ORCID-tutkijatunniste

In English: ORCID Researcher ID, www.orcid.org

orcid

Oletko joskus epäillyt, että sinut ja tutkimuksesi tulokset voidaan sekoittaa toiseen samannimiseen tutkijaan? Ongelma lienee suurin John Smithillä tai Wang Leellä, mutta meillä Suomessakin on runsaasti tutkijakaimoja, jotka ovat voineet julkaista useissa organisaatioissa tutkijan uransa aikana. Yliopistoissa suositellaan ORCID (Open Researcher and Contributor ID) -tutkijatunnisteen käyttöönottoa. Monet kustantajat edellyttävät kirjoittajilta ORCIDia ja julkaisuprosessin myötä tunniste päätyy kirjoittajatiedoissa artikkelin mukana julkaisutietokantoihin.

Jokainen voi luoda yksilöllisen ORCID-tunnisteen osoitteessa www.orcid.org. ORCID on avoin kansainvälinen yhteisöperustainen palvelu, johon on liittynyt yli 2 miljoonaa tutkijaa. ORCID-yhdistys on rekisteröity Yhdysvaltoihin ja tähän on liittynyt kritiikkiä. Tunnisteen tekeminen on vapaaehtoista. Kukaan muu ei voi tehdä eikä ylläpitää tunnistetta tutkijan puolesta. Tutkija voi määrittää ORCID-profiilinsa julkisuustason kolmella eri tasolla (julkinen-luotettavat kumppanit-vain itse). ORCID todettiin OKM:n teettämässä selvityksessä sopivimmaksi kansalliseksi ratkaisuksi: https://confluence.csc.fi/display/tutki/Tutkijan+identifiointi+-esiselvitys.

Tutkija voi myös itse liittää Scopus Author ID:n ja Web of Sciencen Researcher ID:n ORCID-tunnisteeseen (https://orcid.scopusfeedback.com/# ja http://wokinfo.com/researcherid/integration/). Tällöin ORCID ID näkyy tutkijan tiedoissa kyseisissä tietokannoissa. Tutkija voi liittää julkaisutietonsa ORCID-profiiliinsa niin halutessaan ja ORCIDissa voi ylläpitää myös CV-tietojaan. LUT:ssa CV-tiedot suositellaan kuitenkin ylläpitämään pääsääntöisesti LUT Research Portalissa. On suositeltavaa, että tutkija liittää ORCID-tunnisteen omiin tietoihinsa LUT Research Portaalin uudessa versiossa, jossa on kenttä ORCID-tunnisteelle.

Pilottivaiheessa olevassa Haka-ORCID-yhdistämispalvelussa tutkijatunniste voidaan yhdistää Haka-tunnisteeseen. Aikanaan LUT:n tietohallinto tullee tekemään tämän LUT:n tutkijoiden osalta. Jo lähes 200 LUT:n tutkijaa on tehnyt itselleen ORCID-tunnisteen. ORCIDin hyödyt lisääntyvät sitä mukaa, kun sen kattavuus tutkijoiden keskuudessa paranee. Kokonaisuuteen liittyy myös valtakunnallisten palvelujen kehittäminen siten, että tiedonsiirto eri toimijoiden välillä helpottuu ja vältytään samojen tietojen syöttämiseltä yhä uudelleen eri järjestelmiin esim. vuosittaisessa julkaisutiedonkeruussa.

Lisätietoja:
Kansallinen ORCID-työryhmä kehittää ja ylläpitää ohjesivustoa osoitteessa www.tutkijatunniste.fi.
Palvelun osoite / Information in English: www.orcid.org
Lisätietoja LUT:ssa / Something to ask: openscience@lut.fi

Libraries Opening Paths to Knowledge

Liber-logo

Ajatuksia LIBER 2016 -konferenssista, Helsinki 29.6.–1.7.2016

LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries) on yli 400:n tiede- ja tutkimuskirjaston organisaatio yli 40:ssä Euroopan maassa. Lappeenrannan tiedekirjasto on LIBERin jäsen. LIBERillä on tunnustettu asema tieteellisten kirjastojen ja tieteellisen tiedon puolestapuhujana ja alan vaikuttajana, ”lobbarinakin”, tällä hetkellä mm. avoimen tieteen tekijänoikeudellisten esteiden poistamiseksi EU-lainsäädännössä.

Helsingissä järjestetyn LIBER 2016 -konferenssin teema oli ”Libraries Opening Paths to Knowledge”. Konferenssin keskeistä antia oli entistä selkeämpi käsitys siitä, että Open Science ei ole enää mikään valintakysymys. Avoimen tieteen suuntaan mennään, eikä se tarkoita vain Open Access -julkaisemista, rinnakkaisjulkaisemista tai tutkimusdatan avaamista, vaan myös kattavampaa ja tarkempaa tutkimusmenetelmien ja tutkimuksen prosessien avaamista sekä TDM:n (text and data mining) tuloa tieteen käytäntöihin. Yhdistetyn visuaalisen ja tekstianalyysin tuloksista oli hauskana esimerkkinä Vogue-lehden taideartikkeleiden sisällön painopisteet 1900–2000-luvuilla.

kartta

LIBER on tehnyt kannanoton teksti- ja datalouhinnan mahdollistavan poikkeussäännöksen saamiseksi tekijänoikeuslainsäätöön. Poikkeus mahdollistaisi sekä tutkimus- että kaupallisen käytön tietenkin edellyttäen että ko. organisaatiolla on laillinen pääsy louhittaviin aineistoihin. Lisenssit eivät riitä mahdollistamaan tiedonlouhintaa. Euroopan komissio rahoittaa FutureTDM-hanketta edistääkseen teksti- ja datalouhinnan mahdollisuuksia Euroopassa. Hanke on järjestänyt aiheesta ”tietokahvila”-tilaisuuksia eripuolilla Eurooppaa: www.futuretdm.eu.

Kirjastoilla on keskeinen tukijan rooli avoimen tieteen käytäntöjen implementoinnissa. Tästä oli esillä toimintamalleja ja esimerkkejä: “Libraries should be a one stop shop for Open Science training and support”. Edinburghin yliopistossa koottu perusteellinen Mantra-verkkokurssi tutkimusaineistojen hallinnasta on vapaasti luettavissa osoitteessa http://datalib.edina.ac.uk/mantra. Kurssin kohderyhmiä ovat tutkijat, tutkijakoulutettavat ja tietoammattilaiset.

vaitoskirjat

Vastuu avoimuuden edistämistä on yliopistoilla ja organisaatioilla, ei yksittäisillä tutkijoilla tai kirjastoilla. Matkaa avoimeen tieteeseen on edelleen pitkälti, London School of Economics:n datainformaatikon sanoin: ”The Road to Data Sharing is Paved with Good Intentions!”

Näyttelyssä esiteltiin maailman ensimmäinen vertaisarvioitu luonnontieteellinen videojulkaisu (IF1.1), http://www.jove.com. Sellaisesta voisi ajatella olevan iloa opettajille.

Johtaja Ralf Schimmer Max Planck Digital Librarystä esitteli Open Access 2020 -hanketta, http://oa2020.org. Hankkeen tavoitteena on siirtyminen tieteellisten julkaisujen tilauspohjaisesta kustannusmallista Open Access -malliin samaan tapaan kuin Scoap3-konsortiossa tilausmaksuilla on ostettu keskeiset High Energy -lehdet OA-lehdiksi. Tällä tavoin ”rahassa kylpevä” tieteellinen kustannustoiminta olisi tarkoitus saada siirtymään 2000-luvulle. Yliopistojen e-aineistoihin käyttämät rahat riittäisivät tähän reilusti, jos pohjana käytetään keskimääräisiä Open Access -kirjoittajamaksuja (2000 €). Tämä malli myös nopeuttaisi tutkimustulosten saamista julkisuuteen. Schimmerin esityksen pohjana oleva artikkeli “Disrupting the subscription journals’ business model for the necessary large-scale transformation to open access” laskelmineen löytyy osoitteesta: http://dx.doi.org/10.17617/1.3. Yliopistot ovat mukana hankkeessa LERU (League of European Research Universities) -organisaation välityksellä ja kirjastot LIBERin kautta.

Lisätietoja:
Konferenssin ohjelma, lehdistötiedote: http://liber2016.org/press-release-european-libraries-unite-for-open-science
Konferenssin esitykset sisältöineen: http://liber2016.org

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 4: Kaukopalvelu etsii ja löytää

Artikkelia ei löydy tietokannasta, eikä uusinta kirjaa hyllystä – mikä avuksi? Vastaus: kirjaston kaukopalvelu.

kirjat2

Kaukopalvelu on kirjastojen välistä lainaus- ja jäljennepalvelutoimintaa. Lappeenrannan tiedekirjasto tilaa asiakkailleen sellaisia julkaisuja tai niiden jäljenteitä, joita kirjaston omista kokoelmista ei löydy. Vastavuoroisesti kaukopalvelu lähettää tiedekirjastolta pyydettyä aineistoa muille kirjastoille lainaan.

Palvelut paranevat ja kaukopalvelutilaukset vähenevät

Ritva aloitti työn kaukopalvelun parissa vuonna 1995, joten kokemusta aiheeseen löytyy 20 vuoden edestä. Vuonna 1995 kaukopalvelutilausten määrä oli huimat 5000 tilausta vuodessa, mutta viime vuosina määrät ovat pysyneet noin 1500 tilauksen vuositasolla. Kaukopalvelutilausten määrän tippumista selittää sähköisten aineistojen jatkuvasti parempi saatavuus.

kaukopalvelu_posti

Aineisto liikkuu kirjastojen välillä

Lappeenrannan tiedekirjaston kaukopalvelun kautta tilataan eniten yksittäisiä tieteellisiä artikkeleita, jotka ovat tyypillisesti joko hyvin vanhoja tai melko tuoreita. Tietokantojen kautta pääsee hyvin käsiksi viime vuosina ilmestyneisiin aineistoihin. Uusien artikkelien tarve selittyy sillä, että ne eivät ole vielä ehtineet saataville tietokantoihin ja hyvin vanhojen artikkeleiden kohdalla kyse on siitä, etteivät tietokantojen arkistot ole vielä toistaiseksi riittävän kattavia pitkälle menneisyyteen.  ”Välillä tulee myös erikoisempia aineistopyyntöjä: on tilattu esimerkiksi nuotteja tai karttoja Kansallisarkistosta”, muistelee Ritva.

Käytännössä aineisto liikkuu kirjastojen välillä postin avulla. Ritva kuvailee prosessia: ”Kun meidän kirjastosta pyydetään kirjaa lainaksi, niin se merkitään lainatuksi ja laitetaan postilla menemään toiseen kirjastoon. Jos puolestaan pyydetään tilaamaan jokin kirja, tarkistetaan ensin kirjan saatavuus Melindasta (suomalaisten kirjastojen yhteistietokanta), sitten pohjoismaisista kirjastoista ja sitten hakua laajennetaan aina kauemmaksi. Esimerkiksi World Cat -palvelusta voi tarkistaa aineistojen saatavuutta laajalti, melkein koko maailman kattaen.”

Joskus aineistoa on ollut äärimmäisen vaikea saada. ”Muutaman kerran on käynyt niin, että väitöskirjaa tai artikkelia on joutunut tavoittelemaan suoraan tekijältä itseltään, mutta aina tällaisissa tapauksissa aineisto on kyllä saatu käyttöön” muistelee Ritva.

kaukolaina_gradu

Asiakkaat ja opastus

Kaukopalvelun ahkerimpia käyttäjiä ovat LUT:n tutkijat ja Saimian henkilökunta. Kaukopalvelun maksullisuus vähentää opiskelijoiden intoa käyttää palvelua, mutta usein opinnäytetyövaiheessa palveluun turvaudutaan.

Asiakkaita askarruttavat eniten hinnat ja aineistojen eräpäivät, joten niistä tulee usein kysymyksiä. Eräs kummallisuus on myös opinnäytetyöt, jotka ovat määritelty lukusalikappaleiksi ja siten ne on luettava kirjastossa. Esimerkiksi Turun yliopiston graduja saa kaukolainattua, mutta työt ovat lukusalikappaleita, joten ne täytyy lukea kirjaston tiloissa. Aineisto säilytetään kirjaston Origo-palvelupisteessä ja asiakas voi käydä lukemassa työn kirjastosalissa laina-ajan puitteissa. Aineistoa ei saa kuitenkaan viedä pois kirjaston tiloista.

Tyypillisiä kaukopalvelun kohtaamia haasteita ovat asiakkaan kaipaamat aineistot, joita ei yksinkertaisesti ole saatavissa tai ulkomaisista kirjastoista saadaan vastaus, ettei aineistoa lainata. Tänä sähköisenä aikana asiakkaista tuntuu myös oudolta, että osa tilatuista artikkeleista toimitetaan asiakkaalle paperitulosteina. Syynä paperinpyöritykseen ovat lisenssit, jotka rajaavat sähköisen aineiston käyttöä. Esimerkiksi Ruotisista tilatut artikkelit tulevat paperikopioina postin välityksellä.

Kaukopalvelun saama palaute on pääsääntöisesti positiivista, sillä palvelu auttaa tutkijan pois tiedonhaun pinteestä ja kiitoksia saadaan usein. Tämän allekirjoittaa myös väitöskirjaa työstävä Marja: ”Kaukopalvelu on kullanarvoinen väitöskirjan tekijälle.”

Lisätietoja:

http://www.lut.fi/kirjasto/kaukopalvelu

Hinnasto

Kirjavinkki: Reissausta rahatta

Tomi Astikainen kiersi neljässä vuodessa 42 maata ilman rahaa. Reissukokemuksistaan hän kirjoitti kirjan, jonka matkassa lukija pääsee maailmanympärimatkalle ja saa siinä sivussa säästövinkkejä.

ReissaustaRahatta

Astikainen opiskeli Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kauppatieteiden maisteriksi kun vapaaehtoistyö opiskelijajärjestö AIESEC:issa sai hänet kyseenalaistamaan arvojaan ja rahan tärkeyttä. Kyseenalaistaminen meni niin pitkälle, että Astikainen päätti kokeilla millaista on elää ja matkustaa kokonaan ilman rahaa. Seikkailu alkoi liftaamalla Joensuusta Portugaliin.

Neljän vuoden matkasta syntyi kirja Miten elää ilman rahaa?

Luin kirjan lähes yhdeltä istumalta, sillä se on helppolukuinen ja kivasti kirjoitettu. Käytännön vinkit olivat kiinnostavaa luettavaa, vaikka itsellä ei olisikaan pokkaa mennä laivaterminaaliin kyltti kainalossa kokeilemaan lahjoittaisiko joku laivamatkan. Astikaiselle laivamatka järjestyi kun eräs matkustaja lahjoitti tarpeettoman lippunsa hänelle. Monta muutakin Astikaisen tarvitsemaa asiaa järjestyi helpommin kuin voisi olettaa. Hän sai ruokaa, vaatteita ja yösijan milloin mistäkin.

Osa rahattoman matkustamisen vinkeistä käy säästövinkeiksi elämään yleisestikin. Vinkit on luokiteltu hauskasti vaikeusasteen mukaan. Pienet säästövinkit ovat nimeltään maistiaisia. Suurempaa muutosta kaipaaville on tarjolla matkaeväitä ja niille, jotka haluavat heittää kaiken peliin ja katsoa kohtaloa silmästä silmään on oma kategoriansa mahan täydeltä.

Suosittelen kirjaa kaikille matkakuumetta poteville tai rahatalouteen kriittisesti suhtautuville. Mitä jos lähtisi seikkailemaan pyöräillen, liftaten, patikoiden ja sohvasurffaten?

Lainaus kirjasta Miten elää ilman rahaa?:

Kun kaikki tarvitsemasi kulkee mukana, olo on kuin tyytyväisellä etanalla. Ja jos repussa ei ole mitään varastettavaa – pelkkää likapyykkiä – voi suhteellisen huolettomasti liikkua missä vain. En ole koskaan tuntenut oloani uhatuksi. Päinvastoin tiesin että meninpä minne tahansa, löytyy aina avuliaita ihmisiä joihin tukeutua tarpeen vaatiessa.

Vielä ehdit koekäyttämään De Gruyter e-kirjoja!

deGruy

Tiedekirjasto on hankkinut LUT:n ja Saimian opiskelijoille sekä henkilökunnalle koekäyttöön De Gruyter e-kirjakokoelman elokuun loppuun asti. Kokoelmasta löytyy yli 83 000 e-kirjaa, joista suurin osa on humanististen alojen teoksia, mutta mukana on myös lääketieteen, matematiikan, insinööritieteiden ja kemian alojen e-kirjoja.

Palvelusta löytyy niin saksalaisia kustantamoja kuin amerikkalaisia yliopistokustantamoja:

  • Harvard University Press
  • Princeton University Press
  • University of Pennsylvania Press
  • Columbia University Press
  • Verlag Dr. Otto Schmidt
  • Böhlau Verlag
  • De Gruyter Mouton
  • Birkhäuser
  • Sellier European Law Publishers

Tietokanta on etäkäytettävissä kirjautumalla Nelliin (Tietokannat – De Gruyter e-books).
Suoralinkki tietokantaan (toimii LUT:n ja Saimian verkoissa): https://www.degruyter.com/browse

Koekäytön jälkeen?

Kun e-kirjojen koekäyttö päättyy elokuun lopussa, kirjasto ottaa mielellään vastaan hankintaesityksiä kirjoista, jotka soveltuvat LUT:n ja Saimian koulutusalojen opetukseen ja tutkimukseen. Teethän hankintaesityksen, kun löydät palvelusta opiskeluun sopivan teoksen! Kirjasto pyrkii hankkimaan ehdotetun aineiston hankintabudjettinsa raameissa.

Fokusoitumista yritysjuridiikkaan ja talous- ja henkilöstöhallintoon

fokus_kuva

Tiedekirjaston asiakkaiden käytössä on Talentumin Talousfokus: palvelu, joka sisältää keskeisen tiedon talous- ja henkilöstöhallinnon sekä verotuksen ja yritysjuridiikan alueilta. Teoksia on 27, nimekkeinä esim. Hyvä tilinpäätöskäytäntö, Sopimusoikeus, Työoikeus, Yhtiöoikeus ja Yritysrahoitus. Käytännönläheisiä yritykseen liittyviä asiakirjamalleja ja –ohjeita löytyy teoksesta Yrityksen asiakirjat. Asiantuntijoiden kirjoittamien laajojen teosten lisäksi Fokus Yrityksessä on teoksien aiheisiin liittyvä lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö sekä ajankohtaiskatsaukset, joissa kerrotaan kunkin aihealueen keskeisistä muutoksista.

Palvelussa on käytettävissäsi myös Verotus-lehden arkisto. Koska kyseessä on arkisto, näkyvät Verotus-lehden uusimmat numerot yhden vuoden viiveellä.

Fokus Yritys –paketin kaikki nimekkeet ja käyttöehdot löytyvät FinELibin sivuilta. Kirjat löytyvät Wilma-aineistotietokannasta ja LUT:n ja Saimian Nelleistä.

Silkkaa juridiikkaa

Saimialle on hankittu lisäksi Juridiikkafokus. Se sisältää 20 teosta, kuten Terveysjuridiikka. Osa nimekkeistä on samoja kuin Talousfokuksessa. Nimekkeet ja käyttöehdot löytyvät FinELibin sivuilta.

Sivut rapisemaan

Fokus-teoksia päivitetään neljästi vuodessa, ja säädökset sekä muu viranomaismateriaali päivitetään viikoittain, jolloin tarjolla on aina ajantasaista tietoa.

Fokus-kirjoja luetaan tietokoneen selaimessa ja erityistä lukuohjelmaa ei tarvita. Kirjoja ei voi valitettavasti ladata tietokoneelle eikä muille laitteille. Huomioithan, että palvelussa näkyvät myös kirjat, joita tiedekirjasto ei ole ostanut.

Loma ja riippukeinu – mitä lukisin?

Kirjastoammattilainen ei pakene kirjoja lomallakaan. Yksi suosii kevyempää, kesään sopivaa kirjallisuutta, kun taas toinen syventyy mieluummin tietokirjojen syövereihin. Makuja on monia, samoin lukemistapoja. Tässä on kuvaus muutaman kirjastoammattilaisen kesälomalukemisista.

paula

Paula – suunnitelmallinen luontokirjojen kuluttaja

Lomailen mökillä ja vakiolukupaikkani on riippumatto. Luen loma-aikana samanlaisia kirjoja kuin arkenakin, mutta vain enemmän. Loma-ajalle lukemista pitää olla varattuna mieluummin liikaa kuin liian vähän. Alan katsella sopivaa kesälukemista jo hyvissä ajoin ja luen paljon luontoon, retkeilyyn ja terveyteen liittyviä kirjoja.

Lukulistalleni on kertynyt jo monta kirjaa. Aion syventyä muun muassa ”Metsämieli” -kirjoihin, joissa on hyviä vinkkejä metsässä tehtäviin kehon ja mielen harjoituksiin.

Harrastan retkeilyä ja retkeilykirjat ovat kesän vakioluettavaani, sillä lomalla on hyvä etsiä uusia retkikohteita. Luettavaksi tulevat ainakin ”Retkipaikka – Seikkailuja Suomen luonnossa” -kirja, joka on täynnä kiinnostavia kohteita ympäri Suomen! ”Retkeilijän kansallispuistot” on hyvä tietopaketti Suomen kansallispuistoista ja siihen tulee varmasti palattua retkikohteita miettiessäni. ”Selviydy luonnossa” -kirjan pidän puolestani reissussa mukana: siinä on tärkeää tietoa vaativampaan retkeilyyn, mutta se on hyödyllistä luettavaa ihan sunnuntairetkeilijällekin.

Retkieväitä varten tartun ”Viiden tähden vaellus” -kirjaan, kun tarvitsen uusia, herkullisia reseptejä, joita on kiva kokeilla. ”Aarteita Suomen luonnosta” -kirjasta aion etsiä tietoa villivihanneksista, joita voi kerätä salaatteihin. Myös ”Metsäkasvio” -kirjaa tulee varmasti selailtua ja etsittyä tietoa kasveista, joita ei tunnista. Loppukesästä metsään houkuttelee sienet, joten käteeni eksyy varmasti Saimi Hoyerin ”Sieniä ja ihmisiä”.

Lukemieni kirjojen määrä vaihtelee paljon. Ennen luin lähinnä romaaneja, mutta nykyään luen eniten tietokirjoja. Esimerkiksi ennen matkaa saatan lukea kaikki matkakohteesta kertovat matkaoppaat, jotka kirjastoista löydän.

Lähes kaikki lukemani kirjat lainaan kirjastosta, vain joitakin harvoja kirjoja olen ostanut omaksi. En käytä e-kirjoja, sillä haluan tuntea kirjan paperilla ja kääntää sivuja konkreettisesti.

Tänä kesänä odotan eniten heinäkuussa ilmestyvää ”Metsien kätkemä” -kirjaa. Jos saisin suositella kaikille luettavaksi vain yhtä kirjaa, se olisi ”Puiden kansa”, joka kertoo suomalaisten puihin ja metsiin liittyvästä uskomusperinteestä.

sanna

Sanna – matkustelua e-kirja kainalossa

Lukutottumukseni ei muutu kesäaikana ja luen monenlaista kirjallisuutta. Eniten kuluu dekkareita, mutta sci-fiin ja fantasiaan en koske. Pääasiassa luen kaunokirjallisuutta, elämänkertoja ja satunnaisesti tietokirjallisuutta, joko Venäjään tai historiaan liittyvää. Tällä hetkellä luen Svetlana Aleksijevitsin kirjaa ”Tshernobylistä nousee rukous”.

Siskoni työskentelee kirjakaupassa, joten hänen kauttaan saan luettavaksi paljon uutuuskirjoja ja esikoiskirjailijoiden teoksia. Kärsin oikeastaan runsaudenpulasta: saamieni kirjojen lisäksi käytän kirjastoa ja teen myös varauksia mielenkiintoisiin kirjoihin. Usein käy niin, että monet varatut kirjat vapautuvat samanaikaisesti ja äkkiä huomaankin, että lukemattomia kirjoja onkin kotona kokonainen vuori.

Matkustelen lomalla usein ja matkalle en ota mukaan painettuja kirjoja, vaan e-kirjat kulkevat mukana tabletissa. Tavallisesti minulla on valmiina varastossa aiemmin hankittuja e-kirjoja, joista voin valita lomalukemista.

En tee lukulistoja, mutta tänä vuonna kiinnostuin HelMet-kirjastojen lukuhaasteesta. Haasteessa on 50 kohdan lista asioista, joita luettavissa kirjoissa voi olla. En noudata listaa enkä anna sen ohjata lukemisiani, mutta seuraan mielenkiinnosta mihin kaikkiin kategorioihin lukemani kirjat sopivat.

Lomamatkalla luen tyypillisesti kulkuvälineissä, siirtyessäni paikasta toiseen, sillä lomakohteessa on usein paljon tekemistä ja vain siirtymissä on ylimääräistä aikaa. Lukuympäristöllä ei ole minulle väliä: jos kirja on mukaansatempaava, en kuule enkä näe muuta. Tämä onkin oikeastaan hyvän kirjan mittari.

tuula

Tuula – sinnikäs lukija välttelee naisten hömppäkirjallisuutta

Luen lomalla melko lailla samaa kirjallisuutta kuin arkena. Lomalla tosin tulee luettua normaalia enemmän, kun on aikaa. Välttelen hömppää eli niin sanottuja naisten viihderomaaneja, koska niitä tuli nuorempana luettua ihan riittämiin. Muuten skaalani on aika laaja: fantasia, jännärit, historialliset romaanit ja erityisesti musiikkiaiheiset elämänkerrat ovat suosikkejani.

Lempikirjailijoista mainittakoon John Irving, Stephen King ja Terry Pratchett. Harry Potter -sarjaan tartun aina uudelleen ja sarja on tullut luettua jo useasti läpi.

Ostan paljon kirjoja ja sänkyni viereen kertyy usein isot kirjakasat. En ole vuoteen lainannut kirjoja kirjastosta, koska tavoitteena on lukea omat kirjat ensin alta pois.

Luen illalla sängyssä, ennen nukkumaanmenoa ja aina on luettava vähän, vaikka kuinka väsyttäisi. Lukuseurana sängyssä on usein Morri-kissa. Kesällä ja lomalla luen paljon pihalla, riippumatossa. Luonnonäänet eivät haittaa lukurauhaa, mutta sisätiloissa musiikki tai television ääni saa minut ryntäämään kirjan kanssa toiseen huoneeseen. Luen sujuvasti eri paikoissa ja nuorena tuli testattua jopa lukemista suihkussa.

Olen sinnikäs lukija ja en yleensä halua antaa periksi vaan luen kirjan, vaikka se olisi tylsäkin. Tietenkin tylsän kirjan kanssa kuluu aina kauemmin aikaa. Jos vastaan tulee oikein kiinnostavia kirjoja, voi lomalla lukea hujauttaa parikin pokkaria päivässä.