KIRJASTON KULISSEISSA OSA 6: lisää kirjoja!

Tiedekirjasto hankkii painettuja kirjoja yliopiston ja ammattikorkeakoulun koulutusaloilta sekä ajankohtaisista ja kiinnostavista aiheista. Kirjaston henkilökunta pysyy ajan hermolla ja seuraa jatkuvasti uutta ilmestyvää kirjallisuutta. Kirjasto hankkii kirjat myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun henkilökunnan käyttöön.uutuudet

Kirjat sopimusvälittäjiltä
Painetut kirjat hankitaan kilpailutetuilta sopimusvälittäjiltä, joita ovat tällä hetkellä kotimainen Booky ja saksalainen Delbanco. Uutta kirjaa tilattaessa selvitetään ensin, miltä välittäjältä se on saatavissa. Sitten kirjasta tehdään hankintatietue kirjaston hankintajärjestelmään. Hankintatietueeseen merkitään kirjan bibliografiset tiedot, välittäjätieto, sijaintitiedot ja hinta- ja kustannuspaikkatiedot. Hankintaehdotuksen tehneelle laitetaan kirjaan varaus, jos hän niin haluaa. Sitten tilaus lähetetään eteenpäin välittäjälle heidän sivujensa kautta. Tilatut kirjat näkyvät kirjaston Finna-tietokannassa.

Hankintaehdotukset tervetulleita
Hankintaehdotukset ovat aina tervetulleita, ja niitä tuleekin jonkin verran sekä opettajilta, opiskelijoilta että ulkopuolisilta asiakkailta. Hankintaehdotukset voi lähettää kirjastoon lomakkeella tai sähköpostitse. Lomakkeet löytyvät kirjaston kotisivulta.

Silloin tällöin kirjastoon tulee hankintaehdotus kirjasta, joka ei ole vielä ilmestynyt. Tällöin kirjan saatavuudesta voi jättää valvontapyynnön välittäjän sivulle. Kun kirja on saatavissa, välittäjä lähettää siitä kirjastolle tiedon ja kirja voidaan tilata. Saamme toisinaan hankintaehdotuksia myös vanhemmista kirjoista, joita ei enää ole saatavana. Tällöin kirjaston kaukopalvelu voi auttaa lainaamalla kirjan toisesta kirjastosta.

Kirjan vastaanotto
Kun kirja saapuu kirjastoon, se merkitään hankintajärjestelmään saapuneeksi. Kirjasta täytetään vastaanottolomake, johon merkitään mihin kirja on menossa (kurssikirjaksi, yleiskokoelmaan, sarjakokoelmaan, Linnalaan, jollekin osastolle jne.), kustannuspaikka sekä hinta. Kirjaan leimataan nimiösivulle sekä takakanteen kirjaston leima.

Kirjaston kokoelmaan tulevaan kirjaan liimataan viivakoodillinen rfid-tarra. Jos kirja on tilattu jollekin osastolle henkilökunnan käyttöön, siihen tulee leimojen lisäksi viivakooditarra ilman hälytysominaisuutta, sekä kanteen punainen tarra ”Vain henkilökunnan käyttöön”.

Luettelointi ja merkinnät
Ennen kuin kirja päätyy asiakkaan käsiin, se pitää vielä luetteloida kirjaston järjestelmään. Osa kirjan tiedoista on jo hankintavaiheessa tallentunut luettelointiosioon. Luetteloidessa apuna käytetään Aleph-tietokantaa. Sen avulla tarkistetaan muun muassa kirjan asiasanoitus ja tehdään tarvittavat muutokset ja tallennetaan ne kirjan luettelointitietoihin Voyageriin, kirjaston tietokantaan. Mikäli kirjaa ei löydy Alephista lainkaan, luetteloidaan kirja alusta alkaen itse sinne ja Voyageriin. Kirjan tietoihin lisätään myös muun muassa kokoelmatiedot, hyllypaikka, laina-aika, hinta sekä tallennetaan kirjan viivakoodinumero, joka on jokaisessa kirjassa yksilöllinen.

Tämän jälkeen aktivoidaan kirjan hälytystarra ja tulostetaan kirjan selkämyksen alareunaan tarra, jossa on kirjan hyllyluokka sekä pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta.  Kirjaimet kertovat miten kirja aakkostetaan hyllyyn. Kurssikirjat ovat hyllyssä vain aakkosten mukaan, joten tarroihin tulostetaan vain kirjaimet.

rfid
Kirjan selkämyksen alareunaan laitetaan tarra, jossa on kirjan hyllyluokka ja pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta. Kirja leimataan ja siihen lisätään viivakoodillinen rfid-tarra, jonka hälytys aktivoidaan ennen kirjan siirtoa hyllyyn.

Kirja hyllyyn
Jos kirja kuuluu kurssikirjakokoelmaan ja on pehmeäkantinen, se muovitetaan. Lopuksi jokainen kirja palautetaan palvelutiskillä palautusautomaatin tai virkailijan kautta, jolloin mahdollinen varaus tarttuu kirjaan. Jos varauksia ei ole, kirja päätyy uutuushyllyyn odottamaan lukijaansa.

Tee hankintaehdotus: http://www.lut.fi/kirjasto/aineistot/aineiston-hankinta

Book swap -hyllyssä jokaiselle jotakin

bookswap

Kirjaston Book swap, kirjanvaihtohylly, on ollut nyt reilun vuoden käytössä. Vaihtohyllyssä kirjat ovat kiertäneet mukavasti ja lukijakunta näyttäisi olevan melko kaikkiruokainen. Vaihtohyllyn käyttäjä lukee tyypillisesti dekkareita, niin suomeksi kuin englanniksi, sekä klassikoita, scifiä ja best-sellereitä. Löytyypä hyllystä myös runoja sekä sana- ja keittokirjoja.

Tässä vinkkejä hyllyn antimista

bookswap-chick-lit
”Chic lit” kohtaa pohjoismaiset dekkarit.
bookswap-english-d
Englanninkielisten dekkareiden tarjonta on runsas.
bookswap-vieraskieliset
Hyllystä löytyy kirjallisuuta myös muilla kielillä, muun muassa turkiksi ja ruotsiksi.
bookswap-scifi.jpg
Scifi ja fantasia ovat myös hyvin edustettuina.
bookswap-elokuva.jpg
Ja jos haluat viettää cocktail- & elokuvaillan, hyllystä löytyy tarvittavat oppaat.

Kirjanvaihtopiste sijaitsee kirjaston 4. kerroksessa ja se on kaikkien vapaassa käytössä. Tervetuloa!

”Vaihda vanhat tarinat uusiin seikkailuihin. Nappaa kirja mukaasi ja tuo lukemasi takaisin kiertoon.”

logo

Etsin – näkyvyyttä datallesi

etsin

Avoin tiede -hankkeen data-palveluihin kuuluu tallennuspalvelu IDA:n ja AVAA -avointen tutkimusaineistojen julkaisualustan lisäksi Etsin -tutkimusaineistojen hakupalvelu. Etsimeen on tallennettu tiedot n. 11200 datasetistä, joista kaksi on LUT:sta.etsin2Tutkimusaineistojen tiedot talteen
Etsimeen on (oikeasti) helppoa tallentaa tiedot tutkimusaineistoista. Tietojen tallentaminen ei edellytä minkään tietyn tallennuspalvelun tai -paikan käyttöä. Aineistot voivat olla LUT:n serverillä, jonkin tutkimusalan data-arkistossa, IDA-palvelussa tai vaikkapa omalla muistitikulla.

FSD:stä eli Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta aineistojen kuvailutiedot haravoidaan Etsimeen. IDA:sta kuvailutiedot voidaan siirtää Etsimeen käyttäjien asettamien ehtojen pohjalta. Etsimen kautta kuka tahansa voi saada tiedon aineiston olemassaolosta ja haluttaessa ladata aineiston itselleen tai pyytää sitä aineiston omistajalta. Etsimeen tallennetut tutkimusaineistojen kuvailutiedot löytyvät Googlellakin. IDA:sta aineistot eivät löydy Googlella, ainoastaan Etsimeen siirtyneet löytyvät.

Metatiedoille pysyvä osoite ja lisensointi
Etsin antaa datasi metatiedoille pysyvän osoitteen ja viitteen. Tutkija voi Etsimessä määritellä aineistojensa avoimuustason eli aineistojen ei tarvitse olla avoimesti saatavilla. Avoimen aineiston ollessa kyseessä Etsimeen voi tallentaa linkin datasettiin. Etsimessä voi myös antaa datalle haluamansa CC-lisenssin. Avoimille aineistoille suositellaan Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssiä.

Palvelun hyödyntäminen tulevaisuudessa
LUT:ssa on mietitty mahdollisuutta, että tiedot LUT:n tutkimusaineistoista tallennettaisiin LUT Research Portaliin, josta ne haravoituisivat Etsimeen ja olisivat siten löydettävissä. LUT:ssa käytössä oleva Web of Sciencen sisältämä Data Citation index -tietokanta luetteloi tietoja noin 500 kansainvälisestä tutkimusaineistoarkistosta ja sisältää tietoja aineistoihin kohdistuneista viittauksista. Tiedot on yhdistetty Web of Sciencen julkaisuviitetietokantaan. IDA- tai Etsin -tiedot eivät vielä valitettavasti haravoidu viittausindekseihin, FSD Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto haravoituu. Avoin tiede -hanke yrittää kehittää tätä näkyvyyttä.

Lisätietoja:
www.avointiede.fi
https://creativecommons.fi/
https://etsin.avointiede.fi/
http://www.fsd.uta.fi/fi/

JournalTOCs tuo tiedejulkaisut uunituoreena sähköpostiin

journaltocs

JournalTOCs Premium on sisällysluettelopalvelu, jonka Lappeenrannan tiedekirjasto tarjoaa asiakkaidensa käytettäväksi. Palvelun pääideana on, että JournalTOCs lähettää käyttäjän sähköpostiin ilmoitusviestin, kun seurantaan valitut lehdet julkaisevat uusia artikkeleja.

JournalTOCs:n kautta on saatavilla tieteellisten lehtien uusimpia julkaisuja suoraan kustantajilta. JournalTOCs tarjoaa pääsyn runsaan 28.000 lehden uusimpien artikkelien sisällysluettelotietoihin. Palvelussa on mukana lehtiä yli 2800:lta kustantajalta.

Palvelun käyttöönotto
JournalTOCs on tarkoitettu erityisesti tutkijoille, opiskelijoille ja kirjastoammattilaisille, jotka haluavat saada tiedon uusista tieteellisistä artikkeleista heti tuoreeltaan. JournalTOCs on saanut jo aktiivisia käyttäjiä LUT:n tutkijoista ja myös opiskelijoista.

Varsin helppokäyttöisen palvelun saa käyttöönsä, kun rekisteröityy palveluun LUT:n tai Saimian sähköpostiosoitetta käyttäen. Rekisteröityminen tapahtuu osoitteessa: http://www.journaltocs.ac.uk

Rekisteröitymisen jälkeen uusi käyttäjä voi kirjautua sisään ja hyödyntää palvelua. Tyypillisesti palvelusta haetaan kiinnostavimmat lehdet, ja valitaan ne seurattaviksi valintaruutua klikkaamalla. Jatkossa omaan sähköpostiin saa ilmoituksia valittujen lehtien uusista julkaisuista.

journaltocs2

Tiedekirjastosta saa tarvittaessa apua JournalTOCs:n käyttöönottoon. Käyttäjäksi pääsee jo, kun lähettää sähköpostia tiedekirjastoon (kirjasto.lehdet@lut.fi) ja laittaa mukaan listaa lehdistä, joiden julkaisuja haluaa seurata.

JournalTOCs helps researchers keep up-to-date

JournalTOCs Premium is a service where you can discover the newest papers coming directly from the publishers. JournalTOCs gives you access to the table of contents of the current issues of over 28.000 journals collected from over 2800 publishers. JournalTOCs is for researchers, students, librarians and anyone looking for the latest scholarly articles.

The main idea of this service is that JournalTOCs alerts you when new issues of your followed journals are published. Please use your LUT or Saimia email address to register for JournalTOCs. You can sign up here: www.journaltocs.ac.uk

If you need help with JournalTOCs, just send e-mail to Lappeenranta Academic Library (kirjasto.lehdet@lut.fi).

Tallennusosoitteeksi ResearchGate?

pulpfaction-header
Kuva: Canva

“24 people from your institution just joined ResearchGate. Why not follow them?”

Niiden viestien perusteella, joita sähköpostiin tulee yllä olevalla otsikolla, voisi päätellä, että yliopistossa on nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä tutkijoita, jotka julkaisevat tieteellistä tietoa. Pikainen tarkastelu osoittaa, että monet listassa olevat henkilöt eivät suinkaan ole tutkijoita vaan vaikkapa opiskelijoita.

Pilvipalveluiden arviointia
Verkkopalveluina on tarjolla lukuisia eri julkaisutietojen tallennukseen tarkoitettuja pilvipalveluita, joiden laatu ja turvallisuus vaihtelevat. eduuni wiki arvioi verkkosivullaan eri pilvipalveluiden soveltuvuutta korkeakouluissa. Arvioinnit on tehnyt korkeakoulujen asiantuntijoista koostuva seitsenhenkinen arviointiryhmä, jossa ovat edustettuina Aalto yliopisto sekä Vaasan, Turun, Jyväskylän, Itä-Suomen, Oulun ja Helsingin yliopistot. Arvioinnissa käytetään yhteisesti sovittuja ja läpinäkyviä kriteerejä, ja käyttäjät voivat esittää uusia palveluita arvioitavaksi.

Palveluiden luokitustasoja on kaikkiaan viisi. A-tason palvelut ovat suositeltavia eikä niissä ole havaittu erityisiä tietoturvariskejä. B-tason palvelut soveltuvat joihinkin käyttötarpeisiin, mutta niihin liittyy joitakin riskejä. Seuraavalla eli C-tasolla palveluissa on tyypillisesti omistajuus-, tietosuoja- ja tietoturvariskejä. Ne saattavat myös luovuttaa tietoja esimerkiksi mainostajille ja palvelun tuottaja voi muuttaa sopimusehtoja yksipuolisesti. U-tasolla ovat palvelut, joita on ehdotettu sivustolle, mutta joita ei vielä ole ehditty tarkistaa. Viidennellä tasolla ovat palvelut, joiden arvio on vanhentunut eli sen tarkistamisesta on kulunut yli kaksi vuotta.

pulpfaction3

Akateeminen yhteisöpalvelu
ResearchGate on arviointisivuston kategorioissa Viestintä, bloggaus ja microbloggaus sekä Akateeminen julkaiseminen ja tekijänoikeudet. Sitä kuvataan seuraavasti: ResearchGate on tutkijoille suunnattu yhteisöpalvelu, johon voi tehdä henkilökohtaisen profiilin. Sen kautta voi hakea tietoa, jakaa tiedostoja ja julkaisutietokantoja, luoda ryhmiä ja osallistua keskusteluun. ResearchGatessa voi myös kirjoittaa omaa blogia ja jakaa statuspäivityksiä, kuten monessa muussakin sosiaalisen median palvelussa. Sivustolla on myös tietoa avoimista työpaikoista. Palveluun kirjaudutaan joko sen omalla tunnuksella tai LinkedIn-, Facebook- tai Google-tunnuksella.

eduuni wiki arvioi ResearchGaten tasolle C. Positiivisina seikkoina nähdään sen suuntautuminen akateemisille käyttäjille, tietojen poistaminen käytön loputtua, käyttöehtojen muuttumisesta ilmoittaminen ja monipuoliset yksityisyysasetukset. Arvioinnissa negatiivisena nähdään palvelun sisältämä markkinointi ja Googlen evästeiden käyttö palvelussa.

pulpfaction2Kuva: Canva

Luvat ja näkyvyys
ResearchGate on vaivaton käyttää. Tutkijan tulee kuitenkin muistaa, että artikkelin tallentaminen ResearchGateen vaatii kustantajan luvan samalla tavalla kuin LUTPubiin tallennettaessa.

Vaikka julkaisujen ResearchGate-tallennukset löytyvätkin helposti, tutkijan kannalta ongelmallista on, ettei palvelu anna julkaisuista ja niiden käytöstä, esim. latauksista, tietoja altmetriikkapalveluihin, joilla seurataan tutkijoiden some-aktiivisuutta (esim. PlumX), vaan pitää erikseen seurata näkyvyyttä ResearchGatessa ja muissa palveluissa. Näin ollen some-arvokas näkyvyys voi jäädä pienemmäksi kuin mihin olisi mahdollisuus.

”Altmetrics = ALTernative biblioMETRICS, julkaisun vaikuttavuuden tutkimista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa”

Palvelun luotettavuus muuttui ainakin tämän bloggaajan mielessä arveluttavaksi, kun erään kirjoittajan julkaisuksi oli merkitty artikkeli, joka oli julkaistu kaksi vuotta ennen kyseisen henkilön syntymää. Lisäksi näiden kaupallisten palveluiden jatkuvuus ei ole taattua, vaan ne saatetaan lopettaa, mikäli taloudelliset intressit niin vaativat.

Julkaisuille näkyvyyttä turvallisesti
Miten sitten kannattaisi toimia, jotta saisi julkaisuilleen turvallisesti sen näkyvyyden, josta on tutkijalle eniten hyötyä? Turvallinen tapa olisi rinnakkaisjulkaista artikkeli LUTPubissa ja laittaa linkki ResearchGateen. Tämä takaa löytyvyyden esimerkiksi tutkijoiden suosiman Google Scholarin kautta ja samalla julkaisun pitkäaikaistallennus on turvattu. Hyvä käytäntö on myös jakaa julkaisun tiedot ResearchGaten kautta ja lähettää varsinainen artikkeli vain sitä pyytäville.

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/ResearchGATE
https://wiki.eduuni.fi/display/pilviohje/ResearchGate
https://www.altmetric.com/audience/researchers/
https://synblogi.wordpress.com/2013/11/19/altmetriikka-vaihtoehtoista-metriikkaa/

 

Kaapparina vai kaapattavana?

dav

Digitaalisuus tulee vauhdilla ja paikalleen jämähtäminen olisi nyt suurin virhe. Tämän opimme Digikaappaus-tapahtumassa, joka järjestettiin 8.–9.2.2017 Rauhassa. Tilaisuuden järjestivät Markkinointiosuuskunnat Lux ja Askel Saimaan ammattikorkeakoulusta.

Digitaalisuuden murros on globaali, eikä lintukotoja ole edes meillä Suomessa. Paine kohdistuu paikallisiin yrityksiin, sillä globaalien digitaalisten palveluiden yleistyessä saattavat ulkomaiset toimijat vallata paikalliset markkinat. Tilaisuudessa mainittiin useampaan otteeseen esimerkkeinä taksibisnes Uber ja majoitusalan Airbnb, jotka valtaavat alaa hyödyntäen digitaalisia alustoja.

Tapahtumassa oli mukana myös toiminnallinen osuus, jossa VR Matkustajaliikenteelle sekä Hub Logistics Oy:lle toteutettiin omat hackathoninsa. Hackeihin osallistui kymmeniä opiskelijoita Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Saimaan ammattikorkeakoulusta.

Luennoilta napattua: häiriköitä ja bisnesmurrosta

Anssi Vanjoki (LUT) aloitti tilaisuuden energisesti kuvaamalla tulevaisuuden visioita. Vanjoen mukaan robotit tulevat, rutiininomaiset asiat automatisoidaan ja ihmisten vastuulle jää ainutkertaisten asioiden tuottaminen. Heti aluksi heitettiinkin yleisölle haaste: pitää päättää oletteko kaappareita vai kaapattuja.

Digikaapparin kuvaukseen tarttui Erno Salmela (LUT) kuvaten kaapparia digihäirikön kautta. Häirikkö on rohkea toisinajattelija ja tekijä, markkinoiden kaappaaja. Salmelan mukaan ei kannata jäädä paikoilleen vaan kääntää katse globaaliin maailmaan. Oman toimialan tarkastelun sijaan tulisi katse siirtää toimialojen väliseen yhteistyöhön.

Toisena ohjelmapäivänä useat puhujat painottivat sitä, kuinka maailma muuttuu ja moni ala joutuu miettimään toimintansa kokonaan uusiksi. Pekka Sivosen (Tekes) esitys tarjosi näyttäviä kurkistuksia tulevaisuuteen ja näkemyksiä esimerkiksi alustatalouteen.

dav
Kirsimarja Blomqvistin (LUT) mukaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana 30-50 prosenttia työtehtävistä katoaa Euroopasta ja Amerikasta, koska teknologia korvaa rutiinitehtävät.

Ajatuksia kirjastomaailmaan

Meille kirjastolaisille tilaisuus antoi uusia ajatuksia, tulevaisuuden visioita sekä myös käytännönläheisiä ideoita toiminnan kehittämiseen. Anders Stenbäck (If) kuvasi puheenvuorossaan asiakaspalvelun digitalisointia ja esityksessä oli monia yhteyksiä myös meidän arkeemme ja asiakaspalveluumme.

Johanna Pystynen (Vincit Oy) kertoi puolestaan johtamisesta ja organisaation rakenteellisesta muutoksesta. Esitys oli ajatuksia herättävä ja mieleen jäi lause, että ”yrityksille on tärkeämpää pysyä muutoskykyisenä kuin yrittää ennustaa tulevaisuutta”. Monen jo kuullun tulevaisuusvision jälkeen tämä kuulosti järkeenkäyvältä. Kirjasto ei välttämättä ole muutoshakuisin tai toimissaan trendien kärjessä, mutta uudistuskykyä ja -halua meiltä kyllä löytyy.

dav
Einsteinin lausahdus toistui parissa eri esityksessä. Tämä kaappaus on Johanna Pystysen materiaalista.

Ota käyttöösi viitteidenhallintaohjelma RefWorksin uudistettu versio!

refworks

RefWorksista on ilmestynyt täysin uudistettu versio ohjelmiston siirryttyä ProQuestin omistukseen. ProQuest kutsuu vanhaa RefWorksiä nimellä Legacy RefWorks ja uutta (The) New RefWorks.

Vanha RefWorks on käytössä tammikuuhun 2018 saakka. Huomioi tämä, kun aloitat uuden käsikirjoituksen, jossa käytät RefWorks-viitteidenhallintaohjelmaa. Vanhalla RefWorksilla aloitettua käsikirjoitusta ei voi jatkaa uudessa RefWorksissa.

Sinulla voi olla yhtä aikaa käytössäsi tilit sekä vanhaan että uuteen RefWorksiin. Uusi RefWorks vaatii käyttämään lut.fi-loppuista sähköpostiosoitetta, muut osoitteet eivät ole mahdollisia.  Lisätietoja uuteen RefWorksiin siirtymisestä.  Libguideissa on opas uuden RefWorksin käyttöön.

Uusi RefWorks on muuttunut ulkoasultaan pelkistetymmäksi ja käyttäjää ohjaavammaksi. Vanhat tutut toiminnallisuudet ovat mukana uudessakin versiossa. Uutuutena on muun muassa PDF-tiedostojen siirto drag-and-drop -menetelmällä, merkintöjen lisäys PDF-dokumentteihin, metatietojen automaattinen suodatus sekä selaimeen integroituva Save to RefWorks -lisäpalikka. Uudesta RefWorksista löytyy myös tuki Google Docsin ja Dropboxin käytölle.

Viitteiden siirto vanhasta uuteen RefWorksiin on helppoa. Tarkemmat ohjeet.

Welcome to use the New RefWorks!

The New RefWorks is a new web interface to RefWorks reference management software. ProQuest has re-named the old version as “Legacy RefWorks”.

The Legacy RefWorks is available until January 2018, after that it will be closed. Notice that if you use RefWorks reference management software in your manuscript, you can’t continue a manuscript written with the Lecagy RefWorks in the New RefWorks.

The username and the password which you have used in the Legacy RefWorks are not valid in the new version, but you can have an accounts in the both version at the same time. You need to use lut.fi-email address to creating an account to the New RefWorks.

Learn more http://libguides.lut.fi/refworks/to_new_refworks.
Guide for the New Refworks.