Kirjastolaiset koolla Cardiffin yliopistolla

Minulla oli Erasmus+ apurahan turvin mahdollisuus osallistua Cardiffin yliopiston kirjaston järjestämälle Erasmus Staff Development – viikolle. Viikko oli huhti-toukokuun vaihteessa. Olin suorastaan innoissani kuin ilmapallo, kun sain tietää pääseväni osallistumaan Cardiffin viikolle. Tieto hyväksymisestä tuli joulukuun alussa. Siitä alkoi matkan suunnittelu. Erasmus+ apurahaa olin hakenut jo aiemmin syksyllä, vaikka en tarkkaan tiennyt minne suuntaisin henkilökuntavaihtoon. Mutta halu päästä jonnekin oli kova!

Saavuin perille sunnuntaina iltapäivällä keväisen vihreään Cardiffiin. Etelä-Walesissa, Isossa Britanniassa, kevät oli pari viikkoa pidemmällä kuin meillä täällä Suomessa. Maanantai-aamuna tutustuinkin jo muutamaan samalle Erasmus-viikolle tulevaan kollegaan. Yhdessä lähdimme etsimään Cardiffin yliopiston Arts and Social Studies –kirjastoa.

Aamusta ohjelmaan kuului Cardiffin kaupungin ja yliopiston esittelyä. Samalla myös tutustuimme toinen toisiimme. Iltapäiväksi siirryimme yliopiston päärakennuksen neuvotteluhuoneeseen esittämään ja seuraamaan viikon osallistujien esityksiä. Minun esitykseni kirjaston tarjoamasta tuesta oman yliopiston tutkijoille oli ensimmäisenä. En onneksi ehtinyt jännittää esitystäni kovin kauaa. Esitykseni oli kyllä siinä mielessä ikimuistoinen, paikka huokui vanhan yliopiston historiaa ja yliopiston edelliset rehtorit katselivat seiniltä esityksiä hiljaisina. Onneksi runsaslukuinen yleisö oli elävää ja kiinnostunut puheestani. Tästä tulikasteesta selvittyäni, pääsin nauttimaan muiden esityksistä ja viikon annista ilman sen suurempia paineita.

Joka päiväksi ja usein illoiksi oli monenlaista ohjelmaa (tietysti vierailimme muutamassa yliopiston omassa kirjastopisteessä), joten Erasmus-viikkoon osallistujat tulivat tutuiksi. Saman alan edustajien kanssa juttua riitti työasioista, kirjastojen toimintatavoista sekä kaikesta muusta taivaan ja maan välillä. Oma kielitaito kehittyi rutkasti. Yllätin jopa itseni juttelemalla paikallisten kanssa niitä näitä ja toisinaan ihan asiaakin.

Itselleni viikon ohjelmasta mieleenpainuvin oli vierailu Walesin kansallismuseon kirjastossa.  Se on elävä kirjasto, josta museon henkilökunta lainaa aineistoa ja pyynnöstä erilaiset ryhmät, esim. koululaiset voivat käydä tutustumassa museon kirjaston kokoelmiin. Osa aineistosta on todellakin vanhaa, mutta ah, niin kaunista katseltavaa…

Viikko oli melkoisen rankka, mutta antoisa. Nähtävää ja koettavaa oli niin paljon, ettei kaikkea edes ehtinyt tajuta. Yritin tallentaa muistiini monenlaisia asioita, joita aistini ympäriltä keräsivät. Olenkin jo töihin palattuani ehtinyt kyllästyttää kollegat sanoilla ”Siellä Cardiffissä oli…” Tässä kuva yhdestä asiasta, josta ensin puolihuolimattomalla vilkaisulla luin play station. Onneksi aivot sanoivat, että hetkinen, katsohan uudestaan ja lue oikein… Muut hiukan ihmettelivät, mitä oikein aloin naureskella.

Suosittelen lämpimästi hakemaan Erasmus+ apurahaa ja sitä kautta henkilökuntavaihtoon. Kokemus on kaiken sen paperityön arvoinen!

Sari

Kirjasto kesällä

Näin juhannuksen alla on hyvä vielä kerrata kirjaston kesän aikatauluja. Juhannuksen vieton aloitamme torstaina kello 14:00, jolloin asiakaspalvelu sulkeutuu. Omatoimikäyttö on toki mahdollista myös juhannuksena. Kesäkuun viimeisen viikon (25.-29.6.) ajan kirjaston asiakaspalvelu on avoinna 10:00-14:00.

Kirjaston sulkeutuessa perjantaina 29.6. klo 14:00 jää kirjasto 3 viikon ”kesälomalle”. Eli tänä aikana kirjasto on kiinni, myöskin omatoimikäyttö on suljettu tänä aikana. Kirjaston sulkuaikana (29.6-22.7.) ei ole lainoilla eräpäiviä. Kirjoja voi halutessaan palauttaa kirjaston pääoven vieressä olevaan palautusluukkuun. Heinäkuun lopulta aina elokuun puolivälille (23.7.-12.8.) kirjaston asiakaspalvelu on auki 10:00-14:00. Ja elokuun loppupuoliskon (13.-26.8.) asiakaspalvelu on avoinna 10:00-15:30.

Kesä ja kirjat – lukuvinkkejä lomalle

Lomalla on aikaa syventyä kirjojen maailmaan. Painetut kirjat, lehdet ja pokkarit kuuluvat kesävarusteisiin kotona ja matkoilla. Kirjastoammattilaisten lukupinoista löytyy muun muassa elämäkertoja, dekkareita, sarjakuvia ja lehtiä. Vaihtelua lukuharrastukseen tuovat elokuvat. Kirjoihin pohjautuvat elokuvat ovat erityisen kiinnostavia, kun voi verrata miten elokuvaohjaajan näkemys poikkeaa omasta käsityksestä kirjan hahmoista ja tapahtumista.

Ilkka – pokkareita, dekkareita ja urheilua

En pidä itseäni kirjallisuuden suurkuluttajana, mutta minulle tulee aika ajoin ”lukukausia”, jolloin luen useamman kirjan putkeen. Ei toki yhteen menoon, mutta siten, että kirjan lukeminen hakkaa vapaa-ajassani suoratoistopalvelut ja erilaiset pelit. Lomalla tulee kyllä luettua enemmän kuin muulloin ja usein loma-aikaan aloitettu lukemistottumus jatkuu lomanjälkeiseen arkeen.

Pääasiassa tykkään lukea realistisia kirjoja, joihin itse luokittelen historialliset kirjat, elämäkerrat ja dekkarit, joiden tapahtumat voisivat tapahtua oikeasti. Seuraan myös paljon erilaista urheilua, joten urheiluun ja urheilijoihin liittyvät kirjat kiinnostavat myös paljon.

Lomalla tulee usein reissattua aika paljon, vähintäänkin mökille. Kesälukemisena suosin tästä syystä pokkareita, koska ne on helppo ottaa mukaan matkalle, eivätkä ne vie tilaa niin paljoa. En ole vielä hurahtanut ääni- tai e-kirjoihin, joten toistaiseksi suosin useimmiten perinteistä kannettavaa kirjamallia. Loman aluksi tuleekin monesti käytyä kirjakaupan alesta ostamassa kasa pokkareita. Ehkä äänikirjasovelluksen käyttöönotto voisi olla tämän kesän juttuni.

Minulla ei ole varsinaista suosikkikirjailijaa, vaikkakin esim. Lars Keplerin, Matti Röngän tai Jarkko Sipilän dekkareita tuleekin luettua enemmän kuin muita dekkareita.

Viimeisin kirja, jonka luin oli Petteri Ala-Kivimäen kirjoittama kirja urheiluhieroja Marko Yrjövuoresta, joka loi uransa NHL- ja NBA-tähtien henkilökohtaisena fysiikkavalmentajana. Seuraavaksi alan lukea elämänkertaa Wayne Gretzkystä. Tämä ”99” on viimeisin maailman parhaasta jääkiekkoilijasta kirjoitettu kirja. Sopii siis kiekkoseuraajan kesälomalukemiseksi mainiosti!

 

Mika – tietokirjoja, elämäkertoja ja lehtiä

Luen kesälomalla ja muulloinkin lähinnä tietokirjoja ja elämäkertoja. Kirjavalintoja ohjaavat omat mielenkiinnon kohteet ja harrastukset, mutta aika ajoin tulee liikuttua itselle hieman vieraammissa – silti kiinnostavissa – aiheissa yleistietämyksen karttumisen toivossa. Viimeksi luettujen elämäkertojen päähenkilöitä ovat olleet Spede, Hector, Sami Yaffa, ex-SaiPa Pentti Matikainen – ja tänä kesänä vuoron saavat joidenkin muiden tarinat.

Kotimaan kesälomamatkoilla hamstraan reittien varsilta paikallisia lehtiä. Vaikkapa lappilaiseen elämänmenoon ja ilmiöihin virittäytyy mukavasti alueiden omia lehtiä lukemalla. Sanoma- ja aikakauslehtien parissa tulee kyllä viihdyttyä muutenkin päivittäin.

Lukemani kirjat ovat usein toteutuneita lahjatoiveita. Itse hankin kirjoja enimmäkseen nettikaupoista, ja löytöjen toivossa tulee joskus pengottua kivijalkakauppojen alelaareja. Lainakirjoja ei tule juurikaan harrastettua, ja paperimuotoiset kirjat tuntuvat edelleen luontevimmilta. Näiden valintojen summana kotiin on muodostunut oma minikirjasto.

Lomilla tulee yleensä luettua enemmän kuin muulloin. Viime vuosien ruuhka-aikoina lukeminen on taantunut epäsäännölliseksi. Mieluinen harrastus löytänee taas kesän myötä paremmin oman paikkansa.

Lukemani kirjat valikoituvat pitkälti aiheen mukaan, joten suosikkikirjailijoita ei varsinaisesti ole. Sen sijaan tiettyjen kustantajien tarjontaa on tullut seurattua muita tarkemmin. Johnny Kniga, Like, Nemo ja Bazar tarjoavat valtavirrasta erottuvia näkökulmia, mikä tuottaa monesti kiinnostavaa luettavaa.

Lukuvinkit voisi kiteyttää ajatukseen siitä, että on hyvä ylipäänsä lukea, koska vapaa-ajan ja tajunnan täyttäjiksi riittää valinnanvaraa ja tunkua jonoksi asti. Jörn Donnerin vanha TV-mainoshokema ”lukeminen kannattaa aina” lienee osuva näinä netin, videoiden ja pikaviestien lyhytjännitteisinä aikoina.

© Photo by Sandis Helvigs on Unsplash

 

Pia – sarjakuvien kauhua ja elokuvien lumoa

Olen aina pitänyt sarjakuvista; Aku Ankat, Asterixit, Tintit ja Ahmed Ahneet kantautuivat lähikirjastosta kotiin luettavaksi useampaan kertaan. Lomalukemisena sarjakuvat ovat loistavia; lyhyet ja iskevät sarjakuvatekstit ja osuvat kuvitukset sopivat lyhyemmänkin keskittymiskyvyn omaaville. Jarkko Vehniäisen ”Kamala luonto” -sarjakuva sanaleikkeineen ja pieruhuumoreineen avaa luonnon monimuotoisuutta. Tummemman huumorin ystäville sopivat Andy Rileyn kamikaze-puput, jotka seikkailevat ”Pupujen itsemurhakirjoissa”.

Katson paljon elokuvia, vähintäänkin pari sataa vuodessa. Kirjoihin pohjautuvat elokuvat saattavat joskus tuottaa pettymyksen, jos on ensin lukenut kirjan ja muodostanut oman käsityksensä hahmoista ja tapahtumista, ja jotka poikkeavatkin elokuvaohjaajan näkemyksestä. Onko siis parempi lukea ensin kirja vai katsoa elokuva, siinäpä ongelma! Mieleenpainuvimpia kirja-elokuva-yhdistelmiä ovat olleet Henri Charrièren ”Papillon”, Michael Blaken ”Tanssii susien kanssa” ja Winston Groomin ”Forest Gump”.

Kirjojen omaksi hankkiminen ei ole minulle tärkeää, vaikka jonkun verran niteitä tuleekin hankittua divareista. Ostan vain paperikirjoja omaksi, e-kirjat ja äänikirjat lainaan kirjastosta. Äänikirjana olen saanut kahlattua läpi klassikoita, joita en jatkaisi lukea itse, mutta jotka ovat olleet kuunneltuna erinomainen kokemus; tällaisia ovat esim. Mika Waltarin ”Sinuhe egyptiläinen” ja Mihail Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan”.

Lomalla vapaa-aikaa on enemmän, joten ehtii myös lukemaankin enemmän. Lukuvuoroa odottavat ”Monty Pythonin maailma” ja tiedekirjaston book swapista löytynyt ”The Revenant” ja lukemattomat muut kirjat.