KIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 4: Sarin päivä

Toimin informaatikkona Lappeenrannan tiedekirjastossa. Työpäiväni alkaa yleensä varttia vaille kahdeksan. Jostain syystä olen onnistunut rutinoitumaan niin, ettei työaamuina tarvitse juuri kelloa katsoa. Kun kone on saatu auki, on aika katsoa sähköpostit. Akuutteihin viesteihin pitää tietysti vastata heti, muihin reagoidaan asian mukaan. Osa viesteistä päätyy omalle to do –listalleni. Tekemistä on niin paljon, etteivät ne pysy pelkästään muistissa. Onneksi on monia apuvälineitä muistin avuksi.

Seuraavaksi tarkistan mitä tehtävälistallani on tänään vuorossa. Vastaan Lappeenrannan tiedekirjastossa sähköisten tietoaineistojen käyttöönotosta, toimivuudesta ja kehittämisestä. Myös aineistojen etäkäyttöön liittyvät asiat kuuluvat toimenkuvaani. Nyt kun GDPR:n voimaantulopäivä lähestyy, ovat tietoaineistojen tuottajat päivittäneet käyttöliittymiään tai palvelualustojaan. Se on näkynyt myös minun työpäivissäni, on pitänyt tarkistaa esimerkiksi etäkäyttöasetuksia ja selvitellä toimimattomuuksia. Ja kaikenlaista on tullutkin vastaan.

Sari

Tänään olen myös tietopalvelupäivystäjä. Tämä tarkoittaa sitä, että huolehdin kirjaston chat-palvelusta, kirjasto-sähköpostista ja tietopalvelun puhelimeen vastaamisesta. Päivystäjän tehtäviin kuuluu myös kirjastoon paikan päälle tulevien tiedonhaku-kysymyksiin vastaaminen ja henkilökohtainen opastus.

Kello yhdeksän aikaan kokoonnumme kahvitauolle. Siinä ehtii jutella työkavereiden kanssa muutaman sanan muistakin asioista kahvi- tai teekupposen äärellä. Tauon jälkeen on hyvä jatkaa keskenjääneitä töitä. Puoleen päivään mennessä usein asiakkaat aktivoituvat ja päivystysvuorollani käyn opastamassa, miten Ellibsin ekirjan saa ladattua omalle laitteelle luettavaksi. Varsinkin ekirjojen opastuksen kohdalla huomaa, miten monenlaisia laitteita ja ohjelmistoja asiakkailla onkaan käytössään. Onneksi on saatu kirjat luettaviksi tavalla tai toisella.

Chatissa kysellään kaikenlaista, nyt tulee useampi kysymys kurssikirjojen saatavuudesta. Ohjeistan katsomaan kirjan saatavuuden LUT Finnasta ja tekemään varaukset sitä kautta. LUT ja Saimia Finnoissa näkyvät kunkin organisaation käytössä olevat painettu ja sähköinen aineisto. Myös linkit sähköisiin aineistoihin, esim. tietokantoihin löytyvät sieltä.

Syömässä käyn kello yhdentoista aikoihin jossain ruokaloista. Ruokatauko katkaisee hyvin hektistä työpäivää. Ruokailun jälkeen jaksaa taas uppoutua omiin työtehtäviin ja vastailla asiakkaiden kysymyksiin. Iltapäivän työrupeaman katkaisee kahvitauko. Tauolta palattuani löydän kirjaston sähköpostista pari viestiä, joissa kysellään miksi Emeraldin etäkäyttö ei toimi. Testaan etäyhteyttä ja totean, ettei se toimi. Tarkastan meidän kirjaston päässä olevat määritykset ja en löydä niistä mitään korjattavaa. Seuraava vaihe onkin tehdä asiasta ilmoitus FinELibiin, jonka kautta olemme tuon aineiston tilanneet. Heiltä lähtee puolestaan asiasta ilmoitus palvelun tuottajalle ongelman korjaamiseksi. Nyt vastaus tuleekin nopeasti, palvelun tuottajalla on ollut yhteysongelmia, jotka on juuri saatu korjattua. Testaan etäyhteydet ja totean ne taas toimiviksi. Ilmoitan asiasta kyselleille asiakkaille, että ongelma on saatu korjattua ja etäyhteys tietokantaan toimii taas.

Kello 16 aikoihin monipuolinen työpäivä alkaakin olla lopuillaan ja suuntaan kohti kotia. Huomenna on taas uusi päivä!

.

.

.

 

Mainokset

Erasmus-vaihdossa Lanchester Libraryssa, Coventryssa

Toukokuussa 2017 ilmoitettiin LUT:n intrassa Erasmus-apurahojen hakumahdollisuudesta lukuvuodella 2017-18. Tiedekirjastossamme kannustetaan osallistumaan vaihtoihin, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, sekä verkostoitumaan ja selvittämään, miten asioita hoidetaan muissa kirjastoissa. Laitoin siis haun sisään, vaikken vielä siinä vaiheessa tiennyt, minne oikeastaan edes haluaisin lähteä. Hakemukseenkin kirjoitin yleisen tavoitteen, että pyrin osallistumaan kevään tai alkukesän 2018 aikana jollekin Library Staff Weekille, joita järjestetään eri puolilla Eurooppaa. Juhannuslahjaksi 2017 sain tiedon, että apurahahakemukseni oli hyväksytty.

Erasmus

Vaihtopaikan etsintää ja hakuja

Syyslukukauden kiireisimmäksi ajaksi saatoin vielä jättää Erasmus-vaihdon taka-alalle ajatuksissani, mutta vuoden vaihteen lähestyessä aktivoiduin ja aloin tutkia, minkälaisia Erasmus-vaihtoviikkoja olisi tarjolla eurooppalaisissa kirjastoissa. Googlea hyödyntäen ja erityisesti iMotion-sivun tarjontaan tutustuen sain kerättyä useammankin mielenkiintoisen vaihtoehdon. Kreikka – yksi lempimaistani – nousi ensimmäiselle listalle mukaan Belgian, Viron ja Skotlannin joukkoon. Ja heti perään listalle nousi myös Saksa sekä Berliinin että Dresdenin osalta, vaikkei Dresdenin ohjelmassa erityistä kirjasto-ohjelmaa ollutkaan. Lumipallo-efekti oli valmis. Tahdoin kaikkialle!

Erasmus1

Joulukuussa 2017 aloin priorisoida kohteita ja suunnitella ensimmäisiä hakuja. Vielä tuli iMotion-sivulle tietoja uusistakin kohteista ja lopulta päädyin hakemaan Edinburghiin, Dubliniin ja Coventryyn. Se, että TOP-3-kohteeni olivat kaikki Isossa-Britanniassa, on pelkkä sattuma. Alun perin vahva suosikki Kreikka putosi kärkikohteiden joukosta hankalan matkan ja minulle sopimattoman ajankohdan takia.

Hakuja tehdessä huomasin varsin nopeasti, että jokaiseen kohteeseen pitää tehdä omanlaisensa hakemus. Edinburgh halusi tietää, mitä odotin viikolta, lyhennelmän esityksestä, jonka pitäisin paikan päällä ja CV:ni siltä osin, kuin se on relevantti Erasmus-viikon ohjelman kannalta. Dubliniin piti kirjoittaa motivaatiokirje ja lyhyt ”elämänkerta” työkokemuksestani yms. Coventryn hakemuslomakkeessa kysyttiin mm. kielitaitoa, erityisiä kiinnostuksen aiheita ja sitä, mitä hyötyä toivoo tapahtumaviikosta saavansa, niin henkilökohtaisesti kuin ammatillisestikin, ja kuinka aikoo jakaa kokemuksensa kotiorganisaatiossaan.

Helmikuun alussa lähetin Coventryn hakemuksen ja muutama viikko myöhemmin sain niin Dublinista kuin Edinburghistakin viestin, etten tullut valituksi. Paineet paikan saamiseksi Coventrysta kasvoivat niin suuriksi, että hain paikkaa vielä Berliinistäkin. Tuon hakemuksen kuitenkin peruin vain viikkoa myöhemmin, kun sain kovasti odotetun ja toivotun tiedon, että ”your application has been successful, and we look forward to meeting you in Coventry on June 11th”.

Matkavalmisteluja

Vaihtopaikan varmistuttua maaliskuun puolivälissä aloin hoitaa Erasmus-vaihdon vaatimaa byrokratiaa. Paperilla – A4 molemmin puolin – ohjeistus vaikuttaa ensi silmäyksellä melko lamauttavalta, mutta käytäntö osoittautui helpoksi ja sujuvaksi. LUT:n kansainvälisten asioiden suunnittelija auttoi, kun tarvitsin lisätietoja. Coventryn yliopiston yhteyshenkilö huolehti neuvonnasta heidän puoleltaan ja vastasi kaikkiin sähköposteihin todella nopeasti. Vaihtosopimuslomakkeen sain takaisin allekirjoitettuna jopa samana päivänä!

Lentolippujen ostaminen ja hotellin varaaminen osoittautuivat hankalimmaksi vaiheeksi matkavalmisteluissa. Matkavarausjärjestelmän kautta en saanut varattua toivomiani lentoja ja hotellia, vaikka yritin muutamankin eri kerran. Lopulta soitin matkatoimiston palvelunumeroon ja asia ratkesi muutamassa minuutissa. Matkavakuutuskortin latasin työkännykkääni.

Coventrysta saamieni ohjeiden mukaan minun piti varautua pitämään maksimissaan viiden minuutin mittainen itseni ja kirjastoni esittely. Viisi minuuttia! Aivan liian lyhyt aika tällaiselle runsassanaiselle hämäläiselle. Tässä minun oli pakko turvautua kollegoiden apuun. Ensin kysyin, mitä asioita he nostavat tilaisuuden tulleen esiin kirjastostamme. Näin toivoin listaavani kirjastomme keskeisimmät ja hienoimmat asiat. Työkaveri joutui myös olemaan koeyleisönäni ja ajanottajani, kun yritin tiivistää sanomani minulle annettuun aikaan. Lopulta, yhtään sanoissani takeltelematta ja juurikaan henkeä vetämättä, onnistuin ja olin valmis lähtemään Erasmus Staff Weekille Coventryn yliopiston Lanchester Libraryyn.

Coventry

Coventry Erasmus Week 11.-15.6.2018

Matkustin Coventryyn jo sunnuntaina ollakseni ajoissa paikalla, ohjelma kun alkoi klo 9:30 maanantaiaamuna. Ensimmäisenä päivänä tutustuin 12 muuhun osallistujaan sekä isäntinä ja emäntinä toimiviin Lanchester Libraryn työntekijöihin. Osallistujien viisiminuuttisten esitysten lisäksi kiersimme kirjaston tilat ja yliopiston kampuksen sekä teimme opastetun kaupunkikiertokävelyn, jolla kuulimme mm. tarinan Lady Godivasta. Coventryn yliopisto on todellinen Green Campus, jossa istutetaan vähintään yksi uusi puu jokaisen hävitetyn tilalle ja jonka alueelta löytyy myös kasvimaa, jonka satoa saa vapaasti hyödyntää.

Erasmus4

Viikon aikana kuulin mielenkiintoisia esityksiä e-aineistoista, tutkija- ja julkaisupalveluista, englannin kielestä ja monesta muusta asiasta. Henkilökohtaisesti minua kiinnostivat ja innostivat erityisesti esitykset Lanchester Libraryn asiakaspalveluista, sosiaalisen median käytöstä ja markkinoinnista sekä tiedonhaun opetuksesta. Olin saanut etukäteen sovittua myös henkilökohtaisen tapaamisen kirjaston toisen varajohtajan, asiakaskokemuksesta ja palveluinnovaatioista vastaavan henkilön kanssa. Keskustelimme noin tunnin ajan siitä, millaisia uudistuksia Lanchester Libraryssa on tehty viime vuosien ajan asiakastiloissa, asiakaspalvelussa, kalustuksessa ym. Sain paljon hyviä vinkkejä omaan työhöni Lappeenrannan tiedekirjaston tilasuunnitteluun.

Erasmus2

Erasmus-viikko ei ollut pelkkää työntekoa, ohjelmassa oli myös vierailu Shakespearen syntymäkodissa Stratford-upon-Avonissa, Coventryn Transport Museumissa ja Coventryn Cathedralissa. Retkillä, lounailla ja muutamana iltanakin seurustelin muiden viikolle osallistujien kanssa ja keskustelimme monenlaisista asioista. Viikko oli hyvin antoisa kokemus monella tapaa eikä vähiten sen vuoksi, että tapasin kollegoja Norjasta, Islannista, Tanskasta, Bulgariasta, Unkarista, Tšekistä, Puolasta ja Espanjasta. Vaikka työskentelemmekin eri maissa ja erilaisissa kirjastoissa, ongelmat ja ilonaiheet ovat hyvin pitkälti samat.

Viikko huipentui torstai-illan yhteisillalliseen Golden Crossissa, Coventryn vanhimmassa pubissa, ja perjantaiseen todistustenjakoon, minkä jälkeen lähdimme vielä yhdelle retkelle yliopiston pikkubussilla. Viimeisenä vierailukohteena oli Birminghamin kaupunginkirjasto, josta ensimmäiset suuntasivatkin jo kotia kohti.

Erasmus3

Viikon tiiviin yhdessäolon jälkeen oli haikeaa erota, mutta nyt tiedän, että minulla on eri puolilla Eurooppaa reilu tusina ”Erasmus-siskoja ja –veljiä”, joihin voin ottaa yhteyttä tarvitessani heidän asiantuntemustaan tai halutessani vierailla heidän kirjastoissaan. Lappeenrannan tiedekirjastokin saattaa saada lukuisia Erasmus-vieraita tulevina vuosina, jos kaikki Coventryssa esitykseni nähneet ja kampusalueeseemme ihastuneet haluavat tulla omin silmin katsomaan, millaista on työskennellä tiedekirjastossa, Saimaan rannalla ja metsän keskellä.

.

.

.

KIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 3: Kirjastonjohtaja Ullan yhdenlainen arkipäivä

Lähipäivä Skinnarilassa 2.5.2018

Edellisten viikkojen talousennustaminen ja siihen liittyvä seikkailu uuden Planet-järjestelmän parissa ovat nyt hetkeksi takana, samoin mm. edellisen viikon onnistunut Erasmus-vierailu Saksasta Würzburg- Schweinfurtista (Hochschule für angewandte Wissenschaften). Ja tulihan tuo Vappukin vietetyksi ja nyt on uusi viikko alkamassa.

Ullankuva

Kalenterissa on kirjaston henkilöstökokous heti kahdeksan jälkeen, kiirettä vähän pitää kun yrittää ehtiä bussilta. Henkilöstökokouksia pidetään vain muutaman kerran vuodessa, tämän kevään viimeinen siis tänään. Kokouksessa palvelutiimit kertovat kuulumisiaan ja luodaan yleisesti melko tiivis katsaus meneillään oleviin asioihin. Henkilöstökokoukset pyritään järjestämään niin, että päivystystoiminta ei kärsi, joten aikataulu on aina tiukka ja ajankohta ensimmäisenä aamulla ennen palveluajan alkamista.
Kirjaston henkilöstön keskinäisessä tiedonvälityksessä käytämme yhä enemmän O365-työvälineitä kuten Teams’iä ja Yammeria, joten kokoukset tiedonvälityksen kanavina ovat ehkä vähän muuttuneet ja tiivistyneet. Nytkin kokous meni aika napakasti ja lopetimme suunniteltua aikaisemmin. Koska kaikki kirjastolaiset tekevät tätä nykyä myös etätyötä, erilaiset uudet työvälineet on otettu luontevasti käyttöön. Kaikkiin kokouksiin on melkein poikkeuksetta myös etäosallistumismahdollisuus juuri tästä syystä. Tänään kaikki osallistujat olivat paikalla ja hyvin konkreettisesti tuli taas esiin, että todella paljon asioita on tekeillä. Ihmetyksellä totesinkin tämän kokouksessa.

 
Välittömästi kokouksen jälkeen oli sovittu puolentoista tunnin tapaaminen brittikustantajan edustajan kanssa. Toimittajien käynnit ovat harvinaistuneet ja tämäkin käynti peruuntui, joten sain kuin lahjaksi puolitoista tuntia luppoaikaa. Lounaallekin ehti oikein mukavasti. Luppoajalla ehti katsoa, mitä maailmassa on tapahtunut Vapun aikaan ja ainahan jotain mielenkiintoista löytyy, niin tänäänkin. Uusi professor of practice oli näköjään vappujuhlien tiimellyksessä saatu houkutelluksi taloon. Tulokkaan haastattelu oli siis ihan pakko katsoa, joten eipä muuta kuin tervetuloa taloon, Atte Jääskeläinen!

 
Lumikko-projektin ohjausryhmälle on tänään kalenteroitu 2,5 tuntia. Kokous vedetään Turusta ja suuri osa osallistujista on eri puolilla Suomea. Lumikko, korkeakoulukirjastojen yhteisprojekti uuden kirjastojärjestelmän hankkimiseksi kilpailuttamalla, on käynnistynyt keväällä ja melko nopeasti siinä edetään. Ohjausryhmä huolehtii siitä, että aikataulu pitää, kaikkien osallisten näkemykset tulevat otetuksi huomioon prosessissa, sovitusta pidetään kiinni ja tarvittaessa myös linjataan mutkia suoriksi. Vuoden 2019 aikana pitäisi olla uuden järjestelmän käyttöönotto myös meillä LUT-korkeakouluissa ajankohtainen. Sitä ennen tarvitaan kuitenkin roimasti työtä, mm. nykyisten kirjastotietokantojen yhdistämistä. Työllistävä ja jännittäväkin projekti on siis tulossa. Tässä kuten kaikessa muussakin, mitä kirjastossa tehdään, kirjastonjohtajan perushuoli on varmistaa, että asiat sujuvat hyvin ja ajallaan ja edellytykset työn tekemiseen ovat kunnossa. Tietenkin on tärkeää omalla työllään jotenkin reunasta avittaa ja tehdä voitavansa sen eteen, että kaikki tässä pienessä työyhteisössä jaksaisivat uudelleen ja uudelleen innostua työstään ja mentäisiin aina hiukkasen eteenpäin.

 
Yritän orientoitua hiukan henkisesti jo tänään Helsingin yliopiston Kaisa-talossa järjestettävään Friluxtyöpajaan. Ohjelmassa sanottiin, että avoin mieli riittää. En muista kuulleeni ohjelmassa mainitusta lyhenteestä UX ja sen verran tarkistin etukäteen, että se tulee sanoista user experience. Friluxmenetelmä tulee Norjasta ja sen avulla yritetään asiakaskokemuksen kautta tarttua palvelujen kehittämiseen. Positiivisin odotuksin olemme menossa tuohon FUNin (Suomen yliopistokirjastojen verkosto) järjestämään koulutukseen palveluista vastaavan kollegan kanssa eli tämä heti aamuvarhaisella huomenissa. Sähköpostin siivousta ehdin tänään vain ajatella, joten jäi kyllä mahdollisesti junaan tai seuraavaan luppohetkeen. Siivoamisesta on tullut kuitenkin jonkinlainen ”must”, kun muutaman päivän päästä alkaa loma. Sähköposti on alkanut viime aikoina herjata täyttymisestään, mikä vähän stressaa.

 
Normaali arkipäivä Skinnarilassa on julkisten kulkuvälineiden käyttäjälle aina tiukka, kun työmatkaan sopivia busseja ei kulje kuin se yksi. Bussiin ehtiäkseen on pakko pitää joku roti päivän ohjelmassa ja voipa sitä sitten irrottaa myös ajatuksen töistä ainakin jossain vaiheessa päivän päätyttyä. Silloin tällöin töitä tulee jatketuksi jossain muodossa pitkin iltaakin, tänään kuitenkin pääsen irrottautumaan jo heti neljältä muihin harrastuksiin.

Kirjastolaiset koolla Cardiffin yliopistolla

Minulla oli Erasmus+ apurahan turvin mahdollisuus osallistua Cardiffin yliopiston kirjaston järjestämälle Erasmus Staff Development – viikolle. Viikko oli huhti-toukokuun vaihteessa. Olin suorastaan innoissani kuin ilmapallo, kun sain tietää pääseväni osallistumaan Cardiffin viikolle. Tieto hyväksymisestä tuli joulukuun alussa. Siitä alkoi matkan suunnittelu. Erasmus+ apurahaa olin hakenut jo aiemmin syksyllä, vaikka en tarkkaan tiennyt minne suuntaisin henkilökuntavaihtoon. Mutta halu päästä jonnekin oli kova!

cardiff

Saavuin perille sunnuntaina iltapäivällä keväisen vihreään Cardiffiin. Etelä-Walesissa, Isossa Britanniassa, kevät oli pari viikkoa pidemmällä kuin meillä täällä Suomessa. Maanantai-aamuna tutustuinkin jo muutamaan samalle Erasmus-viikolle tulevaan kollegaan. Yhdessä lähdimme etsimään Cardiffin yliopiston Arts and Social Studies –kirjastoa.

Aamusta ohjelmaan kuului Cardiffin kaupungin ja yliopiston esittelyä. Samalla myös tutustuimme toinen toisiimme. Iltapäiväksi siirryimme yliopiston päärakennuksen neuvotteluhuoneeseen esittämään ja seuraamaan viikon osallistujien esityksiä. Minun esitykseni kirjaston tarjoamasta tuesta oman yliopiston tutkijoille oli ensimmäisenä. En onneksi ehtinyt jännittää esitystäni kovin kauaa. Esitykseni oli kyllä siinä mielessä ikimuistoinen, paikka huokui vanhan yliopiston historiaa ja yliopiston edelliset rehtorit katselivat seiniltä esityksiä hiljaisina. Onneksi runsaslukuinen yleisö oli elävää ja kiinnostunut puheestani. Tästä tulikasteesta selvittyäni, pääsin nauttimaan muiden esityksistä ja viikon annista ilman sen suurempia paineita.

Joka päiväksi ja usein illoiksi oli monenlaista ohjelmaa (tietysti vierailimme muutamassa yliopiston omassa kirjastopisteessä), joten Erasmus-viikkoon osallistujat tulivat tutuiksi. Saman alan edustajien kanssa juttua riitti työasioista, kirjastojen toimintatavoista sekä kaikesta muusta taivaan ja maan välillä. Oma kielitaito kehittyi rutkasti. Yllätin jopa itseni juttelemalla paikallisten kanssa niitä näitä ja toisinaan ihan asiaakin.

Itselleni viikon ohjelmasta mieleenpainuvin oli vierailu Walesin kansallismuseon kirjastossa.  Se on elävä kirjasto, josta museon henkilökunta lainaa aineistoa ja pyynnöstä erilaiset ryhmät, esim. koululaiset voivat käydä tutustumassa museon kirjaston kokoelmiin. Osa aineistosta on todellakin vanhaa, mutta ah, niin kaunista katseltavaa…

cardiff5.jpg.png

Viikko oli melkoisen rankka, mutta antoisa. Nähtävää ja koettavaa oli niin paljon, ettei kaikkea edes ehtinyt tajuta. Yritin tallentaa muistiini monenlaisia asioita, joita aistini ympäriltä keräsivät. Olenkin jo töihin palattuani ehtinyt kyllästyttää kollegat sanoilla ”Siellä Cardiffissä oli…” Tässä kuva yhdestä asiasta, josta ensin puolihuolimattomalla vilkaisulla luin play station. Onneksi aivot sanoivat, että hetkinen, katsohan uudestaan ja lue oikein… Muut hiukan ihmettelivät, mitä oikein aloin naureskella.

cardiff6

Suosittelen lämpimästi hakemaan Erasmus+ apurahaa ja sitä kautta henkilökuntavaihtoon. Kokemus on kaiken sen paperityön arvoinen!

Sari

Kirjasto kesällä

Näin juhannuksen alla on hyvä vielä kerrata kirjaston kesän aikatauluja. Juhannuksen vieton aloitamme torstaina kello 14:00, jolloin asiakaspalvelu sulkeutuu. Omatoimikäyttö on toki mahdollista myös juhannuksena. Kesäkuun viimeisen viikon (25.-29.6.) ajan kirjaston asiakaspalvelu on avoinna 10:00-14:00.

sdr

Kirjaston sulkeutuessa perjantaina 29.6. klo 14:00 jää kirjasto 3 viikon ”kesälomalle”. Eli tänä aikana kirjasto on kiinni, myöskin omatoimikäyttö on suljettu tänä aikana. Kirjaston sulkuaikana (29.6-22.7.) ei ole lainoilla eräpäiviä. Kirjoja voi halutessaan palauttaa kirjaston pääoven vieressä olevaan palautusluukkuun. Heinäkuun lopulta aina elokuun puolivälille (23.7.-12.8.) kirjaston asiakaspalvelu on auki 10:00-14:00. Ja elokuun loppupuoliskon (13.-26.8.) asiakaspalvelu on avoinna 10:00-15:30.

Kesä ja kirjat – lukuvinkkejä lomalle

Lomalla on aikaa syventyä kirjojen maailmaan. Painetut kirjat, lehdet ja pokkarit kuuluvat kesävarusteisiin kotona ja matkoilla. Kirjastoammattilaisten lukupinoista löytyy muun muassa elämäkertoja, dekkareita, sarjakuvia ja lehtiä. Vaihtelua lukuharrastukseen tuovat elokuvat. Kirjoihin pohjautuvat elokuvat ovat erityisen kiinnostavia, kun voi verrata miten elokuvaohjaajan näkemys poikkeaa omasta käsityksestä kirjan hahmoista ja tapahtumista.

Ilkka – pokkareita, dekkareita ja urheilua

En pidä itseäni kirjallisuuden suurkuluttajana, mutta minulle tulee aika ajoin ”lukukausia”, jolloin luen useamman kirjan putkeen. Ei toki yhteen menoon, mutta siten, että kirjan lukeminen hakkaa vapaa-ajassani suoratoistopalvelut ja erilaiset pelit. Lomalla tulee kyllä luettua enemmän kuin muulloin ja usein loma-aikaan aloitettu lukemistottumus jatkuu lomanjälkeiseen arkeen.

Pääasiassa tykkään lukea realistisia kirjoja, joihin itse luokittelen historialliset kirjat, elämäkerrat ja dekkarit, joiden tapahtumat voisivat tapahtua oikeasti. Seuraan myös paljon erilaista urheilua, joten urheiluun ja urheilijoihin liittyvät kirjat kiinnostavat myös paljon.

Lomalla tulee usein reissattua aika paljon, vähintäänkin mökille. Kesälukemisena suosin tästä syystä pokkareita, koska ne on helppo ottaa mukaan matkalle, eivätkä ne vie tilaa niin paljoa. En ole vielä hurahtanut ääni- tai e-kirjoihin, joten toistaiseksi suosin useimmiten perinteistä kannettavaa kirjamallia. Loman aluksi tuleekin monesti käytyä kirjakaupan alesta ostamassa kasa pokkareita. Ehkä äänikirjasovelluksen käyttöönotto voisi olla tämän kesän juttuni.

Minulla ei ole varsinaista suosikkikirjailijaa, vaikkakin esim. Lars Keplerin, Matti Röngän tai Jarkko Sipilän dekkareita tuleekin luettua enemmän kuin muita dekkareita.

Viimeisin kirja, jonka luin oli Petteri Ala-Kivimäen kirjoittama kirja urheiluhieroja Marko Yrjövuoresta, joka loi uransa NHL- ja NBA-tähtien henkilökohtaisena fysiikkavalmentajana. Seuraavaksi alan lukea elämänkertaa Wayne Gretzkystä. Tämä ”99” on viimeisin maailman parhaasta jääkiekkoilijasta kirjoitettu kirja. Sopii siis kiekkoseuraajan kesälomalukemiseksi mainiosti!

dav

 

Mika – tietokirjoja, elämäkertoja ja lehtiä

Luen kesälomalla ja muulloinkin lähinnä tietokirjoja ja elämäkertoja. Kirjavalintoja ohjaavat omat mielenkiinnon kohteet ja harrastukset, mutta aika ajoin tulee liikuttua itselle hieman vieraammissa – silti kiinnostavissa – aiheissa yleistietämyksen karttumisen toivossa. Viimeksi luettujen elämäkertojen päähenkilöitä ovat olleet Spede, Hector, Sami Yaffa, ex-SaiPa Pentti Matikainen – ja tänä kesänä vuoron saavat joidenkin muiden tarinat.

Kotimaan kesälomamatkoilla hamstraan reittien varsilta paikallisia lehtiä. Vaikkapa lappilaiseen elämänmenoon ja ilmiöihin virittäytyy mukavasti alueiden omia lehtiä lukemalla. Sanoma- ja aikakauslehtien parissa tulee kyllä viihdyttyä muutenkin päivittäin.

Lukemani kirjat ovat usein toteutuneita lahjatoiveita. Itse hankin kirjoja enimmäkseen nettikaupoista, ja löytöjen toivossa tulee joskus pengottua kivijalkakauppojen alelaareja. Lainakirjoja ei tule juurikaan harrastettua, ja paperimuotoiset kirjat tuntuvat edelleen luontevimmilta. Näiden valintojen summana kotiin on muodostunut oma minikirjasto.

Lomilla tulee yleensä luettua enemmän kuin muulloin. Viime vuosien ruuhka-aikoina lukeminen on taantunut epäsäännölliseksi. Mieluinen harrastus löytänee taas kesän myötä paremmin oman paikkansa.

Lukemani kirjat valikoituvat pitkälti aiheen mukaan, joten suosikkikirjailijoita ei varsinaisesti ole. Sen sijaan tiettyjen kustantajien tarjontaa on tullut seurattua muita tarkemmin. Johnny Kniga, Like, Nemo ja Bazar tarjoavat valtavirrasta erottuvia näkökulmia, mikä tuottaa monesti kiinnostavaa luettavaa.

Lukuvinkit voisi kiteyttää ajatukseen siitä, että on hyvä ylipäänsä lukea, koska vapaa-ajan ja tajunnan täyttäjiksi riittää valinnanvaraa ja tunkua jonoksi asti. Jörn Donnerin vanha TV-mainoshokema ”lukeminen kannattaa aina” lienee osuva näinä netin, videoiden ja pikaviestien lyhytjännitteisinä aikoina.

Journal
© Photo by Sandis Helvigs on Unsplash

 

Pia – sarjakuvien kauhua ja elokuvien lumoa

Olen aina pitänyt sarjakuvista; Aku Ankat, Asterixit, Tintit ja Ahmed Ahneet kantautuivat lähikirjastosta kotiin luettavaksi useampaan kertaan. Lomalukemisena sarjakuvat ovat loistavia; lyhyet ja iskevät sarjakuvatekstit ja osuvat kuvitukset sopivat lyhyemmänkin keskittymiskyvyn omaaville. Jarkko Vehniäisen ”Kamala luonto” -sarjakuva sanaleikkeineen ja pieruhuumoreineen avaa luonnon monimuotoisuutta. Tummemman huumorin ystäville sopivat Andy Rileyn kamikaze-puput, jotka seikkailevat ”Pupujen itsemurhakirjoissa”.

Katson paljon elokuvia, vähintäänkin pari sataa vuodessa. Kirjoihin pohjautuvat elokuvat saattavat joskus tuottaa pettymyksen, jos on ensin lukenut kirjan ja muodostanut oman käsityksensä hahmoista ja tapahtumista, ja jotka poikkeavatkin elokuvaohjaajan näkemyksestä. Onko siis parempi lukea ensin kirja vai katsoa elokuva, siinäpä ongelma! Mieleenpainuvimpia kirja-elokuva-yhdistelmiä ovat olleet Henri Charrièren ”Papillon”, Michael Blaken ”Tanssii susien kanssa” ja Winston Groomin ”Forest Gump”.

Kirjojen omaksi hankkiminen ei ole minulle tärkeää, vaikka jonkun verran niteitä tuleekin hankittua divareista. Ostan vain paperikirjoja omaksi, e-kirjat ja äänikirjat lainaan kirjastosta. Äänikirjana olen saanut kahlattua läpi klassikoita, joita en jatkaisi lukea itse, mutta jotka ovat olleet kuunneltuna erinomainen kokemus; tällaisia ovat esim. Mika Waltarin ”Sinuhe egyptiläinen” ja Mihail Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan”.

Lomalla vapaa-aikaa on enemmän, joten ehtii myös lukemaankin enemmän. Lukuvuoroa odottavat ”Monty Pythonin maailma” ja tiedekirjaston book swapista löytynyt ”The Revenant” ja lukemattomat muut kirjat.

Kirjapino

GDPR tulee, oletko valmis?

 

GDPR

Viime aikoina ei ole voinut välttyä kirjainlyhenteeltä GDPR, mutta sen sisältö ja merkitys Lappeenrannan tiedekirjaston asiakkaille on saattanut jäädä epäselväksi. General Data Protection Regulation eli EU:n tietosuoja-asetus vaikuttaa myös toimintaamme, vaikka kirjastomme on aina kunnioittanut henkilötietojesi yksityisyyttä.

Asiakkaana sinun kannattaa kuitenkin huomioida, että jatkossa tarvitset aina kirjastokortin tai henkilöllisyystodistuksen voidaksesi lainata, uusiaksesi lainoja, maksaaksesi kertyneitä maksuja, saadaksesi uuden salasanan… Jos asioit puhelimella, sinulta kysytään erilaisia asioita varmistaaksemme henkilöllisyytesi. Ottaessasi yhteyttä kirjastoomme sähköpostilla, käytä korkeakoulusi (LUT/Saimia) sähköpostiosoitetta. Muistathan, että kirjastokortin löydät myös Finna-tililtäsi.

Jatkossa tehdessäsi verkossa Finnoissa varausta kirjaston aineistoon, sinun tulee erikseen hyväksyä se, että varauksesi laitetaan noudettavaksi avoimeen varausten noutohyllyyn sukunimesi mukaan aakkostettuna. Mikäli et halua varaustasi avoimeen noutohyllyyn, tee varaus kirjaston palvelupisteessä ja nouda varauksesi kirjastosta palveluaikana.

Vaikka asiakastietolomakkeessa kysytäänkin monenlaisia henkilötietoja henkilötunnusta myöten, keräämme ja tallennamme asiakasrekisteriimme vain ne tiedot, jotka henkilön tunnistamiseksi ja yksilöimiseksi on välttämätöntä. Esimerkiksi tiedot lainoistasi häviävät, kun palautat aineistot.

Kirjastokortti on kuin luottokortti. Säilyttämällä korttisi huolellisesti, huolehdit omalta osaltasi myös henkilötietojesi turvallisuudesta.