Tietopalvelupäivystys ennen ja nyt

Tiedekirjastossa on asiakkaiden apuna päivystävä informaatikko, jonka tehtäviin kuuluu chatin, sähköpostin tai puhelimen kautta tuleviin tiedonhaku- ja muihin avunpyyntöihin vastaaminen sekä paikallisasiakkaiden auttaminen tiedonhakuasioissa. Informaatikolle voi myös varata ajan, jolloin voi rauhassa keskittyä tiedonhakuongelman ratkaisemiseen.

Tietopalvelupäivystykseen on aina kuulunut opiskelijoiden, henkilökunnan ja ulkopuolisten asiakkaiden opastamista kirjaston käytössä. Jotkut kokoelmat, kuten sarjakokoelma ja nyt jo pois jäänyt Kvartto-kokoelma (A4-kokoisten kirjojen kokoelma!) ovat olleet asiakkaiden mielestä sellaisia, joista on ollut hankala löytää tarvitsemaansa kirjaa. Kirjan paikallistamisessa tarvitaan edelleen apua, vaikka nyt siihen on uusia välineitä. Finna-hakupalvelussa saa avattua kartan, josta näkee kirjan sijainnin.

Tiedonhakuasioissa palveleminen sen sijaan on aivan eri juttu kuin 1980-luvulla tai 1990-luvun alussa. Informaatikoilla oli päivittäin muutaman tunnin päivystysjakso, jona aikana asiakkaille tehtiin tiedonhakuja eri tietokannoista. Asiakkaat eivät voineet itse tehdä hakuja, sillä tietokantojen käyttäminen oli kallista. Akateemisten tunnusten käyttäminen laski hintoja hieman yliopistolaisille, mutta ulkopuolisille asiakkaille ja yliopiston maksullisille projekteille haut tehtiin kalliimmin hinnoin lisenssiehtojen mukaisesti. Korkeiden hintojen vuoksi ammattilaiset tekivät tiedonhaut, sillä heiltä se sujui aikaa ja tarpeettomia tulostamisia säästäen. Haut tehtiin ns. rivikirjoittimia käyttäen, jolloin viitteiden lisäksi kaikki hakukomennot ja muukin teksti tulostui paperille. ”Tekstinkäsittely” toimi saksilla. Kun haluttiin oikein hieno tulos, leikkeet liimattiin A4-arkeille, jotka valokopioitiin siistiksi asiakkaan käyttöön.

Kun 1980-luvun lopulla käyttöön tulivat mikrotietokoneet ja tekstinkäsittelyohjelmat, tiedonhaun tulokset saatiin siisteiksi ilman saksia. Oli melkoinen edistysaskel, kun tulostuslistaukset saatiin lähetettyä sähköpostin liitteinä asiakkaiden omille koneille. Jos asiakas oli informaatikon kanssa yhdessä tekemässä tiedonhakua, hän sai tiedoston mukaansa levykkeellä. Levykkeetkin olivat arvotavaraa. Ne pyydettiin palauttamaan kirjastoon, kun tiedot oli tallennettu omalle koneelle.

tietopalveluennen

Mikähän mahtoi olla vuosi, jolloin CD-ROM-muotoiset tietokannat tulivat käyttöön? 1990-luvun alkupuolella varmaan. Aluksi oli vain yksi tietokanta, Abi/Inform, jota käytettiin syöttämällä levy tietokoneessa olevaan lukijaan. Yhdellä levyllä olivat yhden vuoden aikana tietokantaan tulleet viitteet – siis pelkät julkaisutiedot ja tiivistelmä, mutta ei artikkelien kokotekstejä! Ne piti joko etsiä kirjastoon tulevista lehdistä tai tilata kaukopalvelun kautta muista kirjastoista. Asiakkaat tarvitsivat neuvoja tiedonhaun tekemisessä ja ihan teknistä apua laitteiden käytössä. Joskus jouduttiin kaivamaan CD-ROM-asemasta ns. ”lerppu” eli ohut tallennusdisketti! Ne olivat ulkomitoiltaan samankokoisia kuin CD-levyt, joten tottumaton käyttäjä erehtyi helposti.

CD-ROM-muotoisten tallenteiden käyttö oli vain muutamien vuosien juttu. Graafisten käyttöliittymien lisääntyessä alkoi tulla asiakaskäyttöön tietokantoja, joiden käyttö ei vaatinut informaatikkoa välittäjäksi. Ne lisääntyivät todella nopeasti ja asiakkaat ottivat ne innostuneesti vastaan. Informaatikon apua tarvittiin sen jälkeen pääasiassa tiedonhakujen muotoiluun ja tietokantojen toiminnan selittämiseen. Apua tarvittiin ja tarvitaan edelleen myös sopivien tietokantojen valintaan ja erityisesti hakusanojen etsimiseen.

tietopalvelunyt
Informaatikko opastaa opiskelijoille Finna-hakupalvelun käyttöä.

Informaatikot päivystävät nykyään paljon pidempiä aikoja kuin ennen. Kirjastossa on päivystävä informaatikko koko päivän, ei pelkästään parin tunnin ajan. Ennen päivystettiin omassa työhuoneessa ja asiakas tuli useimmiten paikan päälle kysymään neuvoa. Joskus käytiin opastamassa luettelotietokannan tai vielä sitä aiemmin kirjaston kortiston käytössä. Nyt neuvonta tapahtuu usein asiakaspalvelutiloissa ja asiakas on kirjautuneena joko omalle koneelleen tai kirjaston työasemalle. Iso osa neuvonnasta tehdään myös sähköisesti joko chatin tai sähköpostin välityksellä. Asiakkaan ongelmat eivät ole muuttuneet kovin paljon. Perimmäinen ongelma on aina löytää tietoa jonkin tietyn ongelman ratkaisemiseksi tai tutkimuksen lähdeaineistoksi. Välineet ja tietokannat ovat kuitenkin kehittyneet valtavasti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana.

Mainokset

Syksy tulee ja tuo tullessaan fuksiopastusviikot uusille opiskelijoille

Syksyn tullen uudet opiskelijat saapuvat sankoin joukoin kampukselle. Paljon uutta asiaa pitää omaksua ja suunnistaa paikasta toiseen.

img_2338

Kirjasto on tärkeä osa opiskelua ja toivomme, että opiskelijalla on aikaa kaiken hyörinän keskellä poiketa myös kirjastossa ja tutustua palveluihin.

Joka syksy olemme kahden viikon ajan opastaneet uusia opiskelijoita kirjaston käytössä.  Tänä syksynä tuo ajankohta on 12.9.–23.9. Opiskelijat voivat tulla kirjastoon joko ryhminä tai itsenäisesti. Kerromme kirjastosta ja palveluista, näytämme itsepalvelulainaus- ja palautusautomaattien käytön ja lopuksi opiskelija saa käteensä fuksipassin, jossa oleviin kolmeen kysymykseen löytyy vastaus käymällä jokaisessa kolmessa kerroksessa. Yksittäisten henkilöiden ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, mutta mahdollisten ryhmien päällekkäisyyksistä johtuvien ruuhkien välttämiseksi pyydämme kertomaan tulosta osoitteeseen: kirjasto-koulutus@lut.fi.

Kirjastopassin suorittaminen on LUT:n opiskelijoille pakollinen osa Tiedonhaun perusteet / Information searching -verkkokursseja. Toivomme runsasta osanottoa myös Saimian opiskelijoiden osalta, vaikka kirjastokäynti ei olisikaan pakollinen.

Tervetuloa tutustumaan Tiedekirjastoon!

Finna – hakupalvelu, josta löydät kaiken mitä tarvitset hakemiseen

LUT Finnasta/Saimia Finnasta voit hakea tiedekirjaston oman kokoelman aineistoja sekä organisaatioille lisensoituja e-aineistoja. Palvelu jakautuu kahteen eri osaan: perushakuun ja artikkelihakuun. Perushaulla haetaan kirjaston painettuja aineistoja, e-kirjoja, e-lehtinimekkeitä ja opinnäytetöitä. Artikkelihaulla haetaan kansainvälisiä artikkeleita ja e-kirjoja.

Kirjautumalla oman organisaatiosi tunnuksilla (linkki kirjautumiseen: LUT, Saimia) ja liittämällä kirjastokorttisi Finnaan pääset uusimaan lainojasi, tekemään varauksia, tallentamaan hakujasi, käyttämään uutuusvahtia ja muita palveluita.

Kokeile ja tutustu!

Finna ehdottaa hakusanaasi sopivia…

Finna1

Hakutulokset on jaettu…

Finna2

Kirjaston kokoelmissa voit rajata hakua muun muassa…

Finna3

Kansainvälisissä e-aineistoissa voit rajata hakua esimerkiksi…

Finna4

DMPTuuli –työkalu avuksi aineistonhallintasuunnitelman tekemiseen

DMPTuuli data management plan and guides in the tool also in English, www.dmptuuli.fi

Suomen Akatemia edellyttää 1.9.2016 alkaneessa tutkimusrahoitushaussa, että hakemukseen liitetään aineistonhallintasuunnitelma. Myös avoimen tieteen edistäminen ja tutkimusaineiston avaaminen edellyttävät mm. aineiston keruun, käytön, säilytyksen ja jatkokäytön suunnittelua. Aineistonhallintasuunnitelman laatimisen avuksi OKM:n rahoittamassa Tuuli-projektissa on tutkijoille kehitetty DMPTuuli –työkalu, joka helpottaa aineistojen hallintaa ja avaamista sekä vastaamista tutkimusrahoittajien vaatimuksiin. Työkalu on pilottikäytössä ja se löytyy osoitteesta www.dmptuuli.fi.

Valmiit pohjat helpottavat suunnittelua

Käyttäjätunnuksen teon ja kirjautumisen jälkeen työkalu mahdollistaa aineistonhallintasuunnitelmien laatimisen eri rahoittajien hakemuksiin. Työkalusta löytyvät pohjat niin Suomen Akatemian, Tekesin kuin Euroopan komission rahoitushakemusten tekemiseen.

Ohjeita käyttäjien avuksi

Tutkimusorganisaatioiden yhteisessä työkalussa on useita hyviä puolia, sillä rahoittajien kysymykset ja rahoittajasta riippuvat ohjeistukset ovat käytössä kaikille organisaatioiden käyttäjille. Lisäksi kysymysten oheen voidaan sisällyttää organisaatiokohtaisia ohjeita. Esimerkiksi Suomen Akatemian rahoitushakemuspohjassa kaikkia organisaatioita koskevien ”Academy Guidelines”:n lisäksi LUT-kohtaiset ohjeet on lisätty ”LUT Guidance” –kokonaisuuden alle. Nämä ohjeet täydentävät yleisiä ohjeita ja niitä täydennetään tarvittaessa.

DMPTuulilla tehty aineistonhallintasuunnitelma voidaan tulostaa eri tiedostomuodoissa varsinaisen rahoitushakemuksen liitteeksi.

LUT:ssa DMPTuulia koskevat kysymykset voit lähettää osoitteeseen openscience@lut.fi. Ylläpitotunnukset löytyvät tällä hetkellä Tiedekirjastosta Ilkka Nokelaiselta ja Iris Tahvanaiselta.

Questions concerning DMPTuuli in LUT can be sent to openscience@lut.fi. The Academic library (Ilkka Nokelainen and Iris Tahvanainen) has the admin credentials to the tool.

TuuliPosteri

Source: Tuuli-project https://wiki.helsinki.fi/display/Tuuli/Tuulin+esittelymateriaalia

More information concerning research data management:
DMPTuuli -tool: www.dmptuuli.fi
Open Science services offered by CSC: http://openscience.fi/services
Lisätietoa Tuuli-projektista ja aineistonhallinnasta: http://portti.avointiede.fi/tutkimusdata/dmptuulin-avulla-suunnitelmallisuutta-tutkimusaineistojen-hallintaan
Tuuli-projekti: https://wiki.helsinki.fi/display/Tuuli/Tuuli-projekti