa lähes reaaliaikaisesti.

Lähteet:

Origo palvelupiste

Kirjastoon saapuessa ensimmäisenä huomaa Origo palvelupisteen. Siellä istuu yleensä yksi päivystäjä valmiina vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin. Millaisiin kysymyksiin siellä osataankaan vastata? Mitä ihmettä tuon päivystäjän työnkuvaan kuuluu?

Ratkaisu löytyy Origosta

Kirjaston asiakaspalvelun auetessa kymmeneltä, päivystäjä saapuu paikalle. Päivystäjä on kirjastossa asiakkaita varten ja pyrkii parhaan osaamisensa mukaan vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin. Yleisimpiä tapauksia ovat esimerkiksi kirjojen sijainnit, ryhmätyötilavarausten teko ja ongelmat LUT:n opiskelijoiden käyttäjätunnuksissa. Jonkin verran asiakkaat haluavat tehdä varauksia kirjoihin, joihin he eivät itse ole pystyneet tekemään varausta Finnan kautta.

origo_palvelupiste

Asiakaspalvelupiste kirjastossa palvelee opiskelijoita, henkilökuntaa sekä ulkopuolisia käyttäjiä. Jos LUT:lainen ei jostain syystä saa vaihdettua salasanaansa id.lut.fi-sivustolla, löytyy ratkaisu Origosta. Tiskillä voidaan tutkia tunnusta hieman tarkemmin ja selvittää, miksi tunnus ei toimi normaalisti.

Jos kirja on hukassa, on myös hyvä pyytää asiakaspalvelija auttamaan sen löytämisessä. Voi olla, että kirja on tosiaan kadonnut tai joutunut väärään paikkaan hyllyssä, jolloin päivystäjät voivat merkata sen järjestelmiin ja seuraava asiakas ei turhan takia mene kyseistä kirjaa etsimään. Voi tietysti myös olla, että päivystäjän harjaantuneet silmät bongaavatkin tuon kirjan hyllystä ja asiakas saa sen heti lainaan.

Kirjastokortin unohtuessa kotiin löytyy apu myös tiskiltä. Jos mukanasi on henkilöllisyystodistus, saat lainattua sen kanssa kirjan päivystäjältä. Toinen mahdollisuus tällaisessa tilanteessa on tietysti kirjautua mobiililaitteella Finnaan, josta löydät oman kirjastokorttisi viivakoodin, jota voit näyttää lainausautomaatteihin.

Mutta mitä ihmettä tiskillä tehdään silloin kuin siinä ei ole asiakasta?

Päivystäjän tehtäviin kuuluu myös vastata asiakkaiden sähköposteihin ja puhelinsoittoihin. Yleisimpiä tilanteita, joissa asiakas lähestyy Origoa sähköpostitse, on toimimaton tunnus, varauksen tekeminen kirjaan, jota on saatavilla Skinnarilasta tai Imatralta tai sitten ihan vaan lainojen uusinta. Puhelimitse lähestytään samanlaisissa asioissa. Puhelimessa kysytään yleisimmin esimerkiksi ohjeita, miten Finnaan saa liitettyä oman kirjastokorttinsa tai onko mahdollista tehdä varausta johonkin kirjaan.

origo_Emma

Asiakaspalvelun lisäksi päivystäjät tyhjentävät palautusautomaatteja ja siirtävät varatut kirjat niille tarkoitettuun hyllyyn. Myös jokainen sähköpostin kautta tehty ryhmätyötilavaraus on hyväksyttävä. Päivystäjä varmistaa tiskillä, että samalla henkilöllä ei ole muita voimassa olevia ryhmätyötilavarauksia ja tilavaraukseen on liitetty myös muut ryhmätyötilaan menevät opiskelijat.

Päivystäjältä tullaan usein kysymään myös erilaisia kysymyksiä esimerkiksi mistä saa ladattua omalle koneelleen LUT:n opiskelijoiden kotikäyttöön hankittuja ohjelmistoja, sekä mistä mikroluokista löytyy tiettyjä ohjelmistoja. Välillä kysytään päivystäjältä myös apua esimerkiksi Moodlen käyttöön tai Eduroamiin kirjautumiseen. Parhaamme mukaan pyrimme vastaamaan kaikkiin kysymyksiin tai ohjaamaan ainakin eteenpäin sellaiseen paikkaan, josta asiakas saa kysymykseensä vastauksen.