Avoin tiede tutkijan näkökulmasta – Open Science from researcher’s point of view

OA


Lappeenrannan tiedekirjasto tarjoaa tutkimukseen liittyvää apua ja neuvontaa asiakkailleen. Avoin tiede kehittyy jatkuvasti ja kirjasto seuraa muutosta tarkasti. Kysyimme tutkijoiltamme, miten avoin tiede vaikuttaa heidän tutkimukseensa ja mitkä asiat siinä askarruttavat.

Lappeenranta Academic Library provides help and guidance for doing research. Open science and open publishing are constantly evolving and library is keen to keeping up with the process. We asked our researchers, which topics in open science are the most interesting and which issues rise more questions.


Teemu Turunen-Saaresti – Avoimuuden avulla yhteistyöhön ja -julkaisuihin

LUT School of Energy systemsin apulaisprofessori Teemu Turunen-Saaresti kertoo, että hänen alallaan energiatekniikassa on keskeisiä lehtiä, jotka eivät ole Open Access -lehtiä (OA) eli avoimesti saatavilla. Alan OA-lehdet ovat enimmäkseen tuntemattomampia ja niissä julkaisevat paljon aasialaiset tutkijat. Hänen schoolissaan ei myöskään ole ostettu artikkeleita avoimiksi eli ei ole käytetty niin sanottua hybridi-julkaisemista, mitä LUT ja rahoittajatkaan eivät suosittele.

ResearchGate tiedonjakoväylänä
Turunen-Saarestille avoimuutta edustaa ResearchGate, jonne hän laittaa tietoja julkaisuistaan, enimmäkseen niin, että sitä kautta kiinnostuneet voivat pyytää tutkijalta julkaisua, mikä onkin luvallisesti varmin tapa toimia. Turunen-Saaresti ei ole rinnakkaistallentanut julkaisujaan LUT:n julkaisuarkistoon, LUTPubiin, mutta olisi siitä kiinnostunut, jos se olisi tutkijalle vaivatonta. ”Rinnakkaistallentamisessa hankalalta tuntuu siinä vaadittavien versioiden (post print/final draft) hallinta”, Turunen-Saaresti kertoo.

B2SHARE-data-arkisto kiinnostaa kansainvälistymisen näkökulmasta
Turunen-Saaresti on kiinnostunut jatkossa tallentamaan tutkimusaineistoja avoimesti EUDAT-palveluihin kuuluvaan B2SHARE-data-arkistoon. Turunen-Saarestin tutkimusryhmä on myös kiinnostunut jakamaan avoimesti tietoa tutkimusinfrastaan (tutkimusvoimalaitos) siten, että tänne LUT:hen voisi tulla muualta tutkijoita tekemään mittauksia vastaavasti kuin hänen yksiköstään käydään muun muassa Stuttgartissa ja Hannoverissa. Tällöin yhteisjulkaisujen tekokin voisi helpottua.

Tutkimuksen näkyvyyteen liittyen Turunen-Saaresti toivoi tutkimusprojekteille kotisivualustaa, jonka voisi itse helposti päivittää ja missä voisi jakaa tietoa tutkimuksista.

Googlelta vastaus
Meitä kirjastossa tietenkin kiinnosti, mistä Turunen-Saaresti oli saanut tietoa esimerkiksi EUDAT-palveluista. Vastaus oli Google. Hänellä oli kokemus, että tutkija helpoimmin hakee tietoa suoraan verkosta, eikä tule kysyneeksi kirjastosta tai lähde etsimään tietoa kirjaston kotisivuilta. Siinäpä on meille kirjastossa tiedotushaastetta.

Dr. Katharina Fellnhofer – Open Access is a citation booster

Dr. Katharina Fellnhofer is a Research Visitor at LUT School of Business and Management. Katharina’s field of science is Entrepreneurship, where open access (OA) publishing is increasingly important. In particular, in the H2020 project, where she is engaged in, all publications should be openly available.

Open Access (OA) experiences
Katharina has two gold OA (in open journals) and several green OA (self-archiving after embargo period) publications. Katharina uses Zenodo as an open repository for her publications, which is quite wide spread. She also has a personal page on Research Gate. She would be interested in opportunities of parallel publishing in LUT Pub repository as well, though she was not informed about it earlier.

Advantages of open access publishing and open science
Katharina believes that open access publishing brings many advantages, such as:

  • interaction with society: everybody has access to your publications, and it helps to build public trust in your research;
  • facility to career profile (together with ORCID);
  • citation booster: some publications get cited immediately.

Katharina does not see any disadvantages of OA.

Open data
In her research area, Katharina collects data mainly herself. There are only few interesting open data available for entrepreneurship – for example, GEM Global Entrepreneurship Monitor.

In the H2020 project, Katharina shares data with partners in the project own cloud.

Good ways to promote open science and open access publishing at LUT
Katharina thinks that university should build some incentives and provide little reward to researchers for open science. Publishing in open access journals also requires additional funding to cover publishing fees.

Another point is awareness building about advantages of open access publishing, of which increasing citations is the most important.

Research data management plan: “A bit more work, but it is worth it in the long run”
Research data management plan – is a precondition by most funders nowadays. It supports research to keep everything under control (for example, data protection issues). Researcher needs to elaborate a good plan once and can take advantage of it in other projects just by adopting it to new conditions.

Dr. Ashvinkumar Chaudhari – via OA scientific message can reach everyone

Dr. Ashvinkumar Chaudhari is a Postdoctoral Researcher at LUT School of Engineering Sciences. He uses open source computer software for computer simulations. His data is different from other types of data in a way that such data generation requires mainly computing power and time (in addition to scientific skills of course) – CPU time: from about six months to one year to reproduce a dataset. Use of open source software results in minimal financial expenses. Produced large data sets are stored in CSC environment storage system. Long-term preservation of such datasets poses challenges due to lack of space. Existing data files have already exceeded the maximum quotas in CSC system.

In Ashvin’s field of research, opening data for others would not bring much value, because no one can understand the data unless he or she uses the same software. Published conclusions of the research work are the most valuable.

Open access (OA) publishing
Ashvin favors open access publishing because of its scientific value: it is accessible to everyone which results in bigger audience for research work and will help to produce more citations eventually. He gives an example of a paper by other scientists in his field: within 1-2 years the paper got over 50 citations. Ashvin has five completely OA publications in journals and peer-reviewed conference proceedings (JUFO level-1). One of his OA papers was viewed over 300 times within a few months.

Publishing in new OA journals also gives opportunity to network within new scientific community and get new readers especially form the universities which are not subscribed to many international journals/publishers. Scientific message can reach everyone, because, for example, scientists from developing countries sometimes don’t have access to many international subscription journals.

Ashvin also uploads final drafts of his papers without journal logos to own page on Research Gate. Challenge with Gold OA publishing (in OA journals) is that it is expensive. Costs of OA journal fees were covered by Ashvin’s lab, the CEID centre.

Tukea tutkijan aineistonhallintapalveluihin

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) on vararehtori Jari Hämäläisen johdolla kokoontuva avoimen tieteen työryhmä, joka muun muassa linjaa avoimeen tieteeseen liittyviä asioita koko yliopiston tasolla. Yksi tämän ryhmän näkyvistä linjauksista on suositus LUT:ssa käytettäviin aineistonhallintatyökaluihin. Yliopisto tarjoaa tukea ja opastusta sekä levytilaa Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen suosittelemiin kotimaisiin palveluihin, mutta muitakin luotettavia palveluita voi käyttää.

Palveluiden käyttöohjeita ja suosituksia

Jokainen palveluntarjoaja tarjoaa käyttöohjeita ja tukea palveluidensa käyttöön. Tiedekirjastossa näimme kuitenkin tarpeelliseksi koota LUT:n suosittelemien työkalujen ja palveluiden ohjeet yhteen sekä korostaa erityisesti ohjeiden oleellisimpia kohtia. Näin toivomme, että kyseisten työkalujen käyttöönotto tutkijoiden keskuudessa helpottuisi. Ohjeet on tehty yhteistyössä LUT:n tietohallinnon kanssa.

Työn tuloksena syntyi LibGuides-opas (http://libguides.lut.fi/researchdatamanagement), jossa on kuvattu LUT:n suosittelemat palvelut sekä käyttöohjeet IDA-tallennustilan käyttöön, datan metadatan syöttämiseen Etsin-palveluun ja datan avaamisen AVAA-palvelussa.

CSC:n tarjoamien palveluiden (IDA, Etsin, AVAA) lisäksi LUT suosittelee yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston FSD:n käyttöä sekä sinne tallennetun datan avaamista FSD:n Aila-palvelussa.

Aineistonhallintasuunnitelmien teon tueksi LUT suosittelee DMPTuuli-työkalua ja tutkimuksen aikaiseen työskentelyyn eDuuni-alustaa. Lisäksi LUT suosittaa kaikille tutkijoilleen ORCID-tutkijantunnisteen (http://www.tutkijatunniste.fi) hankkimista. Useat kustantajat edellyttävät ORCID-tunnisteen käyttöä jo siinä vaiheessa, kun julkaisua tarjotaan kustantajalle.

Alla olevassa kuvassa on kuvattu kyseiset palvelut sekä lisäksi LUTPub-julkaisuarkisto julkaisujen tallentamiseen ja LUT Research Portal julkaisutietojen metadatan keräämiseen.

rdm-kuva

Lisätietoa palveluiden käytöstä saat LUT:n Tiedekirjastosta openscience@lut.fi ja tietohallinnosta Jari Taipaleelta (jari.taipale(at)lut.fi).

Guidance is made in English

This blog post was in Finnish but the LibGuide to use research data management services are in English. The picture above describes the services recommended by LUT. The LibGuide provides simple guidance to start using these services.

More information about using research data management services from LUT Academic Library openscience@lut.fi and from IT services, Jari Taipale (jari.taipale(at)lut.fi).

 

LibGuides-oppaat järjestykseen!

tiedonhaun-oppaat

Lappeenrannan tiedekirjasto tuottaa erilaisia tiedonhaun ja neuvonnan oppaita asiakkailleen. LibGuides-oppaita on tuotettu eri aihealueille, muun muassa tutkimuksen ja julkaisemisen avuksi ja opiskelun tueksi.

AMK-kirjastojen ja yhteiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4.-12.5.2017 ja vastausten perusteella LibGuides-oppaat eivät ole vielä kaikille kirjaston käyttäjille tuttuja. Jotta oppaiden löytäminen olisi helpompaa ja käyttö sujuvampaa, järjestimme LibGuides-pääsivun uudelleen ja aineisto on jaoteltu kieliversioittain.

Suomenkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/fi

Englanninkieliset oppaat: http://libguides.lut.fi/en

 

kaavio
Kirjaston kymmenen suosituinta opasta ajalla 1.1.-24.5.2017.

Kirjaston ylivoimaisesti eniten näyttökertoja kahminut opas on LUTPub julkaisuarkisto, 1600 näyttökertaa vuoden alusta. Opas sisältää muun muassa julkaisujen ja opinnäytetöiden tallennusohjeita LUT:n julkaisuarkistoon.

Kirjastossa tiedonhaun opetusta tarjoavien mieltä lämmittää, että toiseksi suosituin on ollut Tiedonhaun opas teekkareille. Informaatikot mainostavat kyseistä opasta opiskelijoille aina tiedonhaun opetustunneilla, sillä se sisältää hyvää perustietoa ja käytännön vinkkejä tiedonhakuun. Opas on tuotettu yhteistyössä LUT:n, Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.

Mikä ihmeen LibGuides?
Tiedonhaun oppaat on tuotettu LibGuides-julkaisualustalla. Alusta on helppokäyttöinen ja kirjastossa usealla henkilöllä on päivitysoikeudet järjestelmään.

LibGuides-järjestelmä on kirjastoille suunniteltu julkaisualusta erilaisten oppaiden julkaisemiseen ja ylläpitämiseen. Palvelun tarjoaa amerikkalainen Springshare-yhtiö. Perusajatuksena on sisällöntuotannon ja tiedon ylläpitämisen helppous, mikä mahdollistaa monipuolisten oppaiden tekemisen ilman it-osaajien apua.

Sisältöjen kehittämisen tukena toimii myös laaja LibGuides-yhteisö: järjestelmässä on mahdollista käyttää toisten tekemiä sisältöjä sellaisenaan omissa oppaissa. Esimerkiksi pyytämällä luvan oppaan tekijältä ja parilla hiiren klikkauksella voi saada Harvardissa tehdyn sisällön näkyviin sellaisenaan omassa oppaassa.

Lähde: https://synblogi.wordpress.com/2012/10/23/libguides-apu-tietoaineistojen-tehokkaaseen-kayttoon/

 

 

 

 

.

.

.

Julkaise artikkelisi avoimena Taylor & Francisilla – alennus APC-maksuun

Avoin tiede lisää tutkimuksen luotettavuutta ja vaikuttavuutta. Avoimeen tieteeseen kuuluvat tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus, tutkimusprosessin avoimuus sekä tutkimusaineistojen avoimuus ja pysyvä säilytys.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on linjannut tavoitteekseen, että Suomi tulee olemaan johtavia maita avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteena on myös kaikkien tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus vuoteen 2020 mennessä.

OA-TF

FinElib (Kansallinen elektroninen kirjasto) on neuvotellut kustantajien kanssa APC (= Article Processing Charge) -maksujen alennuksista, kun tutkija julkaisee artikkelinsa hybridilehdessä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena Taylor & Francisin (T & F) lehdissä alennetulla kirjoittajamaksulla (APC). Alennettu kirjoittajamaksu on 860 euroa (normaalisti 2150 €) ja alennuksen saa silloin, kun toimii artikkelin vastaavana kirjoittajana (corresponding author).

T & F:n julkaisujärjestelmässä tutkija voi valita julkaisulleen avoimen lisenssin (Creative Commons). Jos lisenssiä ei valita, tulee julkaisulle oletuksena lisenssi CC BY (By attribution, nimi mainittava).

Alennus kirjaston kautta
Alennetun kirjoittajamaksun voi saada vain kirjastopalvelujen kautta. Maksu veloitetaan jälkikäteen tutkijan schoolilta. Tutkijan tulee varmistaa siten etukäteen, että school on valmis maksamaan alennetun APC maksun. Kirjaston yhteyshenkilöt ovat pia.paavoseppa(at)lut.fi ja ulla.ohvo(at)lut.fi.

Lisätietoa
Kirjaston kotisivuilta: http://www.lut.fi/kirjasto/tutkijalle/avoin-tiede/kirjoittajamaksut
Creative Commons lisensseistä: http://authorservices.taylorandfrancis.com/publishing-agreements-your-options/

Publish your OA article via Taylor & Francis – reduced APC charge

The Ministry of Education and Culture has outlined that Finland will become one of the leading countries in open science and research by 2017. The objective is to have open access to all scientific publications by 2020.

The FinELib consortium acquires electronic materials for its member organisations. According to the agreement made by FinELib consortium the researchers of Lappeenranta University of Technology can publish their articles as open with a 860 EUR (normally 2150 EUR) APC charge when acting as a corresponding author of the article.

Via Library
Due to the publisher’s invoicing model, the reduced price can only be gotten through the Library and the reduced APC will be invoiced from the schools afterwards. Please first ensure that your school is willing to pay the reduced APC and then contact the Academic Library: pia.paavoseppa(at)lut.fi and ulla.ohvo(at)lut.fi.

More information
Library’s web page: http://www.lut.fi/web/en/library/for-researchers/open-science/apcs
Creative Commons licences: http://authorservices.taylorandfrancis.com/publishing-agreements-your-options/

 

 

.

.

.

Eduunilla rajatonta yhteistyötä

eduuni

Eduuni on CSC:n tuottama sähköisen työskentelyn palveluympäristö, joka mahdollistaa yhteistyön yli organisaatiorajojen. Palvelu on tietoturva-auditoitu ja se pitää tiedot turvassa Suomessa, CSC:n datakeskuksessa.

Palvelun käyttöön ei tarvita erillisiä salasanoja, vaan kirjautuminen tapahtuu jo olemassa olevilla tunnuksilla. Käyttöoikeuksia hallitaan siten, että työsähköposti rekisteröidään ja vahvistetaan omaksi Eduuni-ID:ksi. Kirjautumistapoja on useita, kuten esimerkiksi organisaation omat tunnukset (esim. HAKA), ORCID, Facebook, Google, LinkedIn, tai Twitter -tunnukset.

Digitalous 2025 -hanke
Hankepäällikkö, yliopisto-opettaja Leena Tynninen (Lappeenranta University of Technology – LUT, School of Business and Management) kertoo kokemuksistaan Eduunista. Leena päätyi käyttämään Eduunia Digitalous 2025 -hankkeessa. Se on LUT:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) yhteishanke ja mukana on ollut 15 tiimiä ja kussakin tiimissä on ollut jäseniä tilitoimistosta, niiden asiakasyrityksistä sekä LUT:n tai Saimian opettajia ja opiskelijoita.

digitalous2
Kuvassa hankkeen avausseminaariin osallistuneiden vastauksia kysymykseen ”Olen tekoäly ja hoidan Etelä-Karjalan alueelta lähetetyt pyynnöt. Mitä pyydät minulta?”

Hankkeessa oli selvä tarve työkalulle, joka olisi apuna verkostoitumisessa ja organisaatioiden rajat ylittävässä työskentelyssä. Eduunia käyttämällä haluttiin myös välttää sähköpostiliikennettä, eri dokumenttiversioiden sekamelskaa ja koska kyseessä on myös osaamisen kehittämishanke, halutiin kokeilla niin sanottua alustatyyppistä työkalua.

Apua LUT:n ja Saimian tietohallinnoista
Aluksi kysyttiin neuvoa molempien organisaatioiden tietohallinnoilta ja sieltä suositeltiin Eduunia käytettäväksi tietoturvasyistä ja se on myös OKM:n suosittama verkostotyökalu. ”Kun aloitimme syksyllä Eduunin kanssa, meillä ei ollut käyttökokemusta eikä -koulutustakaan alustan käyttöön. Meille kaikille se oli täysin uusi työkalu ja olemme edenneet perusjuttujen kautta, kokeiluhenkisesti”, Leena kertoo.

Apuja palvelun käyttöön tarjosivat molempien organisaatioiden tietohallinnot. LUT:n puolelta tietohallinto teki sivustopohjan ja rakenteen, jonka jälkeen Saimian tietohallinnosta saatiin arvokasta asiantuntija-apua ylläpitoon ja sisällöntuottamiseen.

Eduuni on nimenomaan työskentelyalusta, jonne jokainen asianomainen pääsee. Siellä on kaikille hankkeessa mukana oleville näkyviä sivuja kuten esimerkiksi pääsivu ja materiaalipankki. Lisäksi on rajattuja sivuja, kuten sivu LUT:n ja Saimian opettajien väliseen työskentelyyn sekä oma case-sivu jokaiselle kehittämistiimille.

Käyttökokemuksia
Käyttökokemuksia Leena kuvailee seuraavasti: ”Hankehallinnan näkökulmasta yhteinen työskentelyalusta on hyvä, kun osallistujia on paljon, materiaaleja tulee runsaasti ja työtä tehdään tiimeissä, ja kun esimerkiksi hankepäällikkö ja -vastaava eivät osallistu jokaiseen tiimipalaveriin.

Haasteita on ollut sivustolle kirjautumisessa eli toiset kokevat asian helpoksi ja toiset vaikeaksi. Myös työtavan muutos sähköpostiin tulevista materiaaleista alustalta löytyvään materiaalin jakaa mielipiteitä, samoin kun sivustolle luotu rakenne.

Saimme hienosti apua Eduunin tukipalveluista julkisen sivuston luontiin.  Olisi hienoa, jos Eduunissa olisi yleisen esittelyvideon lisäksi käyttöopastusvideoita. Moni aloittava käyttäjä hyötyisi pienistäkin vinkeistä ja esimerkeistä.”

Digitalous 2025 julkinen sivusto: https://tt.eduuni.fi/sites/lut-digitalous/digitalous2025/SitePages/Home.aspx

Lisätietoja Eduunista:
https://info.eduuni.fi/yleista/mika-on-eduuni/
https://www.youtube.com/watch?v=b-Odt5sD71k

 

 

 

 

 

.

.

.

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 6: lisää kirjoja!

Tiedekirjasto hankkii painettuja kirjoja yliopiston ja ammattikorkeakoulun koulutusaloilta sekä ajankohtaisista ja kiinnostavista aiheista. Kirjaston henkilökunta pysyy ajan hermolla ja seuraa jatkuvasti uutta ilmestyvää kirjallisuutta. Kirjasto hankkii kirjat myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun henkilökunnan käyttöön.uutuudet

Kirjat sopimusvälittäjiltä
Painetut kirjat hankitaan kilpailutetuilta sopimusvälittäjiltä, joita ovat tällä hetkellä kotimainen Booky ja saksalainen Delbanco. Uutta kirjaa tilattaessa selvitetään ensin, miltä välittäjältä se on saatavissa. Sitten kirjasta tehdään hankintatietue kirjaston hankintajärjestelmään. Hankintatietueeseen merkitään kirjan bibliografiset tiedot, välittäjätieto, sijaintitiedot ja hinta- ja kustannuspaikkatiedot. Hankintaehdotuksen tehneelle laitetaan kirjaan varaus, jos hän niin haluaa. Sitten tilaus lähetetään eteenpäin välittäjälle heidän sivujensa kautta. Tilatut kirjat näkyvät kirjaston Finna-tietokannassa.

Hankintaehdotukset tervetulleita
Hankintaehdotukset ovat aina tervetulleita, ja niitä tuleekin jonkin verran sekä opettajilta, opiskelijoilta että ulkopuolisilta asiakkailta. Hankintaehdotukset voi lähettää kirjastoon lomakkeella tai sähköpostitse. Lomakkeet löytyvät kirjaston kotisivulta.

Silloin tällöin kirjastoon tulee hankintaehdotus kirjasta, joka ei ole vielä ilmestynyt. Tällöin kirjan saatavuudesta voi jättää valvontapyynnön välittäjän sivulle. Kun kirja on saatavissa, välittäjä lähettää siitä kirjastolle tiedon ja kirja voidaan tilata. Saamme toisinaan hankintaehdotuksia myös vanhemmista kirjoista, joita ei enää ole saatavana. Tällöin kirjaston kaukopalvelu voi auttaa lainaamalla kirjan toisesta kirjastosta.

Kirjan vastaanotto
Kun kirja saapuu kirjastoon, se merkitään hankintajärjestelmään saapuneeksi. Kirjasta täytetään vastaanottolomake, johon merkitään mihin kirja on menossa (kurssikirjaksi, yleiskokoelmaan, sarjakokoelmaan, Linnalaan, jollekin osastolle jne.), kustannuspaikka sekä hinta. Kirjaan leimataan nimiösivulle sekä takakanteen kirjaston leima.

Kirjaston kokoelmaan tulevaan kirjaan liimataan viivakoodillinen rfid-tarra. Jos kirja on tilattu jollekin osastolle henkilökunnan käyttöön, siihen tulee leimojen lisäksi viivakooditarra ilman hälytysominaisuutta, sekä kanteen punainen tarra ”Vain henkilökunnan käyttöön”.

Luettelointi ja merkinnät
Ennen kuin kirja päätyy asiakkaan käsiin, se pitää vielä luetteloida kirjaston järjestelmään. Osa kirjan tiedoista on jo hankintavaiheessa tallentunut luettelointiosioon. Luetteloidessa apuna käytetään Aleph-tietokantaa. Sen avulla tarkistetaan muun muassa kirjan asiasanoitus ja tehdään tarvittavat muutokset ja tallennetaan ne kirjan luettelointitietoihin Voyageriin, kirjaston tietokantaan. Mikäli kirjaa ei löydy Alephista lainkaan, luetteloidaan kirja alusta alkaen itse sinne ja Voyageriin. Kirjan tietoihin lisätään myös muun muassa kokoelmatiedot, hyllypaikka, laina-aika, hinta sekä tallennetaan kirjan viivakoodinumero, joka on jokaisessa kirjassa yksilöllinen.

Tämän jälkeen aktivoidaan kirjan hälytystarra ja tulostetaan kirjan selkämyksen alareunaan tarra, jossa on kirjan hyllyluokka sekä pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta.  Kirjaimet kertovat miten kirja aakkostetaan hyllyyn. Kurssikirjat ovat hyllyssä vain aakkosten mukaan, joten tarroihin tulostetaan vain kirjaimet.

rfid
Kirjan selkämyksen alareunaan laitetaan tarra, jossa on kirjan hyllyluokka ja pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta. Kirja leimataan ja siihen lisätään viivakoodillinen rfid-tarra, jonka hälytys aktivoidaan ennen kirjan siirtoa hyllyyn.

Kirja hyllyyn
Jos kirja kuuluu kurssikirjakokoelmaan ja on pehmeäkantinen, se muovitetaan. Lopuksi jokainen kirja palautetaan palvelutiskillä palautusautomaatin tai virkailijan kautta, jolloin mahdollinen varaus tarttuu kirjaan. Jos varauksia ei ole, kirja päätyy uutuushyllyyn odottamaan lukijaansa.

Tee hankintaehdotus: http://www.lut.fi/kirjasto/aineistot/aineiston-hankinta

Etsin – näkyvyyttä datallesi

etsin

Avoin tiede -hankkeen data-palveluihin kuuluu tallennuspalvelu IDA:n ja AVAA -avointen tutkimusaineistojen julkaisualustan lisäksi Etsin -tutkimusaineistojen hakupalvelu. Etsimeen on tallennettu tiedot n. 11200 datasetistä, joista kaksi on LUT:sta.etsin2Tutkimusaineistojen tiedot talteen
Etsimeen on (oikeasti) helppoa tallentaa tiedot tutkimusaineistoista. Tietojen tallentaminen ei edellytä minkään tietyn tallennuspalvelun tai -paikan käyttöä. Aineistot voivat olla LUT:n serverillä, jonkin tutkimusalan data-arkistossa, IDA-palvelussa tai vaikkapa omalla muistitikulla.

FSD:stä eli Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta aineistojen kuvailutiedot haravoidaan Etsimeen. IDA:sta kuvailutiedot voidaan siirtää Etsimeen käyttäjien asettamien ehtojen pohjalta. Etsimen kautta kuka tahansa voi saada tiedon aineiston olemassaolosta ja haluttaessa ladata aineiston itselleen tai pyytää sitä aineiston omistajalta. Etsimeen tallennetut tutkimusaineistojen kuvailutiedot löytyvät Googlellakin. IDA:sta aineistot eivät löydy Googlella, ainoastaan Etsimeen siirtyneet löytyvät.

Metatiedoille pysyvä osoite ja lisensointi
Etsin antaa datasi metatiedoille pysyvän osoitteen ja viitteen. Tutkija voi Etsimessä määritellä aineistojensa avoimuustason eli aineistojen ei tarvitse olla avoimesti saatavilla. Avoimen aineiston ollessa kyseessä Etsimeen voi tallentaa linkin datasettiin. Etsimessä voi myös antaa datalle haluamansa CC-lisenssin. Avoimille aineistoille suositellaan Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssiä.

Palvelun hyödyntäminen tulevaisuudessa
LUT:ssa on mietitty mahdollisuutta, että tiedot LUT:n tutkimusaineistoista tallennettaisiin LUT Research Portaliin, josta ne haravoituisivat Etsimeen ja olisivat siten löydettävissä. LUT:ssa käytössä oleva Web of Sciencen sisältämä Data Citation index -tietokanta luetteloi tietoja noin 500 kansainvälisestä tutkimusaineistoarkistosta ja sisältää tietoja aineistoihin kohdistuneista viittauksista. Tiedot on yhdistetty Web of Sciencen julkaisuviitetietokantaan. IDA- tai Etsin -tiedot eivät vielä valitettavasti haravoidu viittausindekseihin, FSD Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto haravoituu. Avoin tiede -hanke yrittää kehittää tätä näkyvyyttä.

Lisätietoja:
www.avointiede.fi
https://creativecommons.fi/
https://etsin.avointiede.fi/
http://www.fsd.uta.fi/fi/