Kirjastolainen maailmalla

En väitä, että kaikki kirjastossa työskentelevät tekisivät niin kuin minä, mutta itse tunnun löytäväni lomamatkoillakin kirjastot – halusin tai en. Jotenkin ne vain hyppäävät esiin muusta ympäristöstään. Kun olen kirjaston bongannut, todennäköisesti poikkean myös sisään ajatuksella ”ihan vain nopeasti katson, millainen kirjasto täällä on”. Toisinaan kyllä päätän ihan tietoisestikin kirjastoon tutustumisesta ja niin tein nyt marraskuussa, kun kohdalleni osui mahdollisuus käydä UDEMin eli Universidad de Monterreyn kirjastossa Meksikossa.

meksiko1

Olin kirjastovierailuuni mennessä tehnyt sen huomion, että Meksikon amerikkalaisimmaksi kaupungiksi väitetyssä Monterreyssa ei juurikaan osata englantia, vaan useimmat puhuvat vain espanjaa, mitä minä en osaa. Tästä syystä en edes yrittänyt lähestyä yliopistonkaan kirjastossa henkilökuntaa, vaan kiertelin tiloissa ihan itsekseni. Oli hauska huomata, että maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta kirjasto oli hyvin tutulta tuntuva paikka: löytyi kirjoja, asiakastietokoneita, erilaisia työskentelypisteitä ja opiskelijoita, jotka olivat tulleet kirjastoon tekemään töitä, tapaamaan ystäviä, viettämään aikaa tai lepäämään – ihan niin kuin meillä täällä Lappeenrannan tiedekirjastossakin.

meksiko2

Suurin ero meidän ja UDEMin kirjastossa lienee se, että meillä kaikki toiminta on kaksikielistä. Kirjaston kotisivut, esitteet, palvelut ovat kaikki saatavilla niin suomeksi kuin englanniksikin, UDEMissa tunnuttiin toimivan paikan päällä pelkästään espanjaksi siitä huolimatta, että kirjastosta löytyy yliopiston sivuilta tietoa myös englanniksi: http://www.udem.edu.mx/Eng/Biblioteca/Pages/Biblioteca-UDEM.aspx. Kokoelmia tarkastellessa suurimmaksi eroksi tuntui nousevan isohko videokokoelma, joka meiltä puuttuu. UDEMin kirjaston aukioloajat ovat pidemmät kuin meillä, mutta meillä on käytössä useampia virtuaalisia palvelukanavia ja e-aineistoja.

Yhtäläisyyksiä tuntui kuitenkin olevan enemmän kuin eroja. Kirjaston tilat olivat useammassa eri kerroksessa. Kirjastosta löytyi tutun oloinen lainausautomaatti ja kokoelmanhakukoneita. Kirjastossa oli paljon opiskelijoita paikalla ja työskentelypaikat olivat täynnä. Moni työskenteli omalla tietokoneella, erilaiset istumiseen ja työskentelyyn soveltuvat sopet oli hyödynnetty. Painetun aineiston lisäksi tarjolla oli e-aineistoja, tulostuskioskeja ja henkilökuntaa auttamaan ongelmissa.

meksiko3

Meillä järjestetään kirjanäyttelyitä, UDEMin kirjastossa järjestettiin myös ohjelmaa. Minun käyntini ajankohtaan osui yliopiston kampuksen kehittämiseen osallistuneen arkkitehti-professorin haastattelu, mikä keräsi hyvin yleisöä ja myös kuvattiin. Meillä on Book Swap -hylly, UDEMissa harrastetaan Bookcrossingia. Tärkein yhtäläisyys on kuitenkin se, että molemmissa maissa, molemmissa kirjastoissa opiskelijat ovat ottaneet kirjaston omakseen ja kokevat sen hyväksi paikaksi tehdä työtä, mutta viihtyvät kirjastossa myös muuten. Ja siitä tulee kirjastolaiselle hyvä mieli!

meksiko4

Maakunnan ainoa EU-tallekirjasto

Lappeenrannan tiedekirjasto on yksi Suomen 12 EU-tallekirjastosta. Euroopan unionin tallekirjastojen (European Documentation Centres, EDC) tehtäviin kuuluu ylläpitää EU-julkaisujen kokoelmia ja tarjota EU:ta koskevia tiedonhakupalveluja. Kirjaston EU-esitehyllystä löytyy myös monenlaista hyödyllistä tietoa sisältäviä esitteitä. Tallekirjastojen kokoelmat ja palvelut ovat kaikkien käytettävissä.

eu2

Tiedekirjastolla on ollut tallekirjastostatus vuodesta 1995 alkaen. Sopimukseen kuuluu velvollisuus pitää tarjolla EU:n julkaisemaa kirjallisuutta ja tietokantoja. Kirjasto sai itse valita, mitkä aihealueet se koki omalle asiakaskunnalleen tärkeimmiksi. Aluksi painettujen julkaisujen kokoelma karttui nopeasti, kun kirjaston valitsemilta aihealueilta saatiin runsaasti uutta aineistoa. Vähitellen aineiston julkaiseminen siirtyi verkkoon vapaasti saataville ja paperimuotoisen kirjallisuuden karttuminen hidastui.

Tänä päivänä EU-tallekirjasto palvelee, kun kansalainen tarvitsee virallisia EU-julkaisuja tai asiakirjoja. Myös EU-lainsäädäntöön liittyvät tiedonhaut ja niissä avustaminen kuuluvat tallekirjaston palveluun. Tieteellisen EU-tiedon etsimiseen saa myös apua tallekirjastosta. Tietokannat ovat pääosin avoimesti käytettävissä eli tiedonhakuja varten ei tarvitse tulla kirjastoon. Neuvontaa saa myös etäkäyttäjä joko chatin kautta, sähköpostilla tai puhelimitse. Yhteystiedot ovat kirjaston verkkosivulla www.lut.fi/kirjasto.

EU-materiaalia on runsaasti saatavilla myös sähköisessä muodossa. Opastusta EU-tiedon käyttöön on tarjolla suomenkielisessä oppaassa, joka on osoitteessa http://libguides.utu.fi/edc, jonka kautta on pääsy kaikille avoimiin tietokantoihin. EU-portaali on niin ikään kaikille avoin EU:n verkkosivusto, missä on monenlaista kansalaiselle tärkeää tietoa.

euday

Eurooppa-päivänä 9.5. Tiedekirjastossa järjestetään aina Eurooppa-aiheinen kirjanäyttely ja pidetään muutenkin Eurooppa-asiaa näkyvillä. Jaossa on mukavaa pientä EU-sälää kuten kyniä, kirjanmerkkejä, muistivihkoja ja -lappuja.

Tervetuloa tutustumaan!

Origo-palvelupisteessä tarjolla lainalaitteita ja ryhmätyötiloja

Unohtuiko laskin kotiin? Onko tulossa web-haastattelu, mutta kamera ja kuulokkeet puuttuvat? Tarvitseeko ryhmänne tilan, jossa tehdä kurssin projektitehtävää? Muun muassa näihin tilanteisiin löytyy apu Origo-palvelupisteestä.

Tiedekirjaston Origo-palvelupisteestä voivat sekä LUTin että Saimian opiskelijat ja henkilökunta lainata laitteita opiskelu- ja työtarkoituksiin. Lainattavissa on webkameroita, kuulokkeita, laskimia, muistikortinlukijoita, vaihtovirta-adaptereita ja USB-liitäntäinen romppuasema. Lisäksi henkilökunnalle lainataan digitaalikameroita ja videotykkiä. Laitteiden laina-aika on yksi viikko, paitsi kuulokkeilla ja laskimilla yksi päivä. Huomioithan, että myöhässä olevista laitelainoista kertyy myöhästymismaksua kaksi euroa päivässä.

Lisätietoja lainalaitteista UNI-portaalissa.

lainalaitteet
Lainattavia laitteita.

 

Tiedekirjasto tarjoaa opiskelijoille varattaviksi ryhmätyötiloja ryhmätyöskentelyä varten. Varattavissa on yhteensä kahdeksan tilaa, joista Alfa, Beta, Gamma ja Delta sijaitsevat neljännessä kerroksessa ja Doppler, Einstein, Faraday ja Galilei toisessa kerroksessa. Tiloja voi varata suoraan Outlookin kalenterin kautta kalenterikutsuina tai Origo-palvelupisteestä. Varauksen kesto on maksimissaan kolme tuntia kerrallaan, paitsi ilta- ja viikonloppuvarauksissa, jotka ovat ilta- ja viikonloppukohtaisia. Yhdellä henkilöllä voi olla kerrallaan yksi voimassa oleva varaus.

Lisätietoja ryhmätyötiloista UNI-portaalissa.

ryhmatyotilat
Pohjakerroksen ryhmätyötiloja.

Kirjan elinpäivät ovat luettu – eläköön jakopäivä!

Tiedekirjastossa on kerran, kahdesti vuodessa poistokirjojen jakopäivät, jolloin kokoelmista poistettua aineistoa jaetaan asiakkaille ilmaiseksi. Tämän vuoden toinen poistetun aineiston jakotapahtuma alkaa maanantaina 14.11.2016.

kuva1
Vuoden 2012 poistokirjapäivät.

Mutta minkä vuoksi aineistoa on ylipäätään poistettu?
Kirjaston kokoelmien ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen edellyttävät aineiston poisvalintaa kokoelmista. Tiedekirjastoon tulee uutta aineistoa koko ajan (3 413 nidettä vuonna 2015), joten jo kirjaston tilat määrittävät puitteet kokoelmien suuruudelle.

Kirjasto poistaa sellaista aineistoa, joka on sisällöllisesti vanhentunutta ja/tai josta on tullut uusi painos, tai joka on rikkinäistä ja huonokuntoista. Lisäksi aineistoa, jota ei enää käytetä tai käytetään hyvin vähän, poistetaan.

Kirjastojen kirjasto – Varastokirjasto!
Ennen kuin aineisto päätyy asiakkaille annettavaksi, tarkistetaan sen saatavuus Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta, jonka tehtävänä on säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa. Tällaisella keskitetyllä kirjojen ja lehtien varastoinnilla taataan se, että hankittu aineisto säilyy tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden käytössä samalla, kun varastointi on voitu toteuttaa kustannustehokkaasti, ja yksittäisen kirjastojen ei tarvitse säilyttää aineistoa, jota ei juurikaan käytetä.

kuva2
Lappeenrannan tiedekirjaston lähetys odotti käsittelyä Varastokirjastossa vuonna 2014.

Tiedekirjastokin tilaa asiakkailleen aineistoa, niin kirjoja kuin lehtiartikkeleita, Varastokirjastosta. Jopa kolmannes tiedekirjaston viime vuonna saamista kotimaisista kaukolainoista tuli juurikin Varastokirjastosta!

Poistettu, mutta ei jaettu
Kaikkea poistettavaa aineistoa ei kuitenkaan jaeta asiakkaille. Tällaisia ovat e-kirjat, joita myös poistetaan, mutta harvemmin. Repeytyneet ja sidonnastaan hajonneet niteet menevät myös kierrätykseen. Likaantunut teos on puolestaan aineistoa, jonka asiakas joutuu korvaamaan ja jonka hän niin halutessaan saa itselleen maksettuaan kirjan tai tuotuaan uuden, korvaavan niteen kirjastolle.

kuva3
Poiston yleisimpiä syitä: sivut irtoavat, kirja on kastunut, liimaus ratkeaa vanhuuttaan.

Tervetuloa Green Campus -henkeen kierrättämään poistettua aineistoamme jälleen 14. marraskuuta alkaen!
 

Kirjasto avoimuuden asialla koko viikon

Lokakuun lopulla oli kansainvälinen avoimen tieteen viikko, International Open Access Week 24.-28.10.2016. Lappeenrannan tiedekirjasto osallistui teemaan järjestäen ohjelmaa eri puolille kampusta. Avoin tiede on ollut voimakkaasti esillä LUT:ssa pitkin syksyä ja sopivasti ennen OA-viikkoa saatiin voimaan rehtorin 14.10. hyväksymä LUT:n tutkimusaineistopolitiikka.

Viikko alkoi paneelikeskustelulla avoimesta tieteestä. Myöhemmin oli tarjolla infotilaisuuksia, joiden aiheina olivat ORCID-tutkijatunniste ja CSC:n tutkimusaineistopalvelut.

kuva2
Avoimen tieteen paneelikeskustelussa esitettiin näkemyksiä avoimuuden puolesta ja vastaan.

Paneelikeskustelussa avoimuus eri näkökulmista

Maanantai-iltapäivänä Galleria-aulaan kokoontui joukko tutkijoita ja muuta henkilökuntaa kuulemaan keskustelua avoimesta tieteestä. Mielipiteiden vaihto oli vilkasta ja tutkijoiden omat kokemukset ja käytännön esimerkit avoimuudesta olivat valaisevia.

Näkökulmia julkaisukanavan valintaan
Heti keskustelun alussa todettiin, että avoimuus ei ole ainoa tutkimuksen julkaisukanavan valintaan vaikuttava seikka. LUT:n tutkimuksesta vastaava vararehtori Jari Hämäläinen muistutti, että yliopiston päätavoite on tehdä hyvää tutkimusta, jolle etsitään parhaat mahdolliset julkaisuväylät. Avoimuus on vain yksi osa julkaisukanavan valinnassa, mutta ei kaikista tärkein. Tilanne saattaa toki muuttua tulevaisuudessa.

Yritysyhteistyön haasteet
LUT tekee paljon yritysyhteistyötä tutkimushankkeissaan ja siten myös yhteistyökumppanin näkökulma joudutaan ottamaan huomioon avoimuudessa. Tutkijoiden yhteistyöstä teollisuusyritysten kanssa kerrottiin useita esimerkkejä. Yleinen kokemus oli, että yritykset eivät vastusta avoimuuden periaatetta, kunhan vain asioista sovitaan. Esimerkiksi tutkimusaineistoille voidaan määrittää embargoaika eli odotetaan niin kauan, kunnes kehitteillä ollut tuote on saatu markkinoille ja julkaistaan tutkimusaineisto vasta tämän jälkeen.

Avoimuutta prosesseihin
Tutkijat toivoivat vastaavasti läpinäkyvyyttä muihinkin prosesseihin, ei pelkästään tutkimukseen.  Keskusteluissa peräänkuulutettiin muun muassa vertaisarviointien avaamista: jos julkaisua ei hyväksytä lehteen, olisi mielenkiintoista tietää miten artikkelit on arvioitu ja vertailtu keskenään. Ehdotettiin myös, että esimerkiksi julkisrahoitteisten apuraha-anomusten tulisi olla nähtävillä, samoin kuin julkisrahoitettujen tutkimusten loppuraporttien tulisi olla saatavissa.

”Keskustelu oli hyvin mielenkiintoista. Suosittelen aiheeseen perehtymistä kaikille, sillä asia on mielenkiintoinen ja aiheena ajankohtainen.”
Svetlana Proskurina

”Sain tärkeää tietoa ja Open Access julkaisemisesta pitäisi puhua entistä enemmän. Tutkijat kaipaavat lisää ohjeistusta asiaan. Julkaisijoiden sivuilta on usein vaikeaa löytää tietoa esimerkiksi rinnakkaisjulkaisemisesta.”
Sanni Väisänen

Kirjaston ständillä ORCID-tutkijatunniste ja CSC:n palvelut

Keskiviikon ja torstain aikana kirjasto jakoi tietoa ORCID-tutkijatunnisteesta sekä CSC:n tarjoamista palveluista tutkijoille. Ständillä kävi mukavana virtana ihmisiä ja asiat tuntuivat askarruttavan tutkijoita. Erityisesti ORCID-tunnisteesta tarjottu tieto kiinnosti kävijöitä ja tunnisteen käytölle tuntui olevan tilausta. Monet tutkijat pitivät tervetulleena sitä, että tunnuksen avulla ansiot julkaisuista kohdistuisivat oikealle tutkijalle aina siitä lähtien, kun tutkimusartikkelia tarjoaa kustantajalle ja päätyen tutkimuksen arviointiin saakka.

Esittelyssä olivat myös CSC:n IDA, ETSIN ja AVAA palvelut. Yliopiston IDA-yhteyshenkilö näytti kiinnostuneille aineiston tallentamista IDA-palveluun ja opasti järjestelmän käytössä.

kuva3
Kirjaston ständillä keskusteltiin tutkijoiden kanssa avoimesta tieteestä.

Teemaviikkoon osallistuminen oli kirjaston näkökulmasta menestys: viikon aikana jaettiin paljon tietoa useista tutkijoiden työtä helpottavista välineistä. Lisäksi keskustelun avulla avattiin uusia näkökulmia ja pohdintoja avoimeen tieteeseen.

Lisätietoja:
Avoin tiede
CSC:n palvelut
LUT:n avoimen tieteen sivut
LUT:n tutkimusaineistopolitiikka
LUT’s guide to Open science – publishing & managing research data

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 5: aineistojen sisällöt syyniin

”Se on sellainen sininen kirja, missä on vähän keltaista!”

Näillä tiedoilla varustettuna asiakas tulee kirjastoon kysymään tarvitsemaansa kirjaa. Muistikuvaa kirjan nimestä tai tekijästä ei ole, mutta kirjan aihepiiri on yleensä tiedossa. Asiakas on sitä mieltä, että tietää mitä etsii, ja kirjastossa tiedetään oitis mistä sen löytää. Valveutunut asiakaspalvelija saattaa jopa näinkin vähillä ja epäolennaisilla tiedoilla löytää kirjan, mutta yleensä tarvitaan hieman kättä pidempää kysytyn kirjan löytämiseen.

Tässä kohtaa apuun tulee sisällönkuvailu ja hyllyluokitus. Kun uusi kirja, tai mikä tahansa muu aineisto saapuu kirjastoon, sen matka ei suinkaan heti ala hyllyä kohden, vaan se käy läpi monta toimenpidettä. Yksi niistä on sisällönkuvailu, jolla saadaan selko uudesta aineistosta, mitä se pitää sisällään. Sisällönkuvailun on oltava asiakaslähtöistä eli otetaan huomioon käyttäjäkunnan tiedontarpeet. Yliopistokirjastoissa kunkin yliopiston tieteenaloja käsittelevä aineisto tutkitaan tarkasti ja haetaan oikeat termit kuvaamaan sisältöä.

Tietokantaan asiasanat
Sisällönkuvailulla aineistolle annetut asiasanat luetteloidaan tietokantaan ja tietokannasta voidaan hakea aineistoa eri hakusanoin ja niiden yhdistelmillä. Wilma Finnasta voi hakea tiedekirjaston oman kokoelman aineistoja. LUT Finnasta löytyy yliopistolle lisensoidut e-aineistot ja Saimia Finnasta ammattikorkeakoululle kuuluvat e-aineistot. Tiedekirjaston kaikki painettu aineisto on löydettävissä kunkin Finnan kautta. Hyllyluokituksen perusteella tietokannat näyttävät kirjojen sijainnin kirjaston hyllyssä.

word-cloud-lut
LUT Finna – yleisimmin käytetyt hakutermit viimeiseltä kuukaudelta.

Yhteiset pelisäännöt
Sisällönkuvailu perustuu yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin ja työkaluina hyödynnetään sovittuja luokituksia, asiasanastoja ja ontologioita. Tänä päivänä on käytössä paljon uusia käsitteitä ja ilmiöitä, jotka pitää huomioida sisällönkuvailussa, vaikka ne eivät esiinnykään missään sanastossa. Asiakkaiden tuottamat arvostelut voisivat myös tuoda täydennystä sisällönkuvailuun.

word-cloud-saimia
Saimia Finna – yleisimmin käytetyt hakutermit viimeiseltä kuukaudelta.

Summa summarum: mitä laajemmin ja tarkemmin aineistolle annetaan asiasanoja, sitä paremmin aineisto löytyy tietokannasta ja sitä kautta hyllystä asiakkaiden käyttöön.

Kirjaston säpinäviikot takanapäin

Joka syksy olemme kahden viikon ajan opastaneet uusia opiskelijoita kirjaston käytössä.  Tänä syksynä ajankohta oli 12.9.–23.9. Kahden viikon aikana kirjastossa oli melkoinen ihmisvilinä ja ajoittain jopa ruuhkaa Origo-yhteispalvelupisteen ympärillä.

img_2388

Reilu tuhat opiskelijaa kahdessa viikossa
Kirjasto-oppailla riittikin puhumista ja puuhaa: kahden viikon aikana kirjastoon tutustumassa ja kirjastopassin suorittamassa kävi 691 yliopiston opiskelijaa, Saimialaisia 338 ja nimettömän tai paperin, jossa ei ollut vastattu kysymyksiin palautti 8 opiskelijaa. Yhteensä 1037 opiskelijaa. Viime vuonna passeja palautettiin 1004 kappaletta.

Tänä vuonna meitä ilahdutti erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden yli sadalla kasvanut osallistujamäärä. Saimian opiskelijoista suurin osa kävi ryhmittäin ja eniten kävijöitä oli sosiaali- ja terveysalan opiskelijoissa kuten aikaisempinakin vuosina.

Passin myötä kirjasto tutuksi
Kahden viikon aikana uudet opiskelijat suorittivat kirjastopassin. Passin avulla opiskelija tutustui kirjaston tiloihin ja palveluihin. Vastaukset kysymyksiin löytyivät käymällä jokaisessa kirjaston kolmessa kerroksessa. Vastauksia piti etsiä mm. yleiskokoelman hyllyluokituksesta, aikakauslehtien sijainnista ja käsikirjastokokoelman teippien väristä. Vaikeimmaksi osoittautui löytää vastaus sarjakokoelmaan liittyviin kysymyksiin. Opiskelijoille neuvottiin myös lainaus- ja palautusautomaattien käyttö.

 

img_2392
”Yllättävän selkeä tehdä ja fiksu juttu, että kirjastopassi on pakollinen: näin kirjasto tulee tutuksi heti opintojen alussa. Passi oli helppo ja nopea suorittaa ja oli hyvä, että tehtäviä oli joka kerroksessa, niin kaikissa paikoissa tuli käytyä.” Maria Mäkitie – 1.vuosikurssin opiskelija, LUT Kauppatiede

Kaiken kaikkiaan viikot olivat hyvin kiireistä aikaa, mutta palautteesta ja runsaasta osanotosta päätellen kirjaston käytön opastus koetaan tarpeelliseksi ja kirjasto on edelleenkin tärkeä osa opiskelua. Kirjastossa mietitäänkin jo ensi vuoden uusien opiskelijoiden opastusta; toteutetaanko se ehkä jollain toisella tavalla?

Kiitokset kaikille kävijöille, meistä oli mukavaa että kävitte!