Toukokuussa 2017 ilmoitettiin LUT:n intrassa Erasmus-apurahojen hakumahdollisuudesta lukuvuodella 2017-18. Tiedekirjastossamme kannustetaan osallistumaan vaihtoihin, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, sekä verkostoitumaan ja selvittämään, miten asioita hoidetaan muissa kirjastoissa. Laitoin siis haun sisään, vaikken vielä siinä vaiheessa tiennyt, minne oikeastaan edes haluaisin lähteä. Hakemukseenkin kirjoitin yleisen tavoitteen, että pyrin osallistumaan kevään tai alkukesän 2018 aikana jollekin Library Staff Weekille, joita järjestetään eri puolilla Eurooppaa. Juhannuslahjaksi 2017 sain tiedon, että apurahahakemukseni oli hyväksytty.
Vaihtopaikan etsintää ja hakuja
Syyslukukauden kiireisimmäksi ajaksi saatoin vielä jättää Erasmus-vaihdon taka-alalle ajatuksissani, mutta vuoden vaihteen lähestyessä aktivoiduin ja aloin tutkia, minkälaisia Erasmus-vaihtoviikkoja olisi tarjolla eurooppalaisissa kirjastoissa. Googlea hyödyntäen ja erityisesti iMotion-sivun tarjontaan tutustuen sain kerättyä useammankin mielenkiintoisen vaihtoehdon. Kreikka – yksi lempimaistani – nousi ensimmäiselle listalle mukaan Belgian, Viron ja Skotlannin joukkoon. Ja heti perään listalle nousi myös Saksa sekä Berliinin että Dresdenin osalta, vaikkei Dresdenin ohjelmassa erityistä kirjasto-ohjelmaa ollutkaan. Lumipallo-efekti oli valmis. Tahdoin kaikkialle!
Joulukuussa 2017 aloin priorisoida kohteita ja suunnitella ensimmäisiä hakuja. Vielä tuli iMotion-sivulle tietoja uusistakin kohteista ja lopulta päädyin hakemaan Edinburghiin, Dubliniin ja Coventryyn. Se, että TOP-3-kohteeni olivat kaikki Isossa-Britanniassa, on pelkkä sattuma. Alun perin vahva suosikki Kreikka putosi kärkikohteiden joukosta hankalan matkan ja minulle sopimattoman ajankohdan takia.
Hakuja tehdessä huomasin varsin nopeasti, että jokaiseen kohteeseen pitää tehdä omanlaisensa hakemus. Edinburgh halusi tietää, mitä odotin viikolta, lyhennelmän esityksestä, jonka pitäisin paikan päällä ja CV:ni siltä osin, kuin se on relevantti Erasmus-viikon ohjelman kannalta. Dubliniin piti kirjoittaa motivaatiokirje ja lyhyt ”elämänkerta” työkokemuksestani yms. Coventryn hakemuslomakkeessa kysyttiin mm. kielitaitoa, erityisiä kiinnostuksen aiheita ja sitä, mitä hyötyä toivoo tapahtumaviikosta saavansa, niin henkilökohtaisesti kuin ammatillisestikin, ja kuinka aikoo jakaa kokemuksensa kotiorganisaatiossaan.
Helmikuun alussa lähetin Coventryn hakemuksen ja muutama viikko myöhemmin sain niin Dublinista kuin Edinburghistakin viestin, etten tullut valituksi. Paineet paikan saamiseksi Coventrysta kasvoivat niin suuriksi, että hain paikkaa vielä Berliinistäkin. Tuon hakemuksen kuitenkin peruin vain viikkoa myöhemmin, kun sain kovasti odotetun ja toivotun tiedon, että ”your application has been successful, and we look forward to meeting you in Coventry on June 11th”.
Matkavalmisteluja
Vaihtopaikan varmistuttua maaliskuun puolivälissä aloin hoitaa Erasmus-vaihdon vaatimaa byrokratiaa. Paperilla – A4 molemmin puolin – ohjeistus vaikuttaa ensi silmäyksellä melko lamauttavalta, mutta käytäntö osoittautui helpoksi ja sujuvaksi. LUT:n kansainvälisten asioiden suunnittelija auttoi, kun tarvitsin lisätietoja. Coventryn yliopiston yhteyshenkilö huolehti neuvonnasta heidän puoleltaan ja vastasi kaikkiin sähköposteihin todella nopeasti. Vaihtosopimuslomakkeen sain takaisin allekirjoitettuna jopa samana päivänä!
Lentolippujen ostaminen ja hotellin varaaminen osoittautuivat hankalimmaksi vaiheeksi matkavalmisteluissa. Matkavarausjärjestelmän kautta en saanut varattua toivomiani lentoja ja hotellia, vaikka yritin muutamankin eri kerran. Lopulta soitin matkatoimiston palvelunumeroon ja asia ratkesi muutamassa minuutissa. Matkavakuutuskortin latasin työkännykkääni.
Coventrysta saamieni ohjeiden mukaan minun piti varautua pitämään maksimissaan viiden minuutin mittainen itseni ja kirjastoni esittely. Viisi minuuttia! Aivan liian lyhyt aika tällaiselle runsassanaiselle hämäläiselle. Tässä minun oli pakko turvautua kollegoiden apuun. Ensin kysyin, mitä asioita he nostavat tilaisuuden tulleen esiin kirjastostamme. Näin toivoin listaavani kirjastomme keskeisimmät ja hienoimmat asiat. Työkaveri joutui myös olemaan koeyleisönäni ja ajanottajani, kun yritin tiivistää sanomani minulle annettuun aikaan. Lopulta, yhtään sanoissani takeltelematta ja juurikaan henkeä vetämättä, onnistuin ja olin valmis lähtemään Erasmus Staff Weekille Coventryn yliopiston Lanchester Libraryyn.
Coventry Erasmus Week 11.-15.6.2018
Matkustin Coventryyn jo sunnuntaina ollakseni ajoissa paikalla, ohjelma kun alkoi klo 9:30 maanantaiaamuna. Ensimmäisenä päivänä tutustuin 12 muuhun osallistujaan sekä isäntinä ja emäntinä toimiviin Lanchester Libraryn työntekijöihin. Osallistujien viisiminuuttisten esitysten lisäksi kiersimme kirjaston tilat ja yliopiston kampuksen sekä teimme opastetun kaupunkikiertokävelyn, jolla kuulimme mm. tarinan Lady Godivasta. Coventryn yliopisto on todellinen Green Campus, jossa istutetaan vähintään yksi uusi puu jokaisen hävitetyn tilalle ja jonka alueelta löytyy myös kasvimaa, jonka satoa saa vapaasti hyödyntää.
Viikon aikana kuulin mielenkiintoisia esityksiä e-aineistoista, tutkija- ja julkaisupalveluista, englannin kielestä ja monesta muusta asiasta. Henkilökohtaisesti minua kiinnostivat ja innostivat erityisesti esitykset Lanchester Libraryn asiakaspalveluista, sosiaalisen median käytöstä ja markkinoinnista sekä tiedonhaun opetuksesta. Olin saanut etukäteen sovittua myös henkilökohtaisen tapaamisen kirjaston toisen varajohtajan, asiakaskokemuksesta ja palveluinnovaatioista vastaavan henkilön kanssa. Keskustelimme noin tunnin ajan siitä, millaisia uudistuksia Lanchester Libraryssa on tehty viime vuosien ajan asiakastiloissa, asiakaspalvelussa, kalustuksessa ym. Sain paljon hyviä vinkkejä omaan työhöni Lappeenrannan tiedekirjaston tilasuunnitteluun.
Erasmus-viikko ei ollut pelkkää työntekoa, ohjelmassa oli myös vierailu Shakespearen syntymäkodissa Stratford-upon-Avonissa, Coventryn Transport Museumissa ja Coventryn Cathedralissa. Retkillä, lounailla ja muutamana iltanakin seurustelin muiden viikolle osallistujien kanssa ja keskustelimme monenlaisista asioista. Viikko oli hyvin antoisa kokemus monella tapaa eikä vähiten sen vuoksi, että tapasin kollegoja Norjasta, Islannista, Tanskasta, Bulgariasta, Unkarista, Tšekistä, Puolasta ja Espanjasta. Vaikka työskentelemmekin eri maissa ja erilaisissa kirjastoissa, ongelmat ja ilonaiheet ovat hyvin pitkälti samat.
Viikko huipentui torstai-illan yhteisillalliseen Golden Crossissa, Coventryn vanhimmassa pubissa, ja perjantaiseen todistustenjakoon, minkä jälkeen lähdimme vielä yhdelle retkelle yliopiston pikkubussilla. Viimeisenä vierailukohteena oli Birminghamin kaupunginkirjasto, josta ensimmäiset suuntasivatkin jo kotia kohti.
Viikon tiiviin yhdessäolon jälkeen oli haikeaa erota, mutta nyt tiedän, että minulla on eri puolilla Eurooppaa reilu tusina ”Erasmus-siskoja ja –veljiä”, joihin voin ottaa yhteyttä tarvitessani heidän asiantuntemustaan tai halutessani vierailla heidän kirjastoissaan. Lappeenrannan tiedekirjastokin saattaa saada lukuisia Erasmus-vieraita tulevina vuosina, jos kaikki Coventryssa esitykseni nähneet ja kampusalueeseemme ihastuneet haluavat tulla omin silmin katsomaan, millaista on työskennellä tiedekirjastossa, Saimaan rannalla ja metsän keskellä.
.
.
.