Kuten varmaan olette huomanneet, blogissamme on ollut viime aikoina hiljaista. Viime syksyiset organisaatiomuutokset ovat tuoneet paljon uusia asioita, joiden vuoksi blogi on jäänyt vähälle huomiolle. Tämän vuoksi päätimme nyt laittaa blogin tauolle ja keskittyä muihin viestintäkanaviimme. Nämä eivät toivottavasti ole lopulliset jäähyväiset, vaan saatamme palata blogin pariin myöhemmin uusin ideoin. Siihen asti voit seurata meitä Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Lisäksi tiedotamme ajankohtaisista asioista www-sivujemme Ajankohtaista-osiossa.
Euroopan uniosta ja eduskunnasta terveisiä – minunkin työasemalleni on välittynyt tieto saavutettavuusdirektiivistä (EU), 2016/2102) ja sen toimeenpanoa ryydittämään tarkoitetusta tuoreesta säädöksestä nimeltä laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019). Mistähän on oikein kyse, mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja miten pitäisi reagoida – vai mitenkään? Kuuluuko asia minulle, työpaikalleni, kenelle?
Saavutettavuus on mielenkiintoinen termi. Pohdiskelin sitä hetken mielessäni: se kertoo, että on mahdollista tavoittaa jotakin, päästä jonnekin, saavuttaa ja olla osa. Mahdollisuus ja oikeus, kaikille, yhdenvertaisesti. Se kertoo jostakin, kuin matkasta, joka on selkeää ja ymmärrettävää. Tuntuu käsite pikkuhiljaa konkretisoituvan, avautuvan. Kun saavutettavuuteen liitän säädöksen nimessä olevan digitaalisuuden ja palvelu -käsitteen, olenkin jo oman työni ja kirjaston toiminnan keskiössä. Ohjaamme verkkoaineistojen käyttöön, opastamme verkon välityksellä, välitämme opetustilanteissa tietoa luentodioin tai suullisesti – chattailemme ja skypetämme.
Tarjoamme asiakkaille pääsyä tiedon lähteille solmimalla sopimuksia tiedontuottajien kanssa ja avaamalla palveluja käyttöliittymien kautta. Ostamme sen, mikä on tarjolla, vertailemme tuotteita, kun mahdollista. Usein kehitämme ja viemme kehitysehdotuksia palvelujen toimivuudesta eteenpäin – toisinaan melko hitain tuloksin. Käyttöliittymät muuttuvat – ns. uudistuvat – saattaa olla, että entiset yhteydet eivät toimikaan tai palvelu näyttää yllättäen oudolta. Apua tilanteeseen tulisi löytyä verkkosivuilta, helpdeskien kautta, sähköpostitse tai lukemalla oppaita. Mutta varsin usein ohjeet ovat kielellisesti vaikeaselkoisia – pitkiä lauseita, vaikeita sanoja, pientä tekstiä. Miten tulisikaan toimia?
Ovatko verkkosivumme, jossa kerromme palveluistamme, sähköiset lomakkeemme, joiden kautta varataan opastusaikoja tai käyttämämme esitysdiat sellaisia, että ne ovat ymmärrettäviä? Entä mobiilisovelluksemme, miten on toiminnallisuuden laita? Jos olisi tarve, miten itse asiakkaina ja digitaalisten palvelujemme käyttäjinä kokisimme palvelut, joita joka päivä tarjoamme? Hyvä tapa testata asiaa on mennä käymään jonkun toisen organisaation sivuille, asioida toisessa kirjastossa ummikkoasiakkaana. Meneekö sormi suuhun – onko tavoiteltu palvelu saavutettava? Löytyykö apua verkkosisällön saavutettavuusohjeista, WCAG-vaatimuksista?
Aloitankin alusta – mistä digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetussa laissa säädetäänkään? Avaan säädöksen verkkopalvelu Finlexistä luettavakseni. Sen 1 §:stä löytyy lain tarkoitus tiivistetysti: ” – – edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta ja siten parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja.” Mikä huikea matka on edessä – tämä lakihan koskee minua, meitä. Se koskee kaikkia, jokaisen oikeutta saavuttaa haluamansa palvelu, mahdollisuutta sen saavuttamiseen niin digitaalisesti kuin sisällöllisesti.
Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. EUR-Lex. [Viitattu 5.9.2019]. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/eli/dir/2016/2102/oj
Työpäivieni sisällöt vaihtelevat tavattomasti, kahta samanlaista päivää ei osu ainakaan peräkkäin. Yhtä satunnaista työpäivää kuvaamalla en siis pysty kertomaan kaikesta työhöni liittyvistä asioista, mutta todennäköisesti saatte kuitenkin jonkinlaisen kuvan työstäni.
Olen totuttanut itseni siihen, että tulen työpaikalle aamulla aikaisin, yleensä puoli kahdeksaan mennessä. Aamun rauhassa on hyvä tehdä kierros kirjaston tiloissa, järjestää paikkoja, kerätä asiakkaiden pöydille jättämiä kirjoja ja laittaa poispudonneita vaimennustassuja takaisin tuolinjalkoihin.
Irronnut vaimennustassu. Photo by Sanna Savolainen
Kierrokseni aikana tietokone ehtii käynnistyä ja pääsen tutkimaan edellisen työpäivän jälkeen tulleita sähköposteja. Tänään ei ole minun vuoroni päivystää tietopalvelussa, joten oman henkilökohtaisen työsähköpostin läpikäynti riittää. Päivystyspäivinä täytyy huolehtia myös kirjasto-postiin tulleista viesteistä. Etätyöpäivinäkin herään totuttuun aikaan ja aloitan työt yleensä jo seitsemältä, jolloin voin lopettaa iltapäivällä hieman aikaisemmin.
Tällä kertaa sähköpostista löytyy Lappeenrannan tiedekirjaston ja Lahden korkeakoulukirjaston fuusioon liittyviä asioita. Tein uuden yhteiskirjaston käyttösäännöistä ja hinnastosta esitykset, joihin pyysin kommentteja. Nyt saatujen sähköpostien pohjalta pääsen muokkaamaan esityksiäni eteenpäin. Kirjastofuusioon liittyvät asiat ovat olleet jo pitkään yksi eniten aikaa vieviä työtehtäviäni – ja ovat sitä vielä kauan. Vaikka kirjastot yhdistyvätkin elokuun lopussa, menee ensi vuoden kesään, ennen kuin kirjat ja muut kirjastoaineistot ovat samassa järjestelmässä. Asiakkaan silmin kirjasto on todennäköisesti vasta sitten yksi ja yhteinen.
Nyt en kuitenkaan saman tien jatka sääntö- ja hinta-asioiden parissa, vaan suuntaan työtovereiden kanssa aamutauolle henkilökunnan kahvihuoneeseen. Juon kupillisen teetä ja evääksi ottamani aprikoosin lisäksi napostelen muutaman karkin ja suklaisen herkkupalan, jotka ystävällinen kollega on tuonut tarjolle.
Kahvihuoneen herkkuja. Photo by Sanna Savolainen
Tauon jälkeen tapaan asiakkaan, joka tarvitsee neuvoja ja vinkkejä Finnan käyttöön ja tiedonhakujen tekemiseen päästäkseen alkuun opinnäytetyön teossa. Tällaiset etukäteen sovitut kahdenkeskiset asiakastapaamiset ovat kivoja! Niissä oppii itsekin aina jotakin uutta, koska asiakkaiden aiheet vaihtelevat paperikoneen märkäpäästä ruokahävikkiin, yrityksen taloushallinnosta diabeteksen hoitoon.
Yritän pitää työkunnostani huolta ja olen laittanut aktiivisuusmittarini hälyttämään aina kymmenen minuuttia vaille täyden tunnin, jos olen vain istua kököttänyt työpisteessäni. Lähden silloin hyllyttämään muutaman kirjan, täyttämään vesipullon, hakemaan tulosteita tai ihan vaan kävelemään kirjaston läpi ja takaisin. Aina ei laitteen surinakaan saa minua liikkeelle, jos jokin asia on melkein-mutta-ei-ihan valmis. Huijaan itseäni, että kirjoitan vain tämän sähköpostin, vastaan vain tuolle yhdelle asiakkaalle, otan kantaa vain tähän asiaan ja sitten jaloittelen. Toisinaan ”havahdun” vasta tunnin päästä rannekkeen väristessä seuraavan kerran. Kahvi- ja ruokatauoista pidän kyllä kiinni, jos vain kokouksilta tai muilta kelloon sidotuilta varauksilta ehdin.
Lounaalla. Photo by Sanna Savolainen
Tänään ehdin aivan mainiosti lounaalle, jonka jälkeen raportoin sähköpostilla esimiehelle hänen kysymästään asiasta ja jatkan LUT Tiedekirjaston hinnaston muokkaamista. Ei ole aivan yksinkertaista yhdistää kahden erillisen kirjaston hinnastoja yhdeksi. Vielä hankalampaa on kuitenkin yhdistää kahden kirjaston toimintatavat ja käytännöt, luoda yksi yhteinen työkulttuuri ja työyhteisö, varsinkin kun välimatkaa on noin 150 kilometriä. Tämä vaatii paljon silkkaa ajattelua, asioiden pohdiskelua ja niistä keskustelua ennen päätösten tekoa. Ja vasta päätösten jälkeen alkaa varsinainen toteutuksesta vastaava työ. Onneksi meillä on hyvä ja aikaansaapa työporukka, joten voin olla turvallisin mielin ja luottaa, että kyllä me onnistumme.
Jossain välissä muistan, että seuraavan päivän tietopalvelupäivystäjä on ilmoittanut olevansa poissa töistä, joten minun pitää sopia kuka tai ketkä hoitavat työn. Saan päivystystunnit jaettua suht’ tasapuolisesti kolmen kesken, joten kenenkään ei tarvitse luopua kokonaan alkuperäisistä suunnitelmistaan. Keskityn uudemman kerran hinnastoon, kunnes joudun taas keskeyttämään, tällä kertaa temppuilevan palautusautomaatin takia.
Palautusautomaatti. Photo by Tuula Heikkanen-Vainikka
Laite on vikuroinut jo pitkään ja ongelmaa on yritetty ratkaista niin laitteen toimittajan taholla kuin LUTin tietohallinnossakin. Nyt on taas jokin vaihtoehtoinen ratkaisu olemassa, mutta IT-asiantuntija on huomannut, ettei laitteessa ole kuittipaperia ja ilmestyy työpisteeseeni kertomaan asiasta. Minä delegoin asian eteenpäin, mutta ehtihän siinä ajatus taas katketa. Ei muuta kuin punaista lankaa etsimään, kahvihuoneen kautta.
Tauolta palatessani huomaan, että sähköpostiin on putkahtanut muutama nopeaa reagointia vaativa viesti, jotka hoidan ennen kuin otan loppukirin päivän varsinaiseen työtehtävään eli LUT Tiedekirjaston hinnastoon. Työkaverit alkavat jo yksi toisensa jälkeen lähteä hyödyntäen kirjaston kesäistä sulkemisaikaa ja oikeutta liukumaan. Minulla ei ole enää montaa kohtaa hinnastossa läpikäymättä, joten teen homman loppuun. Näin toimien pelastan myös oman iltani, kun kesken jäänyt työasia ei jää kummittelemaan mielen pohjalle. Sitten vielä tuotoksen lähetys uudelle kommenttikierrokselle sekä vilkaisu seuraavan päivän aikatauluun – ja olen valmis lähtemään kotiin. Huomenna onkin sitten taas erilainen päivä!
Kirjastolaiset eivät pakene kirjoja lomallakaan, vaan päinvastoin kesä on mitä otollisin aikaa kahlata läpi vino pino kirjoja. Valoisat illat houkuttavat lukemaan vielä muutaman sivun ja matkat pidemmällekin taittuvat mukavasti äänikirjoja kuunnellen. Myös jo useampaan kertaan luetut klassikot houkuttelevat yhä uudelleen ja uudelleen.
Tein toukokuun loppupuolella laivamatkan Skotlannin ylämaille ja saarille. Laivan oli tarkoitus poiketa myös Shetlantiin Lerwickin satamaan. Etsiessäni ennen matkaa mukaan otettavaa lukemista verkkokirjakaupan sivuilta, löysin paitsi hienon kulttuuri- ja luontomatkakirjan – Charles Tait´n Shetland Guide Book – myös North Tyresidessä asuvan brittikirjailijan Ann Cleevesin Shetlanti-sarjaan kuuluvan kahdeksannen dekkarin nimeltään Wild Fire. Esittelytekstiä lukiessani huomasin, että Ann Cleeves oli viimeisimmässä teoksessaan päättänyt laittaa pisteen Lerwickin poliisiasemalla työskentelevän komisarionsa Jimmy Perezin tarinalle. Teos sopi siten hyvin seurakseni matkalleni niin tapahtumapaikkansa kuin päähenkilönsä päättyvän tarinan muodossa.
Shetlantilainen Jimmy Perez on varmasti monelle tuttu hahmo joko lukukokemuksena tai Ylen kanavilta tulleen sarjan ”Shetlandsaarten murhat” myötä. Itse olen paitsi lukenut kirjat myös seurannut niiden pohjalta luotuja filmatisointeja. Näin on Cleevesin luoman toisenkin rikoskomisarion Vera Stanhopen kohdalla. Kummassakin sarjassa olen ihaillut tapahtumapaikkojen karuja maisemia, joita usein halkoo kapea yksinäinen, synkähkökin tie saaren päästä päähän. Jyrkät kalliot meren tyrskyineen taustoittavat alkavaa tarinaa.
Olen dekkarien ystävä. Itse rikokset eivät minua sinällään kiinnosta vaan ihmiset niiden takana, taustat ja ympäristöt. Ann Cleevesin dekkareissa ihmiset ovat tavallisia, erehtyväisiä, omanlaisiaan, jotka usein ajautuvat tilanteisiin tai käyttävät niitä hyväkseen. Jotakin vain tapahtuu. Kun luen kirjaa, kiinnostun usein myös kirjailijan luomasta miljööstä. Joskus filmattu teossarja pakottaa etsimään itse kirjailijan taustalta. Vaikka Ann Cleeves on antanut varsin vapaat kädet teostensa filmatisoinneille, päähenkilöt ovat vahvasti omia persooniaan toimijoina, ajattelijoina, arkielämänsä kokijoina kummassakin genressä.
Kuinka Jimmy Perez selvisi laivamatkastaan kanssani? Wild Fire -kirja matkasi mukanani Dublinista Skyen, Orkneyn, Shetlannin ja Aberdeenin kautta takaisin Lappeenrantaan mukavasti matkalaukussa – lukematta. Niin paljon oli matkalla nähtävää ja koettavaa. Nyt kun laivan aallot ovat keinumisensa keinuneet ja meri lintuineen, väreineen, tuoksuineen ja äänineen vaipunut mielessä taustalle, on aika tehnyt tilaa jäähyväismatkalle Jimmy Perezin kanssa. Wild Firen ensimmäinen sivu on avattu – tarina alkaa: ”Emma sat on the shingle bank and watched the kids on the beach below build a bonfire.”
Toni – kesälukemista silmät kiinni
Olemme jo tovin saaneet nauttia helteistä, ja monella on koulu vaihtunut kesätyöhön. Kaiken tohinan keskellä itse pyrin edes pari kertaa viikossa istahtamaan alas ja rauhoittumaan, mikä itselläni onnistuu parhaiten kirjan parissa. Kesti tovin, ennen kuin opin arvostamaan kirjallisuutta. ”Onhan meillä Youtube ja Wikipedia”. Onneksi tästäkin vaiheesta kasvoi yli, ja jatkuva kännykän räpeltäminen on vaihtunut kirjallisuuteen.
Kun minulta kysyttiin, kirjoittaisinko blogiin kesälukemisesta, totesin ”Mutta enhän minä juuri lue, kuuntelen enimmäkseen äänikirjoja”. -Onhan sekin tapa kuluttaa kirjallisuutta, minulle vastattiin naurahtaen. Tottahan se on, itsellä jostain syystä oli vielä viimeiset fiksaatiot ”siitä mitä kaikkea kirjallisuus on” karistamatta. Älypuhelimille on saatavilla tätä nykyä liuta äänikirjasovelluksia, joilla pääsee kuukausimaksulla kuuntelemaan sydämensä kyllyydestä. Rannalla ja parvekkeella makoilun lisäksi käytän hyödyksi jokaisen välimatkan, joka tulee kuljettua koulun, töiden ja kodin välillä. Aina mahdollisuus oppia uutta.
Viimeisimpinä kuuntelussa ovat olleet Max Tegmarkin, MITn fyysikon pohdinta tekoälyn ja ihmiskunnan yhteiselosta kirjassa ”Life 3.0”. Hieman tutumpaa alaa tarjosi Stanfordin Tina Seelig teoksessa ”What I Wish I Knew When I Was 20”, joka tuo yrittäjyyden hieman erilaisesta näkökulmasta jokapäiväiseen elämään. Äänikirjoina kulutankin lähes yksinomaan tietokirjallisuutta. Syynä tähän on, että koen ulkopuolisen lukijan ohjailevan liikaa sitä, miltä fiktiossa hahmot näyttävät ja kuulostavat. Poikkeuksena on Douglas Adamsin hyvin tunnettu komedia-SciFi ”Hitchhiker’s Guide to the Galaxy”, jossa äänikirjan lukijana toimii itse kirjailija. Mikäli on lukenut Adamsia, tuntee kirjoittajan jokseenkin oikukkaan huumorin, mikä vain paranee tämän toteuttamana.
Ihan perinteisessä formaatissa olen lueskellut ”Thinking, Fast and Slow”, joka on Nobel-palkitun psykologi Daniel Kahnemanin teos siitä, miten ihminen päätyy valintoihin, usein järjettömiinkin sellaisiin, tietämättään.
Rohkaisen jokaista kokeilemaan äänikirjoja, varsinkin jos on yrittänyt uskotella itselleen että ”ei ole aikaa lukemiselle.” :’)
Tämä työpäivä käynnistyy oman postin ja itsellä seurannassa olevien yhteisten sähköpostilaatikoiden läpikäynnillä. Myös Teamsin anti tulee silmäiltyä. Osa viesteistä on lähinnä informoivia ja kiireettömiä, joten niihin voi perehtyä tarkemmin tuonnempana. Osa taas on viisainta hoitaa saman tien kuten Open Access -julkaisemiseen liittyvät viestit.
Esimerkiksi lehtikustantaja Elsevier pyytää viestissään varmistamaan erään LUTin tutkijan artikkelin kirjoittajatiedot, jotta se voidaan julkaista avoimena OA-artikkelina. Tarkistuksia, tarvittavat toimet Elsevierin OA Platformilla ja lopuksi kirjaston omaa seurantaa varten tiedot talteen Excel-taulukkoon. Jälleen on otettu yksi todella pieni, mutta sentään konkreettinen askel avoimeen julkaisemiseen, mitä kohti tiedemaailmaa pyritään ohjaamaan ympäri maailmaa.
Viesti- ja OA-rupeaman jälkeen edellisenä päivänä suunnitellun ohjelman mukaan eteenpäin. Pyrin tekemään lähes päivittäin jakson tai jaksoja LUTin tutkijoiden julkaisujen validointia tutkimustietojärjestelmässä – tänään sopiva ajankohta on aamupäivä. Validoinnissa tarkistetaan, korjataan ja täydennetään julkaisujen – kuten tieteellisten lehtiartikkelien ja konferenssijulkaisujen – tekijä- ja kuvailutietoja.
Validoinnissa ovat eduksi kokemus ja rutiini, mutta välillä on toimittava hieman Sherlock Holmesin tapaan julkaisua ja sen tietoja etsiessä. Kun kaikki tarvittavat tiedot ovat portaalissa kohdillaan, julkaisun voi lopullisesti validoida ja siirtyä käsittelemään seuraavaa.
Open Access ja työpaja
Ennakkoon hahmoteltu työpäivän kulku erilaisine tehtävineen tuo parhaimmillaan selkeyttä ja rytmiä. Mutta monesti käy kuitenkin niin, että eteen tulee jotakin sellaista, johon on vain reagoitava ja pian sitä jo huomaakin tekevänsä muuta kuin oli aikonut. Minulla tällaiset tehtävät liittyvät usein lehtitietokantoihin ja artikkelien SFX-linkityksiin, Finna-hakupalveluun tai tekijänoikeusneuvontaan. Näihin keskeisiin tehtäviini sisältyy toki runsaasti myös projektiluonteisia hommia, joihin tulee varattua kalenteriin ennakoidusti työaikaa.
Tämä päivä on mennyt ilman kummempaa reagointitarvetta ja aikataulun muokkausta, joten pääsemme lounaan jälkeen työparini kanssa sovittuun kahden tunnin työpajapalaveriin Open Access -julkaisemisesta ja APC-maksuista. Vetäydymme ryhmätyötilaan ja työstämme LibGuides-oppaaseen LUTin tutkijoita varten Royal Society of Chemistryn OA-julkaisemisen reunaehtoja.
Kullakin lehtikustantajalla on omat täysin vaihtelevat ja vasta muotoaan hakevat käytäntönsä OA-julkaisemisen osalta, joten ohjeiden on oltava kustantajakohtaisia ja helposti muokattavia. Lisäksi laadimme omaan käyttöömme toimintaohjeen RSC:n osalta, jotta kirjaston rooliin kuuluvat tehtävät hoituvat asianmukaisesti jatkossa. Ylipäänsä yhteistyö kollegoiden kanssa työpajoissa, tiimipalaverit ja koulutuksiin osallistuminen tuovat sopivasti vaihtelua muuten melko itsenäiseen työnkuvaan.
Sähköpostia tulee seurattua toki tilanteen mukaan päivän mittaan, mutta iltapäivällä siihen tulee usein tehtyä vielä katsaus. Nyt posteja on niukasti, joten hetkeksi validoinnin pariin. Sitten silmäily kalenteriin loppuviikon osalta sekä hahmotelma seuraavan päivän askelmerkeistä – ja keula kohti kotia juuri ennen Skinnarilan väylien ruuhkahuippua.
Koko Lappeenrannan tiedekirjaston ajan kirjastolla on ollut sivutoimipiste Imatralla Linnalan kampuksella. Jo ennen LUT-yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteistä tiedekirjastoa Linnalassa toimi ammattikorkeakoulun kirjasto. Korkeakoulukirjastotoiminnalla on siis pitkät perinteet Tietäjänkadulla. Nyt on kuitenkin ajat muuttumassa, Saimia siirtää toimintansa Imatralta Lappeenrantaan, Skinnarilan kampukselle. Samalla ajettiin alas Linnalan kampuskirjasto, jonka viimeinen aukiolopäivä oli torstaina 16.5.2019. On aika muistella hieman menneitä ja jättää hyvästit.
Kauppis – Tietäjäntalo – Lita – Linnala
Aikanaan Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululla, myöhemmin Saimaan ammattikorkeakoululla, oli Imatralla jopa neljä kirjastotoimipistettä, joista yksi toimi Tietäjänkadulla silloisessa liiketalouden yksikössä, entisessä kauppaoppilaitoksessa. Sittemmin opetusta keskitettiin Imatralla vain muutamaan toimipisteeseen ja Tietäjäntaloon muuttivat tekniikan opetus ja hotelli- ja ravitsemusalat. Kirjaston toimipisteitä yhdistettiin samalla, kokoelmia siirrettiin sinne, missä opetuskin tapahtui. Tekniikan, ja osin liiketaloudenkin aineistoa siirrettiin Skinnarilaan, kun taas matkailun, ruoanlaiton jne. kirjat löysivät paikan Linnalasta. Kesällä 2011 LUTin ja Saimian kirjastot yhdistyivät Lappeenrannan tiedekirjastoksi, jonka pieni sivukirjasto jatkoi toimintaansa Imatralla. Kesällä 2012 taidekirjat täydensivät Linnalan kirjaston valikoimaa, kun myös kuvataiteen yksikössä sijainnut kirjakokoelma siirrettiin sinne.
Vuosien mittaan kirjastoa on kutsuttu milloin milläkin nimellä. Mutta niinhän sitä sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Edelleen ainakin kirjastossa tiedetään, mistä puhutaan, jos mainitaan Imatran kauppis, Tietäjäntalo, Imatran lita tai Linnalan kampuskirjasto.
Kirjaston tilat
Kirjaston tilat ovat muuttuneet vuosien mittaan muutaman kerran. Asiakkaita on palveltu ”kirjastosalin” puolella avotiskissä, missä on hoidettu myös kaikki muut kirjastotyöt hankinnasta luettelointiin, kirjojen muovituksesta opinnäytetöiden tarkistukseen. Tämä oli tietenkin hankalaa, koska työpisteeseen ei voinut jättää asioita kesken poissaolon ajaksi, vaan työt piti keskeneräisenäkin siirtää lukittuun kaappiin vaikkapa vain postin haun ajaksi. Keskittyminenkin kulloinkin käsillä olevaan työhön on asiakastiloissa aina hieman vaikeampaa.
Linnalan kirjaston asiakaspalvelupiste 2011
Niin kuitenkin jatkettiin useamman vuoden ajan, kunnes vuonna 2015 Linnalan kirjastossa tehtiin remontti, jonka yhteydessä kirjaston perälle tehtiin henkilökunnan työhuone. Kuten kuvasta näkyy, remonttia tehtiin keskilattialle koottujen kirjahyllyjen ympärillä.
Remontissa rakennettiin kirjaston kokoelmatilan perälle työhuone, mikä on suonut työntekijälle jonkinlainen työrauhan, vaikka Linnalan kampuskirjastossa onkin aina vietetty siinä mielessä avoimien ovien päiviä, että virkailijan ollessa paikalla, on häntä aina saanut lähestyä ja pyytää apua.
Muutto Skinnarilaan
Linnalan kirjaston sulkeminen ja muutto Skinnarilaan tuli ajankohtaiseksi, kun Saimaan ammattikorkeakoulu päätti siirtää kaiken opetuksen Lappeenrantaan. Maanantaina 20.5. alkoi jo aamusta aineiston pakkaus. Viisi reipasta kirjastolaista urakoi puolitoistapäivää talkoohengessä ja sai kaikki kirjat pakattua!
Keskiviikkona muuttolaatikoita alkoi saapua Skinnarilan kampuskirjastoon, jossa aloitettiin kirjojen purku hyllyihin. Imatralta siirrettyä kokoelmaa ei laitettu omaksi erilliseksi kokoelmakseen Skinnarilassa, vaan se sulautettiin jo olemassa olevan aineiston joukkoon. Tätä varten kevään aikana oli raivattu hyllyihin tilaa ja nyt jokainen Linnalasta saapunut kirja laitettiin oikeaan kohtaan aihe, kokoelma ja hyllyluokka huomioiden. Tästä huolimatta muuttolaatikot olivat tyhjiä jo seuraavana päivänä.
Hyllytysurakan jälkeen on aika huokaista – ja jättää hyvästit Linnalan kampuskirjastolle monia mukavia muistoja rikkaampina, haikeutta tuntien, mutta tulevaisuuteen katsoen.
Academic Library has started summertime in opening and service hours. This means shorter opening hours and even weekdays when the library is closed. The self-directed use of the library 24/7 is possible except in July when the big windows will be replaced.
Opening and service hours
Opening and service hours will vary. Check the library web site to see the current ones.
Services
There will be service shut downs in July. Please, take them on account beforehand if you are planning to graduate or defend the doctoral thesis in summer:
Information service and guidance including chat and phone are closed 29.6. – 21.7., although you may get an answer to your e-mail at the beginning of July.
Theses downloaded in LUTPub or Theseus will not be checked and published 29.6. – 21.7.
Interlibrary lending service is closed July 1st-14th.
All administrators of LUT Research Portal are on holiday 15.-28.7.
Linnala Campus Library removal
Linnala Campus Library will be closed down 16.5. That is the last day to return your loans in Imatra. Since Friday 17.5. you have to bring your loans to Skinnarila Campus Library in Lappeenranta.
During the week 21 (20.-24.5.) the books of Linnala Campus Library will be packed and moved to Skinnarila. By Monday 27.5. all books should be shelved in Skinnarila. If you come to the library in removal week, prepare yourself for unusual!
Renovation
The library will be closed on Friday afternoon, June 28th, at 2pm. The library stays closed till Monday morning, July 29th, because the library windows will be replaced. Self-directed use is not allowed during the renovation.
Replacing the windows requires to empty the shelves under the windows. We will remove the books for temporary places mainly in June. After the window renovation (in August) the books we will moved back. Unfortunately, we have to move books during the service hours. We hope for your understanding and forbearance.
Konserniyhteistyön myötä LUT-korkeakouluissa on hyväksytty 19.4.2019 yhteiset avointa tiedettä ja TKI-toimintaa edistävät linjaukset. Nämä periaatteet kannustavat LUT-yliopistoa, Saimaan ammattikorkeakoulua ja Lahden ammattikorkeakoulua yhteistyöhön avoimen tieteen ja TKI-toiminnan edistämisessä.
Linjauksissa korkeakoulut mm. sitoutuvat edelleen noudattamaan sekä hyvää tieteellistä käytäntöä että avoimen tieteen tutkimuksen tavoitteita ja periaatteita yhteistyösuhteet yritysten kanssa huomioiden.
Tutkimusaineistojen hallinnassa kannustetaan aineistojen kestävään hallintaan ja kuvailuun FAIR-periaatteiden mukaisesti ja julkaisutoiminnassa suositetaan vahvasti rinnakkaistallennusta LUTPub- ja Theseus-julkaisuarkistoihin. Palveluihin, periaatteisiin ja toimintatapoihin tarjotaan edelleen ohjeistusta ja koulutusta kaikkien organisaatioiden toimesta ja näitä palveluja kehitetään linjausten mukaisesti yhdessä.
Skinnarilan vapaavaltiossa vietetyn Suomen pisimmän vapun jälkeen Lappeenrannan tiedekirjasto siirtyi omassa toiminnassaan kesäaikaan. Käytännössä tämä näkyy supistettuina aukiolo- ja palveluaikoina. Juhlapyhät, henkilökunnan tyky- ja virkistyspäivät sekä keskikesällä toteutuva, jo monena vuonna odotettu ikkunoiden vaihtoprojekti sulkevat kirjaston ja sen palvelut kokonaan, mutta heinäkuun työmaa-aikaa lukuun ottamatta omatoiminen kirjaston käyttö onnistuu kaikilta kulunvalvonta-avaimen haltijoilta 24/7.
Aukioloajoista
Toukokuussa Origo-palvelupiste ja tietopalvelu palvelevat 10:00 – 15:30 maanantaihin 27.5. asti.
Perjantaina 10.5. vietetään korkeakoulupalveluiden tyhy-iltapäivää linnoituksessa ja kirjasto on suljettu.
Tiistaina 28.5. kirjaston henkilökunta virkistyy Helsingissä tutustumalla mm. Oodi-kirjastoon. Virkistysmatkapäivän takia kirjasto on suljettu.
Helatorstai vaikuttaa myös kirjaston aukioloaikoihin:
Helatorstain aattona, keskiviikkona 29.5. kirjasto suljetaan klo 14:00 ja kirjasto pysyy suljettuna torstaista sunnuntaihin 30.5. – 1.6.
Kesäkuussa aukioloajat lyhenevät entisestään, Origo-palvelupiste ja tietopalvelu palvelevat 3.-28.6. maanantaista perjantaihin klo 10:00 – 14:00. Juhannusviikonloppuna kirjasto on suljettu aattoperjantaista sunnuntaihin 21.-23.6.
Heinäkuu on varattu kirjaston korkeiden ikkunoiden vaihtotyöhön. Koska kirjasto tulee olemaan työmaa-aluetta, joudumme sulkemaan kirjaston neljäksi viikoksi perjantaista 28.6. klo 14 maanantaiaamuun 29.7. klo 7:30. Tuolloin ei myöskään omatoimikäyttö ole mahdollista.
Heinäkuun lopulta elokuun puoliväliin (29.7. – 16.8.) kirjaston ovet avautuvat aamulla 7:30 ja sulkeutuvat palveluajan päättyessä klo 14:00.
Viikolla 34 (19.-23.8.) Origo-palvelupiste on avoinna 10:00 – 15:30.
Maanantaina 26.8. siirrytään taas niin sanottuun talviaikaan ja Origo-palvelupiste palvelee ma-to 10:00 – 17:00, pe 10:00 – 15:30.
Palveluissa taukoja
Kirjaston sulkuajalle heinäkuulle osuu myös eri palvelujen erimittaiset ja eriaikaiset tauot, mitkä kannattaa panna merkille, jotta työsi eteneminen ei pysähtyisi esimerkiksi sen takia, että kirjastosta ei vastatakaan viestiisi.
Tietopalvelusta ja neuvonnasta vastaavat informaatikot ovat lomalla pääosin heinäkuussa. Chat ja puhelin ovat suljettuja heinäkuisen yleissulun ajan, mutta kirjasto@lut.fi –osoitteeseen lähetettyihin sähköpostiviesteihin saatetaan vastata hieman viiveellä vielä heinäkuun 1.-10. päivä.
Jos suunnittelet valmistumista kesän ajalle, huomioi se, että LUTPubiin ja Theseukseen tallennetuille opinnäytetöille ei tehdä julkaisua edeltävää tarkistusta heinäkuun alkupuolella 29.6. – 21.7. eikä kaukopalvelun kautta välitetä aineistoja 1.-14.7.
Väitöskirjojen julkaisu on tauolla 8.-21.7. LUT Research Portalin hallinnointiväki lomailee 15.-28.7., jolloin ei vastata tutkimustietojärjestelmää koskeviin kysymyksiin.
Lainatessa tai lainoja uusiessa kesäaika näkyy tavallista pidempinä laina-aikoina. Muista kuitenkin tarkistaa Finnasta, mitä sinulla onkaan lainassa, ja uusi lainasi ennen kuin lähdet itse tahollesi kesän viettoon. Kesäajasta huolimatta eräpäivän ylityksestä kertyy sakkoja ihan normaaliin tapaan.
Muutto
Yksi iso muutos Lappeenrannan tiedekirjastossa tapahtuu heti kesän alkajaisiksi, kun Linnalan kirjasto lopettaa toimintansa ja kokoelmat siirretään Lappeenrantaan Skinnarilan kampukselle. Linnalan kampuskirjaston viimeinen aukiolopäivä on torstaina 16.5., jolloin vielä ehtii palauttaa Linnalaan sieltä lainaamansa aineiston. Tuosta päivästä lähtien on kaikkien asiakkaiden toimitettava lainansa Skinnarilaan.
Viikon 21 alkajaisiksi Linnalan kirjaston aineistot pakataan. Keskiviikkona 22.5. saadaan toivottavasti ainakin ensimmäiset muuttolaatikot Skinnarilaan, jossa kirjaston väki talkoohengessä purkaa kirjat hyllyihin viimeistään maanantaina 27.5. Varaudu siis siihen, että hyllyjen välissä on ruuhkaa ja kirjastossa muutenkin tavallista enemmän touhua ja meininkiä.
Remonttia
Kirjaston isojen ikkunoiden vaihtamista uusiin on odotettu jo vuosia. Tänä vuonna ikkunaremontti vihdoinkin toteutuu. Remontin takia palvelukerroksen ikkunaseinällä olevat kirjat siirretään viimeistään kesäkuun aikana kirjaston pohjakerrokseen väliaikaissäilytykseen, mistä ne ovat lainattavissa silloin kun kirjasto on avoinna tai omatoimikäytössä. Remontin jälkeen elokuussa pyritään kirjat siirtämään takaisin palvelukerrokseen.
Jossain vaiheessa kesää vaihdetaan myös huonokuntoisimpia hyllyjä Imatralta Linnalan muutossa saataviin uudempiin hyllyihin. Tämä edellyttää hyllyjen tyhjäämistä kirjoista ja kirjojen sijoittamista väliaikaisesti muuttolaatikoihin tms. Joudumme tekemään aineiston siirtotöitä myös asiakasaikoina, joten toivomme asiakkailtamme pitkämielisyyttä ja ymmärrystä.
Toimin tiedekirjaston osastosihteerinä, ja toimenkuvaani kuuluu muun muassa asiakaspalveluun, laskujen käsittelyyn, väitöskirjojen julkaisuun, julkaisuarkistoon ja verkkokauppaan tallentamiseen sekä viestintään liittyviä tehtäviä. Aloitan työpäiväni yleensä jo heti seitsemän jälkeen, sillä aamut ovat rauhallisuutensa vuoksi tehokkainta työaikaa.
Päiväni alkaa useimmiten sähköpostien läpikäymisellä, niin myös tänään. Henkilökohtaisen työsähköpostini lisäksi seuraan myös julkaisuihin, viestintään ja asiakaspalveluun liittyviä kirjaston sähköpostilaatikkoja. Sähköpostin määrä ja aiheet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan, esimerkiksi loppuvuodesta on yleensä paljon väitöskirjojen julkaisuprosessiin liittyvää viestintää väittelijöiden kanssa. Tänään lähetin yhdelle tulevalle tohtorille julkaisunumerot hänen väitöskirjaansa ja tarkastin toisen väittelijän väitöskirjan koevedoksen.
Sähköposteihin vastaamisen jälkeen tarkistan, onko laskujenkäsittelyohjelmaan tullut kirjaston ostolaskuja asiatarkastettaviksi. Laskuja tulee yleensä tasaisesti pitkin viikkoa, tänään järjestelmässä odotteli kahdeksan laskua. Järjestän laskut eräpäivän mukaiseen järjestykseen, ja aloitan kiireellisimmistä. Säännöllisesti toistuvat laskut ovat melko nopeita käsitellä, mutta yksittäiset laskut ja kirjalaskut vaativat aina selvittelytyötä esimerkiksi kustannuspaikkojen suhteen.
Tänään, kuten aina kerran tai pari viikossa, olen Origo-palvelupisteen takapäivystäjä, mikä tarkoittaa, että hyllytän päivän aikana palautuvia kirjoja ja tuuraan tarvittaessa palvelupisteen opiskelijapäivystäjää. Hyllytys ja asiakaspalvelu ovat hyvää vaihtelua toimistotyölle. Hyllyttäessä saa työpäivään lisättyä terveellistä liikuntaa istumisen vastapainoksi ja asiakaspalvelussa pysyy ajan tasalla asiakkaiden tarpeista ja ajankohtaisista asioista.
Aikatauluun sidoksissa olevien tehtävien ja asiakaspalvelun lomaan mahdutan viestintään liittyviä asioita kuten kirjaston Facebookin, Twitterin, Instagramin ja tämän blogin päivitystä. Väitöskirjojen tallennusta LUTPubiin ja LUTShopiin teen sitä mukaa kun niitä julkaistaan. Näissäkin työtehtävissä niiden monipuolisuus on etu: sosiaalisen median päivitys on melko vapaata ja vaihtelevaa, kun taas väitöskirjojen tallennustyö tietyllä kaavalla tehtävää.
Normaalien työtehtävieni lisäksi päivääni saattaa kuulua kokouksia tai palavereita. Kuulun moneen eri tiimiin ja toimin väitöstiimin vetäjänä, joten tiimipalavereita ja muita kokouksia riittää lukukausien aikana viikoittain. Lisäksi osallistun muun muassa kirjanäyttelyiden tekoon, mikä on tällaiselle kirjafanille oikein mieluista puuhaa. Kirjakassi kulkee usein edestakaisin kodin ja työpaikan välillä, ja uutuushyllyn tarjontaa seuraan tarkasti! Omia lainamääriäni kasvattaa tällä hetkellä myös työn ohessa opiskelu.
pulpfaction 