Millaisia muutosvaatimuksia tutkimusongelmien monimutkaistuminen aiheuttaa informaatiolukutaidon opetukseen tekniikan korkeakouluopinnoissa?

Marja Talikan informaatiolukutaidon opetuksen vaikutuksia käsittelevä väitöskirja Recognizing required changes to higher education engineering programs’ information literacy education as a consequence of research problems becoming more complex (Tutkimusongelmien monimutkaistumisen informaatiolukutaidon opetukselle aiheuttamat muutosvaatimukset tekniikan korkeakouluopinnoissa) tarkastettiin 24.8.2018.

Marja
Marja Talikka.

Insinöörien toimintaympäristön muuttuu nopeasti. Ennen riitti, että sovellettiin suunnittelutyöhön sopivaa standardia. Nyt voi olla, että uudet materiaalit ja muuttuvat olosuhteet huomioon ottavaa standardia ei ole olemassa. Toisaalta ympäristönäkökohdat pitää nykyisin ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa, jolloin erityisesti tekniikan korkeakouluopetuksen tulee sisältää ohjausta ongelman tarkasteluun myös kestävyystieteen kannalta.

Informaatiolukutaito (IL) tarkoittaa taitoa hakea oikeanlaista tietoa, ymmärtää tiedon syntymiseen liittyviä prosesseja, käyttää tietoa ja tuottaa uutta, erityisesti tieteellistä tietoa. IL-opetuksesta vastaavat yliopistoissa tavallisesti kirjastojen informaatikot. Opetusta tarjotaan koulutuksen eri vaiheissa erillisinä kirjaston järjestäminä, opintopisteitä tuottavina kursseina tai se voidaan sisällyttää koulutusohjelmien opintojaksoihin lyhyinä tietoiskuina ja tiedonhakuharjoituksina. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan jälkimmäistä, lyhytkestoista opetustapaa, sillä LUT:ssa vain schoolit saavat antaa opintopisteitä eikä kirjastolla ole liioin resursseja laajojen kurssien järjestämiseen.

Tutkimusongelmien monimutkaistuminen ja informaatiolukutaidon ja muunkin opetuksen resurssien rajallisuus voidaan nähdä paitsi uhkana myös positiivisena haasteena kehittää opetusta. Lyhytkestoisessa, tieteenalaopetukseen sisällytetyssä IL-opetuksessa keskitytäänkin olennaisimpaan eli opiskelijan ohjaamiseen tutkimusongelman ja siihen liittyvien tiedontarpeiden asiayhteyksien ymmärtämiseen. Hakutekniikoita voidaan havainnollistaa matemaattisen ajattelun avulla. Löydetyn tiedon sopivuutta opetetaan arvioimaan lähteiden osuvuuden, luotettavuuden ja tieteellisen tason kautta. Nappulatekniikan voi unohtaa, sillä tarvittavat komennot löytyvät tietokantojen opasteista.

IL-opetuksen vaikuttavuutta tarkasteltiin tässä tutkimuksessa konetekniikan ja kestävyystutkimuksen näkökulmasta. Opintojaksoihin, joilla opiskelijat tekivät tutkimustyöharjoituksia, lisättiin lyhyitä, informaatiolukutaidon ajattelutapaa korostavia luentoja ja harjoituksia. Havaittiin, että IL-opetukseen osallistuneet opiskelijat osasivat vertailuryhmän opiskelijoita paremmin etsiä ja käyttää sopivaa tietoa poikkitieteellisten ongelmien ratkaisemisessa.  IL-opetus näyttää myös tukevan opiskelijoita tutkimusongelman kestävyystieteellisessä ymmärtämisessä.

Tutkimuksessa käytettyä IL-opetusmenetelmää voidaan soveltaa myös muilla kouluasteilla ja eri tieteenaloilla. Vaikka tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti kestävyysajattelun näkymistä konetekniikan opiskelijoiden seminaaritöissä ja niihin liittyvässä tiedon etsimisessä ja käyttämisessä, samaa opetusmenetelmää on käytetty tuloksellisesti myös muissa LUT:n koulutusohjelmissa ja soveltuvasti lukiolaisten opettamisessa.

Pääset tutustumaan koko väitöskirjaan tästä.

 

.

 

 

 

.

 

 

Mainokset

Tutkimusaineistojen pitkäaikaistallennus (TPAS), Fairdata, onko jotain muuttunut?

Rahoitushakemusten aineistojenhallintasuunnitelmissa (Data Management Plan) kysytään aineistojen jakamisesta ja pitkäaikaistallennuksesta (Data sharing and long-term preservation). Mitä tulemme luvanneeksi, kun kirjoitamme suunnitelmiin, että tutkimusaineistomme tallennetaan CSC:n IDA-tallennuspalveluun ja että IDA on kansallisen pitkäaikaistallennuksen, TPAS, piirissä?

Entä, mitä on Fairdata?

FAIR-periaatteet ovat EU:n komission linjaus kesältä 2017. Ne määrittävät tutkimusaineistojen avoimuuden tavoitteiksi löydettävyyden, saatavuuden, yhteentoimivuuden (standardien mukaisuuden) ja käytettävyyden (Findable, Accessible, Interoperable, and Re-usable). Opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut FAIR-periaatteisiin ja kansallisia CSC:n kehittämiä tutkimusaineistopalveluita (nykyisin Fairdata-palvelut) kehitetään näiden periaatteiden pohjalta.

Alla oleva kuva kertoo parhaiten kokonaisuuden:

Fairdata
Kuva: Anssi Kainulainen, CSC, http://www.doria.fi/handle/10024/154833

Tutkija tallentaa aineistonsa IDA:an ja muokkausten jälkeen merkitsee sen säilytettäväksi (IDA:n uudessa versiossa), tutkija kuvailee aineiston (eli lisää metatiedot) uudessa Qvain-kuvailupalvelussa, josta kuvailutiedot siirtyvät Etsimeen. Tiedot aineistoista löytyvät Etsimestä vaikka Googlella. Tutkimusaineistot säilyvät IDA:ssa jopa vuosia, vaikka itse tutkimus loppuisikin. Organisaatioiden täytyy jatkossa päättää, miten ne hallinnoivat IDA:ssa olevia aineistojaan esimerkiksi tutkijan vaihdettua työpaikkaa. Uudistettu IDA on luvattu loppukäyttäjien käyttöön tämän vuoden keväällä. Nykyiset IDA-projektit migroidaan (kaikki data, projektit ja käyttäjät siirretään) uuteen palveluun.

Organisaatioiden pitää määrittää periaatteet, joilla ne haluavat itselleen merkittävät tutkimusaineistot tallennettavaksi IDA:sta Fairdata-PAS:iin pitkäaikaistallennukseen. Fairdata-PAS:iin voidaan jatkossa siirtää tai haravoida aineistoja myös muista aineistojen tallennuspalveluista sekä myös organisaatioiden omista järjestelmistä.

Jatkossa myös hakupalvelu-Etsimeen voidaan toivottavasti haravoida aineistojen kuvailutietoja eri tallennuspalveluista kuten Zenodosta tai EUDATista.

Kriteerinä pitkäaikaistallennettaville merkittäville aineistoille voi olla esimerkiksi, OKM:n ehdotus täydennettynä LUT:n ehdotuksilla:

– Profiloitumisen kannalta merkittävät aineistot sekä yliopiston profiloitumiseen liittyvät faktatieto
– Merkittävät tutkimusinfrastruktuurit ja –laitteistot sekä niihin liittyvät aineistot
– Huippuyksiköiden kannalta merkittävät aineistot
– Erityisosaamisen kannalta merkittävät aineistot
– Aineistot, joilla tutkimukset voidaan myöhemmin todentaa
– Aineistot, jotka on vaikea tuottaa uudestaan

o haastattelututkimukset
o otetut näytteet

Fairdata-PASissa on organisaatioille alustavasti varattu tilaa 10 TB.

Fairdata-kokonaisuus ja siihen tulevaisuudessa liittyvä EOSC (European Open Science Cloud) hakee vielä muotoaan. Tässä vaiheessa on tärkeintä, että aineistojen ja niiden kuvailutietojen hallintaan kiinnitetään kokonaisuutena erityistä huomiota. Tutkimusrahoittajat hyväksyvät laajasti standardien mukaisia aineistojen tallennuspaikkoja em. edellytyksillä.

AVAA- Avointen tutkimusaineistojen julkaisualusta ei kuulu Fairdata-palveluihin, koska sitä kautta ei pystytä resurssisyistä havainnollistamaan kaikkia IDA-aineistoja. AVAA tulee kuitenkin olemaan käytettävissä erillisenä palveluna.

LUT:ssa keskitettyyn openscience@lut.fi –palvelusähköpostiosoitteeseen voi lähettää avointa tiedettä ja tutkimusaineistoja koskevia kysymyksiä.

Aiheeseen liittyvää tietoa:

Datan elinkaari –seminaarin esitykset

IDA-palvelun uudistus

IDA-yhteyshenkilöt LUT:ssa: Jari Taipale, Ilkka Nokelainen

Avoin tiede –sivut

LUT:n avoimen tieteen materiaali

.

.

TUTKIMUSTA ARVIOIMASSA: Yleistä bibliometriikasta

Tämä kirjoitus aloittaa juttusarjan, jossa kurkistetaan tutkimuksen arvioinnin maailmaan.

Bibliometriikka

Kukapa tieteen parissa toimiva ei olisi viimeisten vuosien aikana kuullut vaikuttavuuskertoimesta, tutkimuksen arvioinnista ja h-indeksistä. Nämä ja monet muut termit nousevat esiin niin kahvipöytäkeskusteluissa kuin yliopistojen virallisissa esityksissäkin. Mutta mitä näillä oikeasti tarkoitetaan? Voiko tutkimusta mitata erilaisilla mittareilla?

markus-spiske-507983-unsplash
Markus Spiske/Unsplash

Bibliometriikka ei tieteenalana ole ihan uusi, vaan sen juuret ulottuvat aina 1960-luvulle asti. Bibliometrisiä analyysejä on tehty Suomessakin jo 1970-luvulla. Laajemman yleisön bibliometriikka on saavuttanut 2010-luvulla. Yksinkertaistettuna bibliometriikka on julkaisujen mittaamista ja julkaisujen tilastollista analysointia. Tutkimuksen näkyvin tulos on tutkimusjulkaisu. Bibliometriikan avulla pyritään tutkimusjulkaisujen kautta saamaan tietoa niin itse julkaisusta, tutkijasta kuin tutkimusalastakin. Eri menetelmien avulla pyritään kuvaamaan esimerkiksi julkaisukanavien laatua, tutkijoiden menestystä, eri alojen julkaisukäytäntöjä, kirjastojen kokoelmien laatua tai tutkijoiden välistä yhteistyötä. Vuosien saatossa on kehitetty suuri joukko erilaisia indikaattoreita. Esimerkiksi vaikuttavuuskerroin (impact factor, impakti kerroin) pyrkii kuvaamaan lehden vaikuttavuutta lehden saamien viittausten kautta ja h-indeksillä pyritään kuvaamaan tutkijan tieteellisiä ansioita.

Voiko tutkimusta mitata?

Bibliometriset indikaattorit ovat näppärä ja houkutteleva tapa vertailla ja luokitella eri asioita. Viimeisen vuosikymmenen aikana onkin erilaisten tunnuslukujen tarkastelusta tullut arkea yliopistoissa ja tutkijoiden keskuudessa. Syytä on kuitenkin muistaa, että kaikilla indikaattoreilla on omat puutteensa eikä läheskään kaiken vertailu ole mahdollista. Myös käytettävä aineisto vaikuttaa hyvin merkittävästi lopputulemaan niin itse analyyseja tehdessä, kuin valmiita indikaattoreita tarkasteltaessa. Esimerkiksi h-indeksi voi saada kolme hyvin erilaista arvoa, jos sen katsoo Scopuksesta ja Google Scholarista, tai laskee itse käyttäen lähteenä useampia tietokantoja. Tutkimuksen tai tukijan arviointia ei tulisi koskaan tehdä pelkkien bibliometristen indikaattoreiden avulla, vaan aina tulisi tuntea myös tieteenala ja sen käytänteet, sekä käyttää vertaisarviointia. Eri aloilla julkaisukäytänteet vaihtelevat hyvin suuresti. Osa indikaattoreista pyrkii huomioimaan tätä, mutta eivät läheskään kaikki. On myös syytä pohtia onko tarvetta pyrkiä vertaamaan vaikkapa fysiikan tutkijaa ja yhteiskuntatieteilijää. Fysiikan alalla yhdellä lehtiartikkelilla voi olla jopa yli tuhat kirjoittajaa, kun taas yhteiskuntatieteissä julkaisuja kirjoitetaan yhä vieläkin paljon yksin ja julkaisukanavana kirja on yhä voimissaan.

jo-szczepanska-57782-unsplash
Jo Szczepanska/Unslash

Bibliometriikan avulla tutkimusta voidaan tarkastella vasta kun tutkimus on tehty ja julkaisut julkaistu. Usein prosessi vaatii paljon aikaa, alasta riippuen. Julkaisut voivat kerätä viittauksia vasta vuosien päästä julkaisusta ja itse julkaisuprosessikin voi kestää yli vuoden, tutkimuksen tekemiseen kuluvasta ajasta puhumattakaan. Bibliometriikan avulla voidaan tarkastella lähinnä mennyttä aikaa. Nykyään halutaan tietää nopeammin, miten tutkimus menestyy. Mikä on kuuma ala nyt? Ovatko tutkijamme hyviä? Uutena terminä pinnalle onkin noussut altmetriikka, joka tulee sanoista alternative(biblio)metrics tai article level (biblio)metrics. Altmetriikan avulla pyritään kuvaamaan nykytilaa ja se pohjautuu verkossa käyttävään keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Altmetriikassa kerätään julkaisujen lukukertojen määriä, tykkäyksiä, latauksia, twiittejä ja niin edelleen. Altmetriikan uskotaan myös kertovan perinteisiä mittareita paremmin tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

 

Lähdemateriaalina käytetty: Forsman, Maria., 2016. Julkaisut ja tieteen mittaaminen: bibliometriikan käännekohtia. ISBN 978-952-5960-51-8

Avoin tiede tutkijan näkökulmasta – Open Science from researcher’s point of view

OA


Lappeenrannan tiedekirjasto tarjoaa tutkimukseen liittyvää apua ja neuvontaa asiakkailleen. Avoin tiede kehittyy jatkuvasti ja kirjasto seuraa muutosta tarkasti. Kysyimme tutkijoiltamme, miten avoin tiede vaikuttaa heidän tutkimukseensa ja mitkä asiat siinä askarruttavat.

Lappeenranta Academic Library provides help and guidance for doing research. Open science and open publishing are constantly evolving and library is keen to keeping up with the process. We asked our researchers, which topics in open science are the most interesting and which issues rise more questions.


Teemu Turunen-Saaresti – Avoimuuden avulla yhteistyöhön ja -julkaisuihin

LUT School of Energy systemsin apulaisprofessori Teemu Turunen-Saaresti kertoo, että hänen alallaan energiatekniikassa on keskeisiä lehtiä, jotka eivät ole Open Access -lehtiä (OA) eli avoimesti saatavilla. Alan OA-lehdet ovat enimmäkseen tuntemattomampia ja niissä julkaisevat paljon aasialaiset tutkijat. Hänen schoolissaan ei myöskään ole ostettu artikkeleita avoimiksi eli ei ole käytetty niin sanottua hybridi-julkaisemista, mitä LUT ja rahoittajatkaan eivät suosittele.

ResearchGate tiedonjakoväylänä
Turunen-Saarestille avoimuutta edustaa ResearchGate, jonne hän laittaa tietoja julkaisuistaan, enimmäkseen niin, että sitä kautta kiinnostuneet voivat pyytää tutkijalta julkaisua, mikä onkin luvallisesti varmin tapa toimia. Turunen-Saaresti ei ole rinnakkaistallentanut julkaisujaan LUT:n julkaisuarkistoon, LUTPubiin, mutta olisi siitä kiinnostunut, jos se olisi tutkijalle vaivatonta. ”Rinnakkaistallentamisessa hankalalta tuntuu siinä vaadittavien versioiden (post print/final draft) hallinta”, Turunen-Saaresti kertoo.

B2SHARE-data-arkisto kiinnostaa kansainvälistymisen näkökulmasta
Turunen-Saaresti on kiinnostunut jatkossa tallentamaan tutkimusaineistoja avoimesti EUDAT-palveluihin kuuluvaan B2SHARE-data-arkistoon. Turunen-Saarestin tutkimusryhmä on myös kiinnostunut jakamaan avoimesti tietoa tutkimusinfrastaan (tutkimusvoimalaitos) siten, että tänne LUT:hen voisi tulla muualta tutkijoita tekemään mittauksia vastaavasti kuin hänen yksiköstään käydään muun muassa Stuttgartissa ja Hannoverissa. Tällöin yhteisjulkaisujen tekokin voisi helpottua.

Tutkimuksen näkyvyyteen liittyen Turunen-Saaresti toivoi tutkimusprojekteille kotisivualustaa, jonka voisi itse helposti päivittää ja missä voisi jakaa tietoa tutkimuksista.

Googlelta vastaus
Meitä kirjastossa tietenkin kiinnosti, mistä Turunen-Saaresti oli saanut tietoa esimerkiksi EUDAT-palveluista. Vastaus oli Google. Hänellä oli kokemus, että tutkija helpoimmin hakee tietoa suoraan verkosta, eikä tule kysyneeksi kirjastosta tai lähde etsimään tietoa kirjaston kotisivuilta. Siinäpä on meille kirjastossa tiedotushaastetta.

Dr. Katharina Fellnhofer – Open Access is a citation booster

Dr. Katharina Fellnhofer is a Research Visitor at LUT School of Business and Management. Katharina’s field of science is Entrepreneurship, where open access (OA) publishing is increasingly important. In particular, in the H2020 project, where she is engaged in, all publications should be openly available.

Open Access (OA) experiences
Katharina has two gold OA (in open journals) and several green OA (self-archiving after embargo period) publications. Katharina uses Zenodo as an open repository for her publications, which is quite wide spread. She also has a personal page on Research Gate. She would be interested in opportunities of parallel publishing in LUT Pub repository as well, though she was not informed about it earlier.

Advantages of open access publishing and open science
Katharina believes that open access publishing brings many advantages, such as:

  • interaction with society: everybody has access to your publications, and it helps to build public trust in your research;
  • facility to career profile (together with ORCID);
  • citation booster: some publications get cited immediately.

Katharina does not see any disadvantages of OA.

Open data
In her research area, Katharina collects data mainly herself. There are only few interesting open data available for entrepreneurship – for example, GEM Global Entrepreneurship Monitor.

In the H2020 project, Katharina shares data with partners in the project own cloud.

Good ways to promote open science and open access publishing at LUT
Katharina thinks that university should build some incentives and provide little reward to researchers for open science. Publishing in open access journals also requires additional funding to cover publishing fees.

Another point is awareness building about advantages of open access publishing, of which increasing citations is the most important.

Research data management plan: “A bit more work, but it is worth it in the long run”
Research data management plan – is a precondition by most funders nowadays. It supports research to keep everything under control (for example, data protection issues). Researcher needs to elaborate a good plan once and can take advantage of it in other projects just by adopting it to new conditions.

Dr. Ashvinkumar Chaudhari – via OA scientific message can reach everyone

Dr. Ashvinkumar Chaudhari is a Postdoctoral Researcher at LUT School of Engineering Sciences. He uses open source computer software for computer simulations. His data is different from other types of data in a way that such data generation requires mainly computing power and time (in addition to scientific skills of course) – CPU time: from about six months to one year to reproduce a dataset. Use of open source software results in minimal financial expenses. Produced large data sets are stored in CSC environment storage system. Long-term preservation of such datasets poses challenges due to lack of space. Existing data files have already exceeded the maximum quotas in CSC system.

In Ashvin’s field of research, opening data for others would not bring much value, because no one can understand the data unless he or she uses the same software. Published conclusions of the research work are the most valuable.

Open access (OA) publishing
Ashvin favors open access publishing because of its scientific value: it is accessible to everyone which results in bigger audience for research work and will help to produce more citations eventually. He gives an example of a paper by other scientists in his field: within 1-2 years the paper got over 50 citations. Ashvin has five completely OA publications in journals and peer-reviewed conference proceedings (JUFO level-1). One of his OA papers was viewed over 300 times within a few months.

Publishing in new OA journals also gives opportunity to network within new scientific community and get new readers especially form the universities which are not subscribed to many international journals/publishers. Scientific message can reach everyone, because, for example, scientists from developing countries sometimes don’t have access to many international subscription journals.

Ashvin also uploads final drafts of his papers without journal logos to own page on Research Gate. Challenge with Gold OA publishing (in OA journals) is that it is expensive. Costs of OA journal fees were covered by Ashvin’s lab, the CEID centre.

Tukea tutkijan aineistonhallintapalveluihin

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) on vararehtori Jari Hämäläisen johdolla kokoontuva avoimen tieteen työryhmä, joka muun muassa linjaa avoimeen tieteeseen liittyviä asioita koko yliopiston tasolla. Yksi tämän ryhmän näkyvistä linjauksista on suositus LUT:ssa käytettäviin aineistonhallintatyökaluihin. Yliopisto tarjoaa tukea ja opastusta sekä levytilaa Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen suosittelemiin kotimaisiin palveluihin, mutta muitakin luotettavia palveluita voi käyttää.

Palveluiden käyttöohjeita ja suosituksia

Jokainen palveluntarjoaja tarjoaa käyttöohjeita ja tukea palveluidensa käyttöön. Tiedekirjastossa näimme kuitenkin tarpeelliseksi koota LUT:n suosittelemien työkalujen ja palveluiden ohjeet yhteen sekä korostaa erityisesti ohjeiden oleellisimpia kohtia. Näin toivomme, että kyseisten työkalujen käyttöönotto tutkijoiden keskuudessa helpottuisi. Ohjeet on tehty yhteistyössä LUT:n tietohallinnon kanssa.

Työn tuloksena syntyi LibGuides-opas (http://libguides.lut.fi/researchdatamanagement), jossa on kuvattu LUT:n suosittelemat palvelut sekä käyttöohjeet IDA-tallennustilan käyttöön, datan metadatan syöttämiseen Etsin-palveluun ja datan avaamisen AVAA-palvelussa.

CSC:n tarjoamien palveluiden (IDA, Etsin, AVAA) lisäksi LUT suosittelee yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston FSD:n käyttöä sekä sinne tallennetun datan avaamista FSD:n Aila-palvelussa.

Aineistonhallintasuunnitelmien teon tueksi LUT suosittelee DMPTuuli-työkalua ja tutkimuksen aikaiseen työskentelyyn eDuuni-alustaa. Lisäksi LUT suosittaa kaikille tutkijoilleen ORCID-tutkijantunnisteen (http://www.tutkijatunniste.fi) hankkimista. Useat kustantajat edellyttävät ORCID-tunnisteen käyttöä jo siinä vaiheessa, kun julkaisua tarjotaan kustantajalle.

Alla olevassa kuvassa on kuvattu kyseiset palvelut sekä lisäksi LUTPub-julkaisuarkisto julkaisujen tallentamiseen ja LUT Research Portal julkaisutietojen metadatan keräämiseen.

rdm-kuva

Lisätietoa palveluiden käytöstä saat LUT:n Tiedekirjastosta openscience@lut.fi ja tietohallinnosta Jari Taipaleelta (jari.taipale(at)lut.fi).

Guidance is made in English

This blog post was in Finnish but the LibGuide to use research data management services are in English. The picture above describes the services recommended by LUT. The LibGuide provides simple guidance to start using these services.

More information about using research data management services from LUT Academic Library openscience@lut.fi and from IT services, Jari Taipale (jari.taipale(at)lut.fi).

 

LibGuides-oppaat järjestykseen!

tiedonhaun-oppaat

Lappeenrannan tiedekirjasto tuottaa erilaisia tiedonhaun ja neuvonnan oppaita asiakkailleen. LibGuides-oppaita on tuotettu eri aihealueille, muun muassa tutkimuksen ja julkaisemisen avuksi ja opiskelun tueksi.

AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017 ja vastausten perusteella LibGuides-oppaat eivät ole vielä kaikille kirjaston käyttäjille tuttuja. Jotta oppaiden löytäminen olisi helpompaa ja käyttö sujuvampaa, järjestimme LibGuides-pääsivun uudelleen ja aineisto on jaoteltu kieliversioittain.

Suomenkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/fi

Englanninkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/en

 

kaavio
Kirjaston kymmenen suosituinta opasta ajalla 1.1.-24.5.2017.

Kirjaston ylivoimaisesti eniten näyttökertoja kahminut opas on LUTPub julkaisuarkisto, 1600 näyttökertaa vuoden alusta. Opas sisältää muun muassa julkaisujen ja opinnäytetöiden tallennusohjeita LUT:n julkaisuarkistoon.

Kirjastossa tiedonhaun opetusta tarjoavien mieltä lämmittää, että toiseksi suosituin on ollut Tiedonhaun opas teekkareille. Informaatikot mainostavat kyseistä opasta opiskelijoille aina tiedonhaun opetustunneilla, sillä se sisältää hyvää perustietoa ja käytännön vinkkejä tiedonhakuun. Opas on tuotettu yhteistyössä LUT:n, Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.

Mikä ihmeen LibGuides?
Tiedonhaun oppaat on tuotettu LibGuides-julkaisualustalla. Alusta on helppokäyttöinen ja kirjastossa usealla henkilöllä on päivitysoikeudet järjestelmään.

LibGuides-järjestelmä on kirjastoille suunniteltu julkaisualusta erilaisten oppaiden julkaisemiseen ja ylläpitämiseen. Palvelun tarjoaa amerikkalainen Springshare-yhtiö. Perusajatuksena on sisällöntuotannon ja tiedon ylläpitämisen helppous, mikä mahdollistaa monipuolisten oppaiden tekemisen ilman it-osaajien apua.

Sisältöjen kehittämisen tukena toimii myös laaja LibGuides-yhteisö: järjestelmässä on mahdollista käyttää toisten tekemiä sisältöjä sellaisenaan omissa oppaissa. Esimerkiksi pyytämällä luvan oppaan tekijältä ja parilla hiiren klikkauksella voi saada Harvardissa tehdyn sisällön näkyviin sellaisenaan omassa oppaassa.

Lähde: https://synblogi.wordpress.com/2012/10/23/libguides-apu-tietoaineistojen-tehokkaaseen-kayttoon/

 

 

 

 

.

.

.

Julkaise artikkelisi avoimena Taylor & Francisilla – alennus APC-maksuun

Avoin tiede lisää tutkimuksen luotettavuutta ja vaikuttavuutta. Avoimeen tieteeseen kuuluvat tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus, tutkimusprosessin avoimuus sekä tutkimusaineistojen avoimuus ja pysyvä säilytys.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on linjannut tavoitteekseen, että Suomi tulee olemaan johtavia maita avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteena on myös kaikkien tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus vuoteen 2020 mennessä.

OA-TF

FinElib (Kansallinen elektroninen kirjasto) on neuvotellut kustantajien kanssa APC (= Article Processing Charge) -maksujen alennuksista, kun tutkija julkaisee artikkelinsa hybridilehdessä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Taylor & Francisin (T & F) lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (APC). Alennettu kirjoittajamaksu on 860 euroa (normaalisti 2150 €) ja alennuksen saa silloin, kun toimii artikkelin vastaavana kirjoittajana (corresponding author).

T & F:n julkaisujärjestelmässä tutkija voi valita julkaisulleen avoimen lisenssin (Creative Commons). Jos lisenssiä ei valita, tulee julkaisulle oletuksena lisenssi CC BY (By attribution, nimi mainittava).

Alennus kirjaston kautta
Alennetun kirjoittajamaksun voi saada vain kirjastopalvelujen kautta. Maksu veloitetaan jälkikäteen tutkijan schoolilta. Tutkijan tulee varmistaa siten etukäteen, että school on valmis maksamaan alennetun APC maksun. Kirjaston yhteyshenkilöt ovat pia.paavoseppa(at)lut.fi ja ulla.ohvo(at)lut.fi.

Lisätietoa
Kirjaston kotisivuilta: http://www.lut.fi/kirjasto/tutkijalle/avoin-tiede/kirjoittajamaksut
Creative Commons lisensseistä: http://authorservices.taylorandfrancis.com/publishing-agreements-your-options/

Publish your OA article via Taylor & Francis – reduced APC charge

The Ministry of Education and Culture has outlined that Finland will become one of the leading countries in open science and research by 2017. The objective is to have open access to all scientific publications by 2020.

The FinELib consortium acquires electronic materials for its member organisations. According to the agreement made by FinELib consortium the researchers of Lappeenranta University of Technology can publish their articles as open with a 860 EUR (normally 2150 EUR) APC charge when acting as a corresponding author of the article.

Via Library
Due to the publisher’s invoicing model, the reduced price can only be gotten through the Library and the reduced APC will be invoiced from the schools afterwards. Please first ensure that your school is willing to pay the reduced APC and then contact the Academic Library: pia.paavoseppa(at)lut.fi and ulla.ohvo(at)lut.fi.

More information
Library’s web page: http://www.lut.fi/web/en/library/for-researchers/open-science/apcs
Creative Commons licences: http://authorservices.taylorandfrancis.com/publishing-agreements-your-options/

 

 

.

.

.