34 vuotta, 85 000 kilometriä työmatkapyöräilyä

Arja Parviaisella on takanaan 34 vuoden ura Lappeenrannan tiedekirjastossa. Vuonna 1982 hän tuli kirjastoon toimistosihteeriksi. Vuosien varrella ammattinimike on vaihdellut ja nyt hän jää eläkkeelle suunnittelusihteerin tehtävästä. Kirjaston nimikin on muuttunut Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjastosta teknillisen yliopiston kirjastoksi ja siitä tiedekirjastoksi.

Arja on nähnyt sekä yliopiston että kirjaston monta muutosta. Näiden vuosien aikana LUT:lla on ollut viisi rehtoria ja kirjastolla kolme kirjastonjohtajaa. Virkasuhteet ovat vaihtuneet työsuhteiksi ja yliopisto on laajentunut valtavasti sekä kansainvälistynyt.
 

Miten työsi kirjastossa on muuttunut vuosien varrella?

– Kehitys kuittilainauksesta lainausautomaatteihin on ollut huima. Alkuaikoina asiakkaat täyttivät jokaisesta lainasta kuitin käsin ja lainaustiskin iltavuorolainen aakkosti kuitit kirjan ja lainaajan mukaan aakkosiin. Nykyään lainaus hoituu automaatilla nopeasti ja asiakas voi tehdä sen kokonaan itse. Urani alkuaikoina työhöni kuului paljon asiakaspalvelutyötä lainauksessa ja myöhemmin työ muuttui enemmän julkaisujen parissa työskentelyksi. Henkilökunnan julkaisut ja LUTPubin aineistot ovat olleet tärkeimmät työmaani, sanoo Arja.

– Muutenkin tietotekniikan kehitys on siivittänyt kirjastotyön kehitystä. Korpuista, lerpuista, mikrokorteista tai telexistä ei nykypäivän kirjaston asiakas ole välttämättä kuullutkaan. Sähköiset tietoaineistot ovat tulleet koko ajan tärkeämmiksi, kertoo Arja.

Arja Parviainen työssään 1990-luvun alussa.

 

Mikä on ollut parasta työssäsi?

– Parasta työssäni ovat olleet koko LUT:n työyhteisö ja opiskelijat. Julkaisujen parissa työskentelyn kautta tutkijat eri puolilta taloa ovat tulleet tutuiksi. Yliopiston kansainvälistymisen myötä on päässyt kehittämään kielitaitoa, sanoo Arja.

– LUT:n työyhteisön huumoria kuvastaa hyvin juttu, joka sattui hoitaessani kaukopalvelua. Henkilökunnan jäsenellä olevassa kirjassa oli eräpäivä mennyt ja karhusin kirjaa useamman kerran. Kun kirja sitten palautui, siihen oli laitettu kanteen lappu, johon oli piirretty suu ja pitkät hampaat. Asiakas siis luopui kirjasta pitkin hampain, nauraa Arja.

Olet kulkenut työmatkasi aina pyöräillen tai muuten lihasvoimin. Millä eri tavoin olet työmatkojasi taittanut?

– Suurimmaksi osaksi pyöräilemällä. Työmatkapyöräilyä kertyy päivässä 12 kilometriä, joten pikaisella laskutoimituksella koko työurani aikana kilometrejä on kertynyt hyvinkin 85 000. Lisäksi pyöräilen myös vapaa-aikana. Töihin olen kulkenut myös luistellen, hiihtäen ja soutaen Korkkitehtaanrannasta Skinnarilaan! Saimaan läheistä sijaintia voi siis hyödyntää työmatkoihinkin, iloitsee Arja.

– Liikunnasta on erityisesti jäänyt mieleen vuoden 1999 Suomi juoksee –tapahtuma, jolloin yliopiston henkilökuntaa oli siinä mukana ja itsekin osallistuin juoksemiseen, Arja kertoo.

Kirjastossa työskentelevältä pitää tietenkin kysyä, mitä itse luet tai mitä kirjaa voisit erityisesti suositella?

– Eniten olen lukenut venäjän kielen oppikirjoja ja sanakirjoja venäjän opiskelun myötä. Viimeisin lukemani kirja on LUT:sta kauppatieteiden maisteriksi valmistuneen Tomi Astikaisen Miten elää ilman rahaa. Kirja, joka erityisesti jäi mieleeni, on Kiinan kadotetut tyttäret, Arja muistelee.

Eläkkeelle jääminen on suuri elämänmuutos. Mitä suunnitelmia sinulla on eläkepäivillesi?

– Jatkan edelleen vapaaehtoistyötä sotilaskotisisarena. Pyöräilyä ja liikuntaa eri muodoissaan jatkan myös, sillä se on verissä. Aikeissani on myös elvyttää avantouintiharrastus. Lisäksi suunnitelmissani on kotimaanmatkailua Nurmes-Savonlinna-Helsinki –akselilla ja kaupunkilomailua ulkomailla. Myös ompelu ja maalaaminen kuuluvat eläkepäivien suunnitelmiini, visioi Arja.

Arja Parviainen matkalla töihin syyskuussa 2015.

Origosta Origoon

Kirjastosanasto voi joskus tuntua hyvinkin hankalalta. Mistä on kyse, kun kirjaston työntekijän puheessa vilahtelevat sanat tietokanta, IL-opetus, hyllyluokka tai Origo? Tällä kertaa on tarkoitus selittää Origon syvin olemus.

Lappeenrannan tiedekirjasto täyttää elokuun alussa 5 vuotta. Neljän ja puolen vuoden ajan opiskelijoiden tukena ja turvana toimi LUT Origo -palvelutiski Skinnarilan kampuskirjaston ylimmässä kerroksessa.  LUT Origosta yliopiston opiskelija sai käyttäjätunnuksensa, apua tietoteknisiin ongelmiin ja Saimian opiskelija saattoi varata ryhmätyötilan. Tuollaista Origoa ei enää ole.

Tämän vuoden alusta Origolla on tarkoitettu Skinnarilan kampuskirjaston palvelukerroksessa olevaa asiakaspalvelupistettä. Nykyinen Origo-palvelupiste palvelee KAIKKIA asiakkaita riippumatta siitä, onko opiskelija vai opettaja, LUT:sta vai Saimiasta, koskeeko asia kirjaston vai LUT-tietohallinnon palveluita.

Origo-palvelupiste toimii ”front officena” eli monipalvelupaikkana, jossa päivystäjä – useimmiten opiskelija – hoitaa monia asioita. Tapauskohtaisesti asiakasta neuvotaan oikeaan suuntaan avun tarpeensa kanssa ja tarvittaessa kutsutaan asiantuntija paikalle tapaamaan asiakasta.

Origo-palvelupisteessä voi

• lainata ja palauttaa kirjoja
• maksaa kirjaston maksut
• noutaa uuden kirjastokortin
• saada neuvoja tulostamisessa, kopioimisessa ja skannaamisessa
• varata ryhmätyötiloja opiskelutarkoitukseen
• lainata laitteita opiskelutarkoitukseen

LUT:n opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva voi myös noutaa käyttäjätunnuksen, saada apua käyttäjätunnus- ja kirjautumisongelmissa sekä rekisteröidä LUT:n kulunvalvonta-avaimen tulostusjärjestelmään.

Origosta saa apua myös tiedonhakuun. Origo-päivystäjä voi auttaa asiakasta Wilma-hauissa ja ohjata tiedontarvitsijan käyttämään Nelli-portaalin tietokantoja. Tarvittaessa kutsutaan päivystävä informaatikko paikalle. Informaatikon tavoittaa myös esim. chatilla kirjaston kotisivujen kautta eli tiedonhakuongelmiin saa apua myös etänä, eikä tarvitse tulla paikan päälle kirjastoon.

Origo-palvelupisteen asiakaspalveluajat ja kirjaston aukioloajat voi tarkistaa osoitteesta http://libguides.lut.fi/aukioloajat.

Kirjaston kotisivut: www.lut.fi/kirjasto

Kirjasto mukana konetekniikan kurssilla

Kirjaston edustalla, Galleria-aulassa, oli keskiviikkona 13.4. vilskettä: konetekniikan kurssin opiskelijat havainnollistivat aulassa tutkimustöidensä tuloksia postereiden avulla. Esillä olevat posterit eli tutkimuksesta kertovat julisteet perustuivat opiskelijoiden ryhmätöinä tekemään seminaarityöhön.

Selection Criteria of Structural Materials -kurssi toteutettiin konetekniikan, kielikeskuksen ja kirjaston yhteistyönä. Sisältönä kurssilla oli muun muassa kirjaston tarjoama tiedonhaun opetus sekä kielikeskuksen tuottama saksan kielen opetus. Opettajina olivat Harri Eskelinen konetekniikasta sekä Jörg Wunderlich kielikeskuksesta ja Marja Talikka kirjastosta.  Kurssi kuului konetekniikan opintoihin ja vastuuopettajana toimi Eskelinen.

Opetuskielenä kurssilla oli englanti ja englanninkieliseen seminaarityöhön tehtiin lisäksi saksankielinen tiivistelmä. Osanottajia oli perusopiskelijoista aikuisopiskelijoihin ja eri kansallisuuksista. Suurin osa opiskelijoista oli diplomityövaiheessa ja kurssin nuorimmat olivat opiskeluvuosiltaan neljännen vuoden opiskelijoita.

Kysyimme opiskelijoilta mielipiteitä kirjaston tiedonhaun opetuksesta osana kurssia ja tässä muutamia poimintoja:

Pikkujuttuja, paljon hyötyä

Olli Hardén, Juho Syrjänen ja Konsta Lempiäinen painottivat, että tiedonhaun opetus oli tärkeä osa kurssia ja tiedonhaun oppeja pystyy hyödyntämään jatkossa myös muilla kursseilla. Tärkeimpänä asiana kolmikolle jäi mieleen hakutulosten ja tiedon luotettavuuden arvioinnin merkitys ja vasta tässä vaiheessa opintoja he kokivat perehtyneensä asiaan riittävän tarkasti. Opiskelijoilla oli meneillään neljäs vuosikurssi ja kandidaatintyöt ovat palautusta vaille valmiina.

Kurssin myötä tuli paremmin tutuksi yliopiston sähköisten aineistojen arkisto, Nelli-portaali. Erityisen ilahduttavaa oli oppia hyödyntämään Nelli-portaalin hakutoimintoja huomattavasti tehokkaammin kuin aiemmin.

Harjoitustyön tiivistelmän saksan käännöksen tekivät ryhmän saksaa taitavat. Kolmikko pohtikin, että saksankielentaito olisi tekniikan alalla tärkeää, samoin venäjän osaamisesta olisi hyötyä. ”Kurssilla oli monia pieniä juttuja, joista hyötyy jatkossa paljon.” tiivistää Konsta.

Olli Hardén, Juho Syrjänen ja Konsta Lempiäinen.

Hakusanojen valinnassa harjaantuu

Opiskelijoiden mielestä oikeiden hakusanojen valinta on tyypillisesti hankalin asia tiedonhaussa. Anum Rasheed piti tärkeänä, että tiedonhakua harjoittaa säännöllisesti. Harjoittelun myötä sopivia ja tarkempia hakusanoja keksii ja löytää helpommin ja siten saa myös nopeammin oikeampia hakutuloksia – tiedonhaku tehostuu. Anum piti hyvänä myös sitä, että kurssilla tutustuttiin eri tietokantojen ominaisuuksiin, sillä kaikki tietokannat eivät näytä tuloksia samalla tavalla.

Anum Rasheed

Tieto näkyväksi

Niko Niemi ja Kai Perttola.

”Hiljainen tieto lisääntyi ja muistui mieleen asioita, joita en tiennyt tietäväni.” kuvailee Niko Niemi kokemuksiaan tiedonhaun opetuksesta. Niko ja Kai Perttola muistelivat, että ensimmäisen kerran tiedonhaun opetusta oli ollut fuksivuonna eli ensimmäisenä lukukautena. Molemmilla oli tuntuma, että tiedonhaun opeista ei ollut jäänyt mieleen selkeitä muistikuvia. Syynä tähän oli, että ensimmäisenä vuonna opiskeltiin paljon matemaattisia aineita, eikä tiedonhakua tarvinnut aktiivisesti tehdä, joten hakutekniikat unohtuivat.

Kun tiedonhaun opetusta tarjottiin nyt uudemman kerran, muistui mieleen aiemmin opittuja asioita. Molemmat opiskelijat pitivät tärkeänä, että tiedonhaukua opetettiin uudelleen. Kurssista jäi mieleen paljon uusia, yksityiskohtaisia niksejä, joista on jatkossa hyötyä diplomityön tekemisessä. Esimerkiksi vertaisarvioidun aineiston haku tietokannoista oli eräs tärkeä neuvo, jota opiskelijat varmasti hyödyntävät, kun käyvät seuraavaksi diplomityön kimppuun.

Hyllyjen aarteita esille

Kirjaston hyllyissä on huima määrä kiinnostavia kirjoja, joiden olemassaolosta asiakkaat eivät tiedä. Kirjanäyttelyt ovat yksi keino nostaa esiin kokoelmien aarteita ja esitellä niiden monipuolisuutta. Kirjastossamme on näyttelyteline, jossa on aina näyttely jonkin aiheen kirjoista. Aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Näyttelyssämme on ollut esillä muun muassa matkailuun, Venäjään, ympäristöön, maahanmuuttoon, tulevaisuuteen, terveyteen, hyvinvointiin ja Euroopan unioniin liittyviä kirjoja.

Tällä viikolla koottu näyttelymme esittelee tiedettä ja tieteentekijöitä. Esillä on muun muassa Stephen Hawkingin klassikot Ajan lyhyt historia ja Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa. Hyllyssä on myös Marjo T. Nurmisen Tieto-Finlandia-palkinnon saanut teos Tiedon tyttäret – Oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen.

Kirjanäyttelyyn sopivia kirjoja etsiessä löytää monesti itsekin mielenkiintoista luettavaa. Vaikka työskentelemme kirjojen parissa päivittäin, hyllyistä löytyy joka kerta lukemattomia aarteita.

Kaikki näyttelyn kirjat ovat lainattavissa normaalisti. Tervetuloa lainaamaan!

PS. Jos joskus et löydä hyllystä omalta paikaltaan kirjaa, joka tietokannan mukaan on paikalla, kannattaa katsoa onko se kirjanäyttelyhyllyssä.

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 1: LUT Research Portalin portinvartija

Kiireisinä päivinä kirjastossa kuhisee. Opiskelijat kansoittavat kirjastosalit, tietokonepaikat pysyvät koko päivän varattuina ja tunnelma on tiivis ja keskittynyt. Mitä tapahtuu samanaikaisesti kirjaston kulisseissa? Kirjastonhoitajia, suunnittelijoita ja informaatikkoja näkyy vilahtelevan hyllyjen välissä, asiakaspalvelussa tai kiitämässä tietokone kainalossa kohti seuraavaa palaveria.

Nyt raotamme verhoa tutkimustietojärjestelmään ja sen pääkäyttäjän, Ilkan työhön.

Järjestelmällä monta roolia
LUT Research Portal on Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimustietojärjestelmä, jonka pääkäytöstä on vastuussa Lappeenrannan tiedekirjasto. Järjestelmän avulla kerätään yliopiston tutkijoiden julkaisutiedot ja raportoidaan tulokset eteenpäin ministeriölle. Järjestelmä on siis oleellinen ja tärkeä tekijä yliopiston rahoituksen hankinnassa ja tutkimustulosten mittauksessa.

Talon sisäisesti järjestelmä on myös projektihallinnan työkalu: projektihakemukset tehdään ja ne etenevät järjestelmän kautta. Portaali on myös väline sille, miltä yliopiston sekä yksittäisen tutkijan tutkimustoiminta näyttää ulospäin ja kuka tahansa voi hakea järjestelmästä tietoja esimerkiksi tutkimusaiheen tai henkilön perusteella.

Pääkäyttäjän arki
”Työ on tavallisesti ongelmanratkaisua: korjataan järjestelmää sen verran, mitä ylläpitopuolella pystyy tekemään.” kertoo Ilkka. Tyypillistä ylläpitoa on korjata järjestelmän julkiseen puoleen liittyvää näkyvyysongelmaa eli jokin asia täytyy saada näkymään erilaisena asiakkaan käyttöliittymässä.

Työhön kuuluu myös tutkijoiden omien tietojen tai julkaisutietojen korjailua sekä raporttien tulostusta järjestelmästä. Satunnaisesti korjataan myös julkaisujen syöttölomakkeita, jos esimerkiksi ministeriöltä tulee uusia julkaisutyyppiluokituksia ja niiden tulee näkyä lomakkeissa.

Palvelinpuolen ylläpitovastuu on yliopiston tietohallinnossa. Ilkka kuvailee yhteistyötä: ”Yhteydenpito tietohallintoon on melkein päivittäistä, kun taas muiden yksiköiden kanssa työ on enemmän pidemmän aikavälin suunnittelu- ja kehittämistyötä.”

Validointi – oikeellisuuden tarkistusta
Validointi tarkoittaa julkaisutietojen oikeellisuuden tarkistusta ja tarkistustyö tehdään kirjastossa. Validoitaessa tarkistetaan, että tutkijan lomakkeella syöttämät julkaisutiedot ovat oikeat ja että ne täyttävät Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettamat vaatimukset. Validoitu julkaisu tulee osaksi ministeriölle luovutettavaa raporttia. OKM:n jakama rahoitus perustuu yliopistojen rahoitusmalliin ja sen perustana ovat julkaisumäärä ja laatu.

Tutkijoille oma ohje
Tutkijoille on tarjolla ministeriön ohje: Julkaisutiedonkeruun ohjeistus tutkijoille. Ohjeesta saa vinkkiä siitä, että mitkä ovat ne rahoituksen kannalta tärkeät kriteerit julkaisukanavalle. Ohjeesta löytyy myös julkaisun määritelmä, mikä ei aina ole itsestään selvä asia. Esimerkiksi konferenssijulkaisuille vaaditaan, että niiden kokotekstien tulee olla julkisesti saatavilla, pelkät tiivistelmät artikkeleista eivät riitä. Konferenssien proceedings-julkaisuilla tulee aina olla ISBN- tai ISSN-numero. Tyypillisesti validointi viivästyy jos julkaisun kokotekstit eivät ole saatavilla tai ISBN-numero puuttuu.

Ilkka kannustaakin tutkijoita perehtymään ministeriön ohjeisiin ja muistuttaa, että jokainen tutkija tarvitsee järjestelmää jossain vaiheessa uraansa. ”Syksyllä saamme käyttöön järjestelmän uuden ja parannetun version ja toivomme, että järjestelmä muodostuu tulevaisuudessa tutkijan CV:n keskipisteeksi.” Ilkka kertoo.

LUT Research Portal: http://research.lut.fi

Apuva opintoihin! E-kirjastako?

Kymmenen vuotta sitten Lappeenrannan yliopiston kirjastolla oli tarjota 57 sähkökirjaa asiakkaiden luettavaksi. Vuosikymmenessä muutos e-aineistojen kohdalla on ollut valtaisa ja tänä päivänä tiedekirjaston kokoelmissa on  jo lähes 150 000 e-kirjaa.

 

 

Helpoin tapa löytää tiedekirjaston e-kirjat on käyttää eBooks -opasta. Sieltä löydät tietoa LUT:lle ja Saimialle hankituista e-kirjatietokannoista ja ohjeita e-kirjojen lukemiseen tarvittavista ohjelmista. E-aineistot löytyvät myös Nelli-portaaleista: LUT:n Nelli ja Saimian Nelli.

Muistathan, että kirjastossa voit käyttää myös toiselle korkeakoululle hankittua e-aineistoja. Origo-palvelupisteestä voit pyytää virkailijaa avaamaan tietokoneen haluamaasi verkkoon.

Vastaamalla valtakunnalliseen kyselyyn autat meitä tiedekirjastossa saamaan tietoa kokemuksista e-kirjojen käytöstä opinnoissa. Kysely on avoinna 31.5.2016 saakka ja löytyy osoitteesta: https://my.surveypal.com/-E-kirjat-opintojen-tukena–kysely

 

Book swap –hyllyn helmiä

Vuosi alkoi tiedekirjastossa puuhakkaasti: sarjakokoelmat siirrettiin ylimmästä kerroksesta pohjakerrokseen ja opiskelijoille tehtiin yläkertaan lisää työskentelytilaa. Samassa muutoksessa jäi käyttämättä hylly, johon perustettiin kaikille avoin kirjanvaihtopiste.Kirjaston henkilökuntaan kuuluu kirjojen suurkuluttajia ja hyllyyn saatiin nopeasti nippu vaihtokirjoja. Kansainvälistä kirjoa vaihdokkeihin lisäsi kielikeskuksen lahjoittama kirjanivaska.

Vaihtohylly on ollut ahkeralla käytöllä ja kirjojen kierto on nopeaa. Tarjolla on lukemista moneen eri makuun:

Klassikoita ja kansainvälisiä best sellereitä

Brittihuumoria

Kansainvälisiä dekkareita

Ja kepeämpää kotimaista novellia

Kirjanvaihtopiste sijaitsee kirjaston 4. kerroksessa, hissin edessä ja se on kaikkien vapaassa käytössä. Tervetuloa tutustumaan!

”Vaihda vanhat tarinat uusiin seikkailuihin. Nappaa kirja mukaasi ja tuo lukemasi takaisin kiertoon.”