Loma ja laituri – kirjavinkkejä kesäksi

Kirjastoammattilaiset viihtyvät kirjojen parissa myös kesälomalla. Mökkiterassilla käteen tarttuu dekkari ja automatkoilla kuunnellaan äänikirjoja. Lomalla luetaan suosikkikirjailijoiden teoksia, mutta niiden lisäksi mökkeily-, luonto-, taide- ja keittokirjoja on erityisen mukavaa selailla kesällä. Ääneen lukeminen on yhteistä ajanvietettä.

Anja – dekkareita ja puutarhakirjoja

Luen melko tasaisesti pitkin vuotta, mutta kesällä ehkä aavistuksen enemmän, etenkin, jos on lämpimät ilmat ja pystyy lukemaan ulkosalla. Vakiolukupaikkani on kotona kuistilla ja mökillä aurinkotuolissa tai kuistilla. Kesällä kuluu paljon dekkareita, mutta selailen mielelläni myös puutarhakirjoja, joista toivon saavani ideoita toteutettavaksi omassa puutarhassa ja mökillä.

Hankin lähes kaikki luettavani kirjastosta, mutta joitakin puutarha- ja sisustuskirjoja ostan, koska haluan palata niihin aina kun siltä tuntuu. Kirjojen täytyy olla ehdottomasti paperimuotoisia.

Hauska tämän kesän uusi tuttavuus on ollut ”Mökin keittokirja”, ei ehkä niinkään toteutukseen, vaan ihan katseltavaksi ja selattavaksi. Ilona Pietiläisen ”Kesäpesä” ja ”Mansikkapaikka” -kirjoja en koskaan kyllästy selailemaan! Suosikkikirjailijoita minulla on monia, lähinnä pohjoismaisia ja brittiläisiä kirjailijoita. Uusin suosikkini on Paula Hawkins.

Koska maailma on täynnä hyviä kirjoja, en lue samaa romaania kahta kertaa. Dekkarit ja psykologiset jännärit ovat mielestäni hyvää kesälukemista, kuten Paula Hawkinsin ”Nainen junassa”. Ja se Pietiläisen ”Mansikkapaikka”!

Summer books

Kirsi – luontoa, taidetta ja kaunokirjallisuutta

Luen kesällä samanlaista kirjallisuutta kuin muulloinkin. Tietokirjoja luen jonkin verran, kaikkea kiinnostavaa, jota kirjastosta löytyy. Tällä hetkellä luen Lallukan taiteilijakodista kertovaa uutta kirjaa ”Lallukka: koti taiteelle”. Pidän luonto- ja taidekirjoista sekä keittokirjoista – varsinkin leipomiskirjoista, vaikka en juurikaan leivo. Eniten pidän kuitenkin kaunokirjallisuudesta.

Luen sekä painettuja kirjoja että e-kirjoja. Painettuja on mielestäni miellyttävämpää lukea. E-kirjat ovat matkoilla käteviä, mutta luen niitä myös kotona. En kuitenkaan osta e-kirjoja, vaan lainaan ne kirjastosta. Sanomalehdet tilaan ja luen pelkästään sähköisinä.

Aiemmin ostin paljon kirjoja, mutta nykyään laitan niitä kierrätykseen ja ostan uusia aika harkiten. Saatan ostaa kirjan, jonka olen juuri lukenut ja josta pidän niin paljon, että haluan sen omaksi palatakseni siihen uudelleen. Ostan kirjoja myös divareista ja netistä, esimerkiksi Huutonetistä saa ihan uusiakin kirjoja edullisesti. Käyn usein kaupunginkirjastossa, ja uutuuksia kertyy kotiin pinoiksi asti. En aina edes ehdi lukea kaikkea lainaamaani.

Minulla on useita suosikkikirjailijoita, esimerkiksi Carol Shields, Alice Munro, Siri Hustvedt, Sarah Waters, Jennifer Egan, Jayne Anne Phillips, Doris Lessing ja Anne Tyler sekä monia kotimaisia. Seuraavina lukuvuorossa ovat uuden kirjailijatuttavuuden, Petina Gappahin, romaani ”Muistojen kirja” ja sitten ”Maamme: itsenäisen Suomen kulttuurihistoria”. Kesäkirjaksi suosittelen Tove Janssonin ”Kesäkirjaa”, joka on kertomus pienen tytön, isän ja isoäidin kesänvietosta meren saaressa.

Summer books 3

Ulla – ääneen lukemista ja Euroopan aatehistoriaa

Luen vähän kaikkea ja minulla on samaan aikaan kesken monta kirjaa, joita luen eri tavoin. Luen sekä paperimuotoisia että e-kirjoja, mutta paperikirja on iltalukijalle kuitenkin se ykkönen. Kotona lukeminen on yhteistä ajanvietettä eli luen ääneen päivittäin. Automatkoilla on aina mukana äänikirjoja, sillä äänikirjan kanssa matka taittuu huomaamatta. Automatkoilla menevät esimerkiksi dekkarit, joita muuten ei tule juuri luetuksi.

Viime aikoina lukemiseni ovat liittyneet aatehistoriaan ja alkukesä menee Heikki Aittokosken ”Kuolemantanssin” merkeissä. Teos on reportaasimainen kertomus Euroopan vaikeasta murrosvaiheesta ja nationalismista. Kirja avaa nykyajan ilmiöiden kautta kiinnostavalla tavalla myös muutamien viime vuosina lukemieni teosten, kuten Tapio Tammisen ”Kansankodin pimeämpi puoli”, Marko Nenosen ”Noitavainot Euroopassa” ja Aapo Roseliuksen, Oula Silvennoisen ja Marko Tikan ”Suomalaiset fasistit”, antamaa kuvaa aatehistoriasta. Kaikki ne ovat myös meidän omaa historiaamme ja siksi kiinnostavia, ja auttavat ehkä vähän ymmärtämään tätä ympäröivää melskettä. Tällä hetkellä omalla lukupöydälläni on kesken Panu Rajalan ”Unio Mystica” ja se tiiliskivi riittää minun lukuvauhdillani täksi kesäksi. Seuraavaksi ehkä jotakin kevyempää?

Minulla ei ole varsinaisia suosikkikirjailijoita, mutta asiallisia kirjoittajia on paljon enemmän kuin mitä ehtii lukea. Kaunokirjallisuudessa palaan usein vanhoihin, kirjallisilta ansioiltaan aikanaan kyseenalaistettuihinkin ja monien mielestä kuluneisiin nimiin kuten Mika Waltariin ja Graham Greeneen, joihin kauan sitten olen jäänyt koukkuun. Mihail Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan” on kirjasuosikkejani, samoin kuin Jari Tervon Suomen itsenäisyyden ajan poliittista historiaa käsittelevän trilogian toinen osa, ”Ohrana”.

Suomen kielestä kiinnostuneille voin suositella Lari Kotilaisen teosta ”Kielen elämä”. Se on ’viihdyttävä ja asiantunteva sukellus suomen kielen salaisuuksiin’. Huomasin, ettei se ollut kuitenkaan kaikkein sopivin kirja ääneen lukemiseen, kun piti aivan itse keksiä miten erilaiset meidän kieleemme nykyään kuulumattomat merkit pitäisi ääntää. Hauska lukukokemus kaiken kaikkiaan kuitenkin.

Dekkarien ystäville voin suositella kotimaisista Matti Rönkää ja ulkomaisista sympaattisia Botswanaan sijoittuvia Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe –dekkareita. Elokuvien ystäville soveltuu kotimaisista ehkä vähemmän tunnettu Kari Hotakaisen ”Buster Keaton – Elämä ja teot”. Sitten tietysti aina yhtä hilpeä Miika Nousiaisen ”Vadelmavenepakolainen” kannattaa lukaista. Ja jos kaipaa klassikoita, sellainen nopealukuinen hauskuus kuin Anatole France’n ”Pingviinien saari” löytyy myös e-kirjana.

Hauskaa ja mielenkiintoista lukukesää!

Summer books 2

.

.

.

Kirja kuuluu jouluun – lukuvinkkejä kirjastoammattilaisilta

Hyvän kirjan, torkkupeiton ja konvehtirasian yhdistelmä kuuluu monen jouluun. Mikäpä sen mukavampaa kuin rauhoittua lukemaan lahjaksi saatua kirjaa aattoillan vaihtuessa yöksi. Innokkaimmat lukevat lahjakirjat jo ennen pyhien päättymistä, joten lomalukemista haetaan myös kirjastosta. Mutta mitä kirjastoammattilaiset itse lukevat lomalla ja muulloinkin? Sen paljastavat meille tässä Iris, Ritva ja Sari.

kirjapino

Iris – monipuolinen lukija lomalla ja arkena

Jo vuosikausia olen lukenut eniten pohjoismaisia ja brittiläisiä dekkareita sekä elämäkertoja, jotka liittyvät usein lähihistoriaan. Viimeisimpinä René Nybergin ”Viimeinen juna Moskovaan” sekä Pirjo Hounin ja Maria Romantschukin ”Ei, rouva presidentti”. Luen mielelläni myös ihmisten kautta tieteestä kertovia kirjoja, kuten ”Kvanttimies: Richard Feynmanin elämä tieteessä” sekä viimeksi Andrew Hodgesin ”Alan Turing, arvoitus”, Turingista kertoneen elokuvan innostamana. Nämä mainitsemani kirjat lainasin omasta tiedekirjastostamme.

Luen iltaisin kotona hierovassa nojatuolissani, mökillä Saimaan tuijottelun ohessa ja matkoilla iltalukemisena. Luen tasapuolisesti sekä lomalla että arkena, mutta joskus lomalla on niin paljon ohjelmaa, ettei aina ehdi tarttua kirjaan.

Saan yleensä vähintään yhden kirjan joululahjaksi, mutta joulunakaan en jaksa lukea yöllä. Joululahjakirjan antaja on hyvin kotimaa- ja kirjoittajauskollinen; jos Laila Hietamieheltä on ilmestynyt kirja, saan yleensä sen. Toinen tärppi on Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan kirja tai Virpi Hämeen-Anttilan uutukainen. Lisäksi luen jouluna mieheni lahjaksi saaman Remeksen, joista kolme ensimmäistä olivat mielestäni parhaat ja sitten viime vuotinen.

Viimeksi luin Anthony Doerrin romaanin ”Kaikki se valo jota emme näe”. Tämä oli huikea kertomus toisen maailmansodan Ranskasta ja Saksasta. Syksyllä kyynelehdin Jojo Moyesin ”Kerro minulle jotain hyvää” –kirjan kanssa. Nyt meneillään on Katja Myllyviidan ”Tunne tunteesi”, joka kuuluu mieluisaan aihepiiriin ”joka naisen psykologia”. Myös työhön liittyviä kirjoja on aina luvun alla, nyt odotan Maria Forsmanin kirjoittamaa uutuutta ”Julkaisut ja tieteen mittaaminen – bibliometriikan käännekohtia”.

kirjalahja

Ritva – pohjoismaisten dekkarien ystävä

Luen enimmäkseen dekkareita. Erityisesti pohjoismaisten kirjailijoiden kuten Henning Mankellin, Anne Holtin, Åsa Larssonin ja Camilla Läckbergin kirjat ovat suosikkejani. Mankellin kirjat ovat niin hyviä, että olen lukenut joitakin hänen kirjoistaan jopa useampaan kertaan vuosien kuluessa. Suomalaisista luen Ilkka Remeksen, Reijo Mäen ja Leena Lehtolaisen tuotantoa. Myös brittikirjailija Mary Higgins Clarkin kirjat ovat tuttuja. Tietokirjoista luen lähinnä elämäkertoja ja muita tositarinoita.

En osta kirjoja itse, saan niitä lahjaksi tai lainaan kirjastosta. Työkavereiden kesken kierrätämme kirjoja ja hyödynnän myös kirjaston Book swap –hyllyn tarjontaa. Jouluuni kuuluu perinteisesti kirjalahja, sillä toivon aina lahjaksi kirjaa. Joulun traditioni on lukea lahjakirjaa yötä myöten. Lomalla tulee muutenkin luettua enemmän kuin arkena.

Muulloinkin luen enimmäkseen ennen nukkumaan menoa, ja monesti hyvän kirjan kanssa saattaa mennä puoli yötä. Toinen vakiolukupaikkani kotona on sohvannurkka. Matkoilla minulla on aina jokin pokkari mukana. E-kirjoja en lue, sillä haluan tuntea kirjan konkreettisesti kädessäni ja kääntää sivuja.

Viimeisin lukemani kirja on Mari Jungstedtin ”Muurien kätköissä”. Tällä hetkellä minulla on yöpöydällä lukupinossani neljä kirjaa: Peter Jamesin dekkari, Onnellinen keho –kirja, Marie Kondon KonMari ja Minna eväsojan ”Melkein Geisha”.

Sari – kirjojen suurkuluttaja varsinkin lomalla

Luen kaikenlaista kirjallisuutta. Tietokirjoista minua kiinnostaa eniten ihmisten, paikkojen ja asioiden historia. Luonnontieteet, ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kirjat, kaikki ihmiseen liittyvät asiat sekä elämäkerrat ovat myös hyvin kiinnostavia. Saatan myös lukea ruokaan liittyviä tietokirjoja, keittokirjoja jne.

Romaaneista minulle käy kaikki paitsi science fiction ja sotakirjat. Vaikka luen paljon, en pidä kaikesta lukemastani. Luettavan kirjan valinta riippuu pitkälti sen hetkisestä fiiliksestä. Minulla on usein samanaikaisesti luettavana jokin tietokirja ja romaani. Jos tiedän, että joudun jossakin odottamaan, otan mukaani jonkun kirjan tai tabletin. Päivän asioista pääsee parhaiten irti lukemalla jotakin.

Lomalla tulee luettua paljon enemmän kuin arkena, koska ei ole niin sidottu aikatauluihin. Usein kerään lomalle luettavaksi sellaisia kirjoja, joita tiedän lukevani intensiivisesti. Joulun aikaan on mukava syventyä kirjoihin ja lukea niin kauan kuin vain jaksaa. Toivon aina kirjoja lahjaksi, mutta nyt on kirjahylly niin täynnä, että e-kirjat ovat tervetulleita. Siksi oikeastaan toivonkin joulupukilta lisää kirjamäärärahoja eri kirjastoille. Kirjojen suurkuluttajana arvostan sitä, ettei kirjoja tarvitse hankkia omaksi, vaan niitä voi lainata eri kirjastoista.

Tällä hetkellä luen Nadifa Mohammedin kirjaa ”Kadottujen hedelmätarha”. Sitä ennen taisin lukea gluteenittomaan leivontaan liittyvän keittokirjan. Romaaneista luin viimeksi Jojo Moyesin kirjan ”Kerro minulle jotain hyvää”. Näin kesällä kirjan pohjalta tehdyn elokuvan ja oli pakko saada lukea itse kirja.

kirjatonttu