Oletko yökyöpeli?

yokyopeli

Jos olet niitä ihmisiä, joka on energisimmillään ja tehokkaimmillaan iltaisin eikä yöllä työskentelykään ole sinulle vierasta, tule kokeilemaan, miten opiskelu, tutkimuksen tekeminen, tenttiin lukeminen, tiedon etsiminen tai tekstin kirjoittaminen sujuu Lappeenrannan tiedekirjastossa iltaisin ja öisin. Tämä on mahdollista LUT:n tai Saimian opiskelijoille ja henkilökunnalle, jos olet lunastanut käyttöösi lutikaksi kutsutun kulunvalvonta-avaimen. Kirjasto on nimittäin auki 24/7!

Kirjaston käyttöajan lisäystä on toivottu asiakastyytyväisyyskyselyissä jo vuosia ja vihdoinkin 9.1.2017 mahdollistui kirjaston ympärivuorokautinen käyttö. Kovin pitkältä ajalta ei kokemuksia asiasta siis vielä ole, mutta ensimmäiset käyttäjät löysivät kirjastoon heti ensimmäisenä iltana. Neljän ensimmäisen päivän kulkuraportin mukaan LUT:n väkeä on kirjaston omatoimikäyttö houkuttanut enemmän kuin saimialaisia. Myöhäisin sisään tulija on kuitenkin Saimiasta ja kirjautui sisään tiistaina, toisena 24/7-iltana puoli yhdentoista jälkeen. Siinä vasta yökyöpeli!

Käynti kirjastoon omatoimiaikoina on mahdollista vain kahdesta ovesta: kirjaston pääovista palvelukerrokseen ja 7. rakennuksesta kirjaston ylimpään kerrokseen. Muistathan tämän, kun työskentelet kirjaston pohjakerroksessa – et pääse ryhmätyöhuoneiden eteisaulasta takaisin kirjastoon!

Kaipaatko hiljaisuutta?

Jos kirjastossa on paljon ryhmätöiden tekijöitä tai muita seurustelevia ryhmiä, voi ääntä syntyä häiritsevän paljon. Rauhaa kaipaaville on varattu pohjakerros hiljaista työskentelyä varten. Tämän lisäksi meillä on uusi 11-hengen hiljainen yksintyöskentelytila kirjaston ylimmässä kerroksessa. Silencioksi kutsuttuun huoneeseen pääsee ”lutikalla”, kulunvalvonta-avaimella, ja se on käytössäsi muun kirjaston tapaan 24/7.

silencio

Jotta Silenciossa työskentelevät saavat haluamansa rauhan ja hiljaisuuden, on myös Silencion edustan parvitila julistettu hiljaiseksi työskentelyalueeksi. Huomioithan tämän pari- ja ryhmätyöskentelyssä!

Are you a night owl?

If you want to study, research, read for an exam, search information or write during the evenings and nights, come to the Lappeenranta Academic Library. The Library is available to LUT and Saimia students and personnel who have the “lutikka”, magnetic key. The Library is open 24/7!

The Library customers have hoped for longer hours for years and since January 9th, 2017 it has been possible to use the Library around the clock. Statistics of the first four days show that you, dear customers, found the way to the Library from the first night. LUT students have used the Library outside of the service hours more tha¬n Saimia students, but the real night owl is from Saimia, though. He or she logged in on the second night at 22.37!

Entrances to the Library are only through the Library’s main door on service floor and from 7th building to the Library’s top floor. Please, remember this when you work on the bottom floor – you cannot get back to the Library from the hallway of workshop rooms!

Do you long for peace and quiet?

hiljainen

Sometimes there are many group works going on in the Library and it may get quite noisy. You can work on the silent bottom floor, but there is also a new place for silent individual work on the top floor: Silencio with 11 work spots. You need the “lutikka” to get in to Silencio and you can use it 24/7 as the other parts of the Library.

To make sure that people in Silencio have quiet and peace what they are looking for we have announced the space in front of Silencio as a quiet working area as well. Please, notice this when you work in pairs or in team!

KIRJASTON KULISSEISSA OSA 5: aineistojen sisällöt syyniin

”Se on sellainen sininen kirja, missä on vähän keltaista!”

Näillä tiedoilla varustettuna asiakas tulee kirjastoon kysymään tarvitsemaansa kirjaa. Muistikuvaa kirjan nimestä tai tekijästä ei ole, mutta kirjan aihepiiri on yleensä tiedossa. Asiakas on sitä mieltä, että tietää mitä etsii, ja kirjastossa tiedetään oitis mistä sen löytää. Valveutunut asiakaspalvelija saattaa jopa näinkin vähillä ja epäolennaisilla tiedoilla löytää kirjan, mutta yleensä tarvitaan hieman kättä pidempää kysytyn kirjan löytämiseen.

Tässä kohtaa apuun tulee sisällönkuvailu ja hyllyluokitus. Kun uusi kirja, tai mikä tahansa muu aineisto saapuu kirjastoon, sen matka ei suinkaan heti ala hyllyä kohden, vaan se käy läpi monta toimenpidettä. Yksi niistä on sisällönkuvailu, jolla saadaan selko uudesta aineistosta, mitä se pitää sisällään. Sisällönkuvailun on oltava asiakaslähtöistä eli otetaan huomioon käyttäjäkunnan tiedontarpeet. Yliopistokirjastoissa kunkin yliopiston tieteenaloja käsittelevä aineisto tutkitaan tarkasti ja haetaan oikeat termit kuvaamaan sisältöä.

Tietokantaan asiasanat
Sisällönkuvailulla aineistolle annetut asiasanat luetteloidaan tietokantaan ja tietokannasta voidaan hakea aineistoa eri hakusanoin ja niiden yhdistelmillä. Wilma Finnasta voi hakea tiedekirjaston oman kokoelman aineistoja. LUT Finnasta löytyy yliopistolle lisensoidut e-aineistot ja Saimia Finnasta ammattikorkeakoululle kuuluvat e-aineistot. Tiedekirjaston kaikki painettu aineisto on löydettävissä kunkin Finnan kautta. Hyllyluokituksen perusteella tietokannat näyttävät kirjojen sijainnin kirjaston hyllyssä.

word-cloud-lut
LUT Finna – yleisimmin käytetyt hakutermit viimeiseltä kuukaudelta.

Yhteiset pelisäännöt
Sisällönkuvailu perustuu yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin ja työkaluina hyödynnetään sovittuja luokituksia, asiasanastoja ja ontologioita. Tänä päivänä on käytössä paljon uusia käsitteitä ja ilmiöitä, jotka pitää huomioida sisällönkuvailussa, vaikka ne eivät esiinnykään missään sanastossa. Asiakkaiden tuottamat arvostelut voisivat myös tuoda täydennystä sisällönkuvailuun.

word-cloud-saimia
Saimia Finna – yleisimmin käytetyt hakutermit viimeiseltä kuukaudelta.

Summa summarum: mitä laajemmin ja tarkemmin aineistolle annetaan asiasanoja, sitä paremmin aineisto löytyy tietokannasta ja sitä kautta hyllystä asiakkaiden käyttöön.

Kirjaston säpinäviikot takanapäin

Joka syksy olemme kahden viikon ajan opastaneet uusia opiskelijoita kirjaston käytössä.  Tänä syksynä ajankohta oli 12.9.–23.9. Kahden viikon aikana kirjastossa oli melkoinen ihmisvilinä ja ajoittain jopa ruuhkaa Origo-yhteispalvelupisteen ympärillä.

img_2388

Reilu tuhat opiskelijaa kahdessa viikossa
Kirjasto-oppailla riittikin puhumista ja puuhaa: kahden viikon aikana kirjastoon tutustumassa ja kirjastopassin suorittamassa kävi 691 yliopiston opiskelijaa, Saimialaisia 338 ja nimettömän tai paperin, jossa ei ollut vastattu kysymyksiin palautti 8 opiskelijaa. Yhteensä 1037 opiskelijaa. Viime vuonna passeja palautettiin 1004 kappaletta.

Tänä vuonna meitä ilahdutti erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden yli sadalla kasvanut osallistujamäärä. Saimian opiskelijoista suurin osa kävi ryhmittäin ja eniten kävijöitä oli sosiaali- ja terveysalan opiskelijoissa kuten aikaisempinakin vuosina.

Passin myötä kirjasto tutuksi
Kahden viikon aikana uudet opiskelijat suorittivat kirjastopassin. Passin avulla opiskelija tutustui kirjaston tiloihin ja palveluihin. Vastaukset kysymyksiin löytyivät käymällä jokaisessa kirjaston kolmessa kerroksessa. Vastauksia piti etsiä mm. yleiskokoelman hyllyluokituksesta, aikakauslehtien sijainnista ja käsikirjastokokoelman teippien väristä. Vaikeimmaksi osoittautui löytää vastaus sarjakokoelmaan liittyviin kysymyksiin. Opiskelijoille neuvottiin myös lainaus- ja palautusautomaattien käyttö.

 

img_2392
”Yllättävän selkeä tehdä ja fiksu juttu, että kirjastopassi on pakollinen: näin kirjasto tulee tutuksi heti opintojen alussa. Passi oli helppo ja nopea suorittaa ja oli hyvä, että tehtäviä oli joka kerroksessa, niin kaikissa paikoissa tuli käytyä.” Maria Mäkitie – 1.vuosikurssin opiskelija, LUT Kauppatiede

Kaiken kaikkiaan viikot olivat hyvin kiireistä aikaa, mutta palautteesta ja runsaasta osanotosta päätellen kirjaston käytön opastus koetaan tarpeelliseksi ja kirjasto on edelleenkin tärkeä osa opiskelua. Kirjastossa mietitäänkin jo ensi vuoden uusien opiskelijoiden opastusta; toteutetaanko se ehkä jollain toisella tavalla?

Kiitokset kaikille kävijöille, meistä oli mukavaa että kävitte!

 

Tekijänoikeudet – monessa mukana

laki-kuva-1a

Tekijänoikeus kuuluu Suomen toistaiseksi voimassaolevan lainsäädännön mukaan tekijälle. Pelkistettynä kiteytyksenä asia on toki näin, mutta esimerkiksi tiedekirjastosta katsottuna tekijänoikeuksien maailmaan avautuu useita erilaisia näkökulmia. Kirjaston laatima tekijänoikeusopas kokoaa yhteen perustietoutta ja tietolähteitä tekijänoikeuksista.

Aineistojen käytön oikeudet ja ehdot
Tiedekirjasto hankkii ja tuo asiakkaidensa saataville runsaasti sähköisiä ja painettuja aineistoja, joita koskevat käyttöoikeudet ja -ehdot. Sitaattioikeus ja viittaaminen ovat aineistojen yleisiä käyttöoikeuksia. Digilupa ja valokopiointiluvat mahdollistavat sopimuksen varaisen käytön.

Entä miten määrittyvät kirjaston hankkimien e-aineistojen käyttöehdot? Niiden käyttöä määritellään aineistokohtaisilla lisenssisopimuksilla. Alati lisääntyvät avoimet sisällöt puolestaan voivat sisältää käyttöoikeuksiltaan täysin vapaata sekä osittain rajoitettua aineistoa.

Tekijänoikeudet opetuksessa
Julkaistuja teoksia saa lähtökohtaisesti esittää opetuksen yhteydessä, pois lukien elokuvat ja näytelmät. Digitaalisia teoksia koskevat samat säännöt kuin fyysisiä teoksia. Monet tarkennukset teosten käyttämisessä tulee kuitenkin ottaa opetustehtävissä huomioon. Yleistynyttä verkko-opetusta koskevat vielä omat erityisehtonsa.

verkko-opetus-kuva-1a

Opinnäytetyöt ja väitöskirjat
Opinnäytetyö – kuten pro gradu, diplomityö ja opinnäytetyö AMK:ssa – on tekijänoikeuslaissa tarkoitettu kirjallinen teos, johon sen tekijällä on tekijänoikeus. Korkeakoulun tarkastettavaksi luovutettu opinnäyte on normaalisti julkinen asiakirja.

Väitöskirjoihin liittyy omia erityisiä piirteitä tekijänoikeuksien näkökulmasta. Esimerkiksi artikkeliväitöskirjaan sisältyvien artikkelien julkaisemiseen tarvitaan lupa kustantajalta.

Avoin julkaiseminen
Tieteellisten lehtiartikkeleiden rinnakkaisjulkaiseminen yliopistojen julkaisuarkistoissa, kuten LUTPubissa, on avointa julkaisemista. Tekijänoikeuksiin liittyvät lupa-asiat on syytä ottaa huomioon rinnakkaisjulkaisemisessa. Lehtien suhtautumisen artikkelien avoimeen julkaisemiseen voi alustavasti tarkistaa SHERPA/RoMEO-tietokannasta.

cc-kuva-1a

Creative Commons eli CC soveltuu käytettäväksi lähes kaikkien avointen sisältöjen julkaisemisessa. Teoksen julkaiseminen CC-lisenssillä ei tarkoita tekijänoikeuksista luopumista. Kyse on osittaisesta oikeuksien tarjoamista teoksen käyttäjälle, mutta vain tekijän itse määrittelemillä ehdoilla.

Lisää tietoa tekijänoikeuksista saatavilla kirjaston laatimasta oppaasta.

 

Tietopalvelupäivystys ennen ja nyt

Tiedekirjastossa on asiakkaiden apuna päivystävä informaatikko, jonka tehtäviin kuuluu chatin, sähköpostin tai puhelimen kautta tuleviin tiedonhaku- ja muihin avunpyyntöihin vastaaminen sekä paikallisasiakkaiden auttaminen tiedonhakuasioissa. Informaatikolle voi myös varata ajan, jolloin voi rauhassa keskittyä tiedonhakuongelman ratkaisemiseen.

Tietopalvelupäivystykseen on aina kuulunut opiskelijoiden, henkilökunnan ja ulkopuolisten asiakkaiden opastamista kirjaston käytössä. Jotkut kokoelmat, kuten sarjakokoelma ja nyt jo pois jäänyt Kvartto-kokoelma (A4-kokoisten kirjojen kokoelma!) ovat olleet asiakkaiden mielestä sellaisia, joista on ollut hankala löytää tarvitsemaansa kirjaa. Kirjan paikallistamisessa tarvitaan edelleen apua, vaikka nyt siihen on uusia välineitä. Finna-hakupalvelussa saa avattua kartan, josta näkee kirjan sijainnin.

Tiedonhakuasioissa palveleminen sen sijaan on aivan eri juttu kuin 1980-luvulla tai 1990-luvun alussa. Informaatikoilla oli päivittäin muutaman tunnin päivystysjakso, jona aikana asiakkaille tehtiin tiedonhakuja eri tietokannoista. Asiakkaat eivät voineet itse tehdä hakuja, sillä tietokantojen käyttäminen oli kallista. Akateemisten tunnusten käyttäminen laski hintoja hieman yliopistolaisille, mutta ulkopuolisille asiakkaille ja yliopiston maksullisille projekteille haut tehtiin kalliimmin hinnoin lisenssiehtojen mukaisesti. Korkeiden hintojen vuoksi ammattilaiset tekivät tiedonhaut, sillä heiltä se sujui aikaa ja tarpeettomia tulostamisia säästäen. Haut tehtiin ns. rivikirjoittimia käyttäen, jolloin viitteiden lisäksi kaikki hakukomennot ja muukin teksti tulostui paperille. ”Tekstinkäsittely” toimi saksilla. Kun haluttiin oikein hieno tulos, leikkeet liimattiin A4-arkeille, jotka valokopioitiin siistiksi asiakkaan käyttöön.

Kun 1980-luvun lopulla käyttöön tulivat mikrotietokoneet ja tekstinkäsittelyohjelmat, tiedonhaun tulokset saatiin siisteiksi ilman saksia. Oli melkoinen edistysaskel, kun tulostuslistaukset saatiin lähetettyä sähköpostin liitteinä asiakkaiden omille koneille. Jos asiakas oli informaatikon kanssa yhdessä tekemässä tiedonhakua, hän sai tiedoston mukaansa levykkeellä. Levykkeetkin olivat arvotavaraa. Ne pyydettiin palauttamaan kirjastoon, kun tiedot oli tallennettu omalle koneelle.

tietopalveluennen

Mikähän mahtoi olla vuosi, jolloin CD-ROM-muotoiset tietokannat tulivat käyttöön? 1990-luvun alkupuolella varmaan. Aluksi oli vain yksi tietokanta, Abi/Inform, jota käytettiin syöttämällä levy tietokoneessa olevaan lukijaan. Yhdellä levyllä olivat yhden vuoden aikana tietokantaan tulleet viitteet – siis pelkät julkaisutiedot ja tiivistelmä, mutta ei artikkelien kokotekstejä! Ne piti joko etsiä kirjastoon tulevista lehdistä tai tilata kaukopalvelun kautta muista kirjastoista. Asiakkaat tarvitsivat neuvoja tiedonhaun tekemisessä ja ihan teknistä apua laitteiden käytössä. Joskus jouduttiin kaivamaan CD-ROM-asemasta ns. ”lerppu” eli ohut tallennusdisketti! Ne olivat ulkomitoiltaan samankokoisia kuin CD-levyt, joten tottumaton käyttäjä erehtyi helposti.

CD-ROM-muotoisten tallenteiden käyttö oli vain muutamien vuosien juttu. Graafisten käyttöliittymien lisääntyessä alkoi tulla asiakaskäyttöön tietokantoja, joiden käyttö ei vaatinut informaatikkoa välittäjäksi. Ne lisääntyivät todella nopeasti ja asiakkaat ottivat ne innostuneesti vastaan. Informaatikon apua tarvittiin sen jälkeen pääasiassa tiedonhakujen muotoiluun ja tietokantojen toiminnan selittämiseen. Apua tarvittiin ja tarvitaan edelleen myös sopivien tietokantojen valintaan ja erityisesti hakusanojen etsimiseen.

tietopalvelunyt
Informaatikko opastaa opiskelijoille Finna-hakupalvelun käyttöä.

Informaatikot päivystävät nykyään paljon pidempiä aikoja kuin ennen. Kirjastossa on päivystävä informaatikko koko päivän, ei pelkästään parin tunnin ajan. Ennen päivystettiin omassa työhuoneessa ja asiakas tuli useimmiten paikan päälle kysymään neuvoa. Joskus käytiin opastamassa luettelotietokannan tai vielä sitä aiemmin kirjaston kortiston käytössä. Nyt neuvonta tapahtuu usein asiakaspalvelutiloissa ja asiakas on kirjautuneena joko omalle koneelleen tai kirjaston työasemalle. Iso osa neuvonnasta tehdään myös sähköisesti joko chatin tai sähköpostin välityksellä. Asiakkaan ongelmat eivät ole muuttuneet kovin paljon. Perimmäinen ongelma on aina löytää tietoa jonkin tietyn ongelman ratkaisemiseksi tai tutkimuksen lähdeaineistoksi. Välineet ja tietokannat ovat kuitenkin kehittyneet valtavasti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana.

Finna – hakupalvelu, josta löydät kaiken mitä tarvitset hakemiseen

LUT Finnasta/Saimia Finnasta voit hakea tiedekirjaston oman kokoelman aineistoja sekä organisaatioille lisensoituja e-aineistoja. Palvelu jakautuu kahteen eri osaan: perushakuun ja artikkelihakuun. Perushaulla haetaan kirjaston painettuja aineistoja, e-kirjoja, e-lehtinimekkeitä ja opinnäytetöitä. Artikkelihaulla haetaan kansainvälisiä artikkeleita ja e-kirjoja.

Kirjautumalla oman organisaatiosi tunnuksilla (linkki kirjautumiseen: LUT, Saimia) ja liittämällä kirjastokorttisi Finnaan pääset uusimaan lainojasi, tekemään varauksia, tallentamaan hakujasi, käyttämään uutuusvahtia ja muita palveluita.

Kokeile ja tutustu!

Finna ehdottaa hakusanaasi sopivia…

Finna1

Hakutulokset on jaettu…

Finna2

Kirjaston kokoelmissa voit rajata hakua muun muassa…

Finna3

Kansainvälisissä e-aineistoissa voit rajata hakua esimerkiksi…

Finna4

Libraries Opening Paths to Knowledge

Liber-logo

Ajatuksia LIBER 2016 -konferenssista, Helsinki 29.6.–1.7.2016

LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries) on yli 400:n tiede- ja tutkimuskirjaston organisaatio yli 40:ssä Euroopan maassa. Lappeenrannan tiedekirjasto on LIBERin jäsen. LIBERillä on tunnustettu asema tieteellisten kirjastojen ja tieteellisen tiedon puolestapuhujana ja alan vaikuttajana, ”lobbarinakin”, tällä hetkellä mm. avoimen tieteen tekijänoikeudellisten esteiden poistamiseksi EU-lainsäädännössä.

Helsingissä järjestetyn LIBER 2016 -konferenssin teema oli ”Libraries Opening Paths to Knowledge”. Konferenssin keskeistä antia oli entistä selkeämpi käsitys siitä, että Open Science ei ole enää mikään valintakysymys. Avoimen tieteen suuntaan mennään, eikä se tarkoita vain Open Access -julkaisemista, rinnakkaisjulkaisemista tai tutkimusdatan avaamista, vaan myös kattavampaa ja tarkempaa tutkimusmenetelmien ja tutkimuksen prosessien avaamista sekä TDM:n (text and data mining) tuloa tieteen käytäntöihin. Yhdistetyn visuaalisen ja tekstianalyysin tuloksista oli hauskana esimerkkinä Vogue-lehden taideartikkeleiden sisällön painopisteet 1900–2000-luvuilla.

kartta

LIBER on tehnyt kannanoton teksti- ja datalouhinnan mahdollistavan poikkeussäännöksen saamiseksi tekijänoikeuslainsäätöön. Poikkeus mahdollistaisi sekä tutkimus- että kaupallisen käytön tietenkin edellyttäen että ko. organisaatiolla on laillinen pääsy louhittaviin aineistoihin. Lisenssit eivät riitä mahdollistamaan tiedonlouhintaa. Euroopan komissio rahoittaa FutureTDM-hanketta edistääkseen teksti- ja datalouhinnan mahdollisuuksia Euroopassa. Hanke on järjestänyt aiheesta ”tietokahvila”-tilaisuuksia eripuolilla Eurooppaa: www.futuretdm.eu.

Kirjastoilla on keskeinen tukijan rooli avoimen tieteen käytäntöjen implementoinnissa. Tästä oli esillä toimintamalleja ja esimerkkejä: “Libraries should be a one stop shop for Open Science training and support”. Edinburghin yliopistossa koottu perusteellinen Mantra-verkkokurssi tutkimusaineistojen hallinnasta on vapaasti luettavissa osoitteessa http://datalib.edina.ac.uk/mantra. Kurssin kohderyhmiä ovat tutkijat, tutkijakoulutettavat ja tietoammattilaiset.

vaitoskirjat

Vastuu avoimuuden edistämistä on yliopistoilla ja organisaatioilla, ei yksittäisillä tutkijoilla tai kirjastoilla. Matkaa avoimeen tieteeseen on edelleen pitkälti, London School of Economics:n datainformaatikon sanoin: ”The Road to Data Sharing is Paved with Good Intentions!”

Näyttelyssä esiteltiin maailman ensimmäinen vertaisarvioitu luonnontieteellinen videojulkaisu (IF1.1), http://www.jove.com. Sellaisesta voisi ajatella olevan iloa opettajille.

Johtaja Ralf Schimmer Max Planck Digital Librarystä esitteli Open Access 2020 -hanketta, http://oa2020.org. Hankkeen tavoitteena on siirtyminen tieteellisten julkaisujen tilauspohjaisesta kustannusmallista Open Access -malliin samaan tapaan kuin Scoap3-konsortiossa tilausmaksuilla on ostettu keskeiset High Energy -lehdet OA-lehdiksi. Tällä tavoin ”rahassa kylpevä” tieteellinen kustannustoiminta olisi tarkoitus saada siirtymään 2000-luvulle. Yliopistojen e-aineistoihin käyttämät rahat riittäisivät tähän reilusti, jos pohjana käytetään keskimääräisiä Open Access -kirjoittajamaksuja (2000 €). Tämä malli myös nopeuttaisi tutkimustulosten saamista julkisuuteen. Schimmerin esityksen pohjana oleva artikkeli “Disrupting the subscription journals’ business model for the necessary large-scale transformation to open access” laskelmineen löytyy osoitteesta: http://dx.doi.org/10.17617/1.3. Yliopistot ovat mukana hankkeessa LERU (League of European Research Universities) -organisaation välityksellä ja kirjastot LIBERin kautta.

Lisätietoja:
Konferenssin ohjelma, lehdistötiedote: http://liber2016.org/press-release-european-libraries-unite-for-open-science
Konferenssin esitykset sisältöineen: http://liber2016.org