VIERASKYNÄ: Kotoisa Kirjasto

Tämän vieraskynä blogin on kirjoittanut Saimaan ammattikorkeakoulun lehtori Emilia Laapio-Rapi, joka viimeistelee opintovapaalla väitöskirjaansa.

Pelottavat kirjastotädit ja ovi tietoon

Ensimmäinen mielikuvani kirjastosta sijoittuu 1980-luvun loppupuolelle Elimäen kunnankirjastoon. Lapsena kuuntelin paljon äänikirjoja kasetteina, joita tuossa kirjastossa oli aikamoinen valikoima. Äänikirjoista mieleeni nousee edelleen Oiva Paloheimon Tirlittan. Äänikirjojen lisäksi kirjastossa oli kaksi tiukkaa kirjaston tätiä. Tädit pitivät huolen, että kirjat ja kasetit palautuvat ajallaan ja että kirjastossa on hiljaista. Pienestä tytöstä tädit vaikuttivat jopa pelottavilta, mikä ehkä johtikin siihen, että olen aina vain hakenut tai palauttanut kirjoja kirjastoon. En muista lapsuudessani tai nuoruudessani ikinä viettäneeni aikaa kirjastossa. Ja jossain vaiheessa hioin kirjojen hakuprosessin vielä lyhyemmäksi varaamalla teoksen jo valmiiksi ja vain noutamalla sen maakuntakirjaston tiskiltä.

dav

Aloitettuani opiskelun Tampereen yliopistossa, kirjastosta aukesi uusi puoli – sähköiset tietokannat. Tiedonhausta ja tietokannoissa möyrimisestä tuli minun lempipuuhaa, joka mahdollisti vielä paremmin kirjaston tiloista kaukana pysymisen. Näin kirjaston vain ovena, jonka läpi pääsin käsiksi maailman tietovarantoihin.

Kirjasto työtilana

Suhtautumiseni kirjastoon on muuttunut elokuun 2017 jälkeen jäätyäni opintovapaalle. Opintovapaan myötä menetin työhuoneeni ja pohdin missä voisin työstää väitöskirjaani. Tulin siihen tulokseen, että en halua tehdä kirjoitustyötä kotona, sillä silloin helposti työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Näin oli käynyt jo tehdessäni opintoja työn ohella. Illat venyivät ja kirjapino kotityöhuoneen pöydällä kasvoi kasvamistaan. Ohjaajani ehdotti työskentelyä kodin ulkopuolella ja mieleeni tuli LUT:n tiedekirjasto, jota päätin kokeilla. Olin toki käynyt kirjastossa monia kertoja, joten se oli minulle tuttu paikka. En vain koskaan ollut viettänyt siellä aikaa.

Tulin ensimmäisen kerran hiirenhiljaiseen kirjastoon elokuun puolivälissä. Olin lähes ainoa asiakas koko kirjastossa. Istuin tuoliin kirjaston perällä ja kuuntelin hiljaisuutta. Ahdisti hieman. Onneksi muitakin ihmisiä alkoi virrata kirjastoon elokuun lopussa ja määrä vain kasvoi kirjastopassin suorittamisen aikoihin. Huomasin hiljaisuuden täyttyvän rauhallisella puheensorinalla, jopa naurulla. Ja samalla oma oloni rentoutui. Kirjastossahan saa olla ja tehdä ryhmätöitä ja tehtäviä ihan ”luvan kanssa”. LUT:n tiedekirjaston tädit eivät kurtistelleet kulmiaan samalla tavalla kuin tädit lapsuudessa. Tiedän, että jotakin äänet voivat häiritä, mutta minulle tulee kotoisa olo, kun ei ole ihan hiljaista.

Vieraskynä1_4_tyhjätyöpiste

Nyt olen työskennellyt kirjastossa keskimäärin neljänä päivänä viikossa. Tuoli on sama kuin ensimmäisellä kerralla ja siitä on tullut minun paikkani, jossa teen kirjoitustyötäni. Viihdyn siinä ja saan tehtyä töitä todella hyvin. Kirjastosta on tullut minun fyysinen siteeni opiskeluuni. Kirjastossa työskentelyllä on ollut myös yllättäviä positiivisia vaikutuksia elämääni. Kirjapino kotona oli hävinnyt jo lokakuussa, sillä nyt jos tarvitsen kirjaa, voin hakea sen hyllystä, lainata ja palauttaa päivän päätteeksi. Reppu painaa myös huomattavasti vähemmän kuin elokuussa. Koska minulla ei ole omaa tilaa, johon voisin hamstrata tulosteita ja pinoja, olen oppinut myös selviämään vähemmällä. Olen oppinut lukemaan tietokoneen näytöltä artikkelit ja tallentamaan vain ne, mitä käytän. En tarvitse leikattuja Fingerpori pätkiä tai Kiroileva siili- kortteja seinälle, saadakseni jotain aikaan. Mutta kaikista positiivisin muutos on tullut aivoihini. Pystyn jättämään väitöskirja-asiat kirjastoon ja siirtymään vapaa-ajalle, kun lähden kotiin. Minulla on selkeä fyysinen sekä henkinen lokero työlle ja vapaa-ajalle, mikä auttaa jaksamaan paremmin.

Kirjastosta työrauhaa myös tulevaisuudessa

Opintovapaani päättyy ennen kesää ja aion viettää vielä lukemattomia hetkiä kirjastossa. Olen myös päättänyt, että tulen jatkossakin kirjastoon tekemään keskittymistä vaativia töitä, ikään kuin piiloon kollegoilta ja opiskelijoilta. Liitän kirjaston edelleen vahvasti työntekoon, mutta olen jo hieman selaillut Hesarin kuukausiliitteitä kirjastossa. Ehkä jonain päivänä vielä heittäydyn ihan hurjaksi ja luen jotakin hömppää kirjastossa =).

Mainokset

Vuoden 2017 lainatuimmat

Torstaina 8.2. vietetään Lainan päivää. Tämä Lainan päivän viikko onkin siis oivallinen ajankohta tarkastella miltä tiedekirjastomme viime vuoden lainatuimpien kirjojen tilasto näyttää. Kuten saattoi arvata, eniten lainattiin kurssikirjoja. Kurssikirjojen laina-aika on kaksi viikkoa, joten ne kiertävät lainaajalta toiselle suhteellisen nopeasti.

bty

Lainatuimmat kurssikirjat vuonna 2017 olivat:

Kari Neilimo ja Erkki Uusi-Rauva: Johdon laskentatoimi

Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes ja Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita

Lennart Råde ja Bertil Westergren: Mathematics handbook for science and engineering

Janne Kaisto ja Tapani Lohi: Johdatus varallisuusoikeuteen

Seppo Villa, Jaakko Ossa ja Ari Saarnilehto: Yritysmuodot: toiminta, rahoitus ja verotus

Lainaustilastoissa näkyvät myös lainattavat laitteet, joista laskin oli lähes yhtä lainattu kuin suosituimmat kurssikirjat!

bty

Yleiskokoelman kirjojen kiertonopeus on hitaampi kuin kurssikirjojen, sillä niiden laina-aika on neljä viikkoa. Niitäkin ehdittiin silti lainata innokkaasti.

Vuonna 2017 lainatuimmat yleiskokoelman kirjat olivat:

Jouni Tuomi ja Anneli Sarajärvi: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi

Esa Jyrkkiö ja Veijo Riistama: Laskentatoimi päätöksenteon apuna

Eliisa Karhumäki, Anne Jonsson ja Marita Saros: Mikrobit hoitotyön haasteena

Hanna Vilkka ja Tiina Airaksinen: Toiminnallinen opinnäytetyö

Sari Rissanen ja Johanna Lammintakanen: Sosiaali- ja terveysjohtaminen

 
E-kirjojen lainaus lisääntyy vuosi vuodelta. Esimerkiksi suosituinta Ellibsin e-kirjaa lainattiin viime vuonna yli 300 kertaa.

Vuoden 2017 lainatuimmat Ellibsin e-kirjat olivat:

Soile Tomperi: Tilintarkastus: Normeista käytäntöön

Jyrki Niskanen ja Mervi Niskanen: Yritysrahoitus

Pertti Alasuutari: Laadullinen tutkimus 2.0

Jari Eskola ja Juha Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen

Sirkka Hirsjärvi ja Helena Hurme: Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö

 

Torstaina Lainan päivänä kirjastossa on poistokirjojen jakoa, tervetuloa penkomaan! Keskiviikkona kirjaston henkilökuntaa on tavattavissa open access -teeman merkeissä ständillä LUT Buffetin luona klo 11-13. Lisäksi kirjastossa on kirjanäyttely Luonto lainassa –teemaviikon hengessä. Tervetuloa lainaamaan!

bty

 

.

.