Millaisia muutosvaatimuksia tutkimusongelmien monimutkaistuminen aiheuttaa informaatiolukutaidon opetukseen tekniikan korkeakouluopinnoissa?

Marja Talikan informaatiolukutaidon opetuksen vaikutuksia käsittelevä väitöskirja Recognizing required changes to higher education engineering programs’ information literacy education as a consequence of research problems becoming more complex (Tutkimusongelmien monimutkaistumisen informaatiolukutaidon opetukselle aiheuttamat muutosvaatimukset tekniikan korkeakouluopinnoissa) tarkastettiin 24.8.2018.

Marja Talikka.

Insinöörien toimintaympäristön muuttuu nopeasti. Ennen riitti, että sovellettiin suunnittelutyöhön sopivaa standardia. Nyt voi olla, että uudet materiaalit ja muuttuvat olosuhteet huomioon ottavaa standardia ei ole olemassa. Toisaalta ympäristönäkökohdat pitää nykyisin ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa, jolloin erityisesti tekniikan korkeakouluopetuksen tulee sisältää ohjausta ongelman tarkasteluun myös kestävyystieteen kannalta.

Informaatiolukutaito (IL) tarkoittaa taitoa hakea oikeanlaista tietoa, ymmärtää tiedon syntymiseen liittyviä prosesseja, käyttää tietoa ja tuottaa uutta, erityisesti tieteellistä tietoa. IL-opetuksesta vastaavat yliopistoissa tavallisesti kirjastojen informaatikot. Opetusta tarjotaan koulutuksen eri vaiheissa erillisinä kirjaston järjestäminä, opintopisteitä tuottavina kursseina tai se voidaan sisällyttää koulutusohjelmien opintojaksoihin lyhyinä tietoiskuina ja tiedonhakuharjoituksina. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan jälkimmäistä, lyhytkestoista opetustapaa, sillä LUT:ssa vain schoolit saavat antaa opintopisteitä eikä kirjastolla ole liioin resursseja laajojen kurssien järjestämiseen.

Tutkimusongelmien monimutkaistuminen ja informaatiolukutaidon ja muunkin opetuksen resurssien rajallisuus voidaan nähdä paitsi uhkana myös positiivisena haasteena kehittää opetusta. Lyhytkestoisessa, tieteenalaopetukseen sisällytetyssä IL-opetuksessa keskitytäänkin olennaisimpaan eli opiskelijan ohjaamiseen tutkimusongelman ja siihen liittyvien tiedontarpeiden asiayhteyksien ymmärtämiseen. Hakutekniikoita voidaan havainnollistaa matemaattisen ajattelun avulla. Löydetyn tiedon sopivuutta opetetaan arvioimaan lähteiden osuvuuden, luotettavuuden ja tieteellisen tason kautta. Nappulatekniikan voi unohtaa, sillä tarvittavat komennot löytyvät tietokantojen opasteista.

IL-opetuksen vaikuttavuutta tarkasteltiin tässä tutkimuksessa konetekniikan ja kestävyystutkimuksen näkökulmasta. Opintojaksoihin, joilla opiskelijat tekivät tutkimustyöharjoituksia, lisättiin lyhyitä, informaatiolukutaidon ajattelutapaa korostavia luentoja ja harjoituksia. Havaittiin, että IL-opetukseen osallistuneet opiskelijat osasivat vertailuryhmän opiskelijoita paremmin etsiä ja käyttää sopivaa tietoa poikkitieteellisten ongelmien ratkaisemisessa.  IL-opetus näyttää myös tukevan opiskelijoita tutkimusongelman kestävyystieteellisessä ymmärtämisessä.

Tutkimuksessa käytettyä IL-opetusmenetelmää voidaan soveltaa myös muilla kouluasteilla ja eri tieteenaloilla. Vaikka tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti kestävyysajattelun näkymistä konetekniikan opiskelijoiden seminaaritöissä ja niihin liittyvässä tiedon etsimisessä ja käyttämisessä, samaa opetusmenetelmää on käytetty tuloksellisesti myös muissa LUT:n koulutusohjelmissa ja soveltuvasti lukiolaisten opettamisessa.

Pääset tutustumaan koko väitöskirjaan tästä.

 

.

 

 

 

.

 

 

KIRJASTOLAISEN TYÖPÄIVÄ OSA 4: Sarin päivä

Toimin informaatikkona Lappeenrannan tiedekirjastossa. Työpäiväni alkaa yleensä varttia vaille kahdeksan. Jostain syystä olen onnistunut rutinoitumaan niin, ettei työaamuina tarvitse juuri kelloa katsoa. Kun kone on saatu auki, on aika katsoa sähköpostit. Akuutteihin viesteihin pitää tietysti vastata heti, muihin reagoidaan asian mukaan. Osa viesteistä päätyy omalle to do –listalleni. Tekemistä on niin paljon, etteivät ne pysy pelkästään muistissa. Onneksi on monia apuvälineitä muistin avuksi.

Seuraavaksi tarkistan mitä tehtävälistallani on tänään vuorossa. Vastaan Lappeenrannan tiedekirjastossa sähköisten tietoaineistojen käyttöönotosta, toimivuudesta ja kehittämisestä. Myös aineistojen etäkäyttöön liittyvät asiat kuuluvat toimenkuvaani. Nyt kun GDPR:n voimaantulopäivä lähestyy, ovat tietoaineistojen tuottajat päivittäneet käyttöliittymiään tai palvelualustojaan. Se on näkynyt myös minun työpäivissäni, on pitänyt tarkistaa esimerkiksi etäkäyttöasetuksia ja selvitellä toimimattomuuksia. Ja kaikenlaista on tullutkin vastaan.

Tänään olen myös tietopalvelupäivystäjä. Tämä tarkoittaa sitä, että huolehdin kirjaston chat-palvelusta, kirjasto-sähköpostista ja tietopalvelun puhelimeen vastaamisesta. Päivystäjän tehtäviin kuuluu myös kirjastoon paikan päälle tulevien tiedonhaku-kysymyksiin vastaaminen ja henkilökohtainen opastus.

Kello yhdeksän aikaan kokoonnumme kahvitauolle. Siinä ehtii jutella työkavereiden kanssa muutaman sanan muistakin asioista kahvi- tai teekupposen äärellä. Tauon jälkeen on hyvä jatkaa keskenjääneitä töitä. Puoleen päivään mennessä usein asiakkaat aktivoituvat ja päivystysvuorollani käyn opastamassa, miten Ellibsin ekirjan saa ladattua omalle laitteelle luettavaksi. Varsinkin ekirjojen opastuksen kohdalla huomaa, miten monenlaisia laitteita ja ohjelmistoja asiakkailla onkaan käytössään. Onneksi on saatu kirjat luettaviksi tavalla tai toisella.

Chatissa kysellään kaikenlaista, nyt tulee useampi kysymys kurssikirjojen saatavuudesta. Ohjeistan katsomaan kirjan saatavuuden LUT Finnasta ja tekemään varaukset sitä kautta. LUT ja Saimia Finnoissa näkyvät kunkin organisaation käytössä olevat painettu ja sähköinen aineisto. Myös linkit sähköisiin aineistoihin, esim. tietokantoihin löytyvät sieltä.

Syömässä käyn kello yhdentoista aikoihin jossain ruokaloista. Ruokatauko katkaisee hyvin hektistä työpäivää. Ruokailun jälkeen jaksaa taas uppoutua omiin työtehtäviin ja vastailla asiakkaiden kysymyksiin. Iltapäivän työrupeaman katkaisee kahvitauko. Tauolta palattuani löydän kirjaston sähköpostista pari viestiä, joissa kysellään miksi Emeraldin etäkäyttö ei toimi. Testaan etäyhteyttä ja totean, ettei se toimi. Tarkastan meidän kirjaston päässä olevat määritykset ja en löydä niistä mitään korjattavaa. Seuraava vaihe onkin tehdä asiasta ilmoitus FinELibiin, jonka kautta olemme tuon aineiston tilanneet. Heiltä lähtee puolestaan asiasta ilmoitus palvelun tuottajalle ongelman korjaamiseksi. Nyt vastaus tuleekin nopeasti, palvelun tuottajalla on ollut yhteysongelmia, jotka on juuri saatu korjattua. Testaan etäyhteydet ja totean ne taas toimiviksi. Ilmoitan asiasta kyselleille asiakkaille, että ongelma on saatu korjattua ja etäyhteys tietokantaan toimii taas.

Kello 16 aikoihin monipuolinen työpäivä alkaakin olla lopuillaan ja suuntaan kohti kotia. Huomenna on taas uusi päivä!

.

.

.

 

Erasmus-vaihdossa Lanchester Libraryssa, Coventryssa

Toukokuussa 2017 ilmoitettiin LUT:n intrassa Erasmus-apurahojen hakumahdollisuudesta lukuvuodella 2017-18. Tiedekirjastossamme kannustetaan osallistumaan vaihtoihin, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, sekä verkostoitumaan ja selvittämään, miten asioita hoidetaan muissa kirjastoissa. Laitoin siis haun sisään, vaikken vielä siinä vaiheessa tiennyt, minne oikeastaan edes haluaisin lähteä. Hakemukseenkin kirjoitin yleisen tavoitteen, että pyrin osallistumaan kevään tai alkukesän 2018 aikana jollekin Library Staff Weekille, joita järjestetään eri puolilla Eurooppaa. Juhannuslahjaksi 2017 sain tiedon, että apurahahakemukseni oli hyväksytty.

Vaihtopaikan etsintää ja hakuja

Syyslukukauden kiireisimmäksi ajaksi saatoin vielä jättää Erasmus-vaihdon taka-alalle ajatuksissani, mutta vuoden vaihteen lähestyessä aktivoiduin ja aloin tutkia, minkälaisia Erasmus-vaihtoviikkoja olisi tarjolla eurooppalaisissa kirjastoissa. Googlea hyödyntäen ja erityisesti iMotion-sivun tarjontaan tutustuen sain kerättyä useammankin mielenkiintoisen vaihtoehdon. Kreikka – yksi lempimaistani – nousi ensimmäiselle listalle mukaan Belgian, Viron ja Skotlannin joukkoon. Ja heti perään listalle nousi myös Saksa sekä Berliinin että Dresdenin osalta, vaikkei Dresdenin ohjelmassa erityistä kirjasto-ohjelmaa ollutkaan. Lumipallo-efekti oli valmis. Tahdoin kaikkialle!

Joulukuussa 2017 aloin priorisoida kohteita ja suunnitella ensimmäisiä hakuja. Vielä tuli iMotion-sivulle tietoja uusistakin kohteista ja lopulta päädyin hakemaan Edinburghiin, Dubliniin ja Coventryyn. Se, että TOP-3-kohteeni olivat kaikki Isossa-Britanniassa, on pelkkä sattuma. Alun perin vahva suosikki Kreikka putosi kärkikohteiden joukosta hankalan matkan ja minulle sopimattoman ajankohdan takia.

Hakuja tehdessä huomasin varsin nopeasti, että jokaiseen kohteeseen pitää tehdä omanlaisensa hakemus. Edinburgh halusi tietää, mitä odotin viikolta, lyhennelmän esityksestä, jonka pitäisin paikan päällä ja CV:ni siltä osin, kuin se on relevantti Erasmus-viikon ohjelman kannalta. Dubliniin piti kirjoittaa motivaatiokirje ja lyhyt ”elämänkerta” työkokemuksestani yms. Coventryn hakemuslomakkeessa kysyttiin mm. kielitaitoa, erityisiä kiinnostuksen aiheita ja sitä, mitä hyötyä toivoo tapahtumaviikosta saavansa, niin henkilökohtaisesti kuin ammatillisestikin, ja kuinka aikoo jakaa kokemuksensa kotiorganisaatiossaan.

Helmikuun alussa lähetin Coventryn hakemuksen ja muutama viikko myöhemmin sain niin Dublinista kuin Edinburghistakin viestin, etten tullut valituksi. Paineet paikan saamiseksi Coventrysta kasvoivat niin suuriksi, että hain paikkaa vielä Berliinistäkin. Tuon hakemuksen kuitenkin peruin vain viikkoa myöhemmin, kun sain kovasti odotetun ja toivotun tiedon, että ”your application has been successful, and we look forward to meeting you in Coventry on June 11th”.

Matkavalmisteluja

Vaihtopaikan varmistuttua maaliskuun puolivälissä aloin hoitaa Erasmus-vaihdon vaatimaa byrokratiaa. Paperilla – A4 molemmin puolin – ohjeistus vaikuttaa ensi silmäyksellä melko lamauttavalta, mutta käytäntö osoittautui helpoksi ja sujuvaksi. LUT:n kansainvälisten asioiden suunnittelija auttoi, kun tarvitsin lisätietoja. Coventryn yliopiston yhteyshenkilö huolehti neuvonnasta heidän puoleltaan ja vastasi kaikkiin sähköposteihin todella nopeasti. Vaihtosopimuslomakkeen sain takaisin allekirjoitettuna jopa samana päivänä!

Lentolippujen ostaminen ja hotellin varaaminen osoittautuivat hankalimmaksi vaiheeksi matkavalmisteluissa. Matkavarausjärjestelmän kautta en saanut varattua toivomiani lentoja ja hotellia, vaikka yritin muutamankin eri kerran. Lopulta soitin matkatoimiston palvelunumeroon ja asia ratkesi muutamassa minuutissa. Matkavakuutuskortin latasin työkännykkääni.

Coventrysta saamieni ohjeiden mukaan minun piti varautua pitämään maksimissaan viiden minuutin mittainen itseni ja kirjastoni esittely. Viisi minuuttia! Aivan liian lyhyt aika tällaiselle runsassanaiselle hämäläiselle. Tässä minun oli pakko turvautua kollegoiden apuun. Ensin kysyin, mitä asioita he nostavat tilaisuuden tulleen esiin kirjastostamme. Näin toivoin listaavani kirjastomme keskeisimmät ja hienoimmat asiat. Työkaveri joutui myös olemaan koeyleisönäni ja ajanottajani, kun yritin tiivistää sanomani minulle annettuun aikaan. Lopulta, yhtään sanoissani takeltelematta ja juurikaan henkeä vetämättä, onnistuin ja olin valmis lähtemään Erasmus Staff Weekille Coventryn yliopiston Lanchester Libraryyn.

Coventry Erasmus Week 11.-15.6.2018

Matkustin Coventryyn jo sunnuntaina ollakseni ajoissa paikalla, ohjelma kun alkoi klo 9:30 maanantaiaamuna. Ensimmäisenä päivänä tutustuin 12 muuhun osallistujaan sekä isäntinä ja emäntinä toimiviin Lanchester Libraryn työntekijöihin. Osallistujien viisiminuuttisten esitysten lisäksi kiersimme kirjaston tilat ja yliopiston kampuksen sekä teimme opastetun kaupunkikiertokävelyn, jolla kuulimme mm. tarinan Lady Godivasta. Coventryn yliopisto on todellinen Green Campus, jossa istutetaan vähintään yksi uusi puu jokaisen hävitetyn tilalle ja jonka alueelta löytyy myös kasvimaa, jonka satoa saa vapaasti hyödyntää.

Viikon aikana kuulin mielenkiintoisia esityksiä e-aineistoista, tutkija- ja julkaisupalveluista, englannin kielestä ja monesta muusta asiasta. Henkilökohtaisesti minua kiinnostivat ja innostivat erityisesti esitykset Lanchester Libraryn asiakaspalveluista, sosiaalisen median käytöstä ja markkinoinnista sekä tiedonhaun opetuksesta. Olin saanut etukäteen sovittua myös henkilökohtaisen tapaamisen kirjaston toisen varajohtajan, asiakaskokemuksesta ja palveluinnovaatioista vastaavan henkilön kanssa. Keskustelimme noin tunnin ajan siitä, millaisia uudistuksia Lanchester Libraryssa on tehty viime vuosien ajan asiakastiloissa, asiakaspalvelussa, kalustuksessa ym. Sain paljon hyviä vinkkejä omaan työhöni Lappeenrannan tiedekirjaston tilasuunnitteluun.

Erasmus-viikko ei ollut pelkkää työntekoa, ohjelmassa oli myös vierailu Shakespearen syntymäkodissa Stratford-upon-Avonissa, Coventryn Transport Museumissa ja Coventryn Cathedralissa. Retkillä, lounailla ja muutamana iltanakin seurustelin muiden viikolle osallistujien kanssa ja keskustelimme monenlaisista asioista. Viikko oli hyvin antoisa kokemus monella tapaa eikä vähiten sen vuoksi, että tapasin kollegoja Norjasta, Islannista, Tanskasta, Bulgariasta, Unkarista, Tšekistä, Puolasta ja Espanjasta. Vaikka työskentelemmekin eri maissa ja erilaisissa kirjastoissa, ongelmat ja ilonaiheet ovat hyvin pitkälti samat.

Viikko huipentui torstai-illan yhteisillalliseen Golden Crossissa, Coventryn vanhimmassa pubissa, ja perjantaiseen todistustenjakoon, minkä jälkeen lähdimme vielä yhdelle retkelle yliopiston pikkubussilla. Viimeisenä vierailukohteena oli Birminghamin kaupunginkirjasto, josta ensimmäiset suuntasivatkin jo kotia kohti.

Viikon tiiviin yhdessäolon jälkeen oli haikeaa erota, mutta nyt tiedän, että minulla on eri puolilla Eurooppaa reilu tusina ”Erasmus-siskoja ja –veljiä”, joihin voin ottaa yhteyttä tarvitessani heidän asiantuntemustaan tai halutessani vierailla heidän kirjastoissaan. Lappeenrannan tiedekirjastokin saattaa saada lukuisia Erasmus-vieraita tulevina vuosina, jos kaikki Coventryssa esitykseni nähneet ja kampusalueeseemme ihastuneet haluavat tulla omin silmin katsomaan, millaista on työskennellä tiedekirjastossa, Saimaan rannalla ja metsän keskellä.

.

.

.