Suomi 100 -kirjanäyttely

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi valitsimme kokoelmistamme Suomi-aiheisia kirjoja näyttelyksi. Halusimme esille mahdollisimman monipuolisen kattauksen Suomi-aiheita, joten näyttelystä löytyykin vähän kaikkea Kalevalasta Tatun ja Patun Suomi -kirjaan.

bty

Perinteiset Tuntematon sotilas ja Seitsemän veljestä olivat itsestään selvät valinnat näyttelyyn. Kirja ”Maamme: itsenäisen Suomen kulttuurihistoria” käsittelee sanoin ja kuvin itsenäisyyden aikamme suuria muutoksia. ”Matkaopas keskiajan Suomeen” vie matkalle 1400-luvulle. ”9000 vuotta Suomen esihistoriaa” valottaa Suomen asutuksen ja kulttuurin kehitystä jääkauden päättymisestä historiallisen ajan alkuun.

Suomalaista yhteiskuntaa katsotaan monesta näkökulmasta muun muassa kirjoissa ”Suomen idea”, ”Sinivalkoinen kirja”, ”Miksi Suomi on Suomi”, ”Suomen turvallisuus”, ”Suomi selviytyy” ja ”Sata innovaatiota Suomesta”. ”Vuosisata: itsenäisen Suomen aika” vie lukijan vuosi vuodelta etenevälle matkalle Suomen itsenäistymisestä meidän päiviimme saakka.

Monille tulee Suomesta ensimmäisenä mieleen sauna, joten valitsimme näyttelyyn myös kirjat ”Savusauna ennen ja nyt”, ”Sauna – pieni perinnekirja” ja ”Kirkosta savusaunaan: puusta rakennettu Suomi”.

Henkilöhistoria-luokasta löytyy monien suomalaisten vaikuttajien elämäkertoja. Jos haluat tutustua tarkemmin esimerkiksi Minna Canthin, Väinö Linnan, Eino Leinon, Tarja Halosen, Juice Leskisen, Pentti Linkolan, Gösta Sundqvistin, Aino Ackteén tai Jörn Donnerin elämään, suuntaa hyllyluokalle 929.

Suomi-aiheisesta näyttelystä ei voisi unohtaa myöskään luontokirjoja. Kokoelmistamme löytyvät esimerkiksi ”Suomen luonto”, ”Kansallispuistot”, ”Vedenalainen Suomi”, ”Suomen luolat”, ”Luontokuvaajan Suomi”, ”Lapinhullu”, ”Northern lights of Finland” ja”Suomalainen maisema: kotomaamme koko kuva”.

bty

Suomen kieleen liittyviä kirjoja näyttelyssä ovat muun muassa ”Suomen murrekirja”, ”Sivistyssanakirja”, ”Urbaani sanakirja” ja ”Suomensuojelija: ohjekirja kielen pelastamiseen”.

Myös e-kirjakokoelmistamme löytyy Suomi-aihetta kuten ”Koivu – Suomen kansallispuu”, ”Suomen synty ja kuohuva Eurooppa” ja ”The lighter side of Finland”.

Näyttelyn kirjoista mainittakoon vielä humoristiset kirjat ”Tuhansien mokien maa: tunaroinnin Suomen historia”, ”How to marry a Finnish girl”, ”Voi maamme, Suomi” ja ”Suomesta, rakkaudella”.

Täydennämme näyttelyyn uusia kirjoja sitä mukaan kun niitä menee lainaan. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!

bty

 

.

.

Mainokset

Kirjastoverkkopäivät asetti askelmerkkejä tulevaisuuteen

Kirjastoverkkopäivät on Kansalliskirjaston vuosittain järjestämä seminaari kirjastoalan ammattilaisille. Tänä vuonna päivät järjestettiin 24.-26.10. Metsätalolla Helsingissä teemalla ”Askelmerkkejä tulevaan”. Tiedekirjastosta paikan päälle matkasi 4 henkilöä ja nykyisen tavan mukaisesti etäyhteydellä rinnakkaissessioita ja esityksiä seurasi myös useampi henkilö.

Askelmerkkejä tulevaan -teeman mukaisesti seminaarin aihepiirit käsittelivät ajankohtaisia asioita liittyen muun muassa avoimeen tieteeseen, tutkimus- ja muiden aineistojen käsittelyyn sekä digitaalisten ja fyysisten kirjastojen tulevaisuuteen. Tiistain työpajapäivänä esimerkiksi kuvailutyöpajassa kilpailtiin robotin kanssa aineiston kuvailussa ja saavutettavuustyöpajassa pohdittiin, miten kirjaston www-sivut, kirjastojärjestelmät tai hakusivustot olisivat mahdollisimman hyvin kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä. Esimerkiksi näkövammaiset tulisi muistaa sivujen värimaailmaa mietittäessä.

FAIR-työpajassa esiteltiin, miten tutkimusdatan tulisi noudattaa FAIR-periaatteita. Datan ja palveluiden tulisi olla löydettävissä (Findable), saavutettavissa (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Re-usable). Työpajassa esiteltiin lisäksi periaatteiden siirtämistä käytäntöön ja miten EUDAT:n (B2SHARE repository) ja FigShare:n datanhallintapalvelut tukevat FAIR-periaatteita. Näihin periaatteisiin pyrimme myös tiedekirjastossamme, kehittäessämme järjestelmiä ja palveluita tukemaan tutkijoiden aineistonhallintaa.

20171024_113510
Tutkimusdatan käsittelyn FAIR-periaatteet

Myös OKM:n julkaisutiedonkeruun prosesseista järjestettiin työpaja. Miten VIRTA-julkaisutietopalvelu, Juuli-julkaisutietoportaali, TSV:n julkaisufoorumi, JUSTUS -julkaisutiedon tallennuspalvelu ja organisaatioiden tutkimustietojärjestelmät kehittyvät yhdessä ja erikseen? LUT:n osalta järjestelmät kehittyvät jatkossa muun muassa rinnakkaistallentamisen suhteen, kun LUT Research Portalin ja LUTPubin välinen rajapinta rakennetaan.

Keskiviikkona ja torstaina oli vuorossa esityksiä kirjaston tulevaisuudesta, ”Kansallinen digitaalinen kirjasto”- ja ”Avoin tiede ja tutkimus” -hankkeiden jatkosta, kansallisesta kirjastojärjestelmän uusimishankkeesta ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoista kirjastoissa. Keynote-puhuja Simeon Warner Cornellin yliopistokirjastosta puhui muun muassa kasvavista kustantajamaksuista ja avoimesta tieteestä. Suomessa FinELib neuvottelee aktiivisesti kustantajien kanssa ja pyrkii saamaan Open Access -käytännöt osaksi kustantajasopimuksia. Warner nosti esille myös ORCID-tutkijatunnisteen hyödyt ja haasteet. ORCID-tunnisteen täysipainoinen hyödyntäminen vaatii, että tutkijat ottavat sen omakseen ja aktiiviseen käyttöön julkaisutoiminnassa.

20171025_103033
Simeon Warner puhui mm. ORCID:n hyödyistä ja levinneisyydestä.

Kaiken kaikkiaan Kirjastoverkkopäivät herätti runsaasti ajatuksia monipuolisella ohjelmallaan. Seminaari antoi näkökulmaa ajankohtaisiin asioihin kirjastomaailmassa sekä ajatuksia päivittäiseen työhön jatkossa. Päivien aikaiset kommentit ja kuvat löytyvät Twitteristä ja Instagramista hashtagilla #kivepa2017. Seminaarin esitykset ja Youtube-esitystallenteet löytyvät tämän sivun kautta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tapahtumat/kirjastoverkkopaivat-2017