AMK-kirjastopäivät 2016

Kuva: AMK-kirjastopäivät 2016 -kotisivu. Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

”AMK-kirjastopäivät ovat oppimisen lisäksi sosiaalinen rentoutumistapahtuma,
jossa saa nauttia työpanoksen vastapainoksi vapaammasta elämästä.”

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskirjastona Lappeenrannan tiedekirjaston henkilökunnalla on hyödynnettävissä molempien kirjastosektorien tapaamiset, koulutukset, seminaarit, kesäpäivät ym.  Meillä on siis mahdollisuus poimia rusinat pullasta :). Tänä vuonna tarjolla on niin paljon erilaisia tilaisuuksia ja vaihtoehtoja, että voi valita ketkä osallistuvat mihinkin tapahtumaan. Kaksi meistä pääsi AMK-kirjastopäiville, jotka pyritään järjestämään joka toinen vuosi. Päivillä nähdään ja kuullaan mielenkiintoisia esityksiä, tavataan kollegoita ja rentoudutaan. Tänä vuonna päivien järjestämisestä vastasivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu yhdessä. Päivät pidetiin Jyväskylässä.

Visualisointia koko päivä
Kirjastopäivät alkoivat Viestinnän työpaja -päivällä, johon osallistui parisenkymmentä kirjastolaista ympäri Suomen. Linda Saukko-Rauta Redanredan Oy:stä toimi kouluttajana ja opastajana visualisoinnin maailmaan. Aloitimme päivän piirtämällä kolme asiaa, joista pidämme. Tikku-ukkomaisen lapsellisista tuherruksista huolimatta pöytäkumppanini tunnistivat minulle tärkeät asiat.

Piirtäminen aloitettu ja valkean paperin kammo voitettu.

Päivän aikana Linda näytti omia töitään esimerkkeinä ja teetti meillä erilaisia tehtäviä. Samalla hän opasti meitä miltei huomaamattamme syvemmälle kuvakielen maailmaan. Harjoittelimme erilaisten muotojen ja symbolien piirtämistä, opettelimme visuaalista sanastoa ja kuulimme esim. iPadille ladattavista ilmaisohjelmista, joita voi visualisoinnissa hyödyntää. Päivän päätteeksi jokainen teki elämästään kuvallisen kertomuksen ja kertoi kuvien pohjalta elämäkertansa jollekulle toiselle, joka kertoi tarinan kuvien pohjalta eteenpäin seuraavalle jne. Kun elämäkerta palasi alkulähteelleen eli elämäkerran tekijän luo, se oli yllättävän alkuperäisen oloinen. Kuvat auttoivat tarinan koossapitämisessä ja rikkinäinen puhelin -efektin välttämisessä.

Ajankohtaisia aiheita ja kurkistusta tulevaisuuteen
Tämän vuoden AMK-kirjastopäivien teemoina olivat Avoin tiede ja tutkimus sekä palvelumuotoilu. Kahden päivän aikana kuulimme mm. tulevaisuustutkijan ajatuksia tulevaisuuden kirjastosta ja asiakaskokemuksesta sekä kokemusvalmentajan esimerkkejä tunnelmamuotoilusta. Opimme uutta, kertasimme jo tiedettyä, vertasimme kokemuksia kollegojen kanssa, laitoimme idean aihioita itämään ja pidimme hauskaa. Kyllä, kirjastolaiset osaavat myös pitää hauskaa!

Päivien aikana viestinnän työpajan vetäjä Linda Saukko-Rauta livekuvitti esitykset eli teki esityksistä kuvalliset muistiinpanot. Livekuvitus toimi hauskana ohjelmanumerona, kun auditorion valkokankaalla oli rinnakkain esittäjän PowerPoint-esitys ja Lindan koko ajan muuttuva canvas, johon hän lisäsi esityksen edetessä uusia muistiinpanoja, kuvina. Välillä Lindan sarjakuvamainen ja humoristinen kuvitus vei huomion aikaansaaden yleisössä spontaaneja nauruntyrskähdyksiä.

Päivien aikana opittua:

Ammattikorkeakouluissa ei pitäisi niinkään puhua avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta vaan avoimesta TKI-toiminnasta / Jaana Latvanen, SeAMK

Theseus on 25. sijalla Web of Repositories-rankingissä Top Portals -listalla / Minna Marjamaa, Laurea ja Tiina Tolonen, OAMK

Informaatikon pitäisi kehittyä perinteisestä tiedonhaun- ja hankinnan asiantuntijasta kohti tietokäytäntöjen kehittäjän roolia / Hanna Lahtinen, Laurea

---

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Uusi aikakausi alkamassa, uuden aikakauden asiakas -analogia on Artisti = rakentaa oman elämänsä mittakaavassa jotain merkittävää, haluaa tulla kuulluksi ja kohdatuksi aidosti. Ajattelulle on varattava aikaa! / Ilkka Halava

---

Euroopan tiedekirjastojen järjestön Liberin visiona on “Reinventing the Library for the Future: Enable Open Science. Lead in Changing Scholarship. Encage in Changing scholarship” / Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto

---

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Eettinen kuormittuneisuus työssä johtuu useimmiten siitä, että joutuu tekemään omien arvojensa vastaisia päätöksiä tai tekoja. / Mari Huhtala, Jyväskylän yliopisto

---

Palvelumuotoilussa on laitettava ihmiset keskiöön ja on keskityttävä vuorovaikutuksen ja asiakassuhteen vahvistamiseen. / Juha Tuulaniemi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

---

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Vaihtoehtoja tarjoamalla voi johdattaa haluamaansa suuntaan, käskyttäminen ja vaihtoehdottomuus aiheuttavat torjuntaa. Asiakkaalle tärkeää ja mieliinpainuvaa on se, mikä tunne jää kohtaamisesta. / Marjo Rantanen

---

AMK-kirjastopäivät 2016 Jyväskylässä säilyvät pitkään mielessä – kaikessa hyvyydessään, hauskuudessaan, sosiaalisuudessaan ja opettavaisuudessaan.

Seuraavia päiviä odotellessa!

---

Päivien ohjelma, esityslinkit yms.
Valokuvia päiviltä
Päivien livekuvitus: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

---

Lisätietoa esiintyjistä ja aiheista:
Jaana Latvanen: ATT ammattikorkeakouluissa
Minna Marjamaa & Tiina Tolonen: Theseus-wiki, Ranking
Hanna Lahtinen: Tietoasiantuntijoiden roolit ja toiminta koulutuksen ja työelämän kehittämishankkeissa. Tapaustutkimus tietokäytäntöjen ja innovatiivisten tietoyhteisöjen kehittämisestä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. 2016
Ilkka Halava: Tulevaisuuden ammattilaiset -videot
Kristiina Hormia-Poutanen: Kansalliskirjasto, Liber
Mari Huhtala: Eettisesti haastavat tilanteet ja niiden kuormittavuus johtajien työssä: fokusryhmäkeskusteluiden analyysi. Työelämän tutkimus 2010 : 8(1), 13-25.
Juha Tuulaniemi: Palvelumuotoilu. Helsinki : Talentum, 2011.
Marjo Rantanen: Tunnelmamuotoilu. Helsinki : Talentum Pro, 2016.

 

Osaava kirjasto – ovi tulevaisuuteen, ilmiöoppimisesta joukkokukoistukseen

Itä-Suomen kirjastopäivät Mikkelissä 7.-8.6.2016
Järjestyksessä toiset Itä-Suomen kirjastopäivät kokosivat Mikkeliin 80 kirjastoammattilaista kaupunkien ja kuntien kirjastoista sekä korkeakoulukirjastoista. Päivien paikkana oli enteellisesti Xamkin Xinno-oppimiskeskus, jossa on panostettu monialaisuuteen, käyttäjälähtöisyyteen ja yritysyhteistyön tukemiseen osana opiskelua ja oppimista. Rahasta ja säästöistä ei näillä päivillä puhuttu mitään, katse oli monipuolisesti tulevaisuudessa, työn, työtapojen ja tilojen muutoksessa sekä koulutuksessa ja oppimisessa.

Kirjastojen tulevaisuudesta ei oltu huolissaan, sillä ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi kirjastolaki korostaa kirjastojen merkitystä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian, omatoimisen tiedontuottamisen, medialukutaitojen sekä osallisuuden ja oppimisen edistäjinä. Seminaarissa oli esillä, että vuonna 2020 tiedon kokonaismäärä olisi 44 zettatavua (44 ZB) eli 44x1021B, jonka louhintaan kirjastotkin osallistuvat ja antavat välineitä asiakkailleen (IFLA Trend Report, 2013). Kirjaston työntekijöiden vastuuta korostettiin: täytyy tietää mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu, ja seurata teknologioiden kehitystä. Uudet teknologiat laajentavat, mutta voivat myös rajoittaa yksilöiden tiedonsaantia. Me olemme kirjastossa tietomassan ”esipureksijoita”. Yksityisyyden suojan ja tietosuojan rajat tullaan määrittelemään uudestaan, koska tekniikka tulee mahdollistamaan henkilöiden helpomman seuraamisen.

Sinun, minun vai heidän työ?
Ajatukset kolmannesta työstä ammattien rajapinnoilla tulee kirjastoissa vastaan mm. nuorisotyön ja kirjaston henkilökunnan kohtaamisissa nuorisoasiakkaiden kanssa: kuka tekee ja vastaa mistäkin, missä menee ammattikuntien rajat, mitä meidän täytyy osata ja mitä toiset ammattilaiset osaavat, ja mitä opimme toisiltamme. Oppilaitoskirjastoissa sama problematiikka tulee vastaan opiskelijoiden opastamisessa, miten kirjasto ja opetushenkilökunta kohtaavat.

Ilmiöoppimista kirjastossa
Oppimiseen ja kirjastoon oli esillä mielenkiintoisiä näkökulmia. Ilmiöoppimista (PhenoBL) mekin tuemme tai teemme tiedekirjastossa siellä, missä tiedonhaun opetuksemme on integroitu opetukseen, jossa tutkitaan todellisia ilmiöitä tai ongelmia projekteissa ja hankkeissa. (Cantell, 2015). Kirjaston ja koulun kohtaamisessa erinomainen esimerkki on Mikkelin Kirjastopolku-hanke. Siinä peruskoululaiset saavat viidessä vaiheessa perusteellisen opastuksen kirjaston käyttöön, tiedonhakuun, lukemisessa edistymiseen sekä lopuksi vielä eväät tutkimusprosessiin, lähteiden käyttöön omassa tutkimuksessa sekä tiedon eettiseen käyttöön. Kirjaston henkilökunta osallistuu myös opetussuunnitelmatyöhön. Muutaman vuoden päästä saamme osaavia opiskelijoita!

Vain muutos on pysyvä
Muutos on aina esillä siellä, missä kirjastoväki kohtaa. ”Muuttumatonta työtä on vain kuolevilla aloilla, jatkuva työssäoppiminen on elinehto kirjastoammattilaisuudelle”, linjasi Vaarakirjastojen palvelupäällikkö Riitta Kangas esityksessään. Kirjaston perustyö on jossain selvityksessä listattu kuolevaksi, mutta asiantuntijatyötä tarvitaan tulevaisuudessakin. Vanha perustyö muuttuu asiantuntijatyöksi uusien teknologioiden haltuunoton ja esim. e-aineistojen myötä. Oman työn ja työprosessien analysointi on jatkuvaa ja poisoppiminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Uutta uuden päälle – johtaa helposti ylikuormittumiseen. Kaikkea ei voi saada kerralla valmiiksi ja on hyvä suunnitella, millä tasolla uudet asiat täytyy hallita, täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella.

Hyvin konkreettisena työtapojen muutoksena päivillä esiteltiin Aalto-yliopiston peruskorjatussa ja uudistetussa kirjastossa syksyllä käyttöön otettava mobiilityö. Työtä voidaan tehdä kirjastossa, oikeammin oppimiskeskuksessa tai muualla, esimerkiksi schoolien tiloissa. Kiinteitä tietokoneita ja työpisteitä ei ole, vaan niiden sijaan on erilaisia tiloja yhdessä tai yksin tapahtuvaan työskentelyyn, myös etätyötä on mahdollisuus tehdä. Oppimiskeskuksen tiloihin tulee myös kahvila. Sitä lukuun ottamatta meillä tiedekirjastossa on jo osittain toiminnassa hyvin samanlaiset suunnitelmat ja kokemuksistamme oltiinkin kiinnostuneita.

Päivillä kehotettiin Ravisteluun, Innostukseen: innostus voi satakertaistaa työpanoksen – leipääntynyt jää kauas taa ja Joukkokukoistukseen: vapaus – virtaus – vastuu, parempi käännöksenä freedom – flow – responsibility, joka on nobelisti Edward Phelpsin ajatus. Joukkokukoistukseen voimme päästä yhdessä oppimalla, yhdessä kehittäen. Avainsana näyttää olevan ”yhdessä”, siinä on haastetta mobiilityön toteutuksessa.

”Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon.
Harmi, että he ovat valtaosin alle 7- vuotiaita.”
–    Esa Saarinen

Seuraavat Itä-Suomen kirjastopäivät ovat kahden vuoden päästä Kuopiossa.

Seminaarista tarkemmin: http://bit.ly/1U2FoWz